Ulosoton vapaakuukausi

Odottelinkin että milloinkas kala nappaa täkyyn kiinni.

Ulosottomiehellä on ulosottokaaren 3 luvun 66 §:n nojalla oikeus saada tietoja myös pankilta. Pankkisalaisuus ei ole tätä estänyt sitten 1990-luvun.

Palturiapuhut kirjoitti:

Odottelinkin että milloinkas kala nappaa täkyyn kiinni.

Ulosottomiehellä on ulosottokaaren 3 luvun 66 §:n nojalla oikeus saada tietoja myös pankilta. Pankkisalaisuus ei ole tätä estänyt sitten 1990-luvun.

Lue lisää

Luehan hieman tarkemmin, se koskee vain konkurssipesää/tmi tai muuta vastaavaa, ei yksityishenkilöä.

Palturiapuhut kirjoitti:

Odottelinkin että milloinkas kala nappaa täkyyn kiinni.

Ulosottomiehellä on ulosottokaaren 3 luvun 66 §:n nojalla oikeus saada tietoja myös pankilta. Pankkisalaisuus ei ole tätä estänyt sitten 1990-luvun.

Lue lisää

Odottelinki jo kuinka joku retadi täällä valehtelee.

Esitä tästä sinun antamasta 66§ kohta tilitiedoista, minä en löytänyt, lue hyvin tarkkaan: "66 §

Sivullisen tietojenantovelvollisuus

Sivullisen on kysyttäessä ilmoitettava ulosottomiehelle:

1) onko hänellä velalliselle kuuluvaa omaisuutta hallussaan tai muutoin määräysvallassaan ja omaisuuden laatu;

2) onko velallisella häneltä tai hänellä velalliselta saatavia ja saatavien peruste ja määrä sekä saatavia koskevien tilien maksuliike ja velallisella olevat tilin käyttöoikeudet;

3) onko hän tehnyt velallisen kanssa tai tämän hyväksi sellaisen oikeustoimen, jolla saattaa olla merkitystä etsittäessä velallisen omaisuutta, ja oikeustoimen sisältö;

4) velallisen saamaa tuloa ja luontoisetuja koskevat tiedot, työaikaa koskevat tiedot, tulon maksamisen perusteet sekä velallisen yhteystiedot, jotka hänellä on tiedossaan työnantajana tai tulon maksajana;

5) velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteystiedot, jotka hänellä on tele- tai postitoiminnan harjoittajana.

Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös vastaisuudessa erääntyvää saatavaa, jos sitä koskeva sitoumus on annettu tai muu oikeusperuste syntynyt, samoin kuin saatavaa, jonka peruste tai määrä on epäselvä tai ehdollinen. Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, koskee myös menettelyä, järjestelyä tai muuta toimenpidettä, joka on vaikutukseltaan oikeustoimeen rinnastettava.

Sivullinen on velvollinen ulosottomiehen kehotuksesta esittämään 1 momentissa tarkoitettua seikkaa koskevan sopimus- tai muun asiakirjan sekä siihen välittömästi liittyvän muun aineiston. Ulosottomiehellä on oikeus ottaa asiakirjasta ja aineistosta jäljennös. Luotto-, rahoitus- tai vakuutuslaitos ei saa muulle kuin viranomaiselle ilmaista, onko ulosottomies tehnyt tässä pykälässä tarkoitetun tiedustelun."

Kiitokset etukäteen, en kyllä ole ulosotto karta avannut pitkiin aikoihin.

Väärin, ks. ulosottokaaren 1 luvun 3 § ja sen määritelmä velalliselle.

Tässäpä vähän lisää, esitä kohta missä on pankkiliike?

Lue enemmän, luulet vähemmän, erittäin pätevä neuvo sinulle!
Tässäpä on keitä koskee velvollisuus antaa tietoja: "3 §

Asianosaiset ja sivullinen

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) hakijalla sitä, joka on hakenut täytäntöönpanoa;

2) vastaajalla sitä, jota vastaan täytäntöönpanoa on haettu;

3) velkojalla maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa hakijaa ja muuta henkilöä, jolla on oikeus saada maksu ulosmitatusta omaisuudesta;

4) velallisella maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa vastaajaa;

5) asianosaisella 1–4 kohdassa tarkoitettua henkilöä;

6) sivullisella muuta kuin 1–5 kohdassa tarkoitettua henkilöä.

Henkilöllä tarkoitetaan myös yhteisöä, laitosta ja säätiötä. Henkilöstä, joka vastaa hakijan saatavasta vain omistamansa esineen arvolla, on soveltuvin osin voimassa, mitä velallisesta säädetään.


Lue myös saman kaaren 14lku 19§
Ulosmittaus, 69 §

Oikeus tuloon tai etuun

Ulosmitattua oikeutta saada sopimuksen perusteella toiselta määräämättömän ajan tuloa tai etua ei saa myydä, vaan ulosottomies kantaa tulon tai edun. Jos tulo tai etu on tarpeen velallisen ja hänen elatuksensa varassa olevien perheenjäsenten toimeentulon turvaamiseksi, velalliselle tulee jättää siitä käyttöön kohtuullisena pidettävä määrä.




7 §

Käyttöoikeuden kohteena olevaa omaisuutta älköön ulosmitattako omistajan velasta, paitsi milloin se kiinnityksen perusteella tai muutoin on velan vakuutena tahi kysymys on velasta, mistä omistaja vastaa sen mukaan kuin 21 luvussa säädetään.

8 §

Mitä tässä luvussa on säädetty käyttöoikeuden alaisesta omaisuudesta, on voimassa myös sen sijaan tulleesta omaisuudesta.

9 §

Jos käyttöoikeuden haltija hoitamalla huonosti omaisuutta tai muulla epäoikeutetulla menettelyllä ilmeisesti vaarantaa omistajan etua, voi oikeus hakemuksesta velvoittaa hänet asettamaan omaisuudesta vakuuden tai päättää, että se on annettava oikeuden määräämän uskotun miehen hallittavaksi.

Vahingosta, jonka käyttöoikeuden haltija on tahallansa tai huolimattomuudesta aiheuttanut omistajalle, on suoritettava korvaus, kun käyttöoikeus lakkaa tai omaisuus annetaan uskotun miehen hallittavaksi. Jos huolimattomuus kuitenkin on ollut lievä, älköön korvausta määrättäkö suoritettavaksi."

Väärinainavaan kirjoitti:

Väärin, ks. ulosottokaaren 1 luvun 3 § ja sen määritelmä velalliselle.

Sinulla on oikein osuva nicci itseäsi kohtaa, pidä lippukorkealla ja niccisi kunniassa.

Palturiapuhut kirjoitti:

Odottelinkin että milloinkas kala nappaa täkyyn kiinni.

Ulosottomiehellä on ulosottokaaren 3 luvun 66 §:n nojalla oikeus saada tietoja myös pankilta. Pankkisalaisuus ei ole tätä estänyt sitten 1990-luvun.

Lue lisää

Esitä nyt siitä sinun 3:66§ pankki, tilitiedot?

Huomioithan sen, että 66§ 4 kohta tarkoittaa työnantajaa!!

Kjäääh kjääääh kjääääh

Huonioi, että ulosottokaaressa tarkoitetaan sivullisena henkilönä muun muassa rahoituslaitosta, pankki ei ole rahoituslaitos joka ainoastaan rahoittaa jotain tahoa, pankki on myös yksityisten talletustilien pitämiseksi tarkoitettu pankkiliike, joten ulosottokaari ei koske pankkeja ja huomioi aloittajan kysymys ulosottomiehen PYYTÄESSÄ HÄNELTÄ TILIOTTEITA, eikä pankista, KOSKA HÄNELLÄ EI OLE OIKEUTTA PY.YTÄÄ NIISTÄ KOPIOITA PANKISTA TAI EDES TILITIETOJA.

Lue sinä hieman tarkemmin ja lisäksi lue tarkkaan perustuslain 2§ ja sen kolmas momentti joka on ilman lakivaraumaa ja lisäksi perustuslain 15§ jossa on omaisuuden turvasta ainoana lakivaraumana pakkolunastukseen oikeuttava.

Rakkaudella sinun Lawetorderisi

Lawetorder kirjoitti:

Huonioi, että ulosottokaaressa tarkoitetaan sivullisena henkilönä muun muassa rahoituslaitosta, pankki ei ole rahoituslaitos joka ainoastaan rahoittaa jotain tahoa, pankki on myös yksityisten talletustilien pitämiseksi tarkoitettu pankkiliike, joten ulosottokaari ei koske pankkeja ja huomioi aloittajan kysymys ulosottomiehen PYYTÄESSÄ HÄNELTÄ TILIOTTEITA, eikä pankista, KOSKA HÄNELLÄ EI OLE OIKEUTTA PY.YTÄÄ NIISTÄ KOPIOITA PANKISTA TAI EDES TILITIETOJA.

Lue sinä hieman tarkemmin ja lisäksi lue tarkkaan perustuslain 2§ ja sen kolmas momentti joka on ilman lakivaraumaa ja lisäksi perustuslain 15§ jossa on omaisuuden turvasta ainoana lakivaraumana pakkolunastukseen oikeuttava.

Rakkaudella sinun Lawetorderisi

Lue lisää

Lisään omaani, eipä löytynyt poikkeamia, ei vanhasta eikä muutosasetuksistakaan.

Jos tarkoitat ulosottokaaren 3lku 66§ 2 kohta ja sen toista momenttia niin siellä lukee näin:"2) onko velallisella häneltä tai hänellä velalliselta saatavia ja saatavien peruste ja määrä sekä saatavia koskevien tilien maksuliike ja velallisella olevat tilin käyttöoikeudet;" eli tarkoittaa juurikin lainaan otettua tiliä, ei velallisen henkilökohtaista tiliä, ja kohta tarkoittaa velkojaa, että velallista, onko heillä toisilleen velkoja, eli selvittää sitä, että jos velallisella on saatavia velkojalta, niin ulosottomies voi sen avulla kuitata velkoja saaduksi, tuohan on selkeää tekstiä jonka ymmärtää apukoululainenkin jo ja sen, ettei tuo kohta tarkoita pankkiliikettä.

Syö hevonen heinää, huomenna on rankka tukkienajo.

Rakkaudella Lawetorder.

Ps, minä viittaan halituksen esityksillä kinttaalla, ne yhä edelleenkään ei ole laki ja juridiikka eli lakitiede, ei ole lainkäyttöä julkisessa vallassa, vaan se, että tutkitaan tieteellisesti lakia ja haetaan merkityksiä hallutuksen esityksestä, joka ei ole saanut lopullista sinettiä laiksi, tai että esitys päättyisi lakitekstiksi.

Kirjoitit viestissäsi 8.3.2018 klo 11:46, että ”ulosottokaaressa tarkoitetaan sivullisena henkilönä muun muassa rahoituslaitosta” ja että ”pankki ei ole rahoituslaitos”. Vastaan seuraavasti:

Sivullinen määritellään ulosottokaaren 1 luvun 3.1 §:n 6 kohdassa, jonka mukaan sivullinen on muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu henkilö (hakija, velkoja, velallinen, vastaaja tai asianosainen). Henkilöllä tarkoitetaan 2 momentin mukaan myös mm. yhteisöä, laitosta ja säätiötä.

Talletuspankit ovat luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti muodoltaan osakeyhtiöitä, osuuskuntia tai säästöpankkeja. Ne ovat siten ulosottokaaren 1 luvun 3.2 §:ssä tarkoitettuja yhteisöjä. Talletuspankki, arkikielessämme ’pankki’, voi siten olla ulosttokaaressa tarkoitettu sivullinen. Pankit eivät siten ole ulosottokaaren koskemattomissa, miksi olisivat?

Rahoituslaitoksen määritelmällä ei ole tämän asian kannalta mitään tekemistä, joten en siihen puutu enempää nyt. Jos näet sillä olevan jotain juridista merkitystä, perustele vastaukseksi asianmukaisesti dokumentoiden.

Kirjoitit viestissäsi 8.3.2018 klo 12:08, että ulosottokaaren 3 luvun 66 §:n 1 momentin 2 kohdassa tilillä ei tarkoitettaisi pankkitiliä, vaan ”lainaan otettua tiliä”. Vastaan seuraavasti:

Olet jäljillä siinä, että pankilla voi yleisesti ottaen olla saatavia velalliselta - esimerkiksi pankkilainaa. Kuten kuitenkin edellisessä viestissäni osoitin, ovat myös pankkisaatavat lainkohdassa tarkoitettuja saatavia. Pankkisaatavat puolestaan tarkoittavat arkikielelle käännettynä tallettajan saatavia pankilta, yksinkertaistaen muotoiltuna esimerkiksi yksityishenkilön pankkitilin saldoa. Pankkisaatava ei siis ole sama asia kuin pankin saatava. Pankkisaatava on vakiintuneesti esimerkiksi kirjanpidossa käytetty käsite, lisätietoa asiasta löydät alan kirjallisuudesta.

Jos perkaamme pilkku pilkulta ulosottokaaren 3:66.1:n 2 kohdan:

1. ”(Sivullisen on kysyttäessä ilmoitettava ulosottomiehelle:) onko velallisella häneltä tai hänellä velalliselta saatavia ja saatavien peruste ja määrä”

Eli jos sivullisena on pankki, on pankin ilmoitettava, onko velallisella kys. pankissa talletuksia (velallisen saatava pankilta) tai vastaavasti lainaa tai muuta velkaa (pankin saatava velalliselta).

2. ”sekä saatavia koskevien tilien maksuliike”

Tällä tarkoitetaan maksuliikennettä niillä tileillä, joihin osapuolten saatavat kohdistuvat. Jos siis velallisella on saatava (pankkisaatava) sivulliselta (pankki), kohdistuu saatava pankkitiliin. Ulosottomiehellä on oikeus saada pankkitilin maksuliikenne tietoonsa. Oikeus saada tiedot maksuliikenteestä ja käyttöoikeuksista lisättiin ulosottokaarta edeltäneeseen ulosottolakiin lailla 679/2003, kuten edellä kirjoitin. Katso siltä osin HE 216/2001 vp ja sen sivu 161.

Nyt Lawetorder asia on avattu sinulle niin huolella, että jos vielä väännät vastaan, niin vaivaudun vastaamaan enää asianmukaisesti perusteltuihin argumentteihin.

Hallituksen esityksiinkään sinun ei ole pakko uskoa jos et halua. Niin käytännön oikeustoiminnoissa harjoitettava juridiikka kuin oikeustiedekin kuitenkin tunnustaa hallituksen esitykset heikosti velvoittavaksi oikeuslähteeksi, joten yksittäisen palstalaisen (sinun) mielipiteellä niiden merkityksestä ei ole mitään merkitystä. Hallituksen esitysten merkityksen kiistämällä ainoastaan romutat oman uskottavuutesi lopullisesti.

Ainavaansejaksaa kirjoitti:

Kirjoitit viestissäsi 8.3.2018 klo 11:46, että ”ulosottokaaressa tarkoitetaan sivullisena henkilönä muun muassa rahoituslaitosta” ja että ”pankki ei ole rahoituslaitos”. Vastaan seuraavasti:

Sivullinen määritellään ulosottokaaren 1 luvun 3.1 §:n 6 kohdassa, jonka mukaan sivullinen on muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu henkilö (hakija, velkoja, velallinen, vastaaja tai asianosainen). Henkilöllä tarkoitetaan 2 momentin mukaan myös mm. yhteisöä, laitosta ja säätiötä.

Talletuspankit ovat luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 8 §:n 2 momentin mukaisesti muodoltaan osakeyhtiöitä, osuuskuntia tai säästöpankkeja. Ne ovat siten ulosottokaaren 1 luvun 3.2 §:ssä tarkoitettuja yhteisöjä. Talletuspankki, arkikielessämme ’pankki’, voi siten olla ulosttokaaressa tarkoitettu sivullinen. Pankit eivät siten ole ulosottokaaren koskemattomissa, miksi olisivat?

Rahoituslaitoksen määritelmällä ei ole tämän asian kannalta mitään tekemistä, joten en siihen puutu enempää nyt. Jos näet sillä olevan jotain juridista merkitystä, perustele vastaukseksi asianmukaisesti dokumentoiden.

Kirjoitit viestissäsi 8.3.2018 klo 12:08, että ulosottokaaren 3 luvun 66 §:n 1 momentin 2 kohdassa tilillä ei tarkoitettaisi pankkitiliä, vaan ”lainaan otettua tiliä”. Vastaan seuraavasti:

Olet jäljillä siinä, että pankilla voi yleisesti ottaen olla saatavia velalliselta - esimerkiksi pankkilainaa. Kuten kuitenkin edellisessä viestissäni osoitin, ovat myös pankkisaatavat lainkohdassa tarkoitettuja saatavia. Pankkisaatavat puolestaan tarkoittavat arkikielelle käännettynä tallettajan saatavia pankilta, yksinkertaistaen muotoiltuna esimerkiksi yksityishenkilön pankkitilin saldoa. Pankkisaatava ei siis ole sama asia kuin pankin saatava. Pankkisaatava on vakiintuneesti esimerkiksi kirjanpidossa käytetty käsite, lisätietoa asiasta löydät alan kirjallisuudesta.

Jos perkaamme pilkku pilkulta ulosottokaaren 3:66.1:n 2 kohdan:

1. ”(Sivullisen on kysyttäessä ilmoitettava ulosottomiehelle:) onko velallisella häneltä tai hänellä velalliselta saatavia ja saatavien peruste ja määrä”

Eli jos sivullisena on pankki, on pankin ilmoitettava, onko velallisella kys. pankissa talletuksia (velallisen saatava pankilta) tai vastaavasti lainaa tai muuta velkaa (pankin saatava velalliselta).

2. ”sekä saatavia koskevien tilien maksuliike”

Tällä tarkoitetaan maksuliikennettä niillä tileillä, joihin osapuolten saatavat kohdistuvat. Jos siis velallisella on saatava (pankkisaatava) sivulliselta (pankki), kohdistuu saatava pankkitiliin. Ulosottomiehellä on oikeus saada pankkitilin maksuliikenne tietoonsa. Oikeus saada tiedot maksuliikenteestä ja käyttöoikeuksista lisättiin ulosottokaarta edeltäneeseen ulosottolakiin lailla 679/2003, kuten edellä kirjoitin. Katso siltä osin HE 216/2001 vp ja sen sivu 161.

Nyt Lawetorder asia on avattu sinulle niin huolella, että jos vielä väännät vastaan, niin vaivaudun vastaamaan enää asianmukaisesti perusteltuihin argumentteihin.

Hallituksen esityksiinkään sinun ei ole pakko uskoa jos et halua. Niin käytännön oikeustoiminnoissa harjoitettava juridiikka kuin oikeustiedekin kuitenkin tunnustaa hallituksen esitykset heikosti velvoittavaksi oikeuslähteeksi, joten yksittäisen palstalaisen (sinun) mielipiteellä niiden merkityksestä ei ole mitään merkitystä. Hallituksen esitysten merkityksen kiistämällä ainoastaan romutat oman uskottavuutesi lopullisesti.

Lue lisää

Hyvin osaat lukea jurristiksi, kunhan et ole liian jurrissa, mutta lukemansa ymmärtäminen sulla on saavutettuna vasta lähimmän tuhannen vuoden päästä.

Perataan perataan nyt sulle limakalat.

Tässä ensimmäinen päin limakalan silmää: "2. ”sekä saatavia koskevien tilien maksuliike”

Tällä tarkoitetaan maksuliikennettä niillä tileillä, joihin osapuolten saatavat kohdistuvat. Jos siis velallisella on saatava (pankkisaatava) sivulliselta (pankki), kohdistuu saatava pankkitiliin". Et sitten lainaa ole tarvinnut, vaan jurristina olet perinyt asiakkailta aina noin 200€ palkkiota jokaista alkavaa puoltatuntia kohtaan, niin tajuaisit sen, että kun otetaan pankkilaina/osuuskuntalaina (kjäh kjäh kjäh) niin lainaan kohdistuu aina oma tilinsä (pankkilaki) lukaseppas sitä hieman ja joten ulosottokaaren koskee juurikin SAATAVIA KOSKEVIEN TILIEN MAKSULIIKENNETTÄ, eli lyhuesti sitä toimintaa kuinka lainaa on maksettu takaisin, milloin maksuliikenne on loppunut tilille eli ei henkilökohtaiseen tiliin VAAN JUURIKIN LAINANTILIIN. tämän nyt ymmärtää jopa apukouluunkaan pääsemätön, sinä et.

Voi hellan duudelis ulosottomies vauvvelia, ota tutti ettei tarvi itkeä.
Olet jäljillä, tai sitten ihan jo suossa; "Olet jäljillä siinä, että pankilla voi yleisesti ottaen olla saatavia velalliselta - esimerkiksi pankkilainaa. Kuten kuitenkin edellisessä viestissäni osoitin, ovat myös pankkisaatavat lainkohdassa tarkoitettuja saatavia. Pankkisaatavat puolestaan tarkoittavat arkikielelle käännettynä tallettajan saatavia pankilta, yksinkertaistaen muotoiltuna esimerkiksi yksityishenkilön pankkitilin saldoa. Pankkisaatava ei siis ole sama asia kuin pankin saatava. Pankkisaatava on vakiintuneesti esimerkiksi kirjanpidossa käytetty käsite, lisätietoa asiasta löydät alan kirjallisuudesta." Tuon asianahan jo käsittelin, etkö oikeastikkaan ymmärtänyt mitään?? Vai onko niin, että et ymmärrä sitä, että lainan vakuudeksi on voitu antaa esimerkiksi panttaussopimus, vakuus, (hienomman näköinen latinaksi" etc. etc.

Missään kohtaa ulosottokaaresta et löydä kohtaa henkilölohtaisesta tilistä, niin selitä mulle hyvin seikkaperäisesti ja vaikka perkaa samalla, mutta järvilohta huonompaa en ota, sinulle kelpaa vaikka meritäi, siipisimppu taikka tokko, vaiko oikein viispiikki.

Siis vielä kerran kysymys: MIKSI ULOSOTTOVIRANHALTIJA LÄHETTÄÄ KIRJELMÄN VELALLISELLE KYSYEN TILITIETOJA, TILIOTTEISTA KOPIOITA, JOS HÄNELLÄ OLISI LAKIIN PERUSTUVA OIKEUS NUO TIEDOT TARKISTAA JO TILINPITÄJÄ PANKILTA, SELITÄ TÄMÄ ASIA JA PERUSTELE?

Jos on tulorajaulosmittaus niin 2 saa automaattisesti

457457 kirjoitti:

Jos on tulorajaulosmittaus niin 2 saa automaattisesti

Nyt on tulorajaulosmittaus , välillä ollut töissäkin. Mutta oli iso helpotus, että kävi noin helposti.

457457 kirjoitti:

Jos on tulorajaulosmittaus niin 2 saa automaattisesti

Juuri näin, lain mukaan tulorajaulosmittauksessa annetaan vuosittain kaksi vapaakuukautta viran puolesta.

Aloittaja: ulosttomies pyytää tiliotteita todennäköisesti vapaakuukauden myöntämisen perusteen arvioimiseksi. Muussa kuin tulorajaulosmittauksessa välttämättömien elinkustannusten tai muiden elinkustannusten korkea määrä voi olla muun erityisen syyn ohella peruste vapaakuukauden myöntämiselle.