Taparikollisten puolustuksen asianajaja, missä puolustetaan vain pahoja ihmisiä. Voisko olla henkisesti raskaampaa hommaa. Moraali jyskyttää ettei saisi pahuutta puolustaa, mutta väkisinkin tulee eteen tilanteita, missä tapaukset ovat hyvin läpinäkyviä ammattijuristille, mutta syytetyt kiistävät ja homma pitää vaan ottaa vastaan. Onko tässä ammatti, missä juristi ei tunne olevansa jumalan seurantakamerassa, tai jos tuntee olevansa. Hän ymmärtää tekevänsä Jumalan työtä.
Ottaisitko koulutuksen vastaan ammattiin, missä toimit koko ikäsi pahojen ihmisten tukena ja erittäin hyvällä palkalla. Tämä on ihan toista kuin vankilapastorin ym, jälkihoito työ.
https://www.youtube.com/watch?v=r4WS6WBov-U
Ammatti joka vaatii?? sekulaaria luonnetta??
ErikoinenAsetelma
25
323
Vastaukset
Epäilty on Suomen lain mukaan syytön, kunnes toisin todistetaan; myös taparikollinen. Oikeusvaltion periaate edellyttää, että syytetyllä tulee olla oikeus puolustautua ja se oikeus toteutuu käytännössä vain ammattimaisen puolustusasianajajan avustuksella. En näe siinä moraalista ongelmaa.
Miksi asianajajan pitäisi ymmärtää tekevänsä Jumalan työtä? Ei hänelle sellaisesta palkkaa makseta.
Mitä tulee kysymykseen juristin koulutuksesta, niin itse en tuntenut mitään mielenkiintoa alaa kohtaan koulutuspaikkaani valitessani. Moraalisiin aspekteihin sekään ei perustunut.> Epäilty on Suomen lain mukaan syytön, kunnes toisin todistetaan
Itse asiassa Suomen laista ei taida syyttömyysolettamaa löytyä. Muutoin olen pitkälti samaa mieltä.- poliisihoitaa
TheRat kirjoitti:
> Epäilty on Suomen lain mukaan syytön, kunnes toisin todistetaan
Itse asiassa Suomen laista ei taida syyttömyysolettamaa löytyä. Muutoin olen pitkälti samaa mieltä.Esitutkintalaki 4 luvun 2 §
"Rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä." poliisihoitaa kirjoitti:
Esitutkintalaki 4 luvun 2 §
"Rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä."Niin, kohdeltava ja esitutkinnassa. Tuosta on vielä pitkä matka amerikkalaiseen väittämään, että henkilö *on* syytön.
Lukeminen - se kannatta (lähes aina) se myös omaehtoinen pohdiskelu.
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/olin-anders-breivikin-asianajaja-voiko-pahaa-puolustaa/- enlähtisi
Henkirikollisten puolustukseen on kyllä valikoitunut ihan oma porukkansa.
Aivan kuten on valikoitunut talousrukoksissa ja renkaan potkijoissa
Tietynlainen ammattihuumori kehittyy, kuten se kehittyy esim patologeilla.
Työ on vain loppumetreillä työtä, jota harvemmat tekevät, mutta johon sopeutuu.
Voimakkasti uskovaa, hengellistä en tiedä kuitenkaan ko. ammatissa olevan,
kyllä se vaatii niin erikoista ja kovaa luonteen laatua, jos tuntee olevansa
mukana rikollisten keskellä tiimissä mukana. Pitäisi kysyä eläköityneiltä, ovatko he
saaneet herätystä, koska työ jättää varmasti kysymyksiä. Ammattieettisyyttä.... kun ajatellaan esim. sairaalan ensiapupolia ja sinne tuodaan tapaturmien/väkivallanteon uhri/tekijä niin ei ole hoitohenkilökunnan asia se, että he ryhtyvät syyttäjiksi ja tuomareiksi.
- oikeajuristi
Ei asianajaja puolusta pahuutta eikä sitä rikollisen tekemää tekoa. Yhtä vähän lääkäri joka paikkaa murhantekijän vammoista, jota uhri tälle olisi aiheuttanut, suosii rikollista. Tekijähän voi henkiin jäätyään uusia rikoksensa, mutta se ei ole lääkärin vallassa, mitä tekijä myöhemmin tekee (vaikka lääkäri olisikin antamatta hoitoa estänyt uuden rikoksen).
Oikeusvaltiossa rikoksesta epäillyllä on tietyt kaikille kuuluvat oikeudet, koska emme ennen oikeudenkäyntiä tiedä, kuka on lopulta syyllinen. Jos näin ei olisi, voitaisiin epäiltyjä tuomita väärin perustein rangaistukseen teoista, joita he eivät ole tehneet.
Asiaa ei muuta se, että Breivik oli tunnnustanut rikoksen. Hänen kohdallaan oli kysymys oikeudenmukaisesta rangaistuksesta, joka sekään ei ole ennen oikeudenkäyntiä selvä asia. Tekijähän voisi olla sairautensa vuoksi syyntakeeton eikä häntä tulisi tuomita rangaistukseen lainkaan. Laki tunnustaa rikoksetekijälle myös monia lieventäviä seikkoja, jotka vaikuttavat rangaistukseen.
Ammatin valinta on tietenkin jokaisen henkilökohtainen asia. Siinä on pohdittava monia erilaisia näkökohtia puolesta ja vastaan.
Sotilasura on ehkä eettisesti se vaikeimmin puolustettava ammatti.- EiRekAgno
"Sotilasura on ehkä eettisesti se vaikeimmin puolustettava ammatti. "
Miksi? Oletko kuullut Juicen laulavan "Puolustusvoimat rauhan tae, neljä luku neljäs jae"
Satiiria tai ei, niin asiassa on vinha perä.
Maailmassa ei taida olla montaakaan valtiota Vatikaanin ja Monacon lisäksi, jossa ei olisi lainkaan puolustusvoimia. Valtiot yksi toisensa jälkeen ovat nähneet armeijan välttämättömäksi vaikka sitten välttämättömäksi pahaksi. Miksi sitten sotilasammatti olisi eettisesti vaikea puolustaa, jos demokraattisesti hallitut maatkin näkevät kyseisen ammatin välttämättömänä?
Findikaattori 2017 kuvaa suomalaisten asennetta.
Kysymys: "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?"
"Seitsemän kymmenestä, 72 prosenttia (71 % v. 2016), on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Miehistä tätä mieltä on 79 (79 %) ja naisista 66 prosenttia (64 %)."
Kuka tätä suomalaisten enemmistön tahtoa toteuttaisi, jos ammattisotilaita ei olisi.
Suomalaisia sotilaita on ollut rauhanturvatehtävissä ja sotilastarkkailijoina maailman kriisipesäkkeissä kymmeniä vuosia. Suomen puolustusvoimat on tehnyt käytännön rauhantyötä maailmalla ja kotimaassa enemmän kuin -80 luvulla rauhanmarsseille osallistuneet yhteensä.
Itselläni ei aikanani ollut eettistä ongelmaa, kun erikoisupseerin uravalinta tuli tekniikan opiskelun jälkeen mahdolliseksi. Ei, vaikka olin silloin tieukan linjan uskova. Uskoaan tunnustavia ihmisiä on PV:ssa paljon helluntailaisista lestadiolaisiin ja lähes kaikkia siltä väliltä. Suomen liittyminen NATO:oon olisi silloin nuorempana ollut minulle kynnyskysymys, mutta senkin suhteen olen joutunut vähän reivaamaan näkemystäni. - oikeajuristi
EiRekAgno kirjoitti:
"Sotilasura on ehkä eettisesti se vaikeimmin puolustettava ammatti. "
Miksi? Oletko kuullut Juicen laulavan "Puolustusvoimat rauhan tae, neljä luku neljäs jae"
Satiiria tai ei, niin asiassa on vinha perä.
Maailmassa ei taida olla montaakaan valtiota Vatikaanin ja Monacon lisäksi, jossa ei olisi lainkaan puolustusvoimia. Valtiot yksi toisensa jälkeen ovat nähneet armeijan välttämättömäksi vaikka sitten välttämättömäksi pahaksi. Miksi sitten sotilasammatti olisi eettisesti vaikea puolustaa, jos demokraattisesti hallitut maatkin näkevät kyseisen ammatin välttämättömänä?
Findikaattori 2017 kuvaa suomalaisten asennetta.
Kysymys: "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?"
"Seitsemän kymmenestä, 72 prosenttia (71 % v. 2016), on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Miehistä tätä mieltä on 79 (79 %) ja naisista 66 prosenttia (64 %)."
Kuka tätä suomalaisten enemmistön tahtoa toteuttaisi, jos ammattisotilaita ei olisi.
Suomalaisia sotilaita on ollut rauhanturvatehtävissä ja sotilastarkkailijoina maailman kriisipesäkkeissä kymmeniä vuosia. Suomen puolustusvoimat on tehnyt käytännön rauhantyötä maailmalla ja kotimaassa enemmän kuin -80 luvulla rauhanmarsseille osallistuneet yhteensä.
Itselläni ei aikanani ollut eettistä ongelmaa, kun erikoisupseerin uravalinta tuli tekniikan opiskelun jälkeen mahdolliseksi. Ei, vaikka olin silloin tieukan linjan uskova. Uskoaan tunnustavia ihmisiä on PV:ssa paljon helluntailaisista lestadiolaisiin ja lähes kaikkia siltä väliltä. Suomen liittyminen NATO:oon olisi silloin nuorempana ollut minulle kynnyskysymys, mutta senkin suhteen olen joutunut vähän reivaamaan näkemystäni."Miksi?"
No, ilmeisesti tappamisen puolustaminen eettisesti on sinulle helppoa. Minulle se ei ole, joten siksi se on vaikeimmin puolustettavissa. Joitakin itsesuojeluun liittyviä argumentteja voi tietenkin hyväksyä tappamiselle, jotta oma tai toisen henki säästyisi. Olosuhteet voivat kuitenkin olla monenlaisia eikä rajanveto ole helppoa.
"Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?"
"Seitsemän kymmenestä, 72 prosenttia (71 % v. 2016), on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, "
Onko tullut mieleen, että enemmistö voi olla eettisissa kysymyksissä väärässä? Vai onko moraalisi enemmistön moraalia huolimatta eettisistä perusteluista, eli toisin sanoen opportunismia? oikeajuristi kirjoitti:
"Miksi?"
No, ilmeisesti tappamisen puolustaminen eettisesti on sinulle helppoa. Minulle se ei ole, joten siksi se on vaikeimmin puolustettavissa. Joitakin itsesuojeluun liittyviä argumentteja voi tietenkin hyväksyä tappamiselle, jotta oma tai toisen henki säästyisi. Olosuhteet voivat kuitenkin olla monenlaisia eikä rajanveto ole helppoa.
"Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?"
"Seitsemän kymmenestä, 72 prosenttia (71 % v. 2016), on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, "
Onko tullut mieleen, että enemmistö voi olla eettisissa kysymyksissä väärässä? Vai onko moraalisi enemmistön moraalia huolimatta eettisistä perusteluista, eli toisin sanoen opportunismia?Eikö "oikealle juristille" ole tuttuja Jus ad bellumin periaatteet? Ennen sotaan ryhtymistä tulee tarkastella ja täyttää seuraavat kriteerit, jotta sota on oikeutettu.
1. Legitiimin hallinnon (auktoriteetin) sota ja julkisesti julistettu sota. Legitiimin hallinnon tai auktoriteetin alla toimeenpantu sota erottaa sotilaat murhaajista.
2. Oikeutettu sodan päämäärä. Sodan tavoitteena on palauttaa rauha, ei jatkaa kansallista politiikkaa aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla omaisuuden tai alueiden valtaaminen tai hallinnon vaihtaminen.
3. Onnistumisen todennäköisyys. Kaikkia konflikteja ei kyetä edes ratkaisemaan aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla pelkästään massatuhoaminen ja alueiden valtaaminen vaan sotatoimilla pitää olla onnistumisen todennäköisyys rauhan palauttamiseksi.
4. Suhteellisuusperiaate. Sotilaallisen voiman käyttö pitää suhteuttaa sotilaallisiin päämääriin.
5. Viimeinen keino. Ennen asevoimien käyttöä pitää tarkastella kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot.
Ohessa alku YK:n peruskirjan 51. artiklasta: "Jos jokin Yhdistyneiden kansakuntien jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen LUONNOLLISTA OIKEUTTA erilliseen tai yhteiseen PUOLUSTTAUTUMISEEN, kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi."
Suomen mahdollinen sotilaallisen voiman käyttö täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset. Ne edustavat varmasti enemmistön moraalia. Oletko sitä mieltä, ettei eettinen vakaumuksesi hyväksy sotilaallisen voiman käyttöä edes edellä mainituilla perusteilla?- PolitiikanTuki
Munuaistutkija kirjoitti:
Eikö "oikealle juristille" ole tuttuja Jus ad bellumin periaatteet? Ennen sotaan ryhtymistä tulee tarkastella ja täyttää seuraavat kriteerit, jotta sota on oikeutettu.
1. Legitiimin hallinnon (auktoriteetin) sota ja julkisesti julistettu sota. Legitiimin hallinnon tai auktoriteetin alla toimeenpantu sota erottaa sotilaat murhaajista.
2. Oikeutettu sodan päämäärä. Sodan tavoitteena on palauttaa rauha, ei jatkaa kansallista politiikkaa aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla omaisuuden tai alueiden valtaaminen tai hallinnon vaihtaminen.
3. Onnistumisen todennäköisyys. Kaikkia konflikteja ei kyetä edes ratkaisemaan aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla pelkästään massatuhoaminen ja alueiden valtaaminen vaan sotatoimilla pitää olla onnistumisen todennäköisyys rauhan palauttamiseksi.
4. Suhteellisuusperiaate. Sotilaallisen voiman käyttö pitää suhteuttaa sotilaallisiin päämääriin.
5. Viimeinen keino. Ennen asevoimien käyttöä pitää tarkastella kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot.
Ohessa alku YK:n peruskirjan 51. artiklasta: "Jos jokin Yhdistyneiden kansakuntien jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen LUONNOLLISTA OIKEUTTA erilliseen tai yhteiseen PUOLUSTTAUTUMISEEN, kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi."
Suomen mahdollinen sotilaallisen voiman käyttö täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset. Ne edustavat varmasti enemmistön moraalia. Oletko sitä mieltä, ettei eettinen vakaumuksesi hyväksy sotilaallisen voiman käyttöä edes edellä mainituilla perusteilla?Suomen puolustusvoimien tärkein olemassaolon peruste ja oikeutus on se, että uskottava puolustus ehkäisee Suomeen kohdistuvaa sotilaallista toimintaa.
Kun olin kauan sitten varusmiehenä, vanha kouluttaja sanoi: "Suomessa tulee aina olemaan armeija. Me haluamme itse päättää, mitä kieltä se puhuu."
Oli skappari oikeassa tai ei, niin tällaiseen asenteeseen Suomen poikkeuksellisen vahva maanpuolustustahto nojaa. oikeajuristi kirjoitti:
"Miksi?"
No, ilmeisesti tappamisen puolustaminen eettisesti on sinulle helppoa. Minulle se ei ole, joten siksi se on vaikeimmin puolustettavissa. Joitakin itsesuojeluun liittyviä argumentteja voi tietenkin hyväksyä tappamiselle, jotta oma tai toisen henki säästyisi. Olosuhteet voivat kuitenkin olla monenlaisia eikä rajanveto ole helppoa.
"Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?"
"Seitsemän kymmenestä, 72 prosenttia (71 % v. 2016), on sitä mieltä, että suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, "
Onko tullut mieleen, että enemmistö voi olla eettisissa kysymyksissä väärässä? Vai onko moraalisi enemmistön moraalia huolimatta eettisistä perusteluista, eli toisin sanoen opportunismia?Huomasin, että puolestani olikin jo vastattu ja ihan pätevästi. Seuraavaan haluan kuitenkin vähän kommentoida.
"Onko tullut mieleen, että enemmistö voi olla eettisissa kysymyksissä väärässä? Vai onko moraalisi enemmistön moraalia huolimatta eettisistä perusteluista, eli toisin sanoen opportunismia? "
Toki enemmistö voi olla väärässä niin eettisissä kuin tieteellisissäkin kysymyksissä, mutta ei vähemmistöönkään kuuluminen ole tae oikeassa olemisesta. Onko kranaatin sorvaaja vähemmän syyllinen kuin sen ampuja? Totaalisessa sotatilanteessa jokainen kansalainen joko tukee sotaponnisteluja tai haittaa niitä käyttäen yhteiskunnan resursseja. Mutta kuten on jo kerrottu, PV:n tärkein tehtävä on toimia ulkopolitiikan tukena ja pitää Suomi aseellisten selkkausten ulkopuolella. Sen kannan jakavat uskoakseni kaikki ammattilaiset.
Aloitin hommat -70 luvun loppupuolella, jolloin lähinnä vasemmisto marssi vielä aktiivisesti rauhanmarsseissa, eikä PV ollut työpaikkana läheskään yhtä arvostettu kuin nykyään.
Kuten kerroin, olin tuolloin vakaumuksellinen kristitty ja siltä pohjalta joudun miettimään myös asian eettisen puolen. Kirkon viidesläisessä herätysliikkeessä ei pasifismia esiintynyt läheskään siinä määrin kuin joissain vapaissa suunnissa ja tietenkin eettinen ajattelunikin noudatti samaa viidesläistä perinnettä. Sen ikäisenä melko harva kykenee muodostamaan oman käsityksensä vastoin sen ryhmän käsitystä, jossa elää ja vaikuttaa.
Jos eläkeäijän tiedoilla pohtisin asiaa uudelleen, tulisin samaan lopputulokseen ja nyt selvästi painavammilla perusteilla.
On eettisesti oikein puolustaa maataan hyökkääjää vastaan. Tämän periaatteen hyväksyy myös kansainvälinen laki.- oikeajuristi
Munuaistutkija kirjoitti:
Eikö "oikealle juristille" ole tuttuja Jus ad bellumin periaatteet? Ennen sotaan ryhtymistä tulee tarkastella ja täyttää seuraavat kriteerit, jotta sota on oikeutettu.
1. Legitiimin hallinnon (auktoriteetin) sota ja julkisesti julistettu sota. Legitiimin hallinnon tai auktoriteetin alla toimeenpantu sota erottaa sotilaat murhaajista.
2. Oikeutettu sodan päämäärä. Sodan tavoitteena on palauttaa rauha, ei jatkaa kansallista politiikkaa aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla omaisuuden tai alueiden valtaaminen tai hallinnon vaihtaminen.
3. Onnistumisen todennäköisyys. Kaikkia konflikteja ei kyetä edes ratkaisemaan aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla pelkästään massatuhoaminen ja alueiden valtaaminen vaan sotatoimilla pitää olla onnistumisen todennäköisyys rauhan palauttamiseksi.
4. Suhteellisuusperiaate. Sotilaallisen voiman käyttö pitää suhteuttaa sotilaallisiin päämääriin.
5. Viimeinen keino. Ennen asevoimien käyttöä pitää tarkastella kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot.
Ohessa alku YK:n peruskirjan 51. artiklasta: "Jos jokin Yhdistyneiden kansakuntien jäsen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, ei mikään tämän peruskirjan säännös saa rajoittaa sen LUONNOLLISTA OIKEUTTA erilliseen tai yhteiseen PUOLUSTTAUTUMISEEN, kunnes turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi."
Suomen mahdollinen sotilaallisen voiman käyttö täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset. Ne edustavat varmasti enemmistön moraalia. Oletko sitä mieltä, ettei eettinen vakaumuksesi hyväksy sotilaallisen voiman käyttöä edes edellä mainituilla perusteilla?"Suomen mahdollinen sotilaallisen voiman käyttö täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset."
Täytyy tähän esittää historiallinen argumentti. Suomi ei täyttänyt mainitsemiasi kriteereitä, kun se ryhtyi ns. jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan.
"1. Legitiimin hallinnon (auktoriteetin) sota ja julkisesti julistettu sota."
Suomi ei julistanut sotaa Neuvostoliitolle (eikä Virolle), vaikka aloitti 22.6.1941 Viron rannikkovesien miinoittamisen. Suomi salli myös aluettaan käytettävän Saksan pommituslennoille Neuvostoliittoon 22.6.1941 aamuyöstä. Molemmat olivat sotatoimia.
"2. Oikeutettu sodan päämäärä. Sodan tavoitteena on palauttaa rauha, ei jatkaa kansallista politiikkaa aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla omaisuuden tai alueiden valtaaminen tai hallinnon vaihtaminen."
Suomen sodan päämääärä jatkosodassa oli valloittaa laajat alueet Itä-Karjalasta ja sen pohjoispuolella.
"3. Onnistumisen todennäköisyys. Kaikkia konflikteja ei kyetä edes ratkaisemaan aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla pelkästään massatuhoaminen ja alueiden valtaaminen vaan sotatoimilla pitää olla onnistumisen todennäköisyys rauhan palauttamiseksi."
Saksa kävi Suomen tieten tuhomisssotaa Neuvostoliitossa ja Suomen sotatoimet tukivat näitä sotarikoksia. Myös Suomessa toimi yhteistyössä suomalaisten poliisiviranomaisten kanssa saksalainen toimintaryhmä, joka teloitti sotavankeja.
"4. Suhteellisuusperiaate. Sotilaallisen voiman käyttö pitää suhteuttaa sotilaallisiin päämääriin."
Saksa ei tehnyt näin toisessa maailmansodassa, vaan syyllistyi Suomen tieten vakaviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan Neuvostoliiton alueella.
"5. Viimeinen keino. Ennen asevoimien käyttöä pitää tarkastella kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot."
Hitlerin päämäärä oli esitetty teoksessa Mein Kampf, joka oli myös suomalaisten lukemistoa ennen hyökkäystä Neuvsotliittoon. Hitler ei käynyt minkäänlaisia neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa ennen Saksan hyökkäystä maahan. Hitler oli aiemminkin jo käynyt "salamasotaa" useita maita (esim. Tsekkoslovakia ja Itävalta) vastaan Euroopassa ilman sodanjulistuksia.
Sodan lakien noudattaminen ei siis ole itsestään selvyys Suomessakaan. Vaikka niitä noudatettaisiinkin, tappaminen on aina tappamista. Joukon tuki, mikä järjestäytyneissä asevoimissa tukee tappamisen toteuttamista, ei poista yksilön henkilökohtaista eettistä vastuuta teoistaan. oikeajuristi kirjoitti:
"Suomen mahdollinen sotilaallisen voiman käyttö täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset."
Täytyy tähän esittää historiallinen argumentti. Suomi ei täyttänyt mainitsemiasi kriteereitä, kun se ryhtyi ns. jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan.
"1. Legitiimin hallinnon (auktoriteetin) sota ja julkisesti julistettu sota."
Suomi ei julistanut sotaa Neuvostoliitolle (eikä Virolle), vaikka aloitti 22.6.1941 Viron rannikkovesien miinoittamisen. Suomi salli myös aluettaan käytettävän Saksan pommituslennoille Neuvostoliittoon 22.6.1941 aamuyöstä. Molemmat olivat sotatoimia.
"2. Oikeutettu sodan päämäärä. Sodan tavoitteena on palauttaa rauha, ei jatkaa kansallista politiikkaa aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla omaisuuden tai alueiden valtaaminen tai hallinnon vaihtaminen."
Suomen sodan päämääärä jatkosodassa oli valloittaa laajat alueet Itä-Karjalasta ja sen pohjoispuolella.
"3. Onnistumisen todennäköisyys. Kaikkia konflikteja ei kyetä edes ratkaisemaan aseellisesti. Sodan päämääränä ei saa olla pelkästään massatuhoaminen ja alueiden valtaaminen vaan sotatoimilla pitää olla onnistumisen todennäköisyys rauhan palauttamiseksi."
Saksa kävi Suomen tieten tuhomisssotaa Neuvostoliitossa ja Suomen sotatoimet tukivat näitä sotarikoksia. Myös Suomessa toimi yhteistyössä suomalaisten poliisiviranomaisten kanssa saksalainen toimintaryhmä, joka teloitti sotavankeja.
"4. Suhteellisuusperiaate. Sotilaallisen voiman käyttö pitää suhteuttaa sotilaallisiin päämääriin."
Saksa ei tehnyt näin toisessa maailmansodassa, vaan syyllistyi Suomen tieten vakaviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan Neuvostoliiton alueella.
"5. Viimeinen keino. Ennen asevoimien käyttöä pitää tarkastella kaikki muut ratkaisuvaihtoehdot."
Hitlerin päämäärä oli esitetty teoksessa Mein Kampf, joka oli myös suomalaisten lukemistoa ennen hyökkäystä Neuvsotliittoon. Hitler ei käynyt minkäänlaisia neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa ennen Saksan hyökkäystä maahan. Hitler oli aiemminkin jo käynyt "salamasotaa" useita maita (esim. Tsekkoslovakia ja Itävalta) vastaan Euroopassa ilman sodanjulistuksia.
Sodan lakien noudattaminen ei siis ole itsestään selvyys Suomessakaan. Vaikka niitä noudatettaisiinkin, tappaminen on aina tappamista. Joukon tuki, mikä järjestäytyneissä asevoimissa tukee tappamisen toteuttamista, ei poista yksilön henkilökohtaista eettistä vastuuta teoistaan.Kuvittelin tätä keskusteluksi sotilaan ammatin etiikasta, eli olisimme keskustelleet oikeutetusta sodasta ja sodan oikeussäännöistä. Käänsit tämän huonoksi historiakeskusteluksi. Otit yhden asiayhteydestä irrotetun esimerkin, kerroit asioita yksipuolisesta näkökulmasta, osa esittämistä asioista on virheellisiä ja osa ei liity itse rajaamaasi aiheeseen.
Jatkosota pitää sijoittaa historialliseen kontekstiin. Ilman Talvisotaa ja NL:n agressiivista ulkopolitiikkaa ei olisi ollut Jatkosotaa. NL oli vallannut Suomelta laajoja alueita ja Suomessa oli pakkosiirrettyjä pakolaisia noiden vuoksi. Kesällä 1940 NL teki sotatoimen ampumalla alas matkustajakone Kalevan Suomenlahdella. Voidaan väittää, ettei Suomi ollut rauhassa ja turvassa.
”Suomi ei julistanut sotaa Neuvostoliitolle (eikä Virolle), vaikka aloitti 22.6.1941 Viron rannikkovesien miinoittamisen.”
Ehkä Suomi katsoi olevansa sodassa kun NL pommitti Suomen panssarilaivoja Ilmarista ja Väinämöistä Sottungan edustalla 22.6.1941 klo 06.05. Tämä tapahtui ennen suomalaisten miinoittamista. Miksi muuten Suomi julistaisi erikseen sodan Viron Neuvostotasavallalle? Muistathan, ettei itsenäistä Viroa ollut tuohon aikaan.
”Suomi salli myös aluettaan käytettävän Saksan pommituslennoille Neuvostoliittoon 22.6.1941 aamuyöstä. Molemmat olivat sotatoimia.”
Laitapa jotain perustetta tälle kun juristi olet. Nykyäänkin käytetään ilmasotatoimissa toisten valtioiden tukikohtia, eivätkä tukea antavat valtiot ole sodassa välttämättä.
Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Suomea 25.6.1941 noin 500 koneen voimin, jonka jälkeen pääministeri katsoi Suomen olevan sodassa. Sota julistettiin 26.6.1941.
”Suomen sodan päämääärä jatkosodassa oli valloittaa laajat alueet Itä-Karjalasta ja sen pohjoispuolella.”
Suomen tavoitteena oli saada takaisin Talvisodassa menetetyt alueet ja edullisesti puolustettavat rajat sekä pysyvä rauha.
Kohdat 3.-5.liittyvät Saksan sotatoimiin, ei Suomeen. Menit näissä määrittelemäsi rajan yli: ”Suomi ei täyttänyt mainitsemiasi kriteereitä...”- oikeajuristi
Munuaistutkija kirjoitti:
Kuvittelin tätä keskusteluksi sotilaan ammatin etiikasta, eli olisimme keskustelleet oikeutetusta sodasta ja sodan oikeussäännöistä. Käänsit tämän huonoksi historiakeskusteluksi. Otit yhden asiayhteydestä irrotetun esimerkin, kerroit asioita yksipuolisesta näkökulmasta, osa esittämistä asioista on virheellisiä ja osa ei liity itse rajaamaasi aiheeseen.
Jatkosota pitää sijoittaa historialliseen kontekstiin. Ilman Talvisotaa ja NL:n agressiivista ulkopolitiikkaa ei olisi ollut Jatkosotaa. NL oli vallannut Suomelta laajoja alueita ja Suomessa oli pakkosiirrettyjä pakolaisia noiden vuoksi. Kesällä 1940 NL teki sotatoimen ampumalla alas matkustajakone Kalevan Suomenlahdella. Voidaan väittää, ettei Suomi ollut rauhassa ja turvassa.
”Suomi ei julistanut sotaa Neuvostoliitolle (eikä Virolle), vaikka aloitti 22.6.1941 Viron rannikkovesien miinoittamisen.”
Ehkä Suomi katsoi olevansa sodassa kun NL pommitti Suomen panssarilaivoja Ilmarista ja Väinämöistä Sottungan edustalla 22.6.1941 klo 06.05. Tämä tapahtui ennen suomalaisten miinoittamista. Miksi muuten Suomi julistaisi erikseen sodan Viron Neuvostotasavallalle? Muistathan, ettei itsenäistä Viroa ollut tuohon aikaan.
”Suomi salli myös aluettaan käytettävän Saksan pommituslennoille Neuvostoliittoon 22.6.1941 aamuyöstä. Molemmat olivat sotatoimia.”
Laitapa jotain perustetta tälle kun juristi olet. Nykyäänkin käytetään ilmasotatoimissa toisten valtioiden tukikohtia, eivätkä tukea antavat valtiot ole sodassa välttämättä.
Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Suomea 25.6.1941 noin 500 koneen voimin, jonka jälkeen pääministeri katsoi Suomen olevan sodassa. Sota julistettiin 26.6.1941.
”Suomen sodan päämääärä jatkosodassa oli valloittaa laajat alueet Itä-Karjalasta ja sen pohjoispuolella.”
Suomen tavoitteena oli saada takaisin Talvisodassa menetetyt alueet ja edullisesti puolustettavat rajat sekä pysyvä rauha.
Kohdat 3.-5.liittyvät Saksan sotatoimiin, ei Suomeen. Menit näissä määrittelemäsi rajan yli: ”Suomi ei täyttänyt mainitsemiasi kriteereitä...”Esimerkkinä jatkosota on itselleni tärkeä, koska se on osa Suomen historiaa ja historialla on tapana toistaa itseään. Ei tietenkään välttämättä näin käy, mutta se mahdollisuus on konkreettinen osa sodan etiikan pohdintaa.
"Jatkosota pitää sijoittaa historialliseen kontekstiin. Ilman Talvisotaa ja NL:n agressiivista ulkopolitiikkaa ei olisi ollut Jatkosotaa. NL oli vallannut Suomelta laajoja alueita ja Suomessa oli pakkosiirrettyjä pakolaisia noiden vuoksi. Kesällä 1940 NL teki sotatoimen ampumalla alas matkustajakone Kalevan Suomenlahdella. Voidaan väittää, ettei Suomi ollut rauhassa ja turvassa."
Näin varmasti oli kuten kuvailet. Mutta sekö riittäää sinulle, että jatkosota oli eettisesti kestävällä perustalla? - Suomi ei ollut turvassa.
Helposti voi silloin ajatella, kun Euroopan historiaa tutkii toisen maailmasodan edellä, että myöskään Neuvostoliitto ei ollut turvassa. Oliko siis hyökkäys Suomeen oikein v 1939?
Suomi ilmoitti olevansa puolueeton Saksan ja NL:n välisessä sodassa 1941. Puolueeton valtio ei voi tietenkään antaa lentokenttiä toisen sodan osapuolen käyttöön.
"Ehkä Suomi katsoi olevansa sodassa kun NL pommitti Suomen panssarilaivoja Ilmarista ja Väinämöistä Sottungan edustalla 22.6.1941 klo 06.05."
Ehkä Neuvostoliitossa ajateltiin Suomen hyökkäävän, kun saksalaiset koneet tulivat Suomen alueelta jo 22.6. aamu kolmelta.
Rikosoikeudessa rikoskumppaneiksi katsotaan, kun kaksi tai useampi tekijä yhdessä suorittavat rikoksen. Ei nuorisojengin jäsen joka murtautuu kioskiin muiden kanssa voi vedota siihen, että "Hei, en mä mitään sieltä kiskasta vienyt, ne oli ne muut!" Syyllisyys on kaikilla sama, vaikka osa tekijöistä ei suorita kaikkia rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvia osatekoja.
Suomi ja Saksa olivat liittolaisia, vaikka Suomi on muuta väittänyt. Syyllisyys sotarikoksista on silloin sama kaikilta osiltaan. oikeajuristi kirjoitti:
Esimerkkinä jatkosota on itselleni tärkeä, koska se on osa Suomen historiaa ja historialla on tapana toistaa itseään. Ei tietenkään välttämättä näin käy, mutta se mahdollisuus on konkreettinen osa sodan etiikan pohdintaa.
"Jatkosota pitää sijoittaa historialliseen kontekstiin. Ilman Talvisotaa ja NL:n agressiivista ulkopolitiikkaa ei olisi ollut Jatkosotaa. NL oli vallannut Suomelta laajoja alueita ja Suomessa oli pakkosiirrettyjä pakolaisia noiden vuoksi. Kesällä 1940 NL teki sotatoimen ampumalla alas matkustajakone Kalevan Suomenlahdella. Voidaan väittää, ettei Suomi ollut rauhassa ja turvassa."
Näin varmasti oli kuten kuvailet. Mutta sekö riittäää sinulle, että jatkosota oli eettisesti kestävällä perustalla? - Suomi ei ollut turvassa.
Helposti voi silloin ajatella, kun Euroopan historiaa tutkii toisen maailmasodan edellä, että myöskään Neuvostoliitto ei ollut turvassa. Oliko siis hyökkäys Suomeen oikein v 1939?
Suomi ilmoitti olevansa puolueeton Saksan ja NL:n välisessä sodassa 1941. Puolueeton valtio ei voi tietenkään antaa lentokenttiä toisen sodan osapuolen käyttöön.
"Ehkä Suomi katsoi olevansa sodassa kun NL pommitti Suomen panssarilaivoja Ilmarista ja Väinämöistä Sottungan edustalla 22.6.1941 klo 06.05."
Ehkä Neuvostoliitossa ajateltiin Suomen hyökkäävän, kun saksalaiset koneet tulivat Suomen alueelta jo 22.6. aamu kolmelta.
Rikosoikeudessa rikoskumppaneiksi katsotaan, kun kaksi tai useampi tekijä yhdessä suorittavat rikoksen. Ei nuorisojengin jäsen joka murtautuu kioskiin muiden kanssa voi vedota siihen, että "Hei, en mä mitään sieltä kiskasta vienyt, ne oli ne muut!" Syyllisyys on kaikilla sama, vaikka osa tekijöistä ei suorita kaikkia rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvia osatekoja.
Suomi ja Saksa olivat liittolaisia, vaikka Suomi on muuta väittänyt. Syyllisyys sotarikoksista on silloin sama kaikilta osiltaan.Hyvät herrat. Olette eksyneet aiheesta. Kyse oli sotilasammatin etiikasta ja te keskustelette politiikasta ja toisen maailmansodan aikaisten poliitikkojen etiikasta.
Harvemmin ovat kenraalit sotien aloittamisesta päättäneet.
- hengellisestihän
Uskovako ei puolustaisi ketään, jolla elämä ei ole pintapuolisesti mallillaan. Jeesuksen sanat ovat kuolleita sinulle. Älkää vain ateistit menkö näihin aloituksen valheisiin.
Mikähän olisi kiihkouskovaisten vaihtoehto oikeusvaltiolle?
Puolustusasianajajan tehtävä on varmistaa, että syytetty saa oikeikeuden- ja lainmukaisen oikeudenkäynnin. Hänen tehtävänsä ei ole puolustaa tai hyväksyä rikollista tekoa.
PS. Kun katolisessa kirkossa käsitellään pyhimykseksi julistamista kirkko määrää paholaisellekin asianajajan, joka on pappi eikä ateisti.- ovatvaanolevinaan
Kristillistä luonnetta paremminkin. Tokin harvalla kristityllä sellainen on.
- sellaistaseonuskovilla
Uskovaisen luonnetta vaaditaan siihen, että rikos pimitetään, eikä saateta syyllistä/epäiltyä mallisen oikeuden eteen, vaan puoskaroidaan sisäpiirissä lahkolaisoikeudessa, jossa syytetty pääsee kuin koira veräjästä, ja uhri julistetaan syylliseksi. (Esimerkiksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa syytetään lapsiuhria mm. aikuisen miehen, todellisen syyllisen, viettelystä.)
- P.T.Barnum
"Tämä on ihan toista kuin vankilapastorin ym, jälkihoito työ."
Millä tavoin on vähemmän moraalista puolustaa rikollisia kuin uskotella heille, että heidän rikoksensa pahin aspekti oli näkymättömän henkiolennon loukkaaminen, ja tärkein asia tekojensa hyvittämisessä on pyytää anteeksi ko. mielikuvitusolennolta? - suosiellävetelätäällä
Sinun luonnettasi vaaditaan USA:ssa syyttäjiltä, jotka pyrkivät saamaan tuomion vaikka väkisin, jopa valehtelemalla. Ei haitta vaikka tuomittaisiin syytön, kunhan tuomitaan, ja rikos on 'ratkaistu'.
Siellähän piirisyyttäjät valitaan vaaleilla määrä ajoin, ja jos siis haluaa tulla uudelleen valituksi, on parasta saada aikaan kovia tuomioita kovalla prosentilla, ja varmaankin olla myös uskovainen tai ainakin vedota oikeistokristittyihin äänestäjiin, (ainakin ns. raamattuvyöhykkeellä), jotka vaativat kovia rangaistuksia. Onko syyttäjän rangaistusvaatimus ja oikeudentuomio oikea, on sivuseikka. Ei Suomeen vastaavaa kiitos.
Ei taida olla parempaakaan systeemiä, kuin että syyttäjä syyttää ja puolustusasianajaja puolustaa. Oikeus sitten punnitsee näytön ja molempien osapuolien esittämät kuvaukset tapahtuneesta, ja antaa lain mukaisen tuomion.
Jos puolustus esittää varteenotettavia asioita syytetyn puolesta ja oikeus ne hyväksyy, niin mikä tässä sinusta on ongelmallista. Eivätkö *pahat*kin ihmiset ansaitse oikeudenmukaisen tuomion? Sinulle tuntuu kelpaavan *pahoille* ihmisille rikokseensa nähden suhteettoman kovatkin rangaistukset, kostoksi siitä että ovat pahoja - niin kuin sinä suuressa viisaudessasi olet päättänyt.
USA:ssa ongelmana mm. se, että monesti syytetyillä on apunaan heikkotasoisia asianajajia, kun ei heillä ole varaa kalliisiin huippujuristeihin. Ei tätäkään Suomeen, kiitos - Nää_on_näitä
Tuomio eli okeuslaitoksen päätös on eri asia kun oikeudenmukaisuus. Olitpa kummalla puolella hyvänsä parempaan ei pysty
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Janni Tikkanen ohjattiin miesten pukuhuoneeseen
Vai olisko sittenkin Janne Tikkanen? Jos siellä jalkojen välissä on miesten killukkeet, mieshän tämä Janni on. Ja kuuluu852409Keskisarja loisti A-studiossa, vauhkoontunut Sofia Virta munasi itsensä
Keskisarja taas puhui 100% faktaa maahanmuuttoon liittyen. Kokoomuksen Kaumalta tuli pari hyvää puheenvuoroa, joskin muu4722367Rakastan ja ikävöin sinua
Ei helpota tämä ikävä millään. Pelkäsin että tämä ajanjakso tulee olemaan juuri näin vaikea. Siksi halusin ennen tätä pä771492Sä olet epävakaa
tai ainakin yrität onnistuneesti vaikuttaa siltä. Ei sun kanssa uskalla ruveta yhtään mihinkään, menis hommat ojasta all211461Tiedän ettet tehnyt tahallasi pahaa
Asiat tapahtuivat, ristiriidat ovat meitä vahvempia. Olemmeko me niin vahvoja, että selviämme tästäkin vielä? Aika paljo1101440- 671333
- 211133
Teräväkielinen Virta jauhotti totaalisesti sössöttävän Keskisarjan
Harvoin on noin suvereenia jauhotusta A-studiossa nähty. Ja minä äänestän demareita, joita ei oltu paikalle edes kutsut2701119Venäläistä sukellusvenettä jahdataan Norjassa Sukellusvenettä on etsitty sunnuntaista lähtien.
Venäläistä sukellusvenettä jahdataan Norjassa Sukellusvenettä on etsitty sunnuntaista lähtien. Norjassa on käynnissä ve1091112Haluatko tietää totuuden?
Olen kyllästynyt sinuun. Et herätä enää mielenkiintoa. Samat jutut x 100. Kuten narskuilla aina. Samalla tunnen myötätun871103