Aihe

Miten tunnistaa manian?

45646tt

Masennuksesta olen kärsinyt kohta 10v eikä masennuslääkkeistä apua, lukuisia on kokeiltu. Viime psykiatrikäynnillä sain täytettäväksi mania-kyselyn, kysymykset kuitenkin niin abstrakteja että vaikea linkata käytännön tilanteisiin joten vastasin kielteisesti useimpiin.

Onko teillä jotain käytännön esimerkkejä tilanteista jotka olette joko sillä hetkellä tai jälkeenpäin selvästi tunnistaneet manian vaiheeksi?

Itsellä on ollut tilanteita missä innostun ja masennus katoaa, välillä jälkeenpäin ajateltuna olen ehkä ollut yli-innostunutkin joskus. En vain tiedä ollenkaan missä raja menee normaalin innostuksen ja manian välillä. Tähän asti olen pitänyt masennustani enemmän epätyypillisenä, eli elämän positiiviset vaiheet auttaa ja kun ne ohi, masennus taas palaa. Eli tällainen voimakkaasti ympäristöön reagoiva masennus.

Esimerkkejä vaikka matka hyvän kaverin kanssa, ihastus kutsuu viettämään iltaa jne. Näitä odotan innolla ja masennus häviää. Mutta toisaalta aika normaaleja tilanteita mistä innostuu joten en pidä sitä mielenhäiriönä että innostun näistä.

Onko manian vaiheista mitään käytännön esimerkkejä teillä joilla diagnosoitu kaksisuuntainen? Siksi kysyn kun psykiatrikin alkaa olla neuvoton kun mikään ei auta masennukseeni ja epäilen olisiko minulla kaksisuuntaisen piirteitä.

31

873

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jaana900

      Esimerkiksi vaikeutta olla rauhassa, kokoajan pitäisi olla menossa johonkin. Ei pysty kauaa istumaan aloillaan. Innostuu esim.jostain jutusta niin että ei pysty ajattelemaan muuta kuin sitä. Nukkuu öisin levottomasti heräillen jatkuvasti. Keskittymisvaikeuksia ja kärsimättömyyttä. Miettii seksiä ja mistä sitä saisi, varsinkin uudet kontaktit kiinnostaa. Pakottava tarve puhua vieraille ihmisille.

      • Hfgjk

        Lievempi bipo 2-tyyppi tällaista, oireet pahemmat ykköstyypissä. Eikä itse huomaa mitään outoa käytöksessään. Epärealistisia, suuria tulevaisuuden haaveita ja haaveita ulkomaille muutosta maniassa.


      • viiuuviiuu
        Hfgjk kirjoitti:

        Lievempi bipo 2-tyyppi tällaista, oireet pahemmat ykköstyypissä. Eikä itse huomaa mitään outoa käytöksessään. Epärealistisia, suuria tulevaisuuden haaveita ja haaveita ulkomaille muutosta maniassa.

        Ja molemmat mieli(kuvitus)sairauksia.


      • Hfgjk

        Sairaudentunnottomuus kuuluu tähän


      • Tohonku pistää sopivassa suhteessa päälle sosiaalista fobiaa, ni ne on täydellisessä tasapainossa niinku Simposonien mr. Burnsillä taudit, että sitte onkii terve ku pukki.


    • näinjuuri

      Anteeksi, mutta VHH ruokavaliolla on todettu olevan paljon apua mielenterveys ongelmissa. Lääkkeet siihen ei auta.

      • Tyhj64

        Lue M.Ziropaldin teos: Mania: totta ja tarua?


    • EiToivottuMania

      Aktiivisen ihmisen ja maanisen välillä on TODELLA eroja, kuten maniassa ei tarvitse unta, ei ravintoa, hyvä kun nestettä malttaa nauttia, laihtuu, alkaa tulemaan ajanmittaan suuruusharhaisuutta, kuvittelee pystyvänsä esim. töissä monen ihmisen hommiin, ärtyy, jos ei kykene, toimettomana ravaa ympäriinsä vailla päämäärää, vaikea keskittyä mihinkään, ja siihen kun lisäät jonkun järkyn kokemuksen, tulee aistiharhat mukaan! Hypomania on ihanaa, mania ei!! Paljon ahdistusta maniassa!!

    • EiToivottuMania

      Lisään vielä, paljon irtosuhteita maniassa, kykenemätön sitoutumaan, tuntemattomat ihmiset kiinnostaa,( kuten edellinen kirjoitti), rahantuhlausta jonninjoutavaan paskaan, menee parisuhteet, työt ja ajokortit.. Lääkitys PAKOLLINEN!!! Kaksisuuntaiselle paha masis, kun mania menee ohi.. Vaikea varmasti ymmärtää ihmisille, joita olet maniapäissäs loukannut:(

    • saku40

      Tässä perinteiset, klassinen Bipo1 - nämä ilmenevät 85% potilaissa:

      1. Unettomuus. Max 2h/yö. Tätä jatkuu 1-3kk.
      2. Ideatulva. Pää täyttyy ideoista ja ne eivät lopu ikinä.
      3. Jumalakompleksi. Luulee olevansa jumala taikka muu superolento.
      4. Seksihalut. Reippaasti koholla, irtosuhteet jne. koska itsekontrolli pettää.
      5. Alkoholi ym. päihteet.

      Tuon maniajakson jälkeen tulee sitten syvä masennus joka kestää 2x pidempään.
      Se on myöskin toistuva. Aika harvalla on vain yksi episodi sen alettua (ilman lääkkeitä).

      • hrejtj

        Alkoholi ja päihteet aiheuttavat päihtymyksensä kautta eksogeenistä maniaa, johon inkompetentit psykiatrit usein sekoittavat endogeenisen manian.


      • Tollo.höperö

        Huh Huh! Olipa niin viisasta niin viisasta! Kerro sama suomeksi...että minäkin tollo älyän


      • Nevermindallapologies

        Onko tuo lista siis 1 tyypille ja eroaako 2 tyyppi oireiltaan?

        Miten näette tarpeen sairaslomalle ja sen keston näissä tilanteissa ja pitkän aikavälin mahdollisuudet toimia erilaisissa tehtävissä?

        Kelan tuellahan ei kukaan elä ja työnantajatkin leikkaavat palkkaa brutaalisti.

        Jos nuo 5 kohtaa osuvat kohdalle niin mitä suosittelette?


      • saku40

        Kakkostyypissä ei ole maniaa ollenkaan. 1-tyypissä se tulee aina takaisin, itsellä jo kohta 20 vuotta alkamisesta ja yli 15 mania/masennusvaihetta.

        Hyvä kysymys - itselläni seuraavasti:
        Manian oireet pitää huomata hyvissä ajoin. Heti antipsykoottista naamaan ja nukkumaan pariksi päiväksi. Tällöin voidaan katkaista mania ennenkuin se alkaa kunnolla.
        Hyvä nyrkkisäänttö on ettei jätä kahta peräkkäistä yötä nukkumatta.

        Työympäristössä ei mitään suurempaa ongelmaa. Stressi on aina laukaiseva tekijä - pidä tämä mielessä.

        Jos kaikki viisi natsaa -

        Viinasta kannattaa luopua kokonaan. Itse en juo kuin saunaoluen kerran viikossa.
        Nukkua pitää. Unilääkkeet avuksi jollei muu auta. Ketipinor toimii hyvin.
        Jos tulee oireita, otan 2000mg deprakineä kerralla ja nukkumaan, toistan 2 päivää jos tarvetta. On toiminut hyvin.


      • EiToivottuMania
        saku40 kirjoitti:

        Kakkostyypissä ei ole maniaa ollenkaan. 1-tyypissä se tulee aina takaisin, itsellä jo kohta 20 vuotta alkamisesta ja yli 15 mania/masennusvaihetta.

        Hyvä kysymys - itselläni seuraavasti:
        Manian oireet pitää huomata hyvissä ajoin. Heti antipsykoottista naamaan ja nukkumaan pariksi päiväksi. Tällöin voidaan katkaista mania ennenkuin se alkaa kunnolla.
        Hyvä nyrkkisäänttö on ettei jätä kahta peräkkäistä yötä nukkumatta.

        Työympäristössä ei mitään suurempaa ongelmaa. Stressi on aina laukaiseva tekijä - pidä tämä mielessä.

        Jos kaikki viisi natsaa -

        Viinasta kannattaa luopua kokonaan. Itse en juo kuin saunaoluen kerran viikossa.
        Nukkua pitää. Unilääkkeet avuksi jollei muu auta. Ketipinor toimii hyvin.
        Jos tulee oireita, otan 2000mg deprakineä kerralla ja nukkumaan, toistan 2 päivää jos tarvetta. On toiminut hyvin.

        Hyvä kirjoitus sinulta, saku40! Noudatan lähes samaa kaavaa kuin sinäkin! Joskus lääkkeet joutuu ottaa päivälläkin, kun ajatus alkaa käymään vilkkaan.. Järkyttäviä kokemuksia lääkitsemättömästä maniasta/masiksesta.. Hyvä, että henki ei mennyt! Ottakaa lääkkeenne, ihmiset!


    • sekasin88

      Kaksisuuntainen voidaan todeta, vaikka olisi elämän aikana ollut vain YKSI maniajakso. Itselläni ei ole manioita ollut enää moneen vuoteen, mutta teini-iästä varhaisaikuisuuteen niitä oli enemmänkin. Itsetunto oli superkorkealla, tunsin olevani parempi ja "korkeammalla" kuin muut ihmiset. Olin estoton. Muutin asunnosta toiseen, olin levoton. Olin myös aggressiivinen ja impulsiivinen. Koin pystyväni mihin vain, koin olevani älykkäämpi ja parempi kuin muut ihmiset. Kohtelin muita huonosti, ajauduin poliisin kanssa tekemisiin, oli putkareissuja ja oikeudenkäyntejä. Jotain ihan kamalaa. ykköstyypin kaksisuuntainen diagnosoitiin viime syksynä. Nuo maniajaksot oli noin 10 vuotta sitten ja nyt vasta sain diagnoosin. Kun saanut nyt tietoa sairaudesta ja oikean lääkityksen, ei ole ollut manioita eikä sekamuotoisia jaksoja.

      • Lkjjhggfddd

        Kuvailit juuri melko tavallisen ahdistuneen ja seķopäisen nuoruuden.


    • Kevätauringonsekoittama

      II- tyypin, lievä kaksisuuntainen diagnoosina. Epätavallinen unettomuus ja ruokahaluttomuus, intohimoinen heittäytyminen harrastuksiin ym. puuhasteluun, joka sitten lopahtaa yhtäkkiä, pakonomaista mielenkiintoa seksiin, uusiin ihmissuhteisiin, nopea, levoton puhe, päättömiä ja suuruudenhulluja ideoita, shoppailua luottokortilla, ulkomaanmatkoja eksoottisiin paikkoihin, yrityksen perustamisia, ostettu asuntoja ja maatiloja (!), holtitonta autoilua, äänekästä ja uhmakasta käytöstä, suuruusharhoja jne.
      En sitten tiedä mitä se I-tyyppi olisi. Tälläkin touhulla olen saanut elämän pahasti umpikujaan aina vain uudestaan ja uudestaan. Onhan tässä kyllä välillä ollut ihan hauskaa.

      • Kyllä.näin.on

        Joopa se joo. Eiköhän elellä omaa elämää itsekukin omalla tavallaan. Mitä v* ttua se kenellekkään kuuluu, jos puhun välillä vähän höperöitä, kun teen työni hyvin?! Ja kun en TEE kenellekkään vahinkoa toiminnallani!


      • tostavaan

        Niinpä, niin. Mitäpä se kenellekään kuuluu, vaikka ajaa kuorma-autolla ihmisten yli, kunhan tekee sen "hyvin".
        Näille vakaville palstoille on turhaa tulla "heittelemään" tuskastuneita kommentteja mielenterveysongelmista ja -sairauksista. Vai onko esim. vaikkapa Parkinsonin tautia tai syöpää käsittelevissä vastaavissa ketjuissa asioista mitään todella tietämättömien kyynikkojen paikka tulla väheksymään sarkastisilla huomautuksillaan kuinka sitä porskutellaan keleillä kuin keleillä malliin "mitä kenellekään kuuluu"?
        Jos vituttaa niin menee purkamaan sitä tautiaan toisten samanlaisten joukkoon, eikä väärään kontekstiin.


      • Ei.auta.itkut

        No paljonko se auttaa jos kaikki yhtyy samaan virteen: on huonosti sun asiat, voi voi, no ne on nuo psykiatrit, jotka on sadistista kiduttajia, suorastaan natseja huh huh. Eih! En ymmärrä. Miksi pitää jumittaa johonkin sairauteen? Ei syöpään sairastunut mieti joka jumalanpäivä: voi että kun sairastuin, ei tule mitään tästä elämästä. Ja v*tut! Syöpäsairas näkee elämän niin, että sairaus voi uusia. So what? Uusikoon p*rkele! Minä tappelen sitä vastaan viimeiseen hengenvetoon asti.
        Tiedän mistä puhun. Olen sairastanut syövän kaksi kertaa, ja sairastun kuka ties kolmannen kerran.
        Ja kyllä: käytän masennukseen venlafaksia.


    • Å.ö.p

      Se on mm.päämäärätöntä puuhastelua jossa mitään järkevää ei saa aikaiseksi. Innostuu kauheasti jostain tekemisestä, mikä menee yli normaalin kiinnostuksen. Keskittymisvaikeuksia ja kärsimättömyyttä.

    • Apujatarttis

      Miten kolmisuuntainen tai nelisuuntainen sitten todetaan?

    • hypehype

      Minulla on sekä bipo II (jos muistan usein, hypomaniamuotoinen siis) että ADHD diagnosoitu. Kovasti epäilen bipoa.
      Toistuva masennus ennemminkin. Toisaalta olen välillä huomannut jonkinlaista "suuruuden hulluutta", jonka tosin itse koen olevan normaalia. Aiemmin ollut myös alkoholinkäytön lisääntymistä (toisaalta ollut myös masentuneena toisinaan) kun on ollut hyvä olo ja ollut menevämpänä.
      Oireita jotka ehkä voisivat puhua hypomaniasta itselläni: muuttaminen, ulkomaille muuttamisen miettiminen ja siitä tutkiminen, äkkilähdöt, kuvittelen että minusta voisi olla laulajaksi tms. "suuremmaksi", lievä euforinen olo muttei kokoaikaa, vaan ennemminkin "kohtauksina". Aloitan uusia harrastuksia, haen opiskelemaan. Muistaakseni on jotain pieniä suuruudenhulluusajatuksia myös ollut, mutta en nyt muista mitä ne ovat olleet jos niitä on ollut. Tuo laulajaksi tulo ja muut vastaavat ammatit tai harrastukset ovat mielestäni täysin mahdollisia ja yritys niiden tavoittelusta ehkä voisi sanoa tuohon vaikkei niin isoja asioita olekaan? Sanottakoon, ettei minulla ole mitenkään erityisen hyvä ääni, en ole harrastanut laulamista jne., tämä pätee näihin muihinkin suurimmaksi osaksi.
      Ystäväni sanoi epäilleen tätä jo paljon ennen diagnoosia, juurikin nämä innostukset ja uuden aloittaminen kausittain. Niin ja lisäksi tuo unenvähyys tuntematta itseään väsyneeksi, tosin muistaakseni ei ole toistuvasti parintunnin yöunia. Suunnilleen 5h paikkeilla ennemminkin, mutta vähemmän ja enemmän myöskin. Joitain päiviä kun en nuku ollenkaan.

      En koe tätä "hypomaniaa" mitenkään ongelmalliseksi; päinvastoin, teen asioita, koen oloni hyväksi, en kuitenkaan mokaile. Kaikki kusee kun masennus alkaa. Tulee jopa vähän psykoottisia piirteitä silloin, ei tosin pahasti ja osaan jo pitää niitä vähän kurissa ettei mene mahdottomaksi. Usein myös itsetuhoisia ajatuksia, suunnittelen tai mietin paljon itsemurhaa.

      Mielestäni nämä hypomania kaudet voisivat olla ihan normaalia oloa, mutta voi kuulostaa vaikkapa lääkärin ja muiden korviin epänormaalilta masennuksen vuoksi. (silloin ei toki ole kovin aktiivinen ja tunne oloaan hyväksi..) Lisäksi samoja oireita on myös adhdssa kun olisi normaaliolo.

      Kiitos jos joku jaksoi lukea! Mitä itse luulette, joilla on tämä sairaus ja toki muutkin? - erityisesti asian suhteen skeptiset. Tämähän tosiaan on muotisairaus just nyt, ja itse olen vasta saanut diagnoosin (en mennyt itse sitä hakemaan ja tämä tuli täytenä yllätyksenä), vaikkakin sitä on useasti epäilty jo aiemmin terveydenhuollossa.

      • Bipoman

        Mulla samantapainen; selkeät hypomanian oireet kuvailet. Hoitamattomana ne vahvistuvat ajan myötä. Näin kävi minullekin, vaikka hoitoon päädyin masennuksen takia.

        Koen itseni hyvinkin 'normaaliksi' hypomaniassa, vaikka jälkikäteen tarkasteltuna se on jotain aivan muuta. Pidempiaikainen 5h tai alle yöuni ei ole normaalia. En ollut kovinkaan hoitomyönteinen hypomanian osalta, kunnes tajusin sen, että mitä paremmin hillitsen hypomaanisen vaiheen, sen 'helpompi' masennusjakso on.

        Siskollani hoitamaton kakkostyyppi kääntyi ykkösmuodoksi ja osin sekamuotoiseksi. On itselleen vaarallinen ja psykoottinen. Suosittelen suhtautumaan vakavasti. Tiedän kyllä kuinka euforinen olo on kun kaikki sujuu.


    • valohoito

      Varo ettei sinulla diagnosoida kakkostyyppistä maanisdepressiivistä vahingossa! Siitä leimasta on paljon haittaa, jos epäilykin kirjataan tietoihisi väärin perustein (etkä saa oikeanlaista apua). Toistuvaan masennukseen kuuluvat paremmat jaksot, jolloin jaksaa innostua asioista, mutta ei se vielä ole (hypo-)maniaa. Jos on epätyypillistä masennusta, kannattaa tutkia mihin se liittyy. Esim. vaikuttaako auringonvalo, työstressi, elämäntilanne, muut sairaudet (tyyliin jatkuva lievä kuume) ja säryt, onko kilpirauhanen kunnossa, eihän ole kroonista ripulia tai ravinnepuutoksia? Monenlaista voidaan tulkita epätyypilliseksi masennukseksi eivätkä masennuslääkkeet silloin auta paljoa.

    • niinjavielä

      Hei

      Minulla siis on JO diagnosoitu bipolaari II, eli juurikin tämä hypomaniainen kaksisuuntainen! Epäilyä on ollut aikaisemmin, ad(h?)d dg sain parisen vuotta sitten ja nyt puskista tämän bipolaarin. Sen jälkeenkin olenkin ollut hukassa siitä ketä olen :) Typerää, että annan muiden määritelmien vaikuttaa, mutta valitettavasti se nyt vain vaikuttaa minuun. En enää tunnista yhtään mitään itsessäni. Olenko nyt masentunut, normaali, normaalisti masentunut, normaalisti onnellinen, (hypo)maaninen?

      Ruokavalioni on ehkä parhaimmillaan juuri nyt verrattuna aikaisempaan elämääni. En silloinkaan katsoisi eläneeni erityisen epäterveellisesti, vaikka ainahan sitä voisi terveellisemminkin elää. Nykyään olen siis kasvissyöjä, ja syön kasviksia (en siis ns. sipsikaljavegaaneja) pääosin ja syön vitamiineja + ravintolisiä. Kilpirauhasarvot ovat normaalit, kuten oli yläasteellakin jolloin ensikertaa asiaa tutkittiin.
      Itsessäni tunnistaisin ehkä yhden tai parin ns. euforisemman jakson ilman syytä, mutta hankala sanoa onko se hypomaniaa. Mikäli itselläni oikeasti olisi bipolaari, on hypomaniani nimenomaan vain hyvä juttu, mutta toistuvat masennukset huonontavat elämäntilanteeni.
      Pitkälti yritän itse pärjätä ja etsiä tietoja, koska julkiselta puolelta ei juuri apua saa (...). Ainakaan tähän mennessä; he joiden kanssa löydän yhteyden, ovat niitä joiden kanssa ei saa jatkoa. Tarkoitan psykiatrista sairaanhoitajaa tms., jolle varataan ainoastaan niitä ensimmäisiä aikoja, tai ei ainakaan pysyviä hoitokontakteja.
      Harmi sinänsä, koska he hoitavat lääkärit sitten ovat niitä, jotka myrkyttävät lääkkeillä ja kertoilevat diagnooseja ilman varsinaisia (omasta mielestäni) periaatteita.

      Mulle lupailtiin YTHS kautta, että saisin noin viikossa terapia-ajan. Jota olen toivonut noin vuosi sitten, kesän kävin tällä sh psykiatrilla jonka kanssa synkkasi, pääsin takaisin lääkärilleni joka määräsi samoja lääkkeitä (joiden olin jo aiemmin kertovan aiheuttavan ahdistusta enkä koe niistä olevan hyötyä), diagnosoi bipolaari II (eli tämä hypomaniainen) ja sanoi marraskuussa, jolloin olin itsemurhan partaalla (ja jolloin hän diagnosoi tämän bipolaarin), että kun tämä bipolaarilääkitys on kunnossa, niin määrää mulle tammikuussa ajan.

      Ensimmäinen häneltä saatu diagnoosi on keskittymishäiriö, jonka ns. koen omakseni. Kesän kävin psykiatrisella sairaanhoitajalla, olin todella huonovointinen, hän oli myös samaa mieltä että lääkitykseni (concerta kes. häiriöön) on väärä. Sairaanhoitaja (jolla myös oli keskittymishäiriö) oli samaa mieltä, että lääkitykseni on aivan väärä ja olisi hyvä kokeilla jotain muuta lääkitystä, joista olimmekin yhdessä puhuneet. Lopulta sain Marraskuussa ajan. Olin tällöin itsemurhan partaalla. Ensimmäisenä minulta kysyttiin kysymyksiä, jonka perusteella sain tämän kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin. Minulle määrättiin lääkkeet, sekä suositus/määräys ettei concertaa vielä tänä aikana. Olin tosiaan aivan itsemurhan partaalla. Kysyin keskusteluapua useaan otteeseen.
      Vastaus: Katsotaan sitä kun lääkitys on kunnossa.

      Eli: Olen käynyt kesällä 2017 psykiatrisella sairaanhoitajalla masennuksen vuoksi, sekä ollaan tulkittu että nykyinen lääkitykseni keskittymishäiriöön on väärä. LOPULTA useiden yhteyden ottojen jälkeen (jotka siis sh teki!) saan marraskuuksi vihdoin ajan. Hyvin toiveikkaana menen vastaanotolle odottaen saavani uuden lääkkeen kokeiluun, mahdollisesti sellaisen joka toimisi, eikä ainakaan tuottaisi ahdistusta kuten concerta teki/tekee.
      Ensimmäisenä minulta kysytään kysymyksiä, joiden jälkeen minulle diagnosoidaan tämä kaksisuuntainen mielialahäiriö hypomaanisena. Minulle määrätään lääkkeet. Vastaanoton aikana kysyn kaksi kertaa terapiasta/keskusteluavusta (muistakaa että olin todellatodella masentunut, ja olin sen myös lääkärilleni kertonut), vastaukseksi sain lääkkeet masennukseen ja että tammikuussa voidaan katsoa terapia-aikaa uudestaan kun lääkitys on kunnossa.

    • valohoito

      On kyllä ikävää kuulla. Ei terapiaa pitäisi pantata sen takia että kokeillaan lääkkeitä. Voi hyvinkin olla että terapia auttaisi nopeammin kuin lääkkeet, koska olet itse motivoitunut siihen, Harmittaa kun en osaa neuvoa. Jos rahaa olisi, voisi aina mennä yksityisesti terapiaan, mutta se tulee kalliiksi, jos ei saa edes kelakorvausta (vaatii psykiatrin lähetteen). Voisit tietysti mennä yksityispsykiatrille jotta saisit toisen mielipiteen ja ehkä apua ja neuvoja terapiaan pääsyssä.

      • Äly.hoi

        Eiköhän olisi parasta, jos heittää luulosairauden pois poikkeen ja alkaa elämään kuten kunnon kansalainen tekee: käy työssä, perustaa perheen, maksaa asuntolainaa, harrastaa liikuntaa; ja loppujen lopuksi jää eläkkeelle nauttimaan työnsä hedelmistä.
        Siihen kuvioon ei kuulu loisiminen milloin minkin "syyn" vuoksi.


      • Bipoman

        Kyse kun ei ole luulosairaudesta. Aivokemiaa se on, voi olla monismutkaista perehtyä tutkimustuloksiin, mutta suosittelen.
        Kerrottakoon, että moni bipolaarinen elää kuten kunnon kansalainen - osa oikeastaan paremmin. Eivätkä loisi. Tällä erää täällä:
        Bipolaarinen, kolmekymppinen, 15 vuoden työura nyt johtoryhmätason positio, lisäksi 10 vuotta yrittäjänä, 3 korkeakoulututkintoa, +100k vuositulot, perhe, asuntolainasta maksettu pitkälle yli puolet sekä kahdesta sijoitusasunnosta, liikuntaharrasteita useita ja yhdessä SM-tasolla. Ainiin, se eläke; meidän ikäluokka ei tule koskaan pääsemään joten en ole murehtinut.
        Miten sinulla luulosairaudettomalla, jotakin enemmän vai loisitko?


    • odotellen_

      Aloittajalla
      ei mitään vakavaa, ehkä aaltoileva mielialahäiriö, lievempi muoto maanis-depressiivisestä,
      mitä on monilla ihmisillä ilman diagnoosiakin.
      Jostain syystä nykyisin monet kuvittevat olevansa masentuneita?
      Milloinhan skitsofrenian kaikki yli 100 eri versiota tulevat julkisuuteen avaamaan itseään?

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa Torpan raskausuutisesta...

      Maisa Torppa ilmoitti olevansa raskaana. Yksi asia ihmetyttää ja on ihmetyttänyt aikaisemminkin: Maisa Torpan Instagramissa tykkääjissä/kommentoijiss
      Kotimaiset julkkisjuorut
      608
      29537
    2. Naisen vessakäynti suhteen alussa

      Mä olin ihastukseni kaa viettämässä viikonloppua. Eka kertaa yövyin miehen luona. Toisen yön jälkeisenä aamuna mulla meni vatsa aivan sekaisin. Oltiin
      Parisuhde
      288
      20807
    3. Liikenne topissa

      Mitäs liedenpohjassa tekeillä ku kuus kutosen liikenne katkaistu..poliisioperaatio
      Virrat
      40
      14057
    4. Maisa se jaksaa valehdella

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28acb452-15ff-470d-80c3-511ad69abec0 Taas on syytön, taas on todisteita jotka jossain vaiheessa paljastaa Ma
      Kotimaiset julkkisjuorut
      352
      10847
    5. Liedenpohja

      Mikä hässäkkä siälä on päällä ??
      Virrat
      77
      7984