Palkkiopaikat

Tarkoitin vuokratulojen, en talojen kautta.

Hyvä oli pääkirjoitus toimittajalta. Tuo pitäs julkaista kokonaan Viispiikkisessä. Meilläkin on noita kunnan rahoittamia yhtiöitä Karstulassa. Ei nekään kestä päivänvaloa.

Normaalia kepun touhua. Ovat oppineet valtion ja kunnan erilaisilla tuilla elelemään. Veroja eivät ole koskaan maksaneet. Ovat tämän päivän elättejä, ennen elättinä olivat varikset.

Kasvaneet loisiksi,tukea tuen perään,veroja ei makseta.

Vieläkö ne kuljetteaa traktorilla kosteaa risusavottapuuta tienvarsilta sinne Karstulan Lämpövoimalaan Humpin Puulaaksoon ?

Minkähän verran maksaa tuo energia / MWh, jota esim. rivitalot ja hallit Karstulassa ostavat ,
jääkö alle 100 euroa/MWHh ?

Eikös se jääntekokone maksateta lämpöverkon käyttäjillä, eli sehän jään teko nostaa lämmityksen hintaa joka huoneessa ja varsinkin porstuan puolella ? Ovela temppu rahastaa, kukaan tavallinen tallaaja ei hoksaa mittään.

Juttu Viitasaarelta.
https://www.ksml.fi/paakirjoitus/nimella/Palkkiopaikassa-muhii-tykkäyspommi/1128028

Tässä

https://yle.fi/uutiset/3-10133946

Tämä on niin taitavasti ja vedenpitävästi rakennettu systeemi, ettei siihen maksajilla ole mitään sananvaltaa.
Aina voidaan mennä liikesalaisuuden ja osakeyhtiölain taakse piiloon.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus/nimella/Palkkiopaikassa-muhii-tykkäyspommi/1128028

Karstula on tuhon tiellä,päättäjät vain ei sitä näköjään vieläkään ymmärrä.
Veikkaan että Karstulaa ei ole kymmenen vuoden kuluttua.

Tässä näkyy keskisuomalaisen kirjoitus.

Mari Waali
Tässä mennään ongelman ytimeen: yhtiön hallituksessa istuu samoja henkilöitä kuin kaupunginhallituksessa.
Kunnan tytäryhtiö on mahtava keksintö. Kunnan sataprosenttisesti omistama yhtiö voi operoida vapaasti, tehdä bisnestä, tai olla tekemättä, ja olla kertomatta tekemisistään kenellekään. Riittää kun toimitusjohtajalla on mukava hallitus, joka tekee niin kuin talutusnuorassa on totuttu tekemään.
Ja tämähän sujuu.
Tytäryhtiöiden hallituspaikoista on tullut palkkiopaikkoja, joihin ei valita kylän pätevintä asiantuntijaa vaan se pitkän linjan kuntapoliitikko, joka on uurastanut jo tovin köyhemmissä luottamustehtävissä.
Viitasaarella suurin ja tuottoisin tytäryhtiön hallituspaikka on Wiitaseudun Energialla (WSE). Yhtiön jokaisesta kokouksesta hallituksen jäsen kuittaa 220 euroa, puheenjohtaja 330 euroa. Lisäksi puheenjohtajalle maksetaan 2 640 euron vuosipalkkio. Viiden hengen hallitukselle on maksettu palkkioita vuositasolla 12 000–15 000 euroa.
Yhtiö vastaa kaukolämpöbisneksen lisäksi vedenjakelusta ja -puhdistuksesta keskustan ja Kymönkosken alueella. Veden osalta yhtiön tilinpäätös on julkinen ja vedenhinnan korotusten ja niiden perusteluiden pitäisi olla läpinäkyviä. Lämpöyhtiön puolella vetäydytään tiukasti osakeyhtiölain suojiin.
WSE:n toimitusjohtaja on joutunut selittelemään reippaasti kohonneita matkustus- ja edustuskulujaan. Yhtiön johto antoi niistä omistajalleen eli kaupungille selvityksen. Selvitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa puheitta.
Tässä mennään ongelman ytimeen. Kun yhtiön hallituksessa istuu samoja henkilöitä kuin kaupunginhallituksessa, kuinka valvonta ja kontrolli pelaavat? Kuka hoitaa kuntalaisen, kuka yhtiön, kuka omaa etuaan?
Kaupunginhallitus vastaa konsernivalvonnasta, tai ainakin pitäisi vastata. Yhtiön hallituksen, erityisesti sen puheenjohtajan, tehtävä on valvoa toimitusjohtajan toimintaa.
Konserniohje edellyttää, että tytäryhtiöiden hallitukseen pitäisi ensisijaisesti valita henkilö, jolla on tarkoituksenmukainen toimialan, organisaation toiminnan sekä hallinnon ja johtamisen asiantuntemus. WSE:n hallituksessa istuvat luokanopettaja-rehtori, perhehoitaja, yrittäjä, kaupungin työllisyyspäällikkö ja musiikinopettaja. Kaikki aktiivisia kuntapoliitikkoja.
Asiantuntijaksi tietenkin voi kasvaa, kun on istunut hallituksessa riittävän kauan, mutta kuinka laaja-alainen näkemys ja liiketoimintaosaaminen tällä kokemuksella syntyy?
Mänttä-Vilppulan tarkastuslautakunta on todennut, että luottamustehtävien vastuiden hoidossa syntyy vääjäämättä ristiriitatilanteita, jos kaupungin tytäryhtiön hallituksessa on kaupunginhallituksen jäseniä.
Viitasaarella asiasta ei ole keskusteltu, ainakaan julkisesti. Viitasaaren Vuokra-asuntojen hallituksessa puhetta johtaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja. WSE:n hallituksen puheenjohtaja on kaupunginhallituksen pitkäaikainen jäsen.
Jääviys on vallasta tykkäävälle kuntapäättäjälle hyvin hankala käsite.
Kirjoittaja on aluetoimittaja.

Valtaa ilman vastuuta

Mari Waali kertoi kolumnissaan (KSML 26.3.) kuntiin muodostuneesta ongelmasta, kun kuntien omistamien konserniyhtiöiden hallituspaikat jaetaan puolueiden palkkiopaikkoina välittämättä jäsenten todellisesta osaamisesta. Ongelmana on myös vallanhimo sekä kokouspalkkiot, kun samat henkilöt kahmivat valtaa sekä kaupunginhallituksissa että kunnan konserniyhtiöissä.

Valtaa halutaan, vastuu ei kiinnosta. Yksityisellä puolella valta ja vastuu on aina liitetty yhteen.

Jämsässä tuo ongelma on riistäytynyt täysin käsistä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Piritta Rantanen on jälleen valituttanut itsensä myös Jämsän Aluelämpö Oy:n hallitukseen, jossa hän on istunut jo 8 vuotta. Tällaiset valinnat haittaavat kaupungin tehokasta johtamista ja aiheuttavat jääviysongelmia.

Päätöksenteko halvaantuu, kun päättäjä ei tiedä, ajaisiko kaupungin etua vai konserniyhtiön etua, jotka ovat keskenään ristiriidassa. Osakeyhtiölain mukaan hänen on ajettava yhtiön etua, jolloin kaupunki jää taka-alalle.

Luonnollisesti nämä poliittiset palkkiopaikat johtavat myös siihen, että alan osaajat eivät pääse kehittämään konserniyhtiöiden toimintaa, vaan päätökset tehdään amatöörimäisesti.

Varsinainen riman alitus Jämsän Aluelämpö Oy:n päätöksenteossa tehtiin, kun yhtiön hallitus päätti ostaa ydinvoimayhtiö Fennovoiman osakkeita 3,1 miljoonalla eurolla (siis kaupunkilaisten rahoilla). Päättäjät eivät kuitenkaan ymmärtäneet, että samalla Jämsä sidottiin 60 vuodeksi tuon ydinvoimalan vastuisiin.

3,1 miljoonaa on hinta osakkeista, jos voimalaitos valmistuu vuonna 2024. Jos se viivästyy, Jämsä vastaa lisäkustannuksista koko rakennusajan omalla osuudellaan, eli tuo 3,1 miljoonaa on vain hinta ihannetilanteessa.

Jos käy niin kuin Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisessa, niin jämsäläisten taskuilla käydään vielä monta kertaa. Vastuista ei pääse eroon, kun sopimukseen on nimet kirjoitettu. Siis kaupungin omistaman konserniyhtiön tekemä päätös johtaa itse kaupungin talouden heikkenemiseen.

Jämsän hallintosäännön mukaan konserniyhtiöt (jollainen Aluelämpö Oy on) noudattavat samaa sijoituspolitiikkaa kuin itse kaupunkikin. Sijoitusten tulee olla riskittömiä eli sijoitetun pääoman tulee olla turvattu ja sijoituksilla pitää olla reaalinen jälleenmyyntiarvo.

Aluelämmön tekemän osakekaupan riski on erittäin korkea. Jälleenmyyntiarvoa ei ole, koska näitä osakkeita ei kukaan halua. Ei edes ilmaiseksi.

Sijoituksella saa ostaa tietyn sähköosuuden tuotetusta sähköstä. Sen hinta on noin 50e /MWh. Jo nyt voi ostaa sähköä vuodelle 2024 hintaan 34e /MWh. Sijoitus tuottaa siis kaupungille tappiota sähkön hinnassa näillä hinnoilla noin 200 000e/ vuosi.

Kaupungin sijoituspolitiikasta päättää kuntalain mukaan valtuusto. Jämsän kaupunginhallitus (jossa siis istuu samoja henkilöitä kuin Aluelämpö Oy:n hallituksessa) ei kuitenkaan vienyt asiaa valtuustolle.

Hallitus ylitti valtuutensa ja kuntalakia ei noudatettu. Valtuustossa moinen ydinvoimaan sijoittaminen tuskin olisi mennyt läpi.

Tällaista jälkeä syntyy, kun hieroja, sairaanhoitaja ja eläkkeellä oleva poliisi (hyviä alansa osaajia, muttei energia-alan) päättävät lähteä tekemään sähköliiketoimintaa. Tällä ryhmällä päätettiin sitoa Jämsän kaupunki 60 vuodeksi ydinvoimalan vastuisiin.

Pekka Laaksonen

kaupunginvaltuutettu (uusi Jämsä)

Niimpä niin ,mitä sanoo Karstulan päättäjät,olisikohan aika vilkaista peiliin ja tehdä korjausliike jos ei ole jo myöhäistä.

Karstulassahan on sama tilanne kunnanhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajia istuu karstulanseudun hallituksessa ja muissakin hallituksissa, koska niistä saa lisää näitä maataloustkiin rinnastettavia kokoustukia. Näillä tukijusseilla ei olekaan mitään annettavaa näille yhtiöille, päinvastoin.

Keski-Suomen Valokuituverkot on kymmenen pikkukunnan omistama yhtiö. Verkkoholding on emoyhtiö ja Valokuituverkot on sen tytäryhtiö . Kunnista on asetettu yhtiön hallitus. Suurin osa hallituksen jäsenistä on eri kuntien kuntapoliitikkoja. Hallitus päättää noin 40 milj. euron potista. Suurin osa rahoista on kuntien takaamia lainarahoja. Yhtiö on raskaasti velkaantunut ja tuottaa joka vuosi miljoonan tappiota. Onko hallitus mielestänne asiantuntija porukkaa. Tiedostaako hallituksen jäsenet vastuunsa jos yhtiö keikahtaa? Onko lakipykäliä rikottu? Kuka ottaa vastuun päätöksistä? Tässä joitain kysymyksiä.

Mielenkiintonen juttu!

Ei Suomessa ole korruptoitunutta virkamieskoneistoa, vai onko?
Karstulassa rakenusviranomaisilla oli aikaaisemmin lupa-asioissa pientä säätöä, riipui naamasta kenelle anettin lupia lakia kierrellen.