Mediamestarin törkypropagandaa. Osa 876.

Jopahan puhui asiaa, kuu-ukoille menee suurin osa Miljardeista.

Kreikan ja hollanin viljelijät nauraa, kun taivaalta tippuu Suomi duunarin rahhaa.

Demukoitten esimerkki tila kaatui, miten se oli mahdollista?

PÄIVÄRAHAT makoilusta, olivat ilmeisesti Kelan kautta erittäin kannattava yhtälö.

Kolumnisti kehottaa Tuomas Enbuskea tarkistamaan perusasiat ja miettimään, mitä
lukujen taakse kätkeytyy!

Miksi hän ei sitten tee niin??

Suomen valtion budjetti kertoo toista:

Viljelijätuet vajaat 2 miljardia!

Aloittaja puhuu paskaa!

http://tutkibudjettia.fi/teemat/9

Miten on jopa? Miksi väität että Maataloustuki on kaksinkertainen verrattuna siihen mitä se todellisuudessa on? Väität sen olevan 4mrd euroa!

Ymmärrätkö että lisäät "muina miehinä" oikeaan lukuun 100% lisää?

Oikea luku on n. 2mrd!

Helvetti, sinähän puhut täyttä paskaa!

ponnekkaasti tukijussit taas hiiltyivät

Ei valtion ja EUn kulut kuitenkaan 60% laskisi jos nuo pienemmät tilat lopettaisivat koska tuet maksetaan tilan koon ja eläinmäärän mukaan.

Uskoisin että maatilojen määrä hyvinkin voi laskea tuohon 20000 mutta yhteen laskettu peltopinta-ala ei nykyisestä paljoakaan eikä eläinten lukumääräkään, on vain entistä isompia navetoita.

veronmaksajalle suomalainen maajussi on tosi kallis ylläpidettävä

”Maatilojen Keskikoko puolitoistakertaistuu 42 hehtaarista 62 hehtaariin seitsemässä vuodessa. Edelliseen samansuuruiseen loikkaan tarvittiin kaksi kertaa pitempi aika.

Niin käy, jos viljelijöiden Maatilojen kehitysnäkymät -kyselyssä kertomat suunnitelmat toteutuvat.

50 peltohehtaarin keskikoko ylittyisi 2019.

Kääntöpuolena tilat harvenevat yhä nopeammin. Seitsemässä vuodessa lopettaa lähes joka kolmas tila.

Kun viime vuonna tiloja oli 52 900, vuonna 2022 niitä on 37 100. Seitsemässä vuodessa katoaa liki 16 000 tilaa.

Politiikan päätökset ja tilojen taloustilanne voivat hidastaa tai nopeuttaa muutoksia.”

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maatilojen-keskikoko-ampaisee-ylöspäin-1.161498

”Enbuske käytti kolumnissaan kotitalouden laskelmaa. Sen mukaan maatalousyrittäjän kotitalouden käytössä olevat tulot olivat vuonna 2016 yli 56 000 euroa ja Enbusken sanoin "tavallisella" kotitaloudella ne olivat 50 000 euroa.

Vaikeaksi Enbusken vertailun tekee kuitenkin se, että puhutaan koko kotitaloudesta. Viljelijöistä on päätoimisia vain hieman yli joka toinen eli viljelijällä itselläänkin on yleensä joko muuta yrittäjä- tai palkkatuloa. Jos hänellä on puoliso, tällä on tilan ulkopuolista päätoimista tuloa vielä todennäköisemmin.

On siis mahdoton tietää, kuinka merkittävä osuus Enbusken mainitsemassa mediaanitulossa selittyy maatilan tuloilla ja mikä on ulkopuolisten tulojen osuus.

MT:n lukija Seppo Virtanen toi Enbusken kolumnia koskevissa kommenteissa esiin Tilastokeskuksen tiedotteen tämän kuun alusta. Se antaa vuoden 2016 tilanteesta melkoisen toisenlaisen kuvan.

Koko väestön mediaanitulo oli Tilastokeskuksen mukaan 24 160 euroa. Pienituloisessa yhden hengen taloudessa keskitulo oli 14 500 euroa.

Pienituloisia oli kotitalouksista 11,8 prosenttia. Työssäkäyvistä ryhmistä pienituloisia olivat erityisesti maatalousyrittäjät. Palkansaajilla keskimäärin ja erityisesti ylemmillä toimihenkilöillä pienituloisuus on Tilastokeskuksen mukaan harvinaista.

Sama tiedote kertoo, että eläköidyttyään viljelijät ovat muita eläkeläisiä useammin pienituloisia.

Enbusken kolumnin perimmäinen tarkoitus oli vaatia valtiota käyttämään maataloustuista ainakin osa lastentarhanopettajien palkkoihin. Siitä tuskin kovin moni on eri mieltä, etteivätkö lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat ansaitsisi paremman palkan.

Mutta Tuomaankin kannattaisi lukea tilastoa edes hetki huolella, eikä vain napata yksittäisiä lukuja isosta massasta. Ehkä tämä tapaus taas kerran osoittaa, että tilaston saa näyttämään lähes mitä vain - jopa antamaan valheellisen kuvan todellisuudesta, jos asiaan ei perehdy.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kommentit/artikkeli-1.227650

http://findikaattori.fi/fi/60

”Kolumnisti kehottaa Tuomas Enbuskea tarkistamaan perusasiat ja miettimään, mitä lukujen taakse kätkeytyy, vaikka vapauttaakin itsensä tästä velvollisuudesta täysin.” Jopa_vain

Ymmärrettävää että et laittanut jopa linkkejä aloituskirjoitukseesi, siitähän olisi selvinnyt että kyllä MT,n kolumnisti kyllä selvitti mihin hänen väitteensä perustui kuten yllä saimme lukea. Embusken kirjoituksesta ei sensijaan selvinnyt mistä maatalousyrityksen kotitaloustulo muodostui.

kotitaloustulo = viljelijät kilpailevat subventoidulla kalustollaan lähialueidensa oikeiden yrittäjien kanssa tai ovat muutoin töissä maatalousorganisaatioissa jne.

Traktoriin ja kalustoon ei saa erikseen investointitukea vaan tuki maksetaan hehtaarien ja eläiluvun mukaan. Tuella maksetaan se osa traktorin hinnasta mikä on maatalouden osuus.

Jos on peltoa vaikkapa 30 ha saa siitä 15000€ tukea jolla maksetaan lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, siemeniä, sähköä, kuivuria, kalustoa ja puimuria sekä traktoria.

Jos viljelijö ostaa traktorin joka soveltuu myös urakointiin maksaa sellainen yli 100000€. Ei maatalouden osuus tuista traktoriin ole 2000€ suurempi kun se jakaantuu, kuten kerroin monen muunkin kuluerän maksamiseen.

Jos tuolla osuudella ostaisi uuden traktorin pitäisi siis odottaa 50 vuotta että saisi summan kokoon.

Minä kysyin kerran kunnasta kannattaisiko minunkin laittaa ensitalven lumitöistä urakkatarjous. Kunnasta vastattiin että urakka on pisteytetty ja siinä vaikuttaa paljon kaluston ikä. He sanoivat että jos traktori on yli kymmenen vuotta vanhha ei enää kannata tehdä tarjousta koska yli kymmenen vuotiaan traktorin pisteet ovat niin alhaiset että minun pitäisi tehdä työ miltei ilmaiseksi. Minulla on 25 vuotias traktori ja se riittää 30 ha tilani tarpeisiin.

Tietysti isomman tilan tuki summa on suurempi mutta myös traktorin tarve on suurempi ja tilalla tarvitaan jo useampi traktoi.

Jos maataloustuet olisivat yrittäjälle sellainen tulonlähde että niillä kustantaisi uutta kalusto niin eikö jokaisen teitä hoitavan yrittäjän kannattaisi ostaa muutama hehtaari mahdollisimman halpaa peltoa. Huonosta salaojittamattomasta pellosta jossain kainuussa ei tarvitsisi maksaa kuin muutama tuhat euroa hehtaari.

10ha tuilla, eli 5000€ makselisi traktorin ja kaluston, 200000€ Lainanhoitokuluja kun ensin maksaisi toiselle yrittäjälle kylvöstä ja muokkauksesta, kynnöstä, puinnista, kuivauksesta, kasvinsuojelusta ja pankille lainasta.

Nyt vaan ostamaan maatila että saa tukia kalustoon. Pitää kuitenkin muistaa että ainakin puolelle alasta pitää perustaa korjuukelpoinen sato ja kesantoa piää hoitaa.

”Enbuske käytti kolumnissaan kotitalouden laskelmaa. Sen mukaan maatalousyrittäjän kotitalouden käytössä olevat tulot olivat vuonna 2016 yli 56 000 euroa ja Enbusken sanoin "tavallisella" kotitaloudella ne olivat 50 000 euroa.

Vaikeaksi Enbusken vertailun tekee kuitenkin se, että puhutaan koko kotitaloudesta. Viljelijöistä on päätoimisia vain hieman yli joka toinen eli viljelijällä itselläänkin on yleensä joko muuta yrittäjä- tai palkkatuloa. Jos hänellä on puoliso, tällä on tilan ulkopuolista päätoimista tuloa vielä todennäköisemmin.

On siis mahdoton tietää, kuinka merkittävä osuus Enbusken mainitsemassa mediaanitulossa selittyy maatilan tuloilla ja mikä on ulkopuolisten tulojen osuus.”

Millaista propakandaa tuo mielestäsi on jopa. Enbuske puhuu kotitaloustulosta joka on eri asia kuin maatalouden tulo koska kotitaloustulossa on mukana kaikki perheen yhteiset tulot kun taas maataloustulossa on vain maataloudesta saatu tulo.

Kuulukohan Antti Herlinin kotitaloustulotkin mukaan tuohon Tuomas Enbusken lainaamaan tietolähteeseen?

”Tyypilliseen tukijussipropagandistiseen tapaan kirjoittaja maalaa isolla pensselillä
kuinka paljon Suomi maksaa m i l j a r d e j a EU:lle ja takaisin saadaan rahoja
pitkälti maataloustukina.” Jopa_vain



https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kommentit/artikkeli-1.227650

Jokainen voi käydä lukemassa antamastani linkistä että siellä ei kerrota jopan ylle lainaamaani juttua.

Jutun kolumnisti MT:n toimittaja Kaijaleena Runsten teki jutun vegaanin vierailusta maitotilalla yhteistyössä Vihreän langan kanssa. Juttu on ehdolla vuoden journalistiseksi teoksi. Palkinnon voitti Helsingin Sanomien Musta laatikko , jossa journalismia tarjoillaan yleisölle teatterin lavalla.
Mutta on jo suuri tunnustus kun MT toimittaja Kaijaleena Runsten paasi ehdolle kun suomessa on sentään monta lehteä ja niissä monta juttua.
Ehdokkaita oli kaksi.


https://www.marmai.fi/uutiset/suuri-journalistipalkinto-2017-ehdokkaat-julkistettiin-6702060

"Kolumnisti kehottaa Tuomas Enbuskea tarkistamaan perusasiat ja miettimään, mitä
lukujen taakse kätkeytyy, vaikka vapauttaakin itsensä tästä velvollisuudesta täysin."

MTn kolumnisti olikin Veikko Niittymaa.
Jopa ei laittanut linkkiä ymmärrettävasta syystä. Silloinhan olisi selvinnyt että Niittymaa kyllä selvitti asiaa.

"Kolumnistilta jää kertomatta, että maatalousyrittäjien taloudet ovat selvästi suurempia kuin muut perheet. Tulonsaajia on keskimäärin 1,71, kun palkansaajaperheissä heitä on 1,45. Ero maanviljelijäperheisiin häviäisi, jos hieman useampi palkansaajasinkku päätyisi saman katon alle toisen kaltaisensa kanssa.

Sen myös tilastokeskus toteaa. Tilastokeskus laskee käytettävissä olevat tulot kotitalouden lisäksi jokaista tulonsaajaa kohti, ja kas kummaa, maatalousyrittäjät tienasivat vuonna 2016 kutakuinkin saman verran kuin muut.

Tämä tarkoittaa, että maalla ja viljelijäperheissä voidaan elää suunnilleen samanlaista hyvää elämää kuin kaikissa suomalaisperheissä. Ei ihan huono juttu kenenkään kannalta."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/artikkeli-1.229647

Jopa myös väitti " Ainoana ihmisenä maailmassa kirjoittaja vielä tietää, että
Brexit'istä tulee vielä enemmän maksuja."

"Vastapainoksi maksamilleen 14 miljardille Britannia otti EU:lta vastaan maataloustukia ja muita tulonsiirtoja yhteensä 7 miljardin euron edestä. Näin maan niin sanottu nettomaksuosuus oli samat 7 miljardia, eli sen suuruisen loven Britannian poissaolo olisi vuonna 2014 EU:n budjettiin jättänyt.

Suomi maksoi kyseisenä vuonna EU:hun maksuja 1,9 miljardia euroa. Kun unionin 132 miljardin kokonaispotista vähentää Britannian maksamaan siivun, Suomen osuus jäljelle jäävästä 118 miljardista oli 1,6 prosenttia.

Jos Britannian lähdöstä syntyneen 7 miljardin loven paikkaisi nostamalla jäljelle jäävien jäsenmaiden maksuosuuksia näissä samoissa suhteissa, Suomen maksutaakka kasvaisi 110 miljoonalla reiluun kahteen miljardiin euroon.

Suomen saamien noin 1,1 miljardin tukien jälkeen nettomaksuosuus nousisi vuoden 2014 luvuilla siis noin 800 miljoonasta 900 miljoonaan."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001914634.html

Siinä jutussa, mitä itse siteerasin, asiat olivat juuri kuten kirjoitinkin.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/kolumnit/artikkeli-1.229647

Mitä tulee Brexitiin, kaikki siitä tähän asti käydyt keskustelut, Niittymaata lukuunottamatta,
ovat konditionaalissa, joten niitä ei voi totuudeksi sinällään luonnehtia.

Kukaan ei vielä oikeasti, Niittymaata lukuunottamatta, vielä tiedä edes
toteutuuko Brexit lainkaan.

Sen sijaan edelleen on totta, että Suomen maatalousväestöstä tulee koitumaan vuosittain
yli NELJÄN MILJARDIN euron vastikkeeton rasite. Tämä usein toistmani sanoma ei millän
venkoilulla tai muuksi muutu.

Sinällään on Niittymaalta, kuin muiltakin propagandisteilta, tragikoomisen
surkuhupaisaa yrittää pelotella kansalaisia EU:n maksuilla Suomen maatalouden
megalomaanisille tukiaisille myötämieliseksi.

On nimittäin ilmennyt sellainen yllättävä seikka, että Norja ja
Sveitsi, kumpikin EU:oon kuulumattomina ja kykenemättömiä EU:n päätöksentekoon
vaikuttamaan, maksavat pääsystä EU:n markkinoille suurempaa hintaa per capita,
mitä Suomi maksaa per capita jäsenmaksua päätösvaltaisena EU:n jäsenenä.

Kotimainen ruoka, jonka kotimaisuusaste ei todellisuudessa ole lähelläkään
sataa prosenttia ja jonka puhtaus on täysi myytti, ei todellakaan riitä
millään muotoa muuttamaan sitä tosiasiaa, että rouhea enemmistö suomalaisista
kannattaa niin EU:n jäsenyyttä kuin euroakin.

Suomalaisen maataloustuotannon kyvyttömyys tehostaa tuotantoaan näyttää johtavan
propagandanarisijoiden lisäksi sellaiseenkin naurettavuuteen kuin elintarvikemarkkinavaltuutetun viran perustaminen. Ainoa muutos, minkä se voi aikaansaada, on kaupan siirtyminen yhä enemmän tarjoamaan kuluttajille ulkoatuotuja elintarvikkeita. Kannettu vesi ei kaivossa pysy ja tuontitulleja ei EU:ssa onneksi tunneta.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Kullekin keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi.

Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat, joiden keskeiset toimenpiteet linjataan valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueiden kehittämisen painopisteissä. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2017&lang=fi&maindoc=/2017/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2017/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/32/50/50.html

Laitoit jopa tämänkin sitten maataloutden tukiin.

Uusiutuvan energian tuki menee teollisuudelle pääosiltaan.

https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/uusiutuva_energia_suomessa

”Mitä tulee Brexitiin, kaikki siitä tähän asti käydyt keskustelut, Niittymaata lukuunottamatta, ovat konditionaalissa, joten niitä ei voi totuudeksi sinällään luonnehtia.

Kukaan ei vielä oikeasti, Niittymaata lukuunottamatta, vielä tiedä edes
toteutuuko Brexit lainkaan. ” jopa_vain


”Britannia lähtee EU:sta tasan vuoden kuluttua: Historiallinen ero on edennyt odotettua sutjakammin, mutta brexit-lupaukset on yhä lunastamatta.

Britannia on enää tasan vuoden päivät EU-maa. Brexitistä tulee totta maaliskuun lopussa 2019.”
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005622100.html

Sitäpaitsi
MyEL eläkkeen valtion osa perustuu lakiin joka määrittelee sen jos elämaksuista ei saada riittävästi rahaa eläkkeiden maksamiseen, valtio maksaa puuttuvan osan.
Tämä laki on sama myös muille yrittäjille.
Maataloustuotannossa moni viljelijä on lopettanut niin että eläkkeen maksajia on vähän suhteessa saajiin. Tälläisen rakennemuutoksen seurauksena valtio siis osallistuu maatalousyrittäjin eläkkeiden rahoitukseen.
Myel-eläke on myös pakollinen niin että sitä ei voi korvata vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.

"Valtio kustantaa sen osuuden YEL-eläkkeistä, johon vakuutusmaksurahastot eivät riitä. Valtion osuus määräytyy YEL:n mukaisen eläkemenon ja YEL:n kustantamiseen käytettävissä olevan vakuutusmaksurahaston erotuksena."
https://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kaytannossa/yel-elakkeiden-kustannustenjako/

"Siispä olisikin tehtävä niin, että lakkautetaan MyEL ja lopetetaan MELA
sekä siirretään maanviljelijät kansaneläkkeen piiriin samaan joukkoon
muiden vähäpätöisten kanssa, jotka eivät kykene omaa työeläkettään
kustantamaan." jopa_vain

Tämä siis tarkoittaa että viljelijät vapautettaisiin pakollisesta lakisääteisestä työeläkemaksuin maksamisesta ja he voisivat sijoittaa tuon summan vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen.

Epäilen vaan että siitä nousisi koko älämölö muiden työeläkettä lakisääteisesti maksavien keskuudessa. Laskin kerran itse että jos olisin saanut sijoittaa sen summan mitä itse nyt maksan MyEL-eläkettä vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen olisi minulla suurempi eläke sitten kun jään eläkkeelle.

'

jos on kehdosta hautaan - tukiennauttijoiden ties monen sukupolven edustaja, on varmasti aidosti vaikea käsittää että maassamme on ihmisiä jotka oikeastitienaavat oman eläkkeensä.

jo useita sukupolvia jatkunut hyysäämien on kyseisessä populaatiossa johtanut kovin kapeakatsantoisen maailmankuvan omaksumiseen

Kyllä viljejä maksaa oman eläkkeeä. Sen voi laskea MELAN laskureilla.
Jos et usko voin kyllä antaa sinulle esimerkin jos et itse osaa.
Eläke lasketaan laskennallisesta työtulosta joka on eri asia kuin todellinen, toteutunut työtulo.

https://www.mela.fi/fi/verkkolomake/tyotulolaskuri

Esimerkiksi 30ha tilan viljelijän vuotuinen vakuutusmaksu on noin 4000€.
Noin 21% vakuutusmaksuosuudella tuollaisen tilan tulot olisivat siten noin 20000€.
Voin kertoa että eivät ole.

Otetaanpa nyt sitten niin että jopakin ymmärtää.
Kerroin että oikeasta maataloustulosta, 20000€ vakuutusmaksu olisi 21%
Mukaan Olisi noin 4000€.

Olisit jopa laskenut itse kun annoin linkin. 30ha laskennallinen työtulo MELAn laskurilla on 32836€. Siis laskennallinen.

Nyt tuo laskennallinen työtulo viedään MELAn vakuutusmaksulaskuriin joka antaa vuotuiseksi vakuutusmaksuksi 4404€.

30ha oikea työtulo ei voi millään olla 32836€ kun sen kokoisen tilan maatalaloutuet ja viljan myynnistä saatu rahamäärä yhteensäkään ole tuota summaa ja siitänän pitää ottaa kulut pois.

Kirjoitinkin jo etukäteen”Jos et usko voin kyllä antaa sinulle esimerkin jos et itse osaa.” Et sitten osannut laskea 30ha vakuutusmaksua kuten arvelinkin.

Jos viljelijä maksaa vaikkapa 40 vuotta vakuutusmaksua, se tekee 176160€.
Jos MyEL -eläke olisi vaikkapa 6000€ vuodessa, riittäisi tuosta summasta eläke 30 vuodelle.

En oletakaan jopa että ymmärsit saatikka että osaisit itse laskea antamani esimerkin mukaisen 30ha tilan eläkemaksut ja eläkkeen summat.

Melalla on 65000 työelämässä olevaa asiakasta. Kun olet jopa itse kertonut miten vähän on isoja tiloja, tuossa luvussa on siis paljon pieniä maatiloja.

Asiakkaat maksavat eläkemaksuja 199 miljoonaa euroa.

Kun tuon summan jakaa asiakkaiden määrällä jää keskimääräiseksi vuotuiseksi eläkemaksuksi noin 3000 euroa.

Kun tuon pienen tilan viljelijä jää eläkkeelle, saa hän hädin tuskin takuueläkkeen verran eläkettä kun lasketaan kansaneläke ja maatalousyrittäjäeläke yhteen.

Kyllä kaikki jotka nyt saavat maatalousyrittäjäeläkettä ovat aikanaan myös maksaneen eläkevakuutusmaksuja.

Ehkä jopa alatkin ajamaan että viljelijät vapautettaisiin työeläkemaksuista ja he voisivat sijoittaa ranansa vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen.

Turhaan maksetut elämaksut tietenkin palautettaisiin, elämmehän oikeudenmukaisessa valtiossa.

Kun monet, varsinkin viljatilan viljelijät saavat pääasialliset tulonsa muualta, monelle riittäisi se eläke mitä sieltä aikanaan saa.

Voitko nimimerkki ilmanjankkausta selvittää miten on mahdollista että aikanaan kun nyt eläkkeella olevat ja ennen rakennemuutosta maatalousyrittäjäeläkettä maksaneet viljelijät eivät olisi maksaneen omaa eläkettään.

Siis silloin kun työssä olevia viljelijöitä oli enemmän kuin eläkettä saavia, silloinhan rahaa kertyi suhteessa enemmän kun eläkertä saavia oli vähemmän.

Mihin nykyisten eläkettä saavien maksamat eläkemaksut sitten ovat kadonneet%.
Eihän MELA maksa MyEL- eläkettä ellei ole ensin maksanut eläkevakuutusmaksuja.

Selvitä nimimerkki ilmanjankkausta meille.

Mitä selvennystä tämä asia muka vielä kaipaisi kaipaa?

-Valtion eli veronmaksajien osuus rahoituksesta maatalousyrittäjien (eläkkeen) rahoituksesta on noin 70 prosenttia.

Voit kyllä käännellä, väännellä ja jankata miten paljon vain haluat, mutta itse asia ei muuksi muutu!

Olen seurannut keskustelua ja haluaisinkin nyt kysyä nimimerkki ilmanjankkausta mihin äitini aikanaan maksamat eläkemaksut sitten ovat kadonneet kun hän on niitä maksanut varmaan siitä asti kun maatalousyrittäjäeläkejärjestelmä on ollut.

Äitini oli maatalon emäntä ja nyt hän saa pientä noin 400€/kk MyEL eläkettä kansaneläkkeen lisäksi. Hänen yhteiseläkkeensä on jotai 800€/kk.

Onhan hän maksanut kymmeniä vuosia eläkemaksuja ja ollut nyt eläkkeellä jo 20 vuotta.
Vaikka hän ei olisi maksanut mitään eläkevakuutusmaksuja, saisi hän takuueläkkeen 775€/kk. Hän siis saa muutaman kympin enemmän nyt ja on kuitenkin maksanut kuten kerroin kymmeniä vuosia MyEL eläkevakuutusmaksuja.

Kyllä jopa siinä on oikeassa että ainakin pienemmät tilat tulisi vapauttaa pakollisesta MyEl maksusta kun kymmenien vuosien maksamisen jälkeen käteen jää kuukaudessa muutama kymppi ememmän kuin takuueläke.

Tavallisten ja rehtien kansalaisten osalta on niin, jos oma työeläke jää alle takuueläkkeen
summan 775 €/kk, valtio maksaa hänelle lisää sen verran, että korvattavaksi summaksi muodostuu
juurikin tuo 775 €/kk.

Tukijussin osalta tilanne on röyhkeästi erilainen. Kun hänen MyEL -eläkekorvauksensa on esimerkiksi 935 €/kk, niinkuin se uusimmilla eläkkeensaajilla nyt on, niin tästä summasta hänen oman työeläkeyhtiön MELAn rahat kattavat korkeintaan 20 % eli 187 €/kk eli valtion rahaa tarvitaan 748 €/kk.

Oikea ja tasa-arvoinen tapa maksaa tukijussille eläkekorvausta olisi seuraava:
187 € itse kustannettua MyEL -korvausta ja valtion rahaa 775 - 187 = 588 €.

Me veronmaksajat häviämme nyt joka kuukausi yhden tukijussin osalta 160 €/kk MyEL-tasa-arvovääristymän vuoksi. Vuodessa tuo häviömme on siis 1920 €/kk yhtä tukijussieläkeläistä kohti. Se on aika iso raha.

Kun ennen pitkää näitä lähes tonnin eläkekorvausta saavia tukijusseja on yli 60.000 henkilöä,
tulee vuosittainen, vääristymästä koituva rasite olemaan vähintään 115,2 MILJOONAA EUROA!

”Rahastoiva vai jakojärjestelmä
Eläkkeiden rahoitusperiaatteiden ääri­muodot ovat jakojärjestelmä ja rahastoiva järjestelmä.

Jakojärjestelmässä kunkin vuoden eläkemeno ja siihen liittyvät hoitokulut katetaan kyseisenä vuonna kerättävillä vakuutusmaksuilla.

Ra­hastoivassa järjestelmässä kerätään vuosittain vakuutusmaksuna se määrä, joka riittää kyseisenä vuonna karttuneen eläketurvan kustantamiseen eläkkeen maksuaikana, kun korot ja kuolevuus otetaan huomioon.


Yksityisen alan palkansaajaeläkelakien (TyEL ja MEL) mukaisten eläkkeiden rahoituksessa sovelletaan osittain rahastoivaa tek­niik­kaa.

Yksityisen alan yrittäjäeläkelakien, YEL:n ja MYEL:n, mukaiset eläkkeet kustannetaan jakojärjestelmän mukaisesti.

Kunkin vuoden vakuutusmaksut, joista on vähennetty hoitokulut, käytetään kyseisenä vuonna maksettavan eläkemenon kustantamiseen.

Valtio kustantaa eläkemenon siltä osin kuin yrittäjien vakuutusmaksut eivät riitä sen kattamiseen. Valtio on osallistunut MYEL-eläkkeiden rahoituk­seen MYEL:n voimaan­tulovuodesta 1970 lähtien ja YEL-eläkkeiden rahoitukseen vuodesta 1979 läh­tien.”

https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=307269&navigation_history=200630_0,200853_0,201183

Eduskuntahan asiat on päättänyt ja päättää jatkossakin.
Eipä mikään puolue ole vaatinut muutosta lakeihin, muutenhan lakia olisi jo muutettu eikä viljelijät 3% osuudellaan olisi voineet asialle mitään.

Varmaan moni pientilallinen olisi tyytyväinen että ei tarvitsisi maksaa MyEL eläkemaksuja jasitten saa muutaman kympin tai satasen enemmän kuin takuueläke.

Pitääköhän kysyä mitä mieltä puolue olisi jos viljelijät saisivat eri vapauden pakollisesta työekäkemaksujen maksamisesta.


Olet aivan oikeassa, kaikki eläkkeet menevät eläkkeen saajan hehkilökohtaiseen käyttöön eikä niistä ole todellakaan hyötyä yhteiskunnalle kuten poliisista.


Selvitäppä muuten jos jo saat tai tulet saamaan joskus eläkettä, millainen hyöty siitä on yhteikunnalle. Olisi vaan mukava tietää miten perustelet yhteiskunnan hyödyn saamastasi eläkkeestä.

”Suuret ikäluokamme maksoivat vanhemmilleen todella huonoa eläkettä...”
Nimimerkki ihmejankkausta

Kyllä maksoivat, nimi oli syytinki.


”Kiinteistöeläkkeet eli syytingit olivat ennen maatiloilla hyvin tavallinen tapa turvata ikääntyvien perheenjäsenten asumista ja elantoa. Syytinkisopimuksia voi tehdä yhä, mutta ehdot kannattaa miettiä tarkkaan.

Suomessa on yhä käytössä elämän ehtoopuolelle aineellista turvaa tuova oikeudellinen järjestely, jonka juuret ovat jopa satoja vuosia vanhat. Kyse on kiinteistöeläkkeestä eli syytingistä_._

Siinä omistajat myyvät maatilan jatkajalle, mutta pidättävät itsellään esimerkiksi elinikäisen oikeuden asua tilalla. Samalla voidaan sopia, että syytinkiin kuuluu myös muuta, vaikkapa lämmitys, oikeus käyttää sähköä, polttopuut, sata kappaa perunoita vuodessa tai miksei nykyään laajakaistayhteyskin.”

https://yle.fi/uutiset/3-9325230

Itse sanoisin kummallista jankkausta.
Eduskunnan päätöksellä lait on säädetty, myös tässä YEL ja MyEL asiassa.
Pitääkö eläkkeensaajien tuntea syysisyyttö asiasta tai siitä että lakeja ei ole muutettu.

Pitääkö työttömienkin tunteä syyllisyyttä kun valltion kulut työttömyyden hoitoon ovat kuusi miljardia euroa vuodessa. Pitäisikö työssäolevienkin rehtien kansalaisten maksaa työttömyyskulut itse kuten täällä kirjoittajien mielestä maatalousyrittäjien työeläkkeet jotka eivät siis ole rehtejä kansalaisia koska eivät maksa työeläkkeidään.
Miltei kaikki maataloustulo menisi työeläkkeiden maksamiseen mutta kirjoittajien mielestä se ilmeisesti olisi mahdollista.
Ilmeisesti työssäkäyvilläkin voitaisiin maksattaa kuuden miljardin työttömyyskulut.

”Työnantajan ja työntekijän eläke- ja vakuutusmaksuprosentit 2018

4. Työttömyysvakuutusmaksu

Työttömyysvakuutusmaksu koskee 17–64-vuotiaita työntekijöitä.

• 2 083 500 euron palkkasummaan asti 0,65 %
• palkkasummasta, joka ylittää 2 083 500 euroa 2,60 %
• osaomistajan maksu (palkkojen määrästä riippumatta) 0,65 %”

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2017/työnantajan-ja-työntekijän-eläke--ja-vakuutusmaksuprosentit-2018/

Jopa, kuka maksaa suurimman osan MyEl eläkettä joskus saavan työntekijän työttömyyskulut jos hän joskus jää työttömäksi.

Vastaan, työttömyyskylut maksetaan suurimmaksi osaksi valtion varoista.
Pitäisikö siis myös työntekijöiden ja työnantajien kustantaa tuo 6 miljardin työttömyyskulut että sinäkin jopa voisit sanoa että valtio ei mitenkään osallistu
sinunkin TyEL alaisten työntekijöiden kuluihin.

Niin etkös asunut silloin siellä hollolassa ja käytit nimimerkkiä ”tavallii” ja yrityksesi meni konkkaan. Ilmeisesti sait silloin työttömyyskorvausta.

”Siinä mielessä oma eläkkeeni hyödyttää yhteiskuntaa, että
maksan siitä veroa aika reilustiki...” jopa_vain



”TyEL-maksut ja verotus
Yrityksen maksamat TyEL-vakuutusmaksut voidaan vähentää verotuksessa tulon hankkimisesta aiheutuneina kustannuksina eli ns. luonnollisina vähennyksinä. Yritysverotuksessa voidaan tuloista vähentää kuitenkin ainoastaan työnantajan kustannukseksi jäävä osuus kokonaisvakuutusmaksusta.

Työntekijän eläkemaksu on puolestaan työntekijän verotuksessa vähennyskelpoinen.”
https://www.elo.fi/fi-fi/tyonantaja/tyel-vakuuttaminen/tyel-vakuutusmaksut


Eläkehän on osa palkkaa koska palkasta maksetun eläkemaksun on aikanaan saanut vähentää. Palkasta on maksettu veroa vain siitä osasta jonka on käteen saanut.
Nyt kun loppu palkasta tuloutetaan eläkkeen muodossa, siitä maksetaan veroa.

Siis jos 20000€ vuosi tuloista maksaa ekäkevakuutusmaksua 25%, eli 5000€,
Työntekijä maksaa siinä vaiheessa veroa 15000 euron summasta.

Kun sitten saa tuon 5000€ summan eläkettä, maksaa hän siitä veron.
Mutta kun eläke usein on pienempi kuin palkka, on vero progression vuoksi pienempi.

Hyvä hyomio. Sanonta, ilmaista lounasta ei ole, pitää paikkansa.
Maksetaan eläke sitten miten hyvänsä, kustantaa sen kuintenkin aina tuotteen loppukäyttäjä. Kyllähän nyt työelämässa oleva maatalousyrittäjä oman eläkkeensä kustantaa, sen voi tarkistaa MELAn laskurilla.

Kun maatalousyrittäjäeläkettä saavien määrä on kaksi ja puolikertainen maksajiin verrattuna, eivät heidän rahansa millään riitä ilman valtion apua tuon jo eläkkeellä olevien porukan eläkkeiden maksamiseen.

Kyllä jopankin eläkkeen on kustantanut hänen yrityksensä asiakkaat.

Maanviljelijät ovat yhteiskunnan elättejä. Piste.

No kuka tulee toimeen omillaan. Mistä sinun rahasi tulee nimimerkki isänmaanlypsäjät. Ei kai vaan työnantasi ota hintaa myymistään h tuotteista tai palveluista joista hän sitten maksaa sinulle palkkaa.


Jos joku pystyy näyttämään että ei tarvitse maanviljelijän tuotteita, niin saattaisi olla että hänen ei tarvitsisi maksaa veroissaan maataloustukia.

Sanotaan vaikka vuoden koeaika syömättä.

Tietysti muuttamalla korpeen erakoksi ja syömällä marjoja eikä kayttämällä yhteiskunnan palveluja säästyy veronmaksuilta.

Pitää kuitenkin muistaa että marjojen poimiminen on jokamiehen oikeutta mutta metsästys ei enää ole.

No kuka tulee toimeen omillaan. Mistä sinun rahasi tulee nimimerkki isänmaanlypsäjät. Ei kai vaan työnantasi ota hintaa myymistään h tuotteista tai palveluista joista hän sitten maksaa sinulle palkkaa.


Jos joku pystyy näyttämään että ei tarvitse maanviljelijän tuotteita, niin saattaisi olla että hänen ei tarvitsisi maksaa veroissaan maataloustukia.

Sanotaan vaikka vuoden koeaika syömättä.

Tietysti muuttamalla korpeen erakoksi ja syömällä marjoja eikä kayttämällä yhteiskunnan palveluja säästyy veronmaksuilta.

Pitää kuitenkin muistaa että marjojen poimiminen on jokamiehen oikeutta mutta metsästys ei enää ole.

Valtion eli veronmaksajien osuus rahoituksesta maatalousyrittäjien rahoituksesta on noin 70 prosenttia.

"Suomessa syödyn ruuan arvo on kuluttajahinnoin laskettuna
noin 15 miljardia euroa vuodessa. Siitä suomalaisen alkutuonannon arvo
on noin yksi (1) miljardia euroa, ja maahamme tuodaan ulkoa
elintarvikkeita neljän (4) miljardin arvosta."

Tuohan tarkoittaa että tuontielintarvikkeiden osuus murtoluvuilla ilmaistuna on 14/4 eli 7/2.

Kun ottaa vielä huomioon että suomeen tuodaan pitemmälle jalostettuja tuotteita kuten juustoja ja sellaisia joita suomessa ei edes kasva kuten eräitä hedelmiä tai kahvia, kun taas suomen omat elintarvikkeet ovat osiltaan miltei alkutuotantoa kuten perunoita, kananmunia, tai maitoa.

”Suomessa syödyn ruuan arvo on kuluttajahinnoin laskettuna
noin 15 miljardia euroa vuodessa. Siitä suomalaisen alkutuonannon arvo
on noin yksi (1) miljardia euroa, ja maahamme tuodaan ulkoa
elintarvikkeita neljän (4) miljardin arvosta.” Jopa


Siis suomalaisen elintarvikkeiden arvo 15 miljardia ja siitä ulkolaisen elintarvikkeen arvo on 14/4, eli noin 29% ja käänteisesti suomalaisen elintarvikken arvo on 15/11, Eli 71%.

Missähän muissa tarvikkeissa kotimaisen tuotannon arvo verrattaessa ulkolaiseen on 71%,

Tai verrataanko jopamaisesti esimerkiksi laivateollisuuden arvoa ottamalla teräksen arvoksi rautamalmin arvoa joka edustaisi siis suomalaista laivanvalmistusteollisuutta ja verrataan sitä ulkomailta suomeen tuotujen valmiiden laivojen arvoon.

”Siinä mielessä oma eläkkeeni hyödyttää yhteiskuntaa, että
maksan siitä veroa aika reilustikin...” jopa_vain

”Eläkehän on osa palkkaa koska palkasta maksetun eläkemaksun on aikanaan saanut vähentää. Palkasta on maksettu veroa vain siitä osasta jonka on käteen saanut.
Nyt kun loppu palkasta tuloutetaan eläkkeen muodossa, siitä maksetaan veroa.”
Nim. Selvisikö

Ja...


”Analyysi: Työeläkeyhtiöillä kymmenien miljardien sijoitukset veroparatiiseissa
Kuudella suurimmalla työeläkevakuuttajalla on sijoituksia verokeitaiden kautta yli 40 miljardilla eurolla, käy ilmi Ylen selvityksestä.”
https://yle.fi/uutiset/3-8674734

Sekä...

”Eläkeläisiä onkin viime vuosina muuttanut Suomesta erityisesti niihin maihin, joiden kanssa tehty verosopimus estää Suomea verottamasta täältä maksettavaa yksityissektorin eläkettä. Verosopimukset estävät Suomea verottamasta myös monia pääomatuloja.”
https://veroblogit.com/2016/09/28/elakelaisten-verokeitaat/