Talvisodassa suomalaisen tykistön lähtökohdat olivat heikot. Ampumatarvikkeita tykistölle oli talvisodan alkaessa varastossa siten, että kevyelle tykistölle oli noin 250 000 laukausta ja raskaalle tykistölle 22 000 laukausta. Viimeksi mainitut olisi pystytty ampumaan 6–15 tunnissa. Sodan
aikana ampumatarvikkeita saatiin hankittua lisää, mutta täydennykset tulivat vasta sodan jälkipuoliskolla, eivätkä enää vaikuttaneet merkittävästi sodan lopputulokseen. Talvisota kesti 105 päivää. Kevyen tykistön kulutus talvisodassa oli noin 450 000 laukausta ja raskaan tykistön 23 000 laukausta. Jäykkälavettisilla tykeillä ammuttiin noin 26 000 laukausta. Nämä kulutusmäärät ovat
vain runsas kolmasosa Nenosen tykistökomitean esittämästä viiden miljoonan laukauksen kulutusarviosta vuoden mittaisessa sodassa.
Jatkosodan ammuskulutus oli jo suurempaa. Suomalaistykistö ampui pelkästään VKT-linjalla kesällä 1944 noin 320 000 laukausta. Koko talvisodassa ammuttiin 490 000 laukausta. Asemasodassa ammuttiin keskimäärin 51 000 laukausta kuukaudessa, yhteensä lähes 1,5 miljoonaa laukausta. Jatkosodan kokonaisammuskulutus oli noin neljä ja puoli miljoonaa laukausta. Keveillä kranaatinheittimillä ammuttiin 3.3 miljoonaa kranaattia sekä raskailla noin miljoona.
Suomalaiset kävivät jatkosodassa intensiivistä taistelua kesällä 1941 noin 3 kuukautta. Talvella ja keväällä 1942 noin kuukauden sekä kesällä 1944 noin kaksi kuukautta. Nuo 6 kuukautta kuluttivat todennäköisesti noin 2.8 miljoonaa tykistön kranaattia ja lähes yhtä paljon krh-kranaattia. Nenosen laskelmat näyttivät pitävän paikkaansa. Viisas mies. Jokainen kova taistelukuukausi noin 15 divisioonan armeijalla nieli siis noin 900 000 - 1 000 000 tykistön ja heittimien kranaattia. Jokainen voi miettiä mitä se kysyi ammushuollolta ja kuljetukselta. Laskekaa vaikka huviksenne keskipainoksi 105 mm:n tykin 15 kg:n ammus. Paino tuolle ammusmäärälle tulee kuukauden kulutuksessa lähes 15 000 tonnia tai 500 tonnia päivässä. Ne kuljetettiin pääasiassa hevospelillä hankilaan paikkoihin.
aikana ampumatarvikkeita saatiin hankittua lisää, mutta täydennykset tulivat vasta sodan jälkipuoliskolla, eivätkä enää vaikuttaneet merkittävästi sodan lopputulokseen. Talvisota kesti 105 päivää. Kevyen tykistön kulutus talvisodassa oli noin 450 000 laukausta ja raskaan tykistön 23 000 laukausta. Jäykkälavettisilla tykeillä ammuttiin noin 26 000 laukausta. Nämä kulutusmäärät ovat
vain runsas kolmasosa Nenosen tykistökomitean esittämästä viiden miljoonan laukauksen kulutusarviosta vuoden mittaisessa sodassa.
Jatkosodan ammuskulutus oli jo suurempaa. Suomalaistykistö ampui pelkästään VKT-linjalla kesällä 1944 noin 320 000 laukausta. Koko talvisodassa ammuttiin 490 000 laukausta. Asemasodassa ammuttiin keskimäärin 51 000 laukausta kuukaudessa, yhteensä lähes 1,5 miljoonaa laukausta. Jatkosodan kokonaisammuskulutus oli noin neljä ja puoli miljoonaa laukausta. Keveillä kranaatinheittimillä ammuttiin 3.3 miljoonaa kranaattia sekä raskailla noin miljoona.
Suomalaiset kävivät jatkosodassa intensiivistä taistelua kesällä 1941 noin 3 kuukautta. Talvella ja keväällä 1942 noin kuukauden sekä kesällä 1944 noin kaksi kuukautta. Nuo 6 kuukautta kuluttivat todennäköisesti noin 2.8 miljoonaa tykistön kranaattia ja lähes yhtä paljon krh-kranaattia. Nenosen laskelmat näyttivät pitävän paikkaansa. Viisas mies. Jokainen kova taistelukuukausi noin 15 divisioonan armeijalla nieli siis noin 900 000 - 1 000 000 tykistön ja heittimien kranaattia. Jokainen voi miettiä mitä se kysyi ammushuollolta ja kuljetukselta. Laskekaa vaikka huviksenne keskipainoksi 105 mm:n tykin 15 kg:n ammus. Paino tuolle ammusmäärälle tulee kuukauden kulutuksessa lähes 15 000 tonnia tai 500 tonnia päivässä. Ne kuljetettiin pääasiassa hevospelillä hankilaan paikkoihin.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tuossahan on poissa laivaston ja ilmatorjunnan sekä ilmavoimien kranaattikulutus. Ilmatorjunnan osalta tiedetään että 20 mm:n ammuksia käytettiin jatkosodassa 1 093 135 kpl, 37-40 mm:n ammuiksia 515 356 kpl, 75-76 mm:n 122 398 kpl ja 88 mm:n ammuksia 20 036 kpl:tta. Yhteensä n. 1.75 miljoonaa. Näistä merivoimat käyttivät yli 400 000 kpl. Kaikista ammutusta 1.75 miljoonasta noin 132 000 oli panssarikranaatteja.
Lähde: Suomen Sota 1941-45, osa 9.
Tapio Tiihosen arvion mukaan taistelut VKT-linjalla kesäkuun lopulta aina heinäkuun 20.päivän kieppeille 1944 maksoivat puna-armeijalle kokonaistappioissa noin 129 000 miestä kaatuneina, haavoittuneina, kadonneina tai sotavankeina. Jos suomalainen tykistö on siis ampunut tuona jaksona n. 320 000 ammusta ja heittimet lähes yhtä paljon eli kaikkiaan epäsuora tuli on ollut 600 000 ammusta on suomalainen kranaattituli ollut tehokasta. Viittä kranaattia kohden yksi miestappio.
Laatokan pohjoispuolella ampui VI Armeijakunnan tykistö ja heittimet 88 100 kranaattia 1-10.heinäkuuta 1944. U-linjalla 11-15.7.44 tykistö ampui 54 300 kranaattia ja heittimet 24 400 laukausta. Nietjärvellä 15.7 pelkästään yli 15 000 kranaattia.
Syvärin taistelut 21.kesäkuuta aina U-linjan taisteluihin maksoi puna-armeijalle kaikkiaan 45 000 sotilasta. Tuona aikana suomalaiset ovat ampuneet torjunnassa noin 180 000 kranaattia eli 4 kranaattia kohden on tullut yksi miestappio puna-armeijalle.
Erkki Nordberg kirjoitti 2000-luvun alussa asemasodan aikaan käydystä Krivin toisesta taistelusta syyskuussa 1942 että siinä ensi kerran koko talvi-ja jatkosodan vihollishyökkäys pysäytettiin pääasiassa tykkitulella. Vuonna 1944 tästä tuli lähes sääntö. Hyökkäystä yksinkertaisesti ei enää tuossa vaiheessa olisi pelkillä teekeillä ja torrakoilla pantu aisoihin. Oltiin lopullisesti siirryttä aikakauteen jossa asemat pidettiin tai vallattiin pääasiassa epäsuoralla tulella ja jalkaväelle jäi lähinnä jäännösten torjunta tai tuhoaminen. Sota oli siirtynyt vähemmän sankarilliseen ja henkilökohtaisia urotöitä vaativaan briljeeraukseen.
Ei ihme että USA:n sotatutkijat ovatkin nykyisin päätyneet arvioon että II maailmansodan voitti tosiasiassa liittoutuneiden tykistö, ei ilmavoimat vaikka tätä mantraa jaksetaan hokea.
Kyl se ol niin sommaa katella, risa punertavahuopatossu kuusenoksalla.
Ilomantsin taisteluissa ammuttiin 36 000 tykistökranaattia ja ilmeisesti yli 15 000 krh-kranaattia. Viholliselle aiheutettiin noin 6 000 miehen tappiot ja suurin osa kahden divisioonan raskaasta kalustosta jäi sotasaaliiksi. Venäläiset itse ovat myöntäneet yli 5 000 miehen tappiot mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkaansa on ne ottaen huomioon vielä sen että heidän laskelmat eivät sisältäneet heinäkuun lopun tappioita on tosiasiassa Ilomantsi maksanut hyökkääjille vielä tuntuvasti enemmän n. 6 000 - 7 000 miestä.
Ampu yhdessä päivässä yhtä paljon kuin suomalaiset koko sodassa.
Sirpalevaikutus+yleisesti+aiheutti+n.+70%+taistelutappioista+II+maailmansodassa.+Lentopommituksilla+ja+muulla+lentokoneiden+tulituksilla+aiheutettiin+tuskin+edes+1-2%:n+tappioita.+Kiväärikaliberisten+aseiden+osuus+on+jäänyt+lopulta+20-25%:iin.+Osa+(jopa+5-10%)+tappioista+tuli+omasta+tulituksesta.+
Löytyykö mistään tietoa kuinka paljon Neuvostoliitto käytti tykistö- ja krh-ammuksia Suomea vastaan talvi- ja jatkosodassa?
<<Nämä kulutusmäärät ovat
vain runsas kolmasosa Nenosen tykistökomitean esittämästä viiden miljoonan laukauksen kulutusarviosta vuoden mittaisessa sodassa.>>
Niin, mutta Talvisota kestikin vain 3.5 kuukautta eli 105 päivää.
Tykistön ammuspula Talvisodan legendaa?
26.3.2007 12:14
https://keskustelu.suomi24.fi/t/4212226/tykiston-ammuspula-talvisodan
Suomen Kenttätykistön Historia, osa 2, -kirjasta, sivu 556:
"Vertailtaessa ammuskulutusta Talvisodan ja Jatkosodan eri vaiheiden kesken, on todettava, että huolimatta aiemmin mainitusta Talvisodan ankarasta ammuspulasta, ammuttiin 30.11.1939-13.3-1940 tykkiä kohden keskimäärin 1000 laukausta. Jatkosodan kahtena ensimäisenä kuukautena vastaava luku oli noin 1400 laukausta ja kesän 1944 kriisin aikana runsaat 1000 laukausta. Luvut osoittavat vain asekohtaisen kulutuksen. Torjuntavaiheessa kesällä 1944 raskaiden aseiden laukausmäärä oli toki aivan toinen, tykkien luku oli lähes 2.5 -kertainen Talvisotaan verrattuna, ja kalipeeritkin olivat keskimäärin suurempia."
Jokainen varmaan tietää kauankos se kesän 1944 kriisi kesti. Jatkosodassahan EI tykistön ammuksia tarvinnut kuulemma säästellä. Jopa yksittäisiä teeripaisteja voitiin hakea asemasodan aikana tykistökeskitysten tuella pois välimaastosta, sieltä EI kenenkään maalta! On Suomen historian kallein teeripaisti kuulemma...
Talvisotahan kesti vain 105 päivää ja välissä oli aika hiljaistakin jaksoa.
Putkisen tilastointia aiheeseen liittyen:
Talvisodan kenttätykit
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Talvisodan_kenttatykit.htm
Suomen aseistus Talvisota
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomen_aseistus_Ts.htm
Kenttätykistö
Aloitan kenttätykistöstä, sillä sen menetelmät ja koulutustaso olisivat mahdollistaneet hyvin suurten tappioiden tuottamisen viholliselle, jos olisi ollut edes riittävästi ammuksia - puhumattakaan paremmasta kalustosta ja kaluston määrästä.
Talvisodan alkaessa tykkimallien ja kaliiperien suuri määrä pahensi tilannetta entisestään - mm. ampumatarvikkeiden ja varaosien, eli huollon kannalta. Kenttätykistöllä oli käytössä 18 erilaista tykkiä ja 8 eri kaliiberia.
”Kenttätykkien jakautuma oli seuraavanlainen: – kenttäkanuunat 75-76 milliä 306 kpl ja 107 milliä 10 kpl sekä kenttähaupitsit 120-122 milliä 72 kpl ja 150-155 milliä 32 kpl. Kaikki edellä mainitut tykit olivat joustolavettisia. Lisäksi oli käytössä 73 kpl vanhoja jäykkälavettisia tykkejä.
Ampumatarvikkeet jakautuivat seuraavasti: – 76 millin laukauksia 205.808 kpl, 107 millin 5.139 kpl, 122 millin 43.487 kpl, 150 millin 6.000 kpl sekä 155 millin 16.944 kpl.
Sotasaaliina saatiin 89 kpl 75-90 millistä kenttäkanuunaa, 35 kpl 105-122 millistä kenttähaupitsia ja 14 kpl 150-155 millistä kenttähaupitsia eli yhteensä 138 tykkiä, joista ehdittiin sodan aikana kunnostaa omaan käyttöön 44 sotasaalistykkiä.”[
Suomalaisen tulenjohdon komento oli esimerkiksi "kolme kertaa, tai puoli-isku, puolieste." Ja tarkat koordinaatit maalista. Venäläinen komento olisi voinut olla "Kaksi viikkoa tuohon suuntaan ampukaa." Suomen pelasti lopulta se, että venäläisille tuli kiire Berliiniä valtaamaan. Ei suomalaisten taistelutaito eikä -tahto niinkään. Tosiasiassa Suomen puolustus oli romahtamisen partaalla A-tarvikepulan ja joukkojen väsymisen takia. Toki suomalaiset taistelivat urhoollisesti väsyneillä ja harventuneilla joukoillaan ja se ansaitsee syvän kunnioituksen veteraaneille, niille harvoille, joita enää on elossa. Ei olisi liikaa vaadittu jos valtio maksaisi heille ansaitsemansa elintason ja -olot. Hyvin pian se on myöhäistä. Siinäpä hallitukselle omantunnonkysymys. Avustukset kaukomaille vai kotiin? Vai voittaako jälleen halu loistaa Euroopan johtajien päivällispöydissä?
"Suomen pelasti lopulta se, että venäläisille tuli kiire Berliiniä valtaamaan."
Lopetetaan tuon jargonin toistaminen. Kukaan ei vielä heinäkuussa 1944 ajatellut Berliinin valtaamista. Matka Normandiasta Elbelle oli lähes tarkalleen sama kuin mikä oli Vitebskistä samalle joelle. Ja siellähän amerikkalaiset ja venäläiset kohtasivat sitten toisensa.
Mutta se on kyllä selvä juttu että ei panssarivaunuilla ajella Leningradista Berliiniin Helsingin vaan Tallinnan, Riikan ja Varsovan kautta. Kyllä sen asian tiesi niin Mannerheim kuin Stalinkin. Suomen rintama oli sivunäyttämö.
Yllättääkö+ketään+tämä+tieto:+Natsi-Saksa+käytti+toisessa+maailmansodassa+ammuksia+enemmän+kuin+Neuvostoliitto?+Minua+se+hieman+yllätti.+Nimittäin+venäläinen+tunnettu+ja+arvostettu+historioitsija+Isaev+antaa+tällaiset+vertailutiedot:
NL:n+kokanaistappiot
Niin kauan kun lukemiltasi puuttuu edes jonkinlainen lähde, ne ovat vain numeroita netissä...
Suomi ampui jatkosodassa 4.8 miljoonaa kenttätykin tai krh:n ammusta. Mikäli Suomen tulos on ollut sama kuin Saksalla 1942-44 olisi neuvostoliittolaisten sotilastappiot olleet jatkosodassa 590 000. Ottaen suomalaisen tulenavaamisen ja pyrkimys massa-ammunnan sijaan yllättäviin nopeisiin iskuihin ja tulen siirtämiseen uuteen maaliin nopeasti on luultavampaa että suomalainen tuli oli tehokkaampaa ja aiheutti suurempia tappioita ammuskulutukseen verrattuna kuin Saksan.
Tiihosen laskelman mukaan puna-armeija kärsi Kannaksella 1944 peräti 129 000 sotilaan tappiot VKT-asemassa ja kokonaisuudessaan 189 000 sotilaan tappiot kesä-heinäkuussa. VKT-linjalla ammuttiin noin puoli miljoonaa kranaattia eli 4 kranaattia per neuvostotappio. Samana vuonna Saksan kulutus oli itärintamalla 11 kranaattia per neuvostotappio .
Neuvostoliitto ampui Kannaksen pääpuolustusasemaan yli 300 000 kranaattia hyökkäyksen avaaamispäivänä (eräät lähteet puhuvat aamusta ja aamupäivästä). Suomalaisten tappiot olivat toistatuhatta miestä. Missään vaiheessa NL ei päässyt lähellekään tulokseen jossa jokaista suomalaistappiota kohden Kannaksella olisi tarvittu käyttää vain 44 ammusta. Mikäli näin olisi ollut olisi puna-armeija tarvinnut kesä-heinäkuussa ampua Kannaksella vain 1.8 miljoonaa kranaattia. Koska hyökkääjillä oli kalustoa ja taatusti myös ammuksiakin viisinkertainen määrä suomalaisiin verrattuna on päiväkohtainen kulutus noussut kevyesti yli 100 000 vaikka jätetään nuo pienet heittimet ja alle 75 mm:n tykit sikseen.
Koska S24 ei hyväksy ulkolaisia lähdeviittauksia eli nettilinkkejä jätetään se laittamatta. Mutta tiedot löytyy venäläiseltä historioitsijalta nimeltään Isaev. Hänen laskemiensa mukaan neuvostoliittolainen tykistö ja heittimistä tulitti vuonna 1944 keskimäärin 10.1 kg:n ammuksia kun saksalaiset ampuivat keskimäärin 14.4 kg:n ja amerikkalainen peräti 18 kg:n ammuksia.
Keskustelupalstalle oli laitettu nuo tiedot venäläisestä artikkelista.
Suomi+ampui+jatkosodassa+4.5+miljoonaa+kenttätykin+ammusta+ja+4.3+miljoonaa+krh-ammusta.+Yhteensä+määrä+siis+8.8+miljoonaa.+Krh-ammuksia+on+ammuttu+paljon+juuri+pataljoonakohtaisissa+taisteluissa+jossa+divisioonan+tai+prikaatin+tykistö+ei+juuri+pystynyt+tukemaan+pataljoonia.+Sen+sijaan+siellä+missä+keskitettyä+tykistötulta+voitiin+käyttää+oli+ammuskulutus+selvästi+3:2+tai+2:1+tykistön+eduksi.+
>>+Ampumatarvikkeita+tykistölle+oli+talvisodan+alkaessa+varastossa+siten,+että+kevyelle+tykistölle+oli+noin+250+000+laukausta+ja+raskaalle+tykistölle+22+000+laukausta.+Viimeksi+mainitut+olisi+pystytty+ampumaan+6–15+tunnissa.+Sodan
"Ruotsi, joka luovutti meille 80 000 kivääriä, 500 konetuliasetta, 85 panssarintorjuntatykkiä, 112 kenttäkanuunaa ja haupitsia, 104 ilmatorjuntatykkiä, 50 miljoonaa patruunaa, 300 000 tykinammusta"
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Talvisota_ja_Ruotsi.htm
Ruotsi toimitti ihan Talvisodan lopulla 150 000 kranaattia MUTTA ei niiden sytyttimiä. Ne tuli ihan sodan loppupäivinä. Näin roistomaisesti Ruotsi kumarsi ryssiä.
Talvisodan historia, osa 4 s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=2205&p=22700
Suotta ei sanota kuinka Suomi on kahden roistovaltion välissä.
"Jatkosodassa Ruotsi ajoi Suomen ehdotonta antautumista Neuvostoliitolle."
Tämä on totta. Ruotsi suositteli Suomea hyväksymään NL:n sanelemat "rauhanehdot" kevään 1944 rauhantunnusteluiden jälkeen.
Ruotsi pettää AINA tilaisuuden tullen. Näin se on.
Pikainen petoslista:
1808-9 ONNEKSI Ruodsi hävisi Itämaan Venäjälle. Muuten ei oltaisi koskaan itsenäisiä.
1918 Ruodsi miehitti Ahneidenmaan ja yritti rosvota sen. Kansainliitto esti.
1939-40 Puolustusyhteistyö olikin petosta. Ruodsin "kunnia" esti...
---
Uusi määritelmä onkin Ruodsi, Ruodsi ja Ruodsi.
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html
"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
Olen omasta aloitteestani kutsunut koolle hallitukseni antaakseni valtioneuvoston pöytäkirjaan seuraavan lausunnon:
Minun toivomukseni on selostaa kansalleni se vaikea ja vastuullinen tilanne, jossa me nyt olemme. Olen pitänyt väistämättömänä velvollisuutenani pitää niin kauan kuin mahdollista maamme sen kohtalokkaan konfliktin ulkopuolella, joka nyt maailmassa vallitsee. Siksi hallituksemme ja valtiopäivien täydellä myötävaikutuksella on myös annettu puolueettomuusjulistus.
Olen koko ajan seurannut suurimmalla ihailulla veljesmaamme Suomen sankarillista taistelua ylivoimaa vastaan. Ruotsi on vapaaehtoisten kautta sekä lukuisalla muulla tavalla etsinyt tapoja auttaa tätä maata, mutta ensi hetkistä lukien ilmoitin Suomelle, että sellaiseen ei ikävä kyllä voi lukea sotilaallista väliintuloa Ruotsin taholta. Surullisin sydämin olen kypsän uudelleenharkinnan jälkeen tullut käsitykseen, että nykytilanteessa meidän tulee pitää kiinni tästä lähtökohdasta. Minulla on nimittäin se vakaa käsitys, että jos Ruotsi nyt puuttuisi tapahtumiin Suomessa, ajautuisimme kaikista suurimpiin riskeihin joutua vedetyksi sotaan ei ainoastaan Venäjää vastaan vaan myös suurvaltasotaan, ja sellaista vastuuta en ole voinut ottaa itselleni. Sellaisessa tilanteessa osoittautuisi sitäpaitsi todennäköiseksi, että emme voisi antaa vähäistäkään apua, jota se nyt saa täältä ja kovin tarvitsee ja jota me lämpimin käsin olemme jatkossakin valmiit antamaan.
Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet.
Isänmaa on aina antanut minulle lukuisia todistuksia uskosta ja luottamuksesta. Siksi syvin toiveeni on, että kansani myös tässä vaikeassa tilanteessa ymmärtää ja hyväksyy toimintatapani.
Tidningarnas Telegrambyrå
Lähde: Svensk utrikespolitik under andra världskriget. Internationell politik 24, skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Kooperativa förbundets bokförlag, Stockholm, 1946. Käännös: Pauli Kruhse.
Suomalaiset+ampuivat+talvisodassa+siis+noin+490+000+tykin+ammusta.+Ammuttujen+krh-ammusten+määrä+ei+ole+tiedossa+samoin+kuin+pst-+ja+it-tykkien+ammukset.+Ilmeisesti+talvi-+ja+jatkosodan+yleistä+linjaa+noudattaen+voitaisiin+päätellä+että+ammuttujen+krh-kranaattien+määrä+lienee+ollut+talvisodassa+n.+300+000+ja+jatkosodassa+3+miljoonaa+sillä+koko+sodan+kokonaiskulutus+oli+3.3+miljoonaa+ja+krh-ammuksia+valmistettiin+itse+noin+5+miljoonaa.+Jatkosodassa+ammuttiin+kaikkiaan+5.5+miljoonaa+kenttätykistön+ammusta+joista+asemasodan+kulutus+oli+keskimäärin+51+000+kuukaudessa.+Koska+asemasota+sanan+varsinaisessa+merkityksessä+alkoi+toukokuussa+1942+ja+kesti++26+kuukautta+on+asemasodan+kulutus+ollut+tuolla+jaksolla+noin+1.35+miljoonaa+tykin+ammusta.+Yli+4+miljoonaa+ammusta+on+kulutettu+hyökkäysvaiheessa,+talven+ja+kevään+1942+torjuntataisteluissa+Maaselällä,+Syvärillä+ja+Kiestingissä+sekä+eteenkin+kesän+1944+torjuntataisteluissa.+Käytännössä+ammuskulutus+keskittyi+heinä-syyskuulle+1941,+puolittain+tammikuulle+ja+huhtikuulle+1942+sekä+kesä-heinäkuulle+1944.+Sota+kesti+kaikkiaan+38+kuukautta+joista+8+kuukauden+kulutus+oli+lähes+4+miljoonaa+kranaattia+(500+000+kuukaudessa)+ja+hiljaisemman+30+kuukauden+kulutus+oli+1.6+miljoonaa+(51+000+kuukaudessa).
Talvisotaa+käytiin+koko+105+päivää+joko+intensiivisesti+tai+erittäin+intensiivisesti.+Nenosen+laskelman+mukaan+Suomen+olisi+pitänyt+490+000+tykin+ammuksen+sijasta+kyetä+ampumaan+noin+intensiivisessä+jaksossa+1+440+000+tykistön+ammusta.+Jäätiin+tuosta+perustavoitteesta+jälkeen+peräti+66%+eli+vain+kolmasosaan.+Yhtä+suuri+tykistövoima+mikä+oli+vuonna+1941+olisi+siten+lähes+tuplannut+puna-armeijan+tappiot.+Puhumattakaan+vuoden+1944+ampumatehosta.
Talvisodassa tykit ammuttiin yksinkertaisesti loppuun, tuon ajan haupitsilla 10 km kantamalla se merkitsee kilometrin verran jonnekin muualle, tulenjohto menettää merkityksensä. Eikä kaukotoimintatykistöä oikeastaan ollut. Edes Boforsin 37 mm pst-tykkejä ei saatu liikuteltua.
Jatkosodassa tykistö oli ainoa aselajimme, joka oli kansainvälistä tasoa suurvaltojen kanssa puolutusryhmityksessä.
>>Edes Boforsin 37 mm pst-tykkejä ei saatu liikuteltua.<<
Sinähän kirjoittelelet ihan höpöja. Jos 4-5 miehen tykkiryhmä ei pysty liikuttelemaan alle 400 kg isoilla pyörillä kulkevaa tykkiä, niin aika höpösakkia olisivat olleet. Käsipelin ne pistettiin asemiinsa ja yleensä oltiin jonkinlaisten teiden tuntumassa. Ja isommat siirrot tehtiin kuorma-autoilla tai hevosillakin. Hevosvetoon tarvittiin vaan etuvaunu.
http://www.jaegerplatoon.net/AT_GUNS1.htm
Eikä venäläinen 45mm pst-tykkikään painanut kuin 450kg. Siinäkin oli akselin navoissa veto/nostolenkit.
http://www.jaegerplatoon.net/AT_GUNS2.htm
Saksalaiset pukkasivat Pak40 tarvittaessa miesvoimalla. Akselin navoissa oli nostolenkin ja niihin pistettiin vetoköydet. Osa tarttui tykin lavetinhaaroihin. Kyllä parikolmekymmentä ukkoa liikutteli 1500 kg painavaa Pak40 tykkiäkin asemiin.
Niin tykit, raskaat heittimet kuin pst-tykitkin tarvitsivat vetoapuna joko hevosia tai ajoneuvoja. Kun maasto muuttui todella hankalaksi oli raskas kalusto hylättävä (ja räjäytettävä) vetäytymisvaiheessa. Toisaalta esim. Saksa kykeni vuonna 1944 valmistamaan mennen tullen yli 1 200 kenttätykkiä kuukaudessa. Siis määrän joka vastaa noin 60 divisioonan kenttätykistöä.
Mitä tulee siis suurvaltoihin niin asetelmat olivat selvät: kalustomentyksiä ei tarvinnut jäädä itkemään. Pahempaa oli sotilaiden kuolemat tai jäämiset sotavangiksi. Varsinkin upseeriston ja aliupseeriston.
Pohjimmiltaan tilanne oli sama Suomelle vuonna 1944. Saksa oli tehnyt jo päätöksen tukea Suomea suurella kalustotoimituksella ja tarkoitus oli että syksystä 1944 lähtien Suomen taistelujoukkojen tykistökalustoa aletaan vaihtamaan saksalaiseen jotta kirjavasta valikoimasta ja vanhenevasta sotasaaliskalusto päästäisiin eroon.
Olihan tykkijoukkueessa kokonainen ryhmä vetreitä poikia vetämään piiskaa, mutta kiire siinä tuli. Yleensä ei oltu teiden tuntumassa, vaan teillä ja kivikoissa.
"ja tarkoitus oli että syksystä 1944 lähtien Suomen taistelujoukkojen tykistökalustoa aletaan vaihtamaan saksalaiseen jotta kirjavasta valikoimasta ja vanhenevasta sotasaaliskalusto päästäisiin eroon. "
Kyse oli Suomen toiveesta. Saksa ilmoitti selkeästi, että sillä ei ollut mahdollisuutta toimittaa pyydettyä kalustoa.
Tuotanto meni omien tappioiden ja kulutuksen korvaamiseen.
Ja Suomihan vaihtoi puolta 4,9.44.
Suuri oli Saksan tuotanto mutta vielä suuremmat sen menetykset. Kesä-heinäkuussa 1944 tuhoutui Valko-Venäjällä 30 divisioonaa kalustoineen, heti perään Patton murtautui ulos Normandiasta ja Ranskaan jäi paljon romua. Elokuussa kävi huonosti Romaniassakin.
Kalustonvaihtosuunnitelma laadittiin päämajassa heinäkuussa 1944 ja se esiteltiin Saksan OKW:lle 25.7.44. Kalusto oli tarkoitus uusia vuoden 1944 loppuun mennessä. Suunnitelman toteuttamiseksi olisi tarvittu Saksasta 285 kevyttä haupitsia, mutta sieltä luvattiin toimittaa vain 40 kappaletta. Raskaita 150 mm haupitseja olisi pitänyt saada 165 kappaletta, mutta Saksa ei pystynyt toimittamaan uusia edes koko sodan ajan käytössä olleiden ja kuluneiden _viiden_ tykin tilalle.
Raskaille haupitseille olisi pitänyt saada noin 100000 laukausta kuukaudessa. Siihenastisten toimitusten perusteella Saksan toimitusmahdollisuuksien raja oli 5000 kpl. Kevyelle kalustolle olisi pitänyt saada ainakin 175000 laukausta kuukaudessa, kun luvassa oli vain 25000.
Martti V. Terä kirjoittaa: "Kaiken kaikkiaan kenttätykistömme uusimista tarkoittanut heinäkuun suunnitelma vuonna 1944 perustui niin suuriin kaluston, ampumatarvikkeiden ja erilaisten raaka-aineiden toimituksiin Saksasta, että tämä olisi pystynyt niistä silloisissa oloissa tyydyttämään vain mitättömän pienen murto-osan. Näin ollen suunnitelmalla ei ollut minkäänlaisia tosiasioihin nojautuvia perusteita. Yhteydenpitoa ja neuvotteluja Saksan OKW:n kanssa hoitaneet päämajamme elimet olivat myös täysin selvillä saksalaisten toimitusmahdollisuuksista. Sen perusteella tuntuu ilmeiseltä, että koko suunnitelmaa ei esitettykään missään vakavassa tarkoituksessa, ei ainakaan toteuttamismielessä. Mahdollista on myös, että suunnitelmalla haluttiin valmistaa saksalaisia tulevaan välien rikkoutumiseen antamalla heidän ymmärtää, että Suomen sodankäynnin jatkaminen vaati sellaista puolustusvoimamme aineellista vahvistamista, johon Saksa ei parhaalla tahdollaankaan pystyisi.
Toinen mahdollisuus on, että päämaja halusi tietoisesti esittää hyvin tuntemiensa saksalaisten toimitusmahdollisuuksien rajat suuresti ylittäneitä toivomuksia tunnustelumielessä. Täten toivottiin Saksan ehkä paljastavan, kuinka pitkälle se olisi valmis venyttämään valmiuttaan ja haluaan Suomen puolustuksen tukemiseen vamistautuakseen maamme pysymisestä yhteisessä rintamassa."
(Kesäkuun kriisi 1944, s. 26 - 30)
Suomihan sai Saksasta 1944 53 kpl 105 mm kenttähaupitsia, näihin oli rajattomasti ammuksia. Tykinvetäjiä ei ollut.
"Suuri oli Saksan tuotanto mutta vielä suuremmat sen menetykset. "
Itse asiassa Saksalla ei ollut mitään vaikeuksia valmistaa kuukaudessa 25 divisioonan aseet ja niille ammukset. Saksa ampui tosiasiassa tonnimäärillä selvästi enemmän tykistöammuksia kuin Neuvostoliitto jolla oli koko sodan ajan tiettyjä vaikeuksia hoitaa kenttätykistönsä ammushuoltoa. Oli tapauksia kuten Kursk jossa NL:lla oli 1.8 kertaa enemmän putkia mutta saksalaiset ampuivat tonnimäärillä 2.3 kertaa enemmän.
Jatkosodan ammuskulutuksessa on huomioitava se todellakin että raskailla heittimillä ja raskailla kenttätykeillä ei yleensä ammuttu asemasotavaiheessa kuin harvoin. Ylijohdon tykistö on pääasiassa joko raskasta tai jopa järeää. Myös sen kerma - amerikkalaisella vetokalustolla (McGormick TD-14 ) varustetut 150 sFH 18 haupitseilla varustetut Rask.Psto 2, 13, 14 ja 15 olivat ylijohdon alaisuudessa. Se ei menettänyt kesällä yhtään tykkiään.
Julkaisussa+"Tykistö+taistelee+tulellaan"+mainitaan: