Puolustusministeri Niukkasen muistelmakirjassa hän kertoo täytenä totena, ettei mitään Tykistön ammuspulaa ollut olemassakaan ja että tykistön ammuksia oli Talvisodan lopussa paljon enemmän kuin sen alussa!
Onko Niukkanen valehtelija? Entäpä jos hän onkin OIKEASSA? Mitään ammuspulaa EI kenties ollutkaan!
Tällaisia kuvauksia saamme lukea monistakin kirjoista: "Suomalainen tykistö odotteli putket kohmeessa mitä tekisi 3-5 ammuksen päiväannoksellaan, oliko havaittu maali riittävän "lihava" ja oliko tilanne riittävän kriittinen, jotta vähäisiä ammuksia saataisiin käyttää?"
Tähän verrattuna tuntuu kornilta lukea esim. Kuhmossa samanaikaisesti tehtyjä yrityksiä venäläisten mottien tuhoamiseksi. Näissä tulivalmisteluissa käytettiin USEITA TUHANSIA LAUKAUKSIA, vieläpä useampaankin kertaan!
Talvisodan Summan murtumisen jälkeen tehdyssä vastahyökkäyksessä sanotaan tehdyn Talvisodan suurin tykistön tulivalmistelu noin 2000 laukauksella. Tämä tieto siis onkin valetta.
Talvisodan suurimmat tykistön tulivalmistelut ammuttiin siis sodan viimeisinä päivinä Kuhmon ns. varmoihin venäläismotteihin.
Mitä enemmän lukee juttuja Talvisodan tapahtumista, niin sitä kummallisempia asioita sieltä tulee esiin. Tuo väitetty tykistön ammuspula on eräs sellainen ikiaikainen myytti.
Oliko ammuspula todellinen vai oliko kyse jostain muusta? Ammuksia oli melko vähän alun perinkin, mutta oliko tuo tuotannon suuruinen rajoitus välttämätöntä?
Talvisodassahan kenttätykkejä oli noin 500 ja päivittäinen ammustuotanto oli parhaimmillaankin vain noin 5000 luokkaa. Tästä saatiin se tiukka "ammusnormi" 3-5 kpl per tykki per päivä. Osa tuotantoa saatiin siis jopa varastoonkin.
Kaikkia ammustyyppejä ei taidettu kuitenkaan valmistaa, vain tärkeimiä.
Kuitenkin kaikenlaisia ammuksia ostettiin koko ajan ulkomailta ja niitä jopa tuotiinkin Talvisota-aikana Suomeen. Etenkin Ruotsista.
Mitäs mieltä olet tuosta väitetystä Talvisodanaikaisesta tykistön ammuspulasta?
Tykistön ammuspula Talvisodan
79
5400
Vastaukset
- tykistön ammusten laskija
..silloin oli ihan oikea ammuspula. Niukkanen on laskeskellut kirjassan yhteen kaikenmaailman ammuksia jotka eivät ilmeisesti olleet kaikki joko sopivia taikka sitten eivät olleet muuten käytettävissä. Tämä tulee esiin Terän kirjasta "tienhaarassa" ..lukases se niin uskon että löydät sieltä ne ihan oikeat luvut näistä ammusmääristä.
- Legendaa?
Minulla toki on nuo kaikki kirjat hyllyssäni ja kaiken huippuna vielä Suomen Kenttätykistön Historia 1-3.
Niukkasen muistelmat tuo Suomen Kenttätykistön Historian osa 2 (käsittelee sota-ajan tapahtumia) teilaa totaalisesti. Ihmetellä kyllä täytyy, jos Talvisodan aikainen puolustusministeri tietoisesti valehtelisi...
Niukkasen kirja on varmasti tehty hänen maineensa palauttamismielessä. Tosin Suomen Kenttätykistön Historia -teoksessakin jotkut asiat esitetään parhain päin tai ei esitetä laisinkaan...
Samaten Terän kirjat Tienhaarassa ja Kesäkuun kriisi 1944 käsittelee melko perusteellisesti noita asehankintoja ja ammuskysymyksiä. - tykistön ammustenlaskija
Legendaa? kirjoitti:
Minulla toki on nuo kaikki kirjat hyllyssäni ja kaiken huippuna vielä Suomen Kenttätykistön Historia 1-3.
Niukkasen muistelmat tuo Suomen Kenttätykistön Historian osa 2 (käsittelee sota-ajan tapahtumia) teilaa totaalisesti. Ihmetellä kyllä täytyy, jos Talvisodan aikainen puolustusministeri tietoisesti valehtelisi...
Niukkasen kirja on varmasti tehty hänen maineensa palauttamismielessä. Tosin Suomen Kenttätykistön Historia -teoksessakin jotkut asiat esitetään parhain päin tai ei esitetä laisinkaan...
Samaten Terän kirjat Tienhaarassa ja Kesäkuun kriisi 1944 käsittelee melko perusteellisesti noita asehankintoja ja ammuskysymyksiä...nimenomaan Terä mainitsee nuo Niukkasen laskelmat ja väittää että niissä olisi jotakin pielessä. Tuo pitää kyllä tarkistaa...
- Niukkanen-Cajander
Niukkasen esitys päättyy sivulla 187 sanoihin:
"Ampumatarviketilannekin oli siis sodan lopulla asiallisesti katsoen PAREMPI kuin sodan alussa".
KUITENKIN Niukkasen tilastoja ja taulukoita käytetään perustana kaikissa kirjoissa, missä käsitellään Suomen puolustusvoimien tilaa ja aseistusta Talvisodassa ja Jatkosodassakin aiemman kaluston osalta!
Jos kerran puolustusministeriö on tilastot laatinut heti tuoreeltaan, niin minkäs voitte?
Martti V Terän kirjasta:
Tienhaarassa, Syksy 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava 1962,
sivut 130-141:
Tällä sivulla hän arvioi Niukkasen lukemia ja osin kumoaa ne! Toki tämä on ollut tiedossani jo avausta kirjoittaessani, mutta onhan se mukavaa kuulla, miten asioista perillä olevia tahoja on lukijoissa mukana!
Sodan kokemuksen perusteellä voidaan pitää varmana, että annettaessa tälle tykkimäärälle esim. VAIN NOIN 1/2 tuliannosta eli 50 laukausta tykkiä kohti käyttöön päivittäin, rintamamme Kannaksella olisi kestänyt, Summasta ei olisi tarvinnut vetäytyä pois. Tällainen kulutus olisi kuitenkin merkinnyt keskimäärin noin 20 000 laukauksen tarvetta päivittäin, jolloin koko näiden tykkien käytössä oleva ampumatarvikevarastomme olisi maaliskuun alussa tyhjentynyt olemattomiin 4-5 päivässä!
Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä.
Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä
271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti.
Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä.
Menetysten ja korjausten vuoksi tuo määrä lienee lähimpänä todellisuutta.
Vastustajamme tykistölliseen voimaan verrattuna tykistömme oli vielä heikompi kuin kenttäarmeijamme divisiooniltaan suhteessa hyökkääväävien divisioonien määrään!
Sodan lopussa nykyaikaisiksi katsottuja joustolavettisia tykkejä (500 kpl) kohden oli keskimäärin noin 360 laukausta eli noin puolet siitä määrästä, mikä tykistöllämme oli tykkiä kohti sodan alussa, EIKÄ suinkaan ENEMMÄN, kuten Niukkanen teoksessaan väittää.
Jutussa vedotaan Niukkasen kirjan liitteisin 3 ja 4.
Niukkanen kertoo kirjassaan sivulla 183, oman ammustuotannon kevyiden tykkien (76mm) latauksissa olleen noin 5500 laukausta päivässä, eli yli kaksi kertaa tiukasti säännöstellyn keskimääräisen kulutuksen!
On siinä lukemissa eroja kerrakseen! 5500/2 tekee 2750. Ja kun Niukkanen sanoi, että YLI 2 kertaa keskimääräisen kulutuksen... voidaan olettaa kulutukseksi jotain 2000 luokkaa laukausta päivässä. Tuo luku on niin naurettavan pieni, että olisi parempi olla edes puhumatta kulutuksesta!
NOIN 10 kertainen määrä ammuksia (20 000) olisi siis tarvittu päivää kohden lisää todellisen puolustuksen kestämiseksi. Tämähän kertoo sen, että tykeillä todellakin ammuttiin vain noin kymmenesosa tarvittavasta minimimäärästä, 50 kpl per tykki per päivä / 10 eli noin 5 laukausta keskimäärin päivässä...
Ammukset loppu vai loppumassa?
On ihan eri asia kun ammukset on loppuneet tykkipattereista taistelukentällä, kuin jos ne on loppu kaikkialta maasta tai varikoista ja armeijakunnista ja divisioonien ammusvarastoista tai jospa se olikin niin kuin Niukkanen ja Martti V Terä sen kertovat!
Syy oli saatava tavalla tai toisella sodan lopettamiseksi noin kovilla ehdoilla.
Se ammuskulutus per tykki laskelma kuvastaa hyvin monien kirjoituksien keromaa, eli 5-10 ammusta päivässä ja vain pakottavissa tilanteissa.
Todennäköisesti asiaa vielä pahensi lähes sadan esilaisen ammustyypin sekasotku ja joukkojen kirjava tykkikalusto yhdessä sekavan tilanteen kanssa rautateillä. Evakuointihan oli käynnissä saman aikaisesti ja logistiikka taisi osaltaan sotkea ammustäydennystä. Kesti jopa viikonkin saada ammustäydennys varikolta rintamalle, koska kuormat jouduttiin tarkistamaan uudelleen, jopa purkamaan ja lastaamaan uudelleen, juuri ammuskirjavuuden vuoksi.
Viimeaikoina olen ollut kiinnostunut eräistä talvisodan piirteistä. Ihan suoraan en voi antaa viitettä "oikeaan" vastaukseen, mutta veikkailenpa kuitenkin. Jos nyt tulis edes yksi oikein?
1) Tykkejä oli sodan alussa pieniä määriä, "kaikki" erilaisia, eikä ammuksia ollut valmistettu riittävästi.
2) Sodan aikana Neuvostoliitto luovutti Suomen armeijalle huomattavia määriä tykkejä. Ammusten määrästä en osaa sanoa, mutta ilmeisesti niitäkin saatiin naapurilta
3) Sodan kuluessa Suomi osti jonkinverran aseistusta mm. Ruotsista (ja sai lahjoituksenakin). Ilmeisesti jotain saatiin itsekin tuotettua.
4) Talvisota on myös legenda. Suomalaiset eivät korosta omia sotilaallisia virheitään vaan helpommin syyttävät olosuhteita. (Tämä ei nyt ole mitenkään suomalaisiin rajoittunut piirre historioinnissa)
5) Toissaalla (varastossa jne) olevat ammukset näkyvät kirjanpidossa, mutta eivät ole ammuttavissa siellä, missä tarvetta on.
Niukkasen tieto, että sodan lopussa tilanne olisi ollut kappalemääräisesti parempi kuin alussa voi pitää paikansa, jopa ammusten osalta. Mutta on paljon muita tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että oikeasti armeija oli katkeamispisteessä aselevon tullessa.
Kyllähän ammuksia pitäisi maassa olla sen verran, että jokainen tykki voi laulaa jonkun 100 päivää yötä päivää, jos kestää (tekee jotain 10 000-100 000 laukausta/putki). Se olisi mielestäni riittävä määrä, ja sitä ei varmasti ollut talvisodan aikana.
Suomi ei ollut riittävästi valmistautunut vastaanottamaan Neuvostoliiton aselahjoituksia. Jos vaikka Suomi-KP:n tuotanto olisi ollut edes 2000 kpl/v, niin niitäkin olisi ollut moninkertaisesti talvisodan syttyessä ("toive"=15000 kpl, oli n. 3000kpl) . Olisko 1938 tuotanto oli jotain 150 kpl! Lisäksi olisi tarvittu parempaa panssarintorjuntakalustoa (Lahden norsupyssykin olisi riittänyt, jos niitä olisi ollut ammuksineen) jne.
Talvisotaa edeltänyt pasifismi aiheutti vähintään turhia kuolonuhreja talvisodassa, ellei koko sotaakin.- olkaa vain kyyryssä
Kaiken syy oli A.A yksi Honkajoki, joka hitsasi jokaiseen Suomen armeijan kranaattiin nimikirjaimensa. Ei niitä voinut käyttää
- Legendaa?
>>Kyllähän ammuksia pitäisi maassa olla sen verran, että jokainen tykki voi laulaa jonkun 100 päivää yötä päivää>5) Toissaalla (varastossa jne) olevat ammukset näkyvät kirjanpidossa, mutta eivät ole ammuttavissa siellä, missä tarvetta on. >Niukkasen muistelmien esitys Talvisodan tapahtumista päättyy sivulla 187 sanoihin:
"Ampumatarviketilannekin oli siis sodan lopulla asiallisesti katsoen PAREMPI kuin sodan alussa".
- Määrä
"Mitä enemmän lukee juttuja Talvisodan tapahtumista, niin sitä kummallisempia asioita sieltä tulee esiin. Tuo väitetty tykistön ammuspula on eräs sellainen ikiaikainen myytti"
No onhan se kummallinen asia kun ei tykinammuksia ole riittävästi.
Mitä tietoa sinä mieluiten haluat uskoa,omia päätelmiäsi,vai mitä sotilaat kirjoissaan kertovat.Vai onko asiassa vielä mahdollisesti joku muu seikka.Onko sinulla esittää vaikka linkki tiedostoon,jolla esiintuot Suomen tykistön ammuskulutuksen Talvisodassa.- Jälkiviisas?
>>>vai mitä sotilaat kirjoissaan kertovat
- Kertomaa
Jälkiviisas? kirjoitti:
>>>vai mitä sotilaat kirjoissaan kertovat
"Sotilaat kirjoittaa kirjoissaan usein paikallisista tapauksista"
Totta helvetissä sotilaat kertovat mitä rintamalla tapahtui.Kuka muuta luulee,onkin jo hakoteillä.Tilastonikkarit ovat oma lajinsa.
Onko tiedossa komentajien lausuntoa,joka kumoaa varsinkin Talvisodan alun, asemateriaalin huutavan puutteen.
- Legendaa?
Tätä ei malta olla kertomatta, tässä tulee se paras osuus:
Suomen Kenttätykistön Historia, osa 2, -kirjasta, sivu 556:
"Vertailtaessa ammuskulutusta Talvisodan ja Jatkosodan eri vaiheiden kesken, on todettava, että huolimatta aiemmin mainitusta Talvisodan ankarasta ammuspulasta, ammuttiin 30.11.1939-13.3-1940 tykkiä kohden keskimäärin 1000 laukausta. Jatkosodan kahtena ensimäisenä kuukautena vastaava luku oli noin 1400 laukausta ja kesän 1944 kriisin aikana runsaat 1000 laukausta. Luvut osoittavat vain asekohtaisen kulutuksen. Torjuntavaiheessa kesällä 1944 raskaiden aseiden laukausmäärä oli toki aivan toinen, tykkien luku oli lähes 2.5 -kertainen Talvisotaan verrattuna, ja kalipeeritkin olivat keskimäärin suurempia."
Jokainen varmaan tietää kauankos se kesän 1944 kriisi kesti. Jatkosodassahan EI tykistön ammuksia tarvinnut kuulemma säästellä. Jopa yksittäisiä teeripaisteja voitiin hakea asemasodan aikana tykistökeskitysten tuella pois välimaastosta, sieltä EI kenenkään maalta! On Suomen historian kallein teeripaisti kuulemma...
Talvisotahan kesti vain 105 päivää ja välissä oli aika hiljaistakin jaksoa.- vähäsen...
1000 laukausta jaettuna 105 päivällä on alle 10 laukausta päivässä. Siis alle 0,1 tuliannosta kevyillä tykeillä. Hyökkäysvaiheen kahdessa kuukaudessa on n. 60 päivää, joten 1400 jaettuna 60 on n. 23. Yli kaksinkertainen ammuskulutus. Vetäytymisvaiheen osalta on pakko kysyä mitä ajanjaksoa tarkoitetaan kesän kriisillä? Kriittinen tilanne nimittäin oli varsinaisesti reilun kuukauden ajan 10.6. - heinäkuun puoliväli. Huomioon täytyy ottaa sekin, että alkuun ei paljon ammuttu, koska raskas aseistus oli joko tuhottu tai menetetty. Näin ollen n. kuukauden ajalle ajoittuvat 1000 laukausta nostavat asekohtaisen ammuskulutuksen korkeammalle kuin hyökkäysvaiheessa. Näin ollen ammuskulutus on ollut talvisodassa mitättömän pientä ja noussut siitä huipentuen kesän -44 taisteluiden torjuvaan vaiheeseen samalla kuin kaliberit ovat keskimäärin nousseet. Vihollisen niskaan mätetyn räjähdysaineen määrä on siis dramaattisesti kasvanut.
- 1939
vähäsen... kirjoitti:
1000 laukausta jaettuna 105 päivällä on alle 10 laukausta päivässä. Siis alle 0,1 tuliannosta kevyillä tykeillä. Hyökkäysvaiheen kahdessa kuukaudessa on n. 60 päivää, joten 1400 jaettuna 60 on n. 23. Yli kaksinkertainen ammuskulutus. Vetäytymisvaiheen osalta on pakko kysyä mitä ajanjaksoa tarkoitetaan kesän kriisillä? Kriittinen tilanne nimittäin oli varsinaisesti reilun kuukauden ajan 10.6. - heinäkuun puoliväli. Huomioon täytyy ottaa sekin, että alkuun ei paljon ammuttu, koska raskas aseistus oli joko tuhottu tai menetetty. Näin ollen n. kuukauden ajalle ajoittuvat 1000 laukausta nostavat asekohtaisen ammuskulutuksen korkeammalle kuin hyökkäysvaiheessa. Näin ollen ammuskulutus on ollut talvisodassa mitättömän pientä ja noussut siitä huipentuen kesän -44 taisteluiden torjuvaan vaiheeseen samalla kuin kaliberit ovat keskimäärin nousseet. Vihollisen niskaan mätetyn räjähdysaineen määrä on siis dramaattisesti kasvanut.
>mitä ajanjaksoa tarkoitetaan kesän kriisillä?<
Eiköhän se liene tuo 9.6-4.9-1944 välinen aika eli suunnilleen Talvisodan mittainen jakso, ainakin noiden taistelupäivien osalta.
"1000 laukausta jaettuna 105 päivällä on alle 10 laukausta päivässä."
Tuosta ajasta melkoinen osa oli suhteellisen rauhallistakin aikaa monilla rintamaosilla.
"Näin ollen ammuskulutus on ollut talvisodassa mitättömän pientä"
Jos noina kiivaimpina taistelujaksoina ammuttiin noin 450 000 laukausta tuolla noin 500 tykin määrällä niin onhan tuossa kulutusta kerrakseen. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä.
"Torjuntavaiheessa kesällä 1944 raskaiden aseiden laukausmäärä oli toki aivan toinen, tykkien luku oli lähes 2.5 -kertainen Talvisotaan verrattuna, ja kalipeeritkin olivat keskimäärin suurempia."
Jatkosodassa oli jo paljon enemmän suurikalibeerista kalustoa joten tonnimääräisestikin sitä rautaa todellakin pistettiin paljon enemmän naapurin niskaan. - itse...
1939 kirjoitti:
>mitä ajanjaksoa tarkoitetaan kesän kriisillä?<
Eiköhän se liene tuo 9.6-4.9-1944 välinen aika eli suunnilleen Talvisodan mittainen jakso, ainakin noiden taistelupäivien osalta.
"1000 laukausta jaettuna 105 päivällä on alle 10 laukausta päivässä."
Tuosta ajasta melkoinen osa oli suhteellisen rauhallistakin aikaa monilla rintamaosilla.
"Näin ollen ammuskulutus on ollut talvisodassa mitättömän pientä"
Jos noina kiivaimpina taistelujaksoina ammuttiin noin 450 000 laukausta tuolla noin 500 tykin määrällä niin onhan tuossa kulutusta kerrakseen. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä.
"Torjuntavaiheessa kesällä 1944 raskaiden aseiden laukausmäärä oli toki aivan toinen, tykkien luku oli lähes 2.5 -kertainen Talvisotaan verrattuna, ja kalipeeritkin olivat keskimäärin suurempia."
Jatkosodassa oli jo paljon enemmän suurikalibeerista kalustoa joten tonnimääräisestikin sitä rautaa todellakin pistettiin paljon enemmän naapurin niskaan."Eiköhän se liene tuo 9.6-4.9-1944 välinen aika eli suunnilleen Talvisodan mittainen jakso, ainakin noiden taistelupäivien osalta."
Tuo on oma arviosi, joka ei kyllä vastaa alkuperäistä sanamuotoa. Kriittiset hetket kesältä -44 päättyivät heinäkuun puoliväliin, jonka jälkeen tilanne rauhoittui eikä kriisistä voida enää puhua. Jos talvisodassa ei taisteltu joka päivä, niin ei todellakaan myös heinäkuun puolivälin jälkeen -44. Ammuskulutus ajoittui pääasiallisesti kuukauden ajanjaksolle. - 1944
itse... kirjoitti:
"Eiköhän se liene tuo 9.6-4.9-1944 välinen aika eli suunnilleen Talvisodan mittainen jakso, ainakin noiden taistelupäivien osalta."
Tuo on oma arviosi, joka ei kyllä vastaa alkuperäistä sanamuotoa. Kriittiset hetket kesältä -44 päättyivät heinäkuun puoliväliin, jonka jälkeen tilanne rauhoittui eikä kriisistä voida enää puhua. Jos talvisodassa ei taisteltu joka päivä, niin ei todellakaan myös heinäkuun puolivälin jälkeen -44. Ammuskulutus ajoittui pääasiallisesti kuukauden ajanjaksolle."eikä kriisistä voida enää puhua"
Viimeiset taistelut käytiin Ilomantsissa elokuun puolivälissä 1944 ja ne käytiin niin pienin suomalaisvoimin, että siellä melkein jouduttiin kriisiin! Toki taistelut muualla olivat hiljentyneet jo heinäkuun puoliväliin tultaessa.
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/ - tulenjohtajia
vähäsen... kirjoitti:
1000 laukausta jaettuna 105 päivällä on alle 10 laukausta päivässä. Siis alle 0,1 tuliannosta kevyillä tykeillä. Hyökkäysvaiheen kahdessa kuukaudessa on n. 60 päivää, joten 1400 jaettuna 60 on n. 23. Yli kaksinkertainen ammuskulutus. Vetäytymisvaiheen osalta on pakko kysyä mitä ajanjaksoa tarkoitetaan kesän kriisillä? Kriittinen tilanne nimittäin oli varsinaisesti reilun kuukauden ajan 10.6. - heinäkuun puoliväli. Huomioon täytyy ottaa sekin, että alkuun ei paljon ammuttu, koska raskas aseistus oli joko tuhottu tai menetetty. Näin ollen n. kuukauden ajalle ajoittuvat 1000 laukausta nostavat asekohtaisen ammuskulutuksen korkeammalle kuin hyökkäysvaiheessa. Näin ollen ammuskulutus on ollut talvisodassa mitättömän pientä ja noussut siitä huipentuen kesän -44 taisteluiden torjuvaan vaiheeseen samalla kuin kaliberit ovat keskimäärin nousseet. Vihollisen niskaan mätetyn räjähdysaineen määrä on siis dramaattisesti kasvanut.
haastatellessani kymmenisen vuotta sitten ( heitä oli silloin vielä elossa) kävi ammuspula aivan selväksi. Kerralla sai ampua "lihavaankin" maaliin vain yhden ryhmän eli neljä kranaattia. Lisäksi kehnot sytyttimet eivät toimineet. Siis nekin suutareina. Tulenjohatjien mukaan oman tykistön toimintaa ei usein edes huomannut suurtaistelun aikana. Siis nimenomaan kranaattien vähyyden takia.
On aivan yhdentekevää, montako kranaattia on ostettuna ulkomailla, laivoissa tai tehtaissa, jos niitä ei ole tykeillä ja oikeita malleja kunnon sytyttimin.
Poliitikkojen muistelmat ovat aivan erityisen epäluotettavia. Sotilasasioiden ymmärtäminen voi onnahdella puolustusministerilläkin. Siitä on tuoreita kokemuksia ( mm. Rehn ja Enestam).
Terä on luotettava. Hän hoiti itse asioita ja tutki niitä sodan jälkeen. Samoin kenttätykistön historiat ovat ammattimiesten tutkimustyötä. - 1939-1945
tulenjohtajia kirjoitti:
haastatellessani kymmenisen vuotta sitten ( heitä oli silloin vielä elossa) kävi ammuspula aivan selväksi. Kerralla sai ampua "lihavaankin" maaliin vain yhden ryhmän eli neljä kranaattia. Lisäksi kehnot sytyttimet eivät toimineet. Siis nekin suutareina. Tulenjohatjien mukaan oman tykistön toimintaa ei usein edes huomannut suurtaistelun aikana. Siis nimenomaan kranaattien vähyyden takia.
On aivan yhdentekevää, montako kranaattia on ostettuna ulkomailla, laivoissa tai tehtaissa, jos niitä ei ole tykeillä ja oikeita malleja kunnon sytyttimin.
Poliitikkojen muistelmat ovat aivan erityisen epäluotettavia. Sotilasasioiden ymmärtäminen voi onnahdella puolustusministerilläkin. Siitä on tuoreita kokemuksia ( mm. Rehn ja Enestam).
Terä on luotettava. Hän hoiti itse asioita ja tutki niitä sodan jälkeen. Samoin kenttätykistön historiat ovat ammattimiesten tutkimustyötä.Olen vertaillut juttuja ja tilastoja useasta lähteestä ja tuossa on pari vuota sitten kirjoittamaani juttua asiasta. Itse avauskin on minun tekemäni nimimerkillä Legendaa?
Tykistön ammuspula Talvisodan
Kirjoittanut: legendaa? / 26.3.07 / klo 12:14
KUITENKIN Niukkasen tilastoja ja taulukoita käytetään perustana
Kirjoittanut: Niukkanen-Cajander / 26.3.07 / klo 14:13
Luulen erään syyn väitettyyn ammuspulaan olleen Teränkin kirjoissa kerrottu ammusjakelun moniportaisuus, joka johti jokaisen ammusjakeluportaan ylivarastointiin "pahan päivän varalle" ja lopulta kävi niin kuin kävi.
Kuhmossa todellakin ammuttiin useita tuhansia laukauksia Saunajärven varmoihin motteihin ihan sodan loppupäivinä. Olisi luullut "väitetystä ammuspulasta" johtuen käytetyn hieman enemmän harkintaa maalien ja painopistesuuntien suhteen... - tiedetään...
1944 kirjoitti:
"eikä kriisistä voida enää puhua"
Viimeiset taistelut käytiin Ilomantsissa elokuun puolivälissä 1944 ja ne käytiin niin pienin suomalaisvoimin, että siellä melkein jouduttiin kriisiin! Toki taistelut muualla olivat hiljentyneet jo heinäkuun puoliväliin tultaessa.
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/Kyllä siellä Ilomantsissa kriisi oli venäläisillä, joiden joukot olivat lähellä tulla tuhotuiksi. Kesän -44 kriisi ajoittuu tuolle mainitsemalleni ajanjaksolle.
- Ilomantsissa
tiedetään... kirjoitti:
Kyllä siellä Ilomantsissa kriisi oli venäläisillä, joiden joukot olivat lähellä tulla tuhotuiksi. Kesän -44 kriisi ajoittuu tuolle mainitsemalleni ajanjaksolle.
>Kyllä siellä Ilomantsissa kriisi oli venäläisillä<
Kriisi ja kriisi. Oli ne suomalaisetkin tosi lujilla niin pienellä porukalla ja ympäri erämaita vailla huoltoa. Olihan naapureita ainakin 2 divisioonaa ja apuun yrittäneet päälle.
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/kilin.htm - varmasti...
Ilomantsissa kirjoitti:
>Kyllä siellä Ilomantsissa kriisi oli venäläisillä<
Kriisi ja kriisi. Oli ne suomalaisetkin tosi lujilla niin pienellä porukalla ja ympäri erämaita vailla huoltoa. Olihan naapureita ainakin 2 divisioonaa ja apuun yrittäneet päälle.
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/kilin.htmKyllähän siellä ihan tosikoitos oli, olet oikeassa. Mutta en silti puhuisi kriisistä. Tilanne Kannaksella oli rauhoittunut ja venäläiset joukot ryhmittyneet puolustukseen, joten sieltä olisi ollut luultavasti irroitettavissa lisää joukkoja tarvittaessa. Todellinen kriisi oli nimenomaan kesä-heinäkuussa, kun pohjoisesta siirrettävät joukot saapuivat käytännössä suoraan taisteluun paikkaamaan rintaman aukkoja tai kun tilanne ajoittani vaikutti hallitsemattomalta. Venäläistenkin joukkojen osalta tuohon aikaan väki laskettiin armeijakunnissa, ei divisioonissa.
- Marski oli
Huonosti informoitu.Hänen ohjeensa toisaalla, puhuu kyllä aivan muusta,kuin mitä
Tässä Nenosen patentin selvitystä.
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Vilho Nenonen.htmsinun höpinät.- Unto Petäjälle kunniaa
Roope on mennyt tuossakin lankaan. Sellaista sattuu kun ei tunne asioita! :=)
Tosin virhe on jo Alajoen tekemä tuossa Nenosen elämänkertateoksessaan. Matti Alajoki: Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen, Otava
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Vilho Nenonen.htm
Roope parka... se on sellainen sotapopulisti ja henkilökohtaisesti en hänen kirjojaan halua edes lukea. Ne on liian yleistäviä ja lähes kaikki niissä kerrotut jutut on jo entuudestaan tuttuja.
Suomen Kenttätykistön Historia -teoksessa, osassa 2, sivulla 348-351, kyllä kerrotaan asian oikea keksijä, silloinen majuri Unto Petäjä.
Sivulla 351 on kaaviokuva korjausmuuntimesta.
Samaten Suomen Jatkosodan Pikkujättiläinen kirjassa sivulla 207 kerrotaan asiasta näin:
"Vuosikymmeniä uskottiin Nenosen itsensä kehittäneen tämän laitteen eli Korjausmuuntimen. Vuonna 1993 Tykistökoulun 75 -vuotisjuhlassa Suvi-Kumsan Tykistön Ampumakoulun sodanaikainen opettaja, joka tunsi opettajan, majuri Unto Petäjän, kertoi tapahtumien todellisen kulun. Asia varmentui haastatteltaessa jo kuolinvuoteella olevaa Korjausmuuntimen oikeaa isää, everstiluutnantti Petäkää, joka seikkaperäisesti kertoi keksinnöstään."
Lue itse loput kirjasta... - Hehee
Taattua laatua oleva kuittaus, muuta ei tarvita...
Meinaatko että
Marski oli 26.3.2007 klo 17.23
Roopehan puhuu ihan paskaa tuosta korjausmuuntimen keksijästä
Kirjoittanut: Unto Petäjälle kunniaa 26.3.2007 klo 18.11 - Ammuspula
Unto Petäjälle kunniaa kirjoitti:
Roope on mennyt tuossakin lankaan. Sellaista sattuu kun ei tunne asioita! :=)
Tosin virhe on jo Alajoen tekemä tuossa Nenosen elämänkertateoksessaan. Matti Alajoki: Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen, Otava
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Vilho Nenonen.htm
Roope parka... se on sellainen sotapopulisti ja henkilökohtaisesti en hänen kirjojaan halua edes lukea. Ne on liian yleistäviä ja lähes kaikki niissä kerrotut jutut on jo entuudestaan tuttuja.
Suomen Kenttätykistön Historia -teoksessa, osassa 2, sivulla 348-351, kyllä kerrotaan asian oikea keksijä, silloinen majuri Unto Petäjä.
Sivulla 351 on kaaviokuva korjausmuuntimesta.
Samaten Suomen Jatkosodan Pikkujättiläinen kirjassa sivulla 207 kerrotaan asiasta näin:
"Vuosikymmeniä uskottiin Nenosen itsensä kehittäneen tämän laitteen eli Korjausmuuntimen. Vuonna 1993 Tykistökoulun 75 -vuotisjuhlassa Suvi-Kumsan Tykistön Ampumakoulun sodanaikainen opettaja, joka tunsi opettajan, majuri Unto Petäjän, kertoi tapahtumien todellisen kulun. Asia varmentui haastatteltaessa jo kuolinvuoteella olevaa Korjausmuuntimen oikeaa isää, everstiluutnantti Petäkää, joka seikkaperäisesti kertoi keksinnöstään."
Lue itse loput kirjasta...Puhuiko Marski pötyä tykistön ammuspulasta??
- :=)
Ammuspula kirjoitti:
Puhuiko Marski pötyä tykistön ammuspulasta??
Pitääpä tarkistaa tuokin asia!
Oliskohan siitä juttua vaikkapa Marskin muistelmissa, tai sen päiväkäskykokoelmassa... - Talvisodan Taipale
:=) kirjoitti:
Pitääpä tarkistaa tuokin asia!
Oliskohan siitä juttua vaikkapa Marskin muistelmissa, tai sen päiväkäskykokoelmassa...Mannerheimin muistelmateos osa II-1931-1946 on hänen lähteensä.
- Keskustelu!!
Hehee kirjoitti:
Taattua laatua oleva kuittaus, muuta ei tarvita...
Meinaatko että
Marski oli 26.3.2007 klo 17.23
Roopehan puhuu ihan paskaa tuosta korjausmuuntimen keksijästä
Kirjoittanut: Unto Petäjälle kunniaa 26.3.2007 klo 18.11Höysteeksi hölmö,laitoin linkin,se kertoo tykistömme tarkkuudesta kun ammuspula oli kova. Suomalainen tykistö oli tehokas,vähine ammuksineen."Kuitti"
Roopea en arvosta, mutta en myöskään arvostele. - Taipaleenjoen linkin
Harjootellaan sotimahan.Veteraani Kuivalainen kertoo.
http://mikaeli.mikkeliamk.fi/mikaeli/arkisto/kulttuuri/kuivalainen/sotavuodet.htm
- Talvisotakronikka
Täällä suunnalla rintamaa ei ollut pulaa tykistön ammuksista. Tosin Suomen Kenttätykistön Historia ja Siilasvuon muistelmat väittää ammuspulan vallinneen täälläkin, mutta yllättävästi sitä amitsuunia tuntui löytyneen!
Tehtiinkö Talvisodan tykistötulitusennätys
1-2.3.1940 ja 11-12.3.1940 Kuhmossa?
Lähde: Talvisotakronikka, Gummerus 1989, sivu 161
Esikuntakukkula Kuhmon Saunajärven Luelahden kolmoismotissa tuhottiin kahden päivän tykistötulituksen jälkeen. Mottiin ammuttiin noin 3000 kranaattia mm. viidellä kenttäkanuunalla.
Sivu 170:
Seuraavaa osaa kolmoismotista vallatiin heti perään: Luelahti itäistä yritettiin vallata kolmeen eri otteeseen. 1.kerran tykistövalmistelusta ei ole tarkkaa mainintaa. Toista vaihetta valmisteltiin vuorokausi (ammusmäärää ei ilmoiteta). Kolmannessa vaiheessa siihen varattiin 1500 ammusta ja aikaa vuorokausi...
Sama kirja sivu 179:
Kuhmon Saunajärven Luelahti Läntinen jäi valtaamatta!
Hävitystuleen ja valmisteluun oli varattu 7300 ammusta. Tulitus aloitettiin 11.3.1940 kanuunoiden pst-tykin ja yhden viholliselta vallatun haupitsin suora-ammunnalla. Seuraavana aamuna siihen yhtyi patteristo ja vähän ennen hyökkäyshetkeä neljän joukkueen kranaatinheittimet...
Motin valtaus jäi hieman kesken rauhan saapumisen vuoksi. Valtaajat pääsivät 30m:n päähän ensimäisistä taisteluhaudoista...- Taisteluista!!
Kuhmonsuunnallakin oli ammuspulaa,näin ainakin asiantuntijain tekemä inffo kertoo.Sinun arvio on taas sinun arviosi.
http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=1 - Hae!!
Taisteluista!! kirjoitti:
Kuhmonsuunnallakin oli ammuspulaa,näin ainakin asiantuntijain tekemä inffo kertoo.Sinun arvio on taas sinun arviosi.
http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=1Googlesta: "Kuhmon taistelut".Jo pelittää.
- Linkittäjä
Hae!! kirjoitti:
Googlesta: "Kuhmon taistelut".Jo pelittää.
Kokeileppas tuosta:
http://www.kuhmo.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=416# - Kotisivujen
Linkittäjä kirjoitti:
Kokeileppas tuosta:
http://www.kuhmo.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=416#Juusto,kun linkitys on tehty vaikeahkoksi,kiitos sulle.
- Vinkkaaja!
Kotisivujen kirjoitti:
Juusto,kun linkitys on tehty vaikeahkoksi,kiitos sulle.
Jos sivustossa on ns. kehykset, tai haluat yksittäisen kuvan tarkan linkin, niin tee näin:
Kursori kohteen päälle ja ota oikealla hiirinäppäimellä Ominaisuudet/Properties
Sieltä paljastuu koko linkki ja sen kun aktivoit hiirellä KOKONAAN alusta loppuun saakka ja kopioit sen leikepöydälle tai copy paste näppäimillä, niin sieltä sen saa AINA ja oikein! - Pitkä oli juttu
Taisteluista!! kirjoitti:
Kuhmonsuunnallakin oli ammuspulaa,näin ainakin asiantuntijain tekemä inffo kertoo.Sinun arvio on taas sinun arviosi.
http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=1Kiinnostava oli juttu ja aika asiallisesti kerrottukin.
Suosittelen kaikkia lukemaan sen.
Suosittelen etenkin 1970 -luvun stallareille ja rauhanpuolustajakomukoille sekä näille nykyisille maamiinojen poistajille. Näille olisi paikallaan lukea tällaisia kertomuksia siitä, kuinka se isänmaa lunastettiin aikoinaan vapaaksi.
- Cajander
Cajanderin malli oli kovaa huutoa Talvisodassa.
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/1930/vakavat_puutteet.htm- Tästä kirjasta
Viipurin Espilässä suurten sotaharjoitusten päättäjäisissä, elokuussa 1939, pääministeri Cajanderin pitämä puhe löytyy Cajanderin tytön kirjoittamasta kirjasta. Puhe on mielestäni huomattavan kesy verrattuna siitä liikkuneisiin juttuihin "romuraudan ostamisesta varastoihin".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Malli_Cajander
Kalela Annikki Isäni A. K. Cajander - Kirjeiden ja muistikuvien valossa
Kirjayhtymä, 1985, 468 s. painos: 1
Ilmari Turjan Kumuri -kirjassa käydään kiihkä debatti Annikin ja Ilmarin kesken. Turja joutuu siinä myöntämään, ettei ole Viipurin Espilässä elokuussa 1939 pidettyä Cajanderin puhetta nähnytkään vaan on kommentoinut sitä paikalla olleiden kertoman perusteella.
Annikilla näyttäisi olleen oma muistelmakirja isästään juuri samaan aikaan työn alla kun Turja kirjoitteli muutamassa aiemmassa kirjoissaan noita sotajuttujaan.
- Uusinta uutta
Onko kenelläkään aiheeseen lisättävää?
- Kannaksella
Lukekaapa hartaudella raskaan tykistön ammuspulasta.
" Kaarnajoen patteri ampui 316:ssa taisteluammunnassa yhteensä miltei tasan 3000 kranaattia. Patterin maalit olivat Taipaleen virran eteläpuolella Metsäpirtin alueella, Taipaleenvirran ylityspaikoilla sekä Terenttilän niemen alueella. Lisäksi patteri suoritti ammuntoja ilmamaaleihin. "
Onko 3000 laukausta talvisodassa mielestäsi paljon vai vähän?
http://perinneyhdistys.suntuubi.com/?cat=18- unohdettaisiin
rannikkotykkien suurempi kuluminen tulitoiminnassa ja verrattaisiin Kaarnajoen patteria (Canet 6”) tavalliseen raskaaseen kenttätykkiin.3000/4=750 kranaattia. 750 kranaattia raskaalle kenttätykille =18,75 tuliannosta. Tasaisella kulutuksella se tarkoittaa 0,1786 tuliannosta vuorokaudessa. Talvisodan oloissa se oli kohtuullisen hyvin jos muistetaan, että Kaarnajoki oli ainoa raskas tykistöyksikkö jolla oli käytettävissään edes kohtuullisesti kranaatteja. Toisaalta jos kulutusta verrataan 1944 kesän kiihkeään taistelupäivään jolloin raskas patteristo saattoi ampua yli kolme tuliannosta vuorokaudessa, niin Kaarnajoen koko Talvisodan aikainen kulutus olisi riittänyt vajaan viikon taistelutoimintaan.
- Oisko näinkin
"Onko 3000 laukausta talvisodassa mielestäsi paljon vai vähän?"
Käytännössä putket ammuttiin lähes loppuun kuten taisi käydä Mantsin saaressakin. Osumatarkkuus alkoi heittää kymmeniä metrejä, olipa sitten kyseessä Canet tai Vickers-Armstrong -tykit.
Ehkäpä enemmänkin olisi voitu jopa ampua. Noista kranaateistahan ei tainnut olla varsinaisesti pulaa kun niitä vielä siirrettiinkin muualta eli hiljaisemmilta alueilta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/152/45_C
"Suomen itsenäistyttyä 152/45 C -tykkejä oli maassa noin sata."
http://regiamarina.net/arsenals/guns/specs/specs_us.asp?ID=52 - 152/45
Oisko näinkin kirjoitti:
"Onko 3000 laukausta talvisodassa mielestäsi paljon vai vähän?"
Käytännössä putket ammuttiin lähes loppuun kuten taisi käydä Mantsin saaressakin. Osumatarkkuus alkoi heittää kymmeniä metrejä, olipa sitten kyseessä Canet tai Vickers-Armstrong -tykit.
Ehkäpä enemmänkin olisi voitu jopa ampua. Noista kranaateistahan ei tainnut olla varsinaisesti pulaa kun niitä vielä siirrettiinkin muualta eli hiljaisemmilta alueilta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/152/45_C
"Suomen itsenäistyttyä 152/45 C -tykkejä oli maassa noin sata."
http://regiamarina.net/arsenals/guns/specs/specs_us.asp?ID=52"Talvisodan alussa tykkejä oli 95 kpl. Meririntaman taistelujen lisäksi Canet-tykit olivat merkittävä tuki maarintaman taisteluille, etenkin kun ottaa huomioon talvisodan aikaisen kenttätykistömme tilan. Esimerkiksi Taipaleella hyvin linnoitetun ja maastoutetun Kaarnajoen nelitykkisen Canet-patterin raskaalla tulella oli merkittävä osuus taisteluissa. Talvisodassa tykkejä menetettiin 19 kpl."
http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp302/kmaa.htm
"Tykit olivat sodan aikana olleet kovassa käytössä ja useimpien putket olivat loppuun kuluneita. "
Nuo mainiot Canet -tykkipatterit
Perinteen vaalijoita on näemmä:
http://www.rt-kilta.net/historia.html
Ja kuvia:
http://www.rt-kilta.net/galleria_tykit1.html
Klikkaa sitä punaista pientä nuolta...
Tässä on perusteellinen juttu Canet -tykeistä
http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp302/kmaa.htm
Tuolla on kuvia:
http://www.novision.fi/viapori/aseet.htm
Paljon kuvia,kannattaa klikata.
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Talvisota/Rintama/Talvisota_Rintama_cat001.html#row4 - kestivät
Oisko näinkin kirjoitti:
"Onko 3000 laukausta talvisodassa mielestäsi paljon vai vähän?"
Käytännössä putket ammuttiin lähes loppuun kuten taisi käydä Mantsin saaressakin. Osumatarkkuus alkoi heittää kymmeniä metrejä, olipa sitten kyseessä Canet tai Vickers-Armstrong -tykit.
Ehkäpä enemmänkin olisi voitu jopa ampua. Noista kranaateistahan ei tainnut olla varsinaisesti pulaa kun niitä vielä siirrettiinkin muualta eli hiljaisemmilta alueilta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/152/45_C
"Suomen itsenäistyttyä 152/45 C -tykkejä oli maassa noin sata."
http://regiamarina.net/arsenals/guns/specs/specs_us.asp?ID=52VAIN kolmetuatta laukausta? Näinkö arvelet?
- 152/45
kestivät kirjoitti:
VAIN kolmetuatta laukausta? Näinkö arvelet?
Noissa rannikkotykeissä oli hirmuinen ammuksen lähtönopeus. Tuossa on malliksi vastaavanlaisen speksit.
http://regiamarina.net/arsenals/guns/specs/specs_us.asp?ID=32
Putket ei tainneet kestää kuin 1000-2000 laukausta, jos sitäkään, siis tarkkuutensa säilyttäen. - 152/45 C
Oisko näinkin kirjoitti:
"Onko 3000 laukausta talvisodassa mielestäsi paljon vai vähän?"
Käytännössä putket ammuttiin lähes loppuun kuten taisi käydä Mantsin saaressakin. Osumatarkkuus alkoi heittää kymmeniä metrejä, olipa sitten kyseessä Canet tai Vickers-Armstrong -tykit.
Ehkäpä enemmänkin olisi voitu jopa ampua. Noista kranaateistahan ei tainnut olla varsinaisesti pulaa kun niitä vielä siirrettiinkin muualta eli hiljaisemmilta alueilta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/152/45_C
"Suomen itsenäistyttyä 152/45 C -tykkejä oli maassa noin sata."
http://regiamarina.net/arsenals/guns/specs/specs_us.asp?ID=52Kuuluisa kuva Mantsin Canet -tykistä, jonka putken suomalaiset räjäyttivät Talvisodan loputtua pois lähtiessään saarilta.
http://1.bp.blogspot.com/_c7MWjX1iyw8/SxBMmg6wR-I/AAAAAAAAEL4/hoKWdwtIG7Y/s1600/elite.jpg
Sama kuva on kymmenissä kirjoissa eri kuvatekstein. Eräässä kuvatekstissä puhutaan kiivaan ammunnan aiheuttamasta putkiräjähdyksetäkin.
- kestänyt
vaikka olisi ollut minkäverran ammuksia. Sitä puolustamaanhan oli juuri tuotu Suomen ruotsalainen rykmentti, joka sitten välittämästi lähti lipettiin.
Suomen ruotsalaiset joukko-osasto olivat lähes järjestelmällisesti epäluotettavia: karkasivat puolustuksesta ja jättivät hyökkäyskäskyt täyttämättä. - vyö ja kokardi
Kohta taas voivotellaan ammuspulasta ja malli Cajanderista. Ainakin marraskuun lopussa kun tulee 70 v täyteen Talvisodan alkamisesta.
- Talvisodan
ja NL:n rikosten muisteleminen. Lue toki palstan stallarien selityksiä NL:n puolesta. Etköhän saa niistä lohtua murheeseen. Ne tosin ovat puhdasta valhetta, mutta haitanneeko tuo?
- Vai ammuspula
Suomalaiset ampui Kuhmossa yli 11000 laukausta muutamassa päivässä ja mitään ei saatu aikaiseksi.
http://www.kuhmo.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=416#
Olisikohan Kannaksella ollut parempaa käytöä noillekin ammuksille? - 70- vuotta sitten
Maalaisliittolainen Niukkanen oli pitkäaikaisena puolustusministerinä vastuussa "malli Cajanderista" varmaankin vielä enemmän kuin Cajander.
Talvisota päivä päivältä. Ruotsin tekemiset myöskin mukana.
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/
Perustuu Markku Onttosen dokumenttisarjaan Talvisodan henki
Hyvä artikkeli Kapilta:
Talvisodan alkamisen 70-vuotispäivänä
vanha-kapi Käyttäjän viestit 30.11.2009 17:01
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8661221- Vain lihavat maalit?
Oliko ammuspula ja missä oli jos oli?
- joka päivä
Vain lihavat maalit? kirjoitti:
Oliko ammuspula ja missä oli jos oli?
tykeillään? Mitäs ammuspulaa se semmonen......
- julmat tykkipatterit
Vain lihavat maalit? kirjoitti:
Oliko ammuspula ja missä oli jos oli?
Kuhmossa taistelleet suomalaiset saivat ensimmäiset tykit 19.12.1939. Kenttätykit (75K02, 76L13) kuljetettiin Jyrkänkosken asemien taakse noin 2 kilometrin päähän. Kalustoa täyden-nettiin Raatteentieltä saaduilla sotasaalistykeillä (76K36, 122H10-30). Enimmillään suoma-laisilla oli Kuhmossa yli 20 tykkiä. Ampumaetäisyys oli noin 10 kilometriä. Ongelmina oli ammuspula ja hankaluudet tulenjohtoyhteyksissä. Maunuvaaraan saatiin ensimmäiset kenttäka-nuunat 29.12.1939.
http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=1 - 11800
julmat tykkipatterit kirjoitti:
Kuhmossa taistelleet suomalaiset saivat ensimmäiset tykit 19.12.1939. Kenttätykit (75K02, 76L13) kuljetettiin Jyrkänkosken asemien taakse noin 2 kilometrin päähän. Kalustoa täyden-nettiin Raatteentieltä saaduilla sotasaalistykeillä (76K36, 122H10-30). Enimmillään suoma-laisilla oli Kuhmossa yli 20 tykkiä. Ampumaetäisyys oli noin 10 kilometriä. Ongelmina oli ammuspula ja hankaluudet tulenjohtoyhteyksissä. Maunuvaaraan saatiin ensimmäiset kenttäka-nuunat 29.12.1939.
http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=1Kuhmon taistelut Talvisodassa
Sodan taustaa
Tilanne vuosien 1939-1940 vaihteessa
http://www.kuhmo.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=601
Katsoin ihan mielenkiinnosta Siilasvuon kirjaa Kuhmon taistelut ja siinäkään ei mainita mitään ammusmääristä. Kirja on painettu 1944 ja varmaankin ne tiedot oli sotasalaisuuksia tuohon aikaan. - 11800
11800 kirjoitti:
Kuhmon taistelut Talvisodassa
Sodan taustaa
Tilanne vuosien 1939-1940 vaihteessa
http://www.kuhmo.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=601
Katsoin ihan mielenkiinnosta Siilasvuon kirjaa Kuhmon taistelut ja siinäkään ei mainita mitään ammusmääristä. Kirja on painettu 1944 ja varmaankin ne tiedot oli sotasalaisuuksia tuohon aikaan.Siilasvuon kirjassa Kuhmon taistelut mainitaan ammusmääristä useamman kerran ihan selviä lukuja. Ainoa epäselvä seikka on tykistön ja kranaatinheittimistön ammusten sekamelska eli niitä ei aina ole eroteltu.
Tarkistelin illalla asiaa uudelleen ko. kirjasta.
- Niukastelua
Harald Öhquist, joka Talvisodan puhjetessa komensi II Armeijakuntaa, kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, (Wsoy 1949, 402 s.) tykistön ammustilanteesta. Päivä oli 11.2.1940 ja juttu on sivulla 195-196.
Harald Öhquist kirjoittaa tykistön ammuspulasta ja ammusten porrastamisesta näin:
" 4.div:n ruotsalaisella 105 m/m kanuunapatterilla (joka ampuu 18 km) on jäljellä enää ainoastaan 30 laukausta!. Kun sen ammuksia kerran on maassa eikä niitä voida käyttää missään muilla tahoilla, on vastuutonta menettelyä kun niitä ei ole lähetetty tulemaan tänne meille jo aikaisemmin. [Syynä siihen lienee se, että ylemmissä portaissa pidettiin itsepintaisesti kiinni periaatteesta, että kaikki ampumatarvikkeet on pidettävä porrastettuna taaksepäin. Teoriahan on yleensä tietenkin oikea, mutta tässä tapauksessa se ei ollut oikea, koska kerran ei ainoakaan toinen patteri koko maassa käyttänyt sanotunlaisia ammuksia.] "
Tämä kommentti kyllä tukee Niukkasenkin esittämiä väitteitä. Hän mainitsee kirjassaan erääksi ammuspulan syyksi juuri tuon ammushuollon porrastuksen ja välivarastoinnin kankeuden.- epätarkkoja,
mutta niiden mukaan sodan aikana elettiin.
Talvisodan historian 4. osassa on eri tykkimallien osalta selvityksiä, jotka lienevät lajissaan uskottavimmat. Pääkalustolle eli kevyille kenttäkanuunoille oli sodan lopussa noin 130 000 laukausta eli kahden viikon tarve säästäen ammuttuna. Määrä oli porrastettuna tykeiltä varikoihin ja tehtaiden varastoihin asti. Järjestekmä takasi kaikille minimimäärän, joskin oli rintamaosia, joilla pula oli muita suurempi.
Muiden kalustojen laukausmäärät olivat huomattavstio pienempiä, mutta tykkejäkin oli vähemmän. Suuri määrä ulkomailta saatuja tykkejä ja laukauksia ei ehtinyt maahan sodan aikana. Maahan saatu tarvikelähetys tarvitsi yleensä kuukauden rintamalle ehtiäkseen. Suuri määrä oli näin ollen vasta "matkalla" sodan päättyessä.
Todettakoon, että tärkeimmän haupitsimallin (122 H) ammukset olisvat sodan päättyessä kokonaan lopussa.
Kuhmossa käytettyjen kranaattien merkitystä on liioteltu täysin asiantuntemattomasti. Se oli tulos paikallisesta säästäväisyydestä koko sodan aikana.
Tämä kysymys näkyy täysin ylittävän keskustelijoiden käsityskyvyn. Ankara ammuspula oli Talvisodan todellisuuta, joka ei jälkiviisaudella muuksi muut. - 105 päivää
epätarkkoja, kirjoitti:
mutta niiden mukaan sodan aikana elettiin.
Talvisodan historian 4. osassa on eri tykkimallien osalta selvityksiä, jotka lienevät lajissaan uskottavimmat. Pääkalustolle eli kevyille kenttäkanuunoille oli sodan lopussa noin 130 000 laukausta eli kahden viikon tarve säästäen ammuttuna. Määrä oli porrastettuna tykeiltä varikoihin ja tehtaiden varastoihin asti. Järjestekmä takasi kaikille minimimäärän, joskin oli rintamaosia, joilla pula oli muita suurempi.
Muiden kalustojen laukausmäärät olivat huomattavstio pienempiä, mutta tykkejäkin oli vähemmän. Suuri määrä ulkomailta saatuja tykkejä ja laukauksia ei ehtinyt maahan sodan aikana. Maahan saatu tarvikelähetys tarvitsi yleensä kuukauden rintamalle ehtiäkseen. Suuri määrä oli näin ollen vasta "matkalla" sodan päättyessä.
Todettakoon, että tärkeimmän haupitsimallin (122 H) ammukset olisvat sodan päättyessä kokonaan lopussa.
Kuhmossa käytettyjen kranaattien merkitystä on liioteltu täysin asiantuntemattomasti. Se oli tulos paikallisesta säästäväisyydestä koko sodan aikana.
Tämä kysymys näkyy täysin ylittävän keskustelijoiden käsityskyvyn. Ankara ammuspula oli Talvisodan todellisuuta, joka ei jälkiviisaudella muuksi muut." Ankara ammuspula oli Talvisodan todellisuuta, joka ei jälkiviisaudella muuksi muut. "
"130 000 laukausta eli kahden viikon tarve säästäen ammuttuna"
Entäs oma tuotanto tuon lisäksi? Niukkanen kertoo kirjassaan sivulla 183, oman ammustuotannon kevyiden tykkien (76mm) latauksissa olleen noin 5500 laukausta päivässä, eli yli kaksi kertaa tiukasti säännöstellyn keskimääräisen kulutuksen! Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä ja säännöstelty ammuskulutus 4-5 kpl/tykki/päivä. Toki niitä kiivaita taistelupäiviä ei ollut kaiken aikaa kaikilla rintamilla, joten ammuksia jäi tuotannosta varastoonkin jonkin verrav.
Valhteliko Niukkanen muistelmissaan väittäessään ammustilannetta paremmaksi Talvisodan lopussa kuin alussa?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4212226/flat#comment-22185238
Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä
271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti.
Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä. - mutta tiedot
105 päivää kirjoitti:
" Ankara ammuspula oli Talvisodan todellisuuta, joka ei jälkiviisaudella muuksi muut. "
"130 000 laukausta eli kahden viikon tarve säästäen ammuttuna"
Entäs oma tuotanto tuon lisäksi? Niukkanen kertoo kirjassaan sivulla 183, oman ammustuotannon kevyiden tykkien (76mm) latauksissa olleen noin 5500 laukausta päivässä, eli yli kaksi kertaa tiukasti säännöstellyn keskimääräisen kulutuksen! Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä ja säännöstelty ammuskulutus 4-5 kpl/tykki/päivä. Toki niitä kiivaita taistelupäiviä ei ollut kaiken aikaa kaikilla rintamilla, joten ammuksia jäi tuotannosta varastoonkin jonkin verrav.
Valhteliko Niukkanen muistelmissaan väittäessään ammustilannetta paremmaksi Talvisodan lopussa kuin alussa?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4212226/flat#comment-22185238
Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä
271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti.
Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä.olivat puutteellset. Sodan loppuvaiheessa ammuttiin aivan eri tavalla kuin joulu-tammikuussa. Esimerkiksi keveiden kanuunoiden laukauksia kului helmikuun loppuviikkoina 30 000 viikossa ja maaliskuussa 50 000 viikossa. Sodan päättyessä oli jäljellä tuskin kahden viikon tarve eli 81 000 laukausta.Muille kaliipereille kun ei paukkuja juuri ollut.
- Sanderi sentään
105 päivää kirjoitti:
" Ankara ammuspula oli Talvisodan todellisuuta, joka ei jälkiviisaudella muuksi muut. "
"130 000 laukausta eli kahden viikon tarve säästäen ammuttuna"
Entäs oma tuotanto tuon lisäksi? Niukkanen kertoo kirjassaan sivulla 183, oman ammustuotannon kevyiden tykkien (76mm) latauksissa olleen noin 5500 laukausta päivässä, eli yli kaksi kertaa tiukasti säännöstellyn keskimääräisen kulutuksen! Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä ja säännöstelty ammuskulutus 4-5 kpl/tykki/päivä. Toki niitä kiivaita taistelupäiviä ei ollut kaiken aikaa kaikilla rintamilla, joten ammuksia jäi tuotannosta varastoonkin jonkin verrav.
Valhteliko Niukkanen muistelmissaan väittäessään ammustilannetta paremmaksi Talvisodan lopussa kuin alussa?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4212226/flat#comment-22185238
Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä
271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti.
Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä.Gordon F. Sander Taistelu Suomesta 1939-1940 -kirja vierittää syytä sodan alkamisesta valtiovarainministerinä ennen Talvisotaa toimineenTannerin niskaan. Aika outo juttu kun ottaa huomioon millainen rauhanmies Tanner oli!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8946711
Kirjassa on muitakin erikoisia väittämiä vaikkapa Suomen varustelutilanteesta. Sander tuntuu pitävän Niukkasta jostain syystä arvossa. erikoinen sillisalaatti koko kirja.
Sander kävi Oulussa Riihisäätiön järjestämässä esitelmätilaisuudessa kertomassa kirjastaan.
http://www.riihi.fi/esitelmat.html
20.03.2010 Kirjailija Gordon F. Sander "Taistelu Suomesta 1939-1940"
- 54.D
54. divisioonan kohtalosta Kuhmossa mielenkiintoinen kuvaus:
http://heninen.net/raatteentie/joukkoviesti/sos_f.htm
>>Maaliskuun alussa suomalaisjoukot ryhtyivät ratkaiseviin toimiin mottien nujertamiseksi. Niinpä neljä vuorokautta jatkuneen tykkitulituksen jälkeen he hyökkäsivät mottiin, jossa puolustautuivat 118. rykmentin 2. komppania ja 86. tykistörykmentin 7. patteri. Melkein kaikki puolustajat kaatuivat, vain 25 puna-armeijalaista murtautui motista omien puolelle viereiseen mottiin.
Seuraavina kahtena paivänä 337. neuvostorykmentti hyökkäsi panssareiden tukemana vihollisen miehittämälle järvikapeikolle, joka oli kyseisen motin ja divisioonan komentopaikan välissä. Menetettyään kaatuneina 50 miestä ja panssarin joukot vetäytyivät rykmentin komentopaikalle. Maaliskuun 6. päivänä vihollinen aloitti rajun tykki- ja kranaatinheitintulituksen rykmentin puolustuslinjoja vastaan. Seuraavana päivänä vihollinen sai läpimurron mottiin, taisteluissa kaatui ja joutui vangiksi 230 neuvostosotilasta , lähes 100 puna-armeijalaista purkautui motista ja vetäytyi Saunajärven jäätä divisioonan komentopaikan puolustajien suojaan.
Maaliskuun 11.-12. päivinä vihollinen tulitti tykeistä rajusti divisioonan komentopaikan puolustuslinjoja, suurin osa korsuista tuhoutui ja suomalaiset pääsivät 25-30 metrin päähän taisteluhaudoista, mutta murtoa ei syntynyt.
Divisioonan torjuntataisteluja tukivat rajan suunnasta hyökkäävät neuvostojoukot, mm. 163. ja 131. divisioonat sekä hiihtopataljoonat, mikä laimensi vihollisen painostusta 46 vuorokautta motissa taistellutta divisioonaa vastaan. Rauhansopimus pelasti divisioonan lopulliselta tuholta. Sen tappiot olivat suuret: 2 118 kaatunutta, 3 732 havoittunutta ja 573 hävinnyttä tietymättömiin. - dsdsfff
Ristus siinä taas yritetään viilata pilkusta asiaa. Kuulkaa luottakaa te vaan siihen mitä talvisodan veteraanit sano. Koko ajana sato kranaattia niskaan ja suomen tykistö ampu niin harvakseen että olisit kanadassa paskalla käyny kävellen välillä
- 105 päivää
Tätä ei malta olla kertomatta. Suomen Kenttätykistön Historia, osa 2, -kirjasta, sivu 556:
"Vertailtaessa ammuskulutusta Talvisodan ja Jatkosodan eri vaiheiden kesken, on todettava, että huolimatta aiemmin mainitusta Talvisodan ankarasta ammuspulasta, ammuttiin 30.11.1939-13.3-1940 tykkiä kohden keskimäärin 1000 laukausta. Jatkosodan kahtena ensimäisenä kuukautena vastaava luku oli noin 1400 laukausta ja kesän 1944 kriisin aikana runsaat 1000 laukausta. Luvut osoittavat vain asekohtaisen kulutuksen. Torjuntavaiheessa kesällä 1944 raskaiden aseiden laukausmäärä oli toki aivan toinen, tykkien luku oli lähes 2.5 -kertainen Talvisotaan verrattuna, ja kalipeeritkin olivat keskimäärin suurempia."
Jokainen varmaan tietää kauankos se kesän 1944 kriisi kesti. Jatkosodassahan EI tykistön ammuksia tarvinnut kuulemma säästellä. Jopa yksittäisiä teeripaisteja voitiin hakea asemasodan aikana tykistökeskitysten tuella pois välimaastosta, sieltä EI kenenkään maalta! On Suomen historian kallein teeripaisti kuulemma...
Talvisotahan kesti vain 105 päivää ja välissä oli aika hiljaistakin jaksoa, joten päätelkää itse kuinka kova pula ammksista oli.- Cayander
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomen_aseistus_Ts.htm
Kenttätykistö
Aloitan kenttätykistöstä, sillä sen menetelmät ja koulutustaso olisivat mahdollistaneet hyvin suurten tappioiden tuottamisen viholliselle, jos olisi ollut edes riittävästi ammuksia - puhumattakaan paremmasta kalustosta ja kaluston määrästä.
Talvisodan alkaessa tykkimallien ja kaliiperien suuri määrä pahensi tilannetta entisestään - mm. ampumatarvikkeiden ja varaosien, eli huollon kannalta. Kenttätykistöllä oli käytössä 18 erilaista tykkiä ja 8 eri kaliiberia.
”Kenttätykkien jakautuma oli seuraavanlainen: – kenttäkanuunat 75-76 milliä 306 kpl ja 107 milliä 10 kpl sekä kenttähaupitsit 120-122 milliä 72 kpl ja 150-155 milliä 32 kpl. Kaikki edellä mainitut tykit olivat joustolavettisia. Lisäksi oli käytössä 73 kpl vanhoja jäykkälavettisia tykkejä.
Ampumatarvikkeet jakautuivat seuraavasti: – 76 millin laukauksia 205.808 kpl, 107 millin 5.139 kpl, 122 millin 43.487 kpl, 150 millin 6.000 kpl sekä 155 millin 16.944 kpl.
Sotasaaliina saatiin 89 kpl 75-90 millistä kenttäkanuunaa, 35 kpl 105-122 millistä kenttähaupitsia ja 14 kpl 150-155 millistä kenttähaupitsia eli yhteensä 138 tykkiä, joista ehdittiin sodan aikana kunnostaa omaan käyttöön 44 sotasaalistykkiä.”[i]
Kuten mainitsin kalustokirjavuus ja kaliiperikirjavuus on paha asia - varsinkin huollon kannalta. Vielä pahempi asia on kuitenkin kaluston puute. Siksi on erittäin valitettavaa, että Suomi on hävittänyt ja hävittää täysin käyttökelpoista kenttätykistön kalustoa. Sitä pitäisi mielestäni varastoida kaiken varalta, ei se varastoiminen paljon maksa. - Malli Cajander
Cayander kirjoitti:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomen_aseistus_Ts.htm
Kenttätykistö
Aloitan kenttätykistöstä, sillä sen menetelmät ja koulutustaso olisivat mahdollistaneet hyvin suurten tappioiden tuottamisen viholliselle, jos olisi ollut edes riittävästi ammuksia - puhumattakaan paremmasta kalustosta ja kaluston määrästä.
Talvisodan alkaessa tykkimallien ja kaliiperien suuri määrä pahensi tilannetta entisestään - mm. ampumatarvikkeiden ja varaosien, eli huollon kannalta. Kenttätykistöllä oli käytössä 18 erilaista tykkiä ja 8 eri kaliiberia.
”Kenttätykkien jakautuma oli seuraavanlainen: – kenttäkanuunat 75-76 milliä 306 kpl ja 107 milliä 10 kpl sekä kenttähaupitsit 120-122 milliä 72 kpl ja 150-155 milliä 32 kpl. Kaikki edellä mainitut tykit olivat joustolavettisia. Lisäksi oli käytössä 73 kpl vanhoja jäykkälavettisia tykkejä.
Ampumatarvikkeet jakautuivat seuraavasti: – 76 millin laukauksia 205.808 kpl, 107 millin 5.139 kpl, 122 millin 43.487 kpl, 150 millin 6.000 kpl sekä 155 millin 16.944 kpl.
Sotasaaliina saatiin 89 kpl 75-90 millistä kenttäkanuunaa, 35 kpl 105-122 millistä kenttähaupitsia ja 14 kpl 150-155 millistä kenttähaupitsia eli yhteensä 138 tykkiä, joista ehdittiin sodan aikana kunnostaa omaan käyttöön 44 sotasaalistykkiä.”[i]
Kuten mainitsin kalustokirjavuus ja kaliiperikirjavuus on paha asia - varsinkin huollon kannalta. Vielä pahempi asia on kuitenkin kaluston puute. Siksi on erittäin valitettavaa, että Suomi on hävittänyt ja hävittää täysin käyttökelpoista kenttätykistön kalustoa. Sitä pitäisi mielestäni varastoida kaiken varalta, ei se varastoiminen paljon maksa.Risto Ryti oli myöskin eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938.
Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:
"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."
Nämä molemmat lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985.
"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939
s. 442: "Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."
A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.
Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:
s. 459: "Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."
Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.
- G. Kulik
Suomi sai länneltä ainakin 2486 tykkiä ja lähes neljämiljoonaa tykin ammusta tässä parin viikon rajakahakassa.
- Justo-Össin poeka
"Suomi sai länneltä ainakin 2486 tykkiä ja lähes neljämiljoonaa tykin ammusta tässä parin viikon rajakahakassa"
Tekee 203 patteristoa eli 70 kenttätykistörykmenttiä, 2. ms:n vahvuuksilla laskettuna.
Kun suuruusluokkaa puolet jatkosodan kalustosta oli itäistä alkuperää (omaa sotasaalista tai sakemanneilta ostettua/saatua heidän sotasaalistaan, niin meillä siis piti olla tykistöä noin 140 kt-rykmentin verran. Kun yhteen divisioonaan mahtuu yksi ktr, ja muutamia tarvitaan armeijakuntien ja ylijohdon reserviin, niin oliko meillä todellakin reilusti yli sata divisioonaa? Oppikirjat sanovat että 16.
- KePuli konstit
Joko on selvinnyt vetikö Maalaisliiton poliitikko ammuksissakin "kotiin päin".
- Valtavasti
Tykkejä ja ammuksia saaliiksi. Tuskin niitä kukaan yksikön päällikkö jakoon antoi. Olisivatko voineet olla vetämättä kotiin päin. Oma suu on aina lähempänä ja valtin piikkiin vaion kulut. Ei silloin ollut Kuusakoskea ja kierrätyslakeja.
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Talvisota/Rintama/4001SotasaalistaKorjataan.jpg
- Ketjun avaaja
Pari mielenkiintoista kirjaa Talvisodasta
Historiallinen arkisto 91 SHS 1988 Vihavainen toim. XI Suomalaisneuvostoliittolainen historiantutkijoiden symposio 1987
Historiallinen arkisto 95 SHS 1991 Vihavainen toim. XII Talvisota, Venäjä jaSuomi, Suomalaisneuvostoliittolainen historiantutkijoiden symposio 1989 - resv. YLILUTI
wikipedia
vilho nenonen kohta talvisota ja
rudolf walden kohta puollustusneuvostossa talvisotaan.
näillä mennään. - Ropelointia.
>>Talvisodan päättyessä tuotanto oli 2 500 kranaattia ja tarve rintamalla 8 000 laukausta päivässä.
- Putkinotko
Tässä keskustelussa menee vinoon siinä mielessä, ett jokainen vähän välkympi ymmärtää ettei minkään muun maan tykistössä oltu kädestä suuhun ammusten kanssa. Saksalaiset jättivät jälkeensä hirveät läjät 105 mm ammuksia, mitä ammuttiin vielä NL:n aikaan Rovajärvellä pois.
- Lapin sodassa
saksalaiset ampuivat kranunsa aina loppuun ennen irtautumista.
"Saksalaiset jättivät jälkeensä hirveät läjät 105 mm ammuksia, mitä ammuttiin vielä NL:n aikaan Rovajärvellä pois. "
Sodan ylijäämä oli omaa tuotantoa tai saksalaisten kesällä -44 toimittamaa apua.
Suomen ammuspula koski vain Talvisotaa. Ammuksia jouduttiin tiukasti säännöstelemään. Tarve olisi ollut moninkertainen. - De Bang
Eihän suomalaisten olisi tarvinnut ammuksia säästää JOS olisi tiedetty Talvisodan loppuvan 13.3.1940
Nyt kuitenkin ammuksia siis säästeltiin, jotta saatiin ammusvarastoja kasvatettuja. Niukkanen kehuukin kirjassaan kuin Suomen ammustilanne oli huomattavasti parempi sodan lopussa kuin sen alussa.
Toki hän tyypillisenä Maalaisliitto / KePu -laisena veitikkana laskee mukaan ne Ranskasta saadut De Bang -mallisten tykkien ammukset, joita oli jo saatu Suomeen melkoisia määriä. - Jäähäh
De Bang kirjoitti:
Eihän suomalaisten olisi tarvinnut ammuksia säästää JOS olisi tiedetty Talvisodan loppuvan 13.3.1940
Nyt kuitenkin ammuksia siis säästeltiin, jotta saatiin ammusvarastoja kasvatettuja. Niukkanen kehuukin kirjassaan kuin Suomen ammustilanne oli huomattavasti parempi sodan lopussa kuin sen alussa.
Toki hän tyypillisenä Maalaisliitto / KePu -laisena veitikkana laskee mukaan ne Ranskasta saadut De Bang -mallisten tykkien ammukset, joita oli jo saatu Suomeen melkoisia määriä.Näillä jätkillä on aina ollut kaikki kunnossa ja kotona:
Viipurin puolustustaistelussa talvisodan aikaana suomalaisten ammukset olivat kutakuinkin loppu. Ruutia kyllä oli ja puhuttiinkin, että ammutaan kiviä ja ruutipussi vain perään.
Talvisodan lopulla oli suuri ammuksien puute, vaikka aseita kyllä olisi ollut. Jatkosodan aikana määrättiin ammuksia sitten säästämään, mutta aina oli joukossa sellaisiakin, jotka niitä ampuivat tarpeettomastikin.
- Paljon legendaa
Pula ammuksista oli tyhmyydestä johtuvaa.
Ammunnoissa mukana olleilta:
Kenttätykistössä Rovajärvellä ammuttiin vanhoja ammuksia niin ne paukkuivat jo n. 300 metrin päässä tykin putkesta. Kuitenkin asia huomattiin ja kaikki ko. erää olevat a-tarvikkeet poistettiin.
Rovajärvellä ammuttiin noita paukkuja pois, koska alkoivat vanheta ja koska eivät teholtaan olleet enää moderneja.
Tulenjohtajat sanoivat, että "hieman se mätästä kääntää". - Paukkula
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tuhansia sodanaikaisia räjähteitä yhä maastossa/1135265980396
- Kuhmon suunta
Niilo Kivakka
Nikolai (Nikke) Ievanen, sukunimi aik. Issaijeff, käytti kirjailijanimeä Niilo Kivakka (18. marraskuuta 1921 Kiimasjärvi, Karjalan työkansan kommuuni – 8. kesäkuuta 1982 Pietarsaari) oli suomalainen sotakirjailija.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Kivakka
US 17.6.1982
"Nuorena Kuhmossa Ievanen toimi suojeluskunnassa. Talvisotaan hän osallistui Kuhmon rintamalla (Sp 5) ja Jatkosodassa hän kuului "Marskin sisseihin", suoraan Päämajan alaisiin kaukopartiomiehiin. Hän toimi radistina mm. os. Marttinassa ja osasto Kuismasessa. Ansioistaan hänet ylennettiin kersantiksi ja hänelle myönnettiin mm. Kainuun Risti miekoilla ja soljilla. Hän suoritti myös RUK:n."
Tässä on Ievasen US:ssa olleesta nekrologista vain sotaa koskeva osuus.
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 232970
- 541416
Piilorikollisuutta Puolangan päätöksentekoelimissä? Kyllä! Julkisesti todistettu!
Kyösti (kesk) rehenteli julkisissa tiedotusvälineissä tehneen jo ennen vaaleja sopimuksen kokoomuksen ehdokkaiden kanssa751041Miten suomalaiset miehet
On usein niin aikaansaamattomia? Odottavat prinsessapalvelua. Odottavat, että nainen tekee aloitteen, että nainen pyytää140988- 45911
- 61872
Eräs läheinen sanoi
Että mies kyllä ottaa aina itse yhteyttä, jos on kiinnostunut. Oli tilanne mikä hyvänsä. Kuulemma kuvittelin koko jutun.45848Eduskunnassa valmistaudutaan jo persujen täydelliseen romahdukseen - Koko paska kaatuu hetkessä
– On mahdollista, että käy kuin Assadin Syyrialle tai Ceaușescun Romanialle: koko paska kaatuu aivan hetkessä, kun tarpe171832- 42826
Iloista ja aurinkoista pääsiäistä kaikki palstan kivat sinkut :)
Täällä on näköjään vähän huono meininki tarttunut kuin tuolta muualta mutta pidetään edelleen tämä puoli suht positiivis135746