Omistaako mitään?

Jälleen palturia! Toisin kuin testamenttiin perustuva oikeus, ositusvaade ei vanhene.

Otetaanpa konkreettinen esimerkki:

Vaimon omaisuus hänen kuollessaan (vain) ½ ko. tilasta, toinen aviomies tyhjätasku.
Ositus:
Vaimon perilliset 1. ja 2. avioliitosta saavat 1/4:n tilasta;
Vaimon leski saa tasinkona 1/4:n tilasta.

Parempi olisi, jos L-tomppeli itse menisi hautaan täältä ihmisiä harhaan johtamasta.

Mistä testamentista puhut? Ei aloituksessa mainittu mitään testamenttia olevan.

Nolo123 kirjoitti:

Jälleen palturia! Toisin kuin testamenttiin perustuva oikeus, ositusvaade ei vanhene.

Otetaanpa konkreettinen esimerkki:

Vaimon omaisuus hänen kuollessaan (vain) ½ ko. tilasta, toinen aviomies tyhjätasku.
Ositus:
Vaimon perilliset 1. ja 2. avioliitosta saavat 1/4:n tilasta;
Vaimon leski saa tasinkona 1/4:n tilasta.

Parempi olisi, jos L-tomppeli itse menisi hautaan täältä ihmisiä harhaan johtamasta.

Lue lisää

Ai niinkö, joko olet sen käenpesän purkanut ja osittanutetkö piilotettua pilluilua tajua?

Taas jälleen kerran nolo nolostelee.

Jännää kun täällä "lakitenttijät" esittelee toisilleen kompakysymyksiä.

"Sodassa on kuollut mies ja vaimo on saanut puolet sekä kaksi lasta on saanut puolet puoliksi tilasta/talosta. Vaimo on mennyt uudelleen naimisiin 50-luvulla.
Saako uusi mies avioliiton kautta omistuksen myös tilasta osuuden ?
Entä jos uusi mies jää vielä henkiin vaimon kuoltua. Periikö uusi mies tilasta jotain vai meneekö kaikki ekan miehen ja toisen miehen lapsille?"

Mistä ihmeestä nolo saa lapsille 1/4 tilasta?? Vastaisit kysymykseen, etkä esittelisi omia esimerkkejäsi jotka ei liity kysymykseen.
Tässä tapauksessa pitäisi ensin tietää tuon ajan perintökaari, mutta jos mennään tämän päivätyn mukaan, niin ei saa, mutta saa tasinkona, jos vaatii, niin jotain ja loput menee lapsille lukumäärän mukaan, siis jos ovat hengissä ensimmäisen miehen lapset, heidän sijaan jolleivat ole, niin tulee heidän lapsensa.

Lawetorder kirjoitti:

Ai niinkö, joko olet sen käenpesän purkanut ja osittanutetkö piilotettua pilluilua tajua?

Taas jälleen kerran nolo nolostelee.

Jännää kun täällä "lakitenttijät" esittelee toisilleen kompakysymyksiä.

"Sodassa on kuollut mies ja vaimo on saanut puolet sekä kaksi lasta on saanut puolet puoliksi tilasta/talosta. Vaimo on mennyt uudelleen naimisiin 50-luvulla.
Saako uusi mies avioliiton kautta omistuksen myös tilasta osuuden ?
Entä jos uusi mies jää vielä henkiin vaimon kuoltua. Periikö uusi mies tilasta jotain vai meneekö kaikki ekan miehen ja toisen miehen lapsille?"

Mistä ihmeestä nolo saa lapsille 1/4 tilasta?? Vastaisit kysymykseen, etkä esittelisi omia esimerkkejäsi jotka ei liity kysymykseen.
Tässä tapauksessa pitäisi ensin tietää tuon ajan perintökaari, mutta jos mennään tämän päivätyn mukaan, niin ei saa, mutta saa tasinkona, jos vaatii, niin jotain ja loput menee lapsille lukumäärän mukaan, siis jos ovat hengissä ensimmäisen miehen lapset, heidän sijaan jolleivat ole, niin tulee heidän lapsensa.

Lue lisää

L-tomppelin tietämättömyydellä ei ole rajoja! Nyt hän tivaa, mistä muka lapset saisivat 1/4 tilasta.

Kerron sen muille, jotka varmaan ovat asian oikein ymmärtäneetkin:

Sodassa kuolleen miehen jälkeen toimitetussa osituksessa tila on jakautunut puoliksi ko. miehen lapsille ja leskelle. Vaimon osuus tilasta on siis 1/2.

Nyt on ositettavana vaimon ja hänen 2. miehensä omaisuus. Vaimon varallisuus käsittää 1/2 osan tilasta, miehen varallisuus on 0. Miesleski saa tasinkona puolet vaimon omaisuudesta eli 1/4:n tilasta. Vaimon osituksessa määrittyvä jäämistö eli 1/4 tilasta lankeaa hänen 1. ja 2. avioliiton lapsilleen.

Näin yksinkertaista se on - ainakin sille, joka ei ole täysin pöljä.

Jos mies jää leskeksi, hänellä on avioleskenä oikeus pitää kotinsa kokonaisena eikä kersat voi komentaa häntä "maantielle". Siis voi asua yhteisessä kodissa. Mutta perii huonosti, korkeintaan ositusperii 1/4, kuten tuo yksi sanoi. Ehtiikö siitäkään nauttia?

Toinen puolisko omaisuudesta menee vaimon ekan liiton kersoille. Toinen puolisko jaetaan tokan liiton kersojen ja mieslesken kesken puolittaen eli 1/4 miesleskelle. Pidetään varmaan perikuntana kunnes äijäkin kuukahtaa.

lue.oikein kirjoitti:

Jos mies jää leskeksi, hänellä on avioleskenä oikeus pitää kotinsa kokonaisena eikä kersat voi komentaa häntä "maantielle". Siis voi asua yhteisessä kodissa. Mutta perii huonosti, korkeintaan ositusperii 1/4, kuten tuo yksi sanoi. Ehtiikö siitäkään nauttia?

Toinen puolisko omaisuudesta menee vaimon ekan liiton kersoille. Toinen puolisko jaetaan tokan liiton kersojen ja mieslesken kesken puolittaen eli 1/4 miesleskelle. Pidetään varmaan perikuntana kunnes äijäkin kuukahtaa.

Lue lisää

Eihän se nyt ihan noinkaan mene. Ensimmäisen miehen kuolinaikaisesta perintöoikeudesta ei haisuakaan, mutta jos oletetaan että silloin olisi ollut samoin kuin nyt. 1 miehen ja lesken omaisuus puolitettu. Lapsille puolet ja leskelle puolet. Omaisuus jätetty lesken käyttöön (esim. pientila).
2. miehen ja lesken omaisuus lasketaan yhteen. Mutta jos oletetaan ettei ole kuin se samainen pientila. Lesken kuoltua 2. mies saa tasinkona puolet puolikkaasta (1/4 pientilasta) ja puolikkaan toinen puoli menee kaikille 1:n ja 2:n liiton lapsille. 2:n miehen kuoltua loppu jaetaan 2:n miehen lasten kesken.
Myöskin se, että saako 2. mies pitää asuntonsa, on epävarma.

satunnainenkommentoija kirjoitti:

Eihän se nyt ihan noinkaan mene. Ensimmäisen miehen kuolinaikaisesta perintöoikeudesta ei haisuakaan, mutta jos oletetaan että silloin olisi ollut samoin kuin nyt. 1 miehen ja lesken omaisuus puolitettu. Lapsille puolet ja leskelle puolet. Omaisuus jätetty lesken käyttöön (esim. pientila).
2. miehen ja lesken omaisuus lasketaan yhteen. Mutta jos oletetaan ettei ole kuin se samainen pientila. Lesken kuoltua 2. mies saa tasinkona puolet puolikkaasta (1/4 pientilasta) ja puolikkaan toinen puoli menee kaikille 1:n ja 2:n liiton lapsille. 2:n miehen kuoltua loppu jaetaan 2:n miehen lasten kesken.
Myöskin se, että saako 2. mies pitää asuntonsa, on epävarma.

Lue lisää

Oikein. Lapset perivät äitinsä eli kaikki lapset perivät "puolikkaan puolikkaa" eli 1/4 ja äijä 1/4. Olin huolimaton.

Mutta miksi avioleski ei saisi pitää yhteisenä kotina käytettyä asuntoaan pitää? (Edellyttäen, että omaisuutta on lähinnä tuo tila).

Höpö höpö, lukekaa nyt kysymys ensin, lapset eli kaksi ovat jo saaneet puolet, isä kuoli sodassa eli -42 - 45 v., eli tuolloin lapset omistivat puolet tilasta, äiti jäi syytingille sotaleskenä, huomioiden silloinen liittokaari, meni naimisiin rahattoman, muttei munattoman kulkurijannun kanssa, tulee yksi tai kaksi yhteistä lasta, niin jannu saa tasingon siitä lesken puolikkaasta ja hänen lapsensa saa 1/4 osan ja aikaisemmat lapset saa äidiltään lisää 2/4osan.

Kiva kiva, kuka arvailee lähimmäksi??

Kaikkea ne "sukulaiset" vänkäävätkin! Kysymys on nimenomaan osituksesta, joka perintökaaren mukaan on toimitettava ennen perinnönjakoa. (Ositus taas toimitetaan avioliittolain säännösten mukaisesti) Tässä "sukulaiselle":

PK 23:1
"Kun pesä on selvitetty, on jokaisella sen osakkaalla oikeus vaatia jakoa.

Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L23P1

lue.oikein kirjoitti:

Oikein. Lapset perivät äitinsä eli kaikki lapset perivät "puolikkaan puolikkaa" eli 1/4 ja äijä 1/4. Olin huolimaton.

Mutta miksi avioleski ei saisi pitää yhteisenä kotina käytettyä asuntoaan pitää? (Edellyttäen, että omaisuutta on lähinnä tuo tila).

Lue lisää

Onkohan se niin, että jos kuolinpesässä on muitakin osakkaita, tässä tapauksessa vaimon edellisen liiton lapset, niin voisi vaatia jakoa.
Muutenhan homma ei ehkä katkeaisi ollenkaan jos aina toinen voisi ottaa uuden nuoremman puolison, jolla olisi sitten asumisoikeus kuolemaansa asti.

satunnainenkommentoija kirjoitti:

Onkohan se niin, että jos kuolinpesässä on muitakin osakkaita, tässä tapauksessa vaimon edellisen liiton lapset, niin voisi vaatia jakoa.
Muutenhan homma ei ehkä katkeaisi ollenkaan jos aina toinen voisi ottaa uuden nuoremman puolison, jolla olisi sitten asumisoikeus kuolemaansa asti.

Lue lisää

"Muutenhan homma ei ehkä katkeaisi ollenkaan jos aina toinen voisi ottaa uuden nuoremman puolison, jolla olisi sitten asumisoikeus kuolemaansa asti."

Ei se sentään noin mene. Selitys on tässä:

PK 3:1 a.2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun =>jäämistöön kuuluvan<= eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."

Jotta nuoremmalla leskellä olisi asunnon hallintaoikeus, asunnon olisi tullut kuulua kokonaan perittävän (tai hänen ja lesken) omistukseen. Jos perittävän ja hänen edellisen puolisonsa välinen ositus on toimittamatta (tai jos perittävä oli saanut asunnon testamentilla, jossa oli toissijaissaaja), asunto ei ole ollut kokonaan perittävän (täydessä) omistuksessa, jolloin hänen leskelleen ei kuulu em. säännöksessä tarkoitettu asunnon hallintaoikeus.