Hei!
Minulla on 33-vuotias miespuolinen ystävä, jonka äiti-suhde välillä mietityttää tällä tavoin ulkopuolisen silmin havainnoituna. Ystävä on minulle tärkeä ja harmittaa usein hänen puolestaan kun hänellä itsenäistyminen vaikuttaa olevan vielä kesken. Hän ei ole ikinä seurustellut eikä uskalla lähestyä naisia ja itsetunto on huono. Mietin, että kuinka paljon hänen äitinsä toiminnalla on tähän vaikutusta..
Ystäväni on ainut lapsi ja muuttanut kotoa pois vasta 29-vuotiaana. Hänen äitinsä näyttäytyy melko hallitsevana hahmona vaikka onkin siis ihan ystävällinen ja mukava ihminen. Äiti ostaa edelleen kaikki vaatteet ja kengät ystävälleni, lähes joka kk hän saa uutta tavaraa. Käytännössä äiti on rakentanut ystäväni pukeutumistyylin kokonaan. Ystäväni ei osaa kommunikoida äitinsä kanssa kunnolla eikä kehtaa ikinä kieltäytyä mistään. Vaatetta on jo niin paljon, etteivät ne mahdu mihinkään. Sen sijaan, että ystäväni kieltäisi ostamasta lisää, vie hän vaatteita varastoon säilöön tilan puutteen takia.
Ystäväni muuttaessa kotoa pois kävi hänen äitinsä sisustamassa uuden asunnon yllätyksenä ja osti sinne kaikki huonekalut. Äiti valitsi kaiken huonekaluista lähtien kysymättä ystäväni mielipidettä. Ja kaikki nuo tulivat hänelle ilmaisena siitäkin huolimatta, että hän oli jo 29-vuotias ja tilillä erittäin mittavat säästöt. Mitään hänen ei ole tarvinnut ostaa omaan asuntoonsa.
Ystäväni ei ole myöskään oppinut tai jaksanut edes olla kiinnostunut perustaidoista, kuten siivouksesta ja itsestään huolehtimisesta. Äiti siivosi hänen huoneensa 29 vuotta ja nyt hänen on vaikea pitää oma asuntonsa kunnossa. Jääkaapissa voi olla vuoden vanhoja elintarvikkeita ja asunto on usein siivottomassa kunnossa. Ystävälläni tuntuu olevan kova tarve miellyttää äitiään, mutta he eivät ole kuitenkaan tunnepuolella läheisiä. Olen miettinyt monesti, että estääkö tämä äidin käytös ystävääni kasvamasta vahvaksi ja omillaan pärjääväksi mieheksi? Vai onko tämä ihan "normaalia" rakastavan äidin toimintaa? Erityisesti harmittaa se, että vuodet vierivät ja ystäväni on edelleen kiinni äidissään.. Hänen elämänsä tuntuu olevan jotenkin ihan pysähdyksissä. Sitä on välillä raskas katsoa ystävänä vierestä..
Liian holhoava äiti?
4
1210
Vastaukset
- Ystävänimun
Pahoittelut, tulipa vahingossa väärään paikkaan, keskustelu siirretty Kasvatus-osioon.
AP Hei
Kirjoitat ystäväsi elämäntilanteesta, sinua mietityttää hänen suhteensa äitiinsä.
Kirjoituksestasi tuli minulle mieleen kaksi näkökulmaa
Itsenäistyminen
Vanhemmistaan itsenäistyminen, aikuiseksi kasvaminen ja oma minäkuva on jokaisen oma elämäntehtävä. Se kamppailu, joka murrosiän melskeissä muovaa lapsesta aikuisen, itsenäisen ihmisen on jokaisen tehtävä yksin, itse. Niitä taisteluita ei voi tehdä toisen puolesta. Usein omien rajojen puolustamiseen toimii terve kiukku. Aika moni varmaan suuttuisi, jos toinen ihminen lupaa kysymättä kävisi sisustamassa asunnon mielensä mukaan. Jostain syystä ystäväsi joko ei ymmärrä rajojaan ylitettävän tai ei kykene ilmaisemaan kiukkua, joka hänessäkin kenties sisällä nousee.
Mitä sinä ystävänä voit tehdä? Et voi suojella ystävääsi itsenäistymisen taistelulta. Et voi rajata esim äitiä hänen puolestaan. Mutta voit kertoa avoimesti sen, mitä olet havainnut ja sanoa, että olet huolissasi hänestä. Voit tukea häntä etsiytymään terapiaan, jos hän toivoo elämäänsä muutosta. Mutta viime kädessä et voi toisen ihmisen elämälle mitään.
Toivon sinulle kykyä ottaa tämä varmasti kipeä ja vaikea asia rakentavasti puheeksi ystäväsi kanssa. Siten, ettet soimaa tai analysoi, vaan kerrot havaintosi ja huolesi ja tuen tarjoamisesi jos hän lähtee hakemaan apua. Loppu on sitten hänen vastuullaan.
Mitä tästä ajattelet?
Merja, diakoni- decopychyyz
Kiellät analysoimasta mutta analysoit itse.
- häirikkötyypit
Luultavasti luottamuspula tai tunnesäätelyn ongelmat kaverisi äidillä:
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/nelikymppisena-nina-oppi-asettamaan-isalleen-rajat-miksi-vanhempi-tukahduttaa-aikuisen-lapsensa-elaman-terapeutti-listaa-kolme-hairikkotyyppia-200989631/
Anoppisi on siis häirikkötyyppi.
Psykiatreilta ja psykologeilta ei kannata kysyä apua, sillä heiltä puuttuu tieteellinen syy-seuraus-ajattelu. Syyhän on yliholhoavassa vanhemmassa, joka kuuluisi suljetulle, mutta psykiatrian henkilökunnan mielestä uhri (kirjoituksessa Nina (nimi muutettu)) kuuluu psykoterapiaan, jotta vanhemmat saavat jatkaa tapojansa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1721147
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän132867- 84793
- 51738
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?37561Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55549Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä296538Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t216500Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs45492- 49487