"Sinäkin saatat syödä lääkettä turhaan - Tutkija: ”Kaikkia sairauksia ei kannattaisi löytää tai hoitaa”
Maanantai 23.4.2018 klo 13.18
Ylidiagnosointi tarkoittaa, että hoidosta saamasi haitat ovat suurempia kuin hyödyt.
Kaikki sairauksia ei tutkija Kari Tikkisen mukaan olisi tarpeellista löytää tai hoitaa.
Jos tarpeeksi tutkitaan, jokaisesta meistä voisi löytyä jotain mahdollista hoidettavaa.
Jos lääkettä syödään "varmuuden vuoksi", sitä voi koitua myös harmillista haittaa."
- Lukekaa loput Iltalehti.
Maanantai 23.4.2018 klo 13.18
Ylidiagnosointi tarkoittaa, että hoidosta saamasi haitat ovat suurempia kuin hyödyt.
Kaikki sairauksia ei tutkija Kari Tikkisen mukaan olisi tarpeellista löytää tai hoitaa.
Jos tarpeeksi tutkitaan, jokaisesta meistä voisi löytyä jotain mahdollista hoidettavaa.
Jos lääkettä syödään "varmuuden vuoksi", sitä voi koitua myös harmillista haittaa."
- Lukekaa loput Iltalehti.
Vastaukset 90
Vanhimmat
Minulla ei ole koskaan kankkusta.
H.
Kankkunen on suojattu nimi. Lääkäri soitti mummolle:" Olet saanut erehdyksessä ripuliin mieliala lääkkeen." Mummo:" Ilamankos on peijakkaan hauskaa, vaikka kakat on housuissa jo kolmatta päivää."
Uskallanko jättää verenohennuslääkkeen pois ?
Jos sellaisen tarve on todettu oikeasti hyödylliseksi, kannattaa keskustella lääkärin kanssa esim. voiko annostusta pienentää.
Varmaan on paljonkin lääkityksiä, jotka voisi lopettaa. Mutta jos elimistö on niihin tottunut, ei niitä voi lopettaa kerralla. Tulee ties mitä vieroitusoireita, vähän niin kuin holisteilla ja narkkareilla.
Jos on kunnon kankkunen.
On ihan sama minkä lääkkeen jättää taakseen.
Sehän tulee oksennettua kuitenkin.
Eikä kankkunen parane yhtään.
H.
Tai...noh
Saattaa parantua sekunnin murto-osassa.
Lopullisesti.
H.
Syön varmuuden vuoksi verenohennukseen tarkoitettuja enkä usko siitä olevan haittaa.
Oletan lääkärin määränneen sinulle näitä lääkkeitä. Antoiko hän sellaiset ohjeet, että otat lääkkeitä varmuuden vuoksi vähän jos siltä tuntuu jne., enpä usko? Millaiset ohjeet löytyvät reseptistä? Verenohennuslääkkeitä määrätään mm. niinkin vakavan jutun kuin aivohalvauksen ennaltaehkäisyyn, ja johonkin tarpeeseenhan niitä sinullekin on kai määrätty?
Eli jos on todettu tarve käyttää lääkettä, sen käyttö ei enää ole "varmuuden vuoksi"- käyttöä, vaan se on tarpeen sanelemaa käyttöä!
Eikä niitä missään nimessä syödä varmuuden vuoksi.
Sitäpaitsi, niiden vaikutusta kontrolloidaan muutaman viikon välein labrakokein.
Saatavissa on jo muutaman vuoden ajan ollut tuote, jota käytettäessä ko. kontrollia ei ensinkään tarvita. Ilkeänä puolena tällä on, niin kuin arvata saattaa, hinta: Minimiannoskin maksaa reilun satasen kuukaudessa.
Suurkiitos tuosta.
Kävin vähän googlaamassa, noita uudempia versus Marevan.
Ehkäpä tuo hintakin ajan myötä laskee.
Minkä vuoksi olisit jättämässä? Sinulle on se ilmeisesti jonkun syyn takia aloitettu joten en menisi omatoimisesti sitä lopettamaan. Keskustele lääkärisi kanssa.
Rajoja alennetaan, että saadaan lääkkeitä kaupaksi.
Normaaleista asioista tehdään sairauksia. Esimerkkinä suru, alakuloisuus.
Taannoin uutisoitiin, (dokumentti) että Japanissa jo teini-ikäisille kirjoitettiin Viagraa seksiongelmiin.
meinaatko niin että jos ihminen on surussaan
niin syvällä ettei pysty syömään eikä nukkumaan
niin lääkitys on turhaa
samoiten toi alakuloisuus mitä sillä nyt tarkoitatkaan
jos se vaikuttaa niin ettei pysty kotoa lähtemään mihinkään
saatikka nouseen edes sängystä vaikka ei ole nukkunut viikkoon
kuinkahan kauan ihmisen fysiikka kestää tällaista.
Alakuloisuun on eri asia kuin masennus mikä on sairaus.
mutta se alakuloisuudessa on samat ongelmat kun masennuksessa
se kannattais mielellään hoitaa siinä vaiheessa
kun se ei ole vielä masennukseksi luokiteltavaa
eikä masennuskaan aina välttämättä ole sairaus
niitä on lievää keskivaikeeta ja syvää
ja olisko tää lievä sit sitä alakuloisuutta
jos sää oot alakuloinen niin jotain tarttee tehdä
ei tietysti se että jos joku päivä vituttaa ja jokupäivä vähän enemmän
ja joskus taas sitten ei se on ihan eri asia.
En meinaa niin, etteikö voisi lääkitystä koittaa, mutta meinaan niin, että mitään muuta apua ei edes tarjota, kun jätetään ihminen pilleripurkki kädessä ihmettelemään.
Usein käy niin, että surua ei surra pois ja pillereitä vaan napsitaan.
Niinkuin siili tuossa alla sanoi, alakulo ei ole masennus.
Masennus on eri asia.
Jokainen on joskus ollut alakuloinen, kurjan tilanteen ja asioiden vuoksi.
Normaalisti ne menevät ohi.
Ei alakulo vaadi lääkitystä, masennus useimmiten kyllä.
jokainen suree omalla laillaan
mutta jos ei saa nukuttua niin sillon on ihan pakko syödä lääkettä
eihän sit edes jaksa surra jos vaan valvoo vuorokaudet ympäriinsä
niitä alakulojakin on monenlaisia
mutta jos se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään
niin että esimerkiksi työikäinen ei pysty tekeen töitä
jos se kurja tilanne jatkuu ja jatkuu
niin kyllä siihen mun mielestä pitää jonkinlaista apua saada
ei kukaan huvikseen oo alakuloinen.
Masennuksesta kuitenkin tehdään diagnoosi ja sille on diagnoosinumero toisin kuin alakulolle joka usein katsotaan normaaliksi reaktioksi elämässä tapahtuviin mullistuksiin.
juu mutta kyllä siihenkin on saatavana apua jos osaa hakea
ja jos tarvitsee mm terapiaa jos jos tapahtuu jotain elämässä mikä ahdistaa
jotenkin ajattelen sen alakulon enemmänkin ahdistuksena
joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään.
Totta puhut. Kuitenkin jos menet alakuloa valitamaan tk:hon, se diagnosoidaan usein masennukseksi. Sitä en tiedä pitääkö olla diagnoosinumero saadakseen esimerkiksi terapia-apua.
ei tarvii olla mitään diagnoosi numeroa
olen kerran joutunut turvautumaan terapiaan
ja yhdellä soitolla teekoohon sain melko pian ajan
ja kävin kaksi kertaa purkamassa sydäntäni
ensin juttelin asiasta papin kanssa
joka sekin kyllä helpotti
sitäkään ei varmaan moni tiedä että
seurakunnan papit on erittäin hyviä kuuntelijoita ja keskustelijoita
ja vaitiolovelvollisuus on heillä samalla lailla kun terveydenhoito henkilökunnalla
tuli sellainen asia eteen ettei keskustelu
miehen ja tyttären kanssa auttanut
vaan halusin puhua siitä ihan ulkopuolisen henkilön kanssa.
Sitäkin on nykyisin tutkittu, että masennuslääkkeet saattaa jopa nostaa itsemurhariskiä. Koska ne antavat puhtia tehdä asioita, mutta eivät poista alakuloisuutta. Saa voimaa ratkaista ongelmat väärällä tavalla.
Avunsaanti ja avunsaanti, useimmille pääsy esim. kunnalliseen ensimmäiseenkään tapaamiseen psykiatrisella puolella edellyttää viikkojen odotusta, ei asiaa auta vaikka miten "osaisi hakea apua". Joitain päivystyspisteitä on olemassa sairaaloiden yhteydessä, mutta miten on masentuneella alkuun voimia selvittää näitä asioita ja lähteä avunhakuun? Meillä kaikessa sairaanhoitoon liittyvässä aktiivinen ja oma- aloitteinen ihminen ajaa aina sen nyssykämmän ohi.
Tuo pitää paikkansa, siksi ei pitäisi ainakaan keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta potevaa jättää pelkän lääkkeen varaan.
Tarvittaisiin niitä matalan kynnyksen avunsaantipaikkoja.
Tuossa yllä ´´herraxensin´´ kuvaa hyvin arjen tositilanteita.
mulla sattu kerran onnistaan
kun pääsin melkein heti
tietty varmaan riippuu kunnastakin
joissain on parempi terveydenhoito kun toisissa.
tässä tullaan taas sitten siihen juttuun
että lääkäri osaa tehdä oikeaa diagnoosia
ja antaa oikeita lääkkeitä
kaikki lääkkeet ei sovi kaikille
oon seurannut yhden ihmisen elämää hyvinkin läheltä
jolle ei oikeestaan mitkään masennuslääkkeet sopineet
mutta sitten lopullinen diagnoosi olikin kaksisuuntainen mielialahäiriö
päätti sit olla syömättä mitään lääkkeitä
ja vuoden ajasta riippuen mieli heittelee
masennuksesta ylikierroksiin
ja ilman lääkitystäkin hän on niinä synkinpinä aikoina
viillelly ranteita auki mutta sit kuitenkin aina soittanu jollekkin
ja apu on löytynyt tähän mennessä.
Ongelmana on, että se on usein terveyskeskuksen yleislääkäri joka kirjoittaa ne ekat pillerit. Antaa lähetteen psykiatrille, jonne saattaa joutua jonottamaan pitkäänkin. Ensin arviointijakso psykiatriselle sairaanhoitajalle tai terapeutille, sitten vasta psykiatrille jolla on lääkkeiden määrämisoikeus.
Ymmärrän että diagnoosien laatiminen voi olla vaikeaakin, ja vaatii pidemmän arvioinnin. Mutta eihän se helpota että alalla koko ajan säästetään ja jonot pidentyvät. Peräänkuuluttaisin että terveyskeskuksissakin olisi joku päivystävä psykiatri, joka osaisi kenties arvioida erilaisella ammattitaidolla kuinka syvässä kriisissä joku on.
Onneksi nuorten kohdalla on menossa matalan kynnyksen kausi.
näistä turhista lääkkeiden käytöistä puhutaan aina
ja varsinkin miehet käyttävät vähemmän lääkkeitä
eivät välitä vaivoistaan koska kyllä se siitä
annan yhden esimerkin sellasesta 64 vuotiaasta miehestä
hän huomas että rupee väsymään helpommin kun ennen
vaimo suositteli meneen lääkäriin mutta mies ei vaan menny
sit hän lähti kaverin kanssa risteilylle
ja sen risteilyn jälkeen tää kaveri soitti sen miehen vaimolle
että nyt ei kaikki oo kunnossa kun ei mies juonu kun kaks kaljaa ja lähti nukkumaan
vaimo päätti sit tilata lääkärin
mutta kaiken kiireen keskellä se siirty muutamalla päivällä
ja kun hän tuli yks päivä töistä kotiin
niin löysi miehensä istumassa terassin tuolilla hengettömänä
kuolinsyy oli hoitamaton sepelvaltimotauti
ei ois montaa pilleriä tarvinnu niin olis vielä elossa.
Aina ei todellakaan ehdi syödä niitä turhiakaan lääkkeitä, kun noutaja nykäisee mukaansa.
Enempi liikaa lääkkeitä syötetään vanhuksille, monet piristyvät kovastikin, kun lääkelista tarkistetaan ja turhia poistetaan.
Niin kävi äidillekin, vuosi sitten teki kuolemaa ja nyt on aika virkeä mummo.
juu vanhuksille kyllä syötetään liikaan lääkkeitä oon kuullu muiltakin
ehkä se on siinä että ne oireet mitä se liika lääkitys tuo
pistetään sen vanhuuden piikkiin.
Kun vanhalla on sydämen ja munuaisten vajaatoiminta, verenpaine- ja kolesterolilääkitys, nesteenpoistolääke, Marevan, niin on se melkoinen määrä pillereitä.
Onneksi terkkarin lääkäri ymmärsi, että vähennystä on tehtävä, eihän se loputtomiin auta, mutta helpotti tilannetta.
toi kuulostaa ihan tutulta
oon joittenkin muittenkin kuullu puhuvan
olikohan noi edes tutkittu siinä vaiheessa kun oli määrätty
että kaikki sopii kaikkien kanssa
vähän kuulostaa siltä ei
nesteenpoistolääke mm laskee kaliumia
mulla on ittellä se ollu jo vuosikaudet alhainen
joskus saanut lääkkeetkin siihen
jos se on alhainen niin se aiheuttaa sydän oireita
ehkä lähinnä sellaisia sydänperäisiä tuntemuksia.
Normaalisti pitää olla labrakontrollit, että tiedetään missä mennään.
En tiedä nykyasioista niinkään, mutta jo minun aikanani oli sellainen tietokoneohjelma, johon syötettiin lääkkeen nimi ja sillä haettiin, onko sillä mahdollisesti yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ja missä määrin.
kyllä kai ne vieläkin katsotaan
mutta välttämättä vanhuksen elimistö
ei kestä enää niin suuria lääkemääriä
kun jonkun nuoremman ihmisen elimistö
näin ajattelisin vaikken niistä tiedä.
Kyllä niistä on ihan määreet, vanhuksille aloitetaan lääke pienemmillä määrillä, kuin nuoremmille.
Sitten mahdollisesti, jos tarvetta ilmenee säädetään yksilön mukaan ylös- tai alaspäin.
mutta jos lääke on määrätty kymmenen vuotta aikaisemmin
niin välttämättä sitä ei varmaan aina "muisteta" pienentää määrää
varsinkin jos on sellaseen lääkitys mikä ei verikokeissa näy
ja todellakin eihän se vanhus osaa itse arvioida omaa tilaansa
niinkun jossain jo aikaisemmin kirjoitinkin
vaan ajattelee että mitä vanhemmaks tulee sitä huonompaan kuntoon menee.
Jos asuu yksin, eikä ole minkään hoidon piirissä, tuo on ihan mahdollista.
Siksi olisikin hyvä tuo koko valtakuntaa käsittävä yhteinen potilasrekisteri, jossa näkyisi potilaan koko historia.
Silloin yksittäisilläkin lääkärinkäynneillä on mahdollista huomata kaikki lääkitykset.
Esim. monet ihmiset, jotka ovat aina sitä mieltä, etteivät koskaan sää mitään apua mistään, kiertävät lääkäreiltä toisille ja pillerireseptejä kertyy.
Mikä on tärkeintä elossa pysymisen kannalta ?
Hengittäminen.
mää en oikeen ymmärtäny sitä iltalehden juttua
ainoa sairaus mikä siinä mainittiin oli diabetes
kakkostyypin diabetekseen voi vaikuttaa elämäntavoilla
mutta ykköstyypin diabetes lienee periytyvä sairaus
joka ei koskaan parane
okei verenpaineeseen voi vaikuttaa kans elämäntavoilla
mutta jos se on verenpainetauti siihen ei elämäntavat vaikuta
sit toi kolesteroli on kans aika jännä juttu
mulla on siinä ja siinä mutta en syö lääkkeitä
nythän on todettukkin että vanhemmilla naisilla on hyväkin olla vähän korkea kolesteroli
se oli yllätys kun kerrattain mieheni kanssa
ruvettiin kasvissyöjiksi
puoli vuotta tiukasti noudatettiin ruokavalioo
sen jälkeen kun käytiin verikokeissa
kummallakin oli kohonnut kolesteroli puolen vuoden aikana
no palattiin sitten normaaliin ruokavalioon niin tilanne tasaantu
kirjautuminen on taas tipahtanu pois.
Minunkaan mielestäni se juttu ei oikein vastannut otsikkoa.
Kolestrolistakin on tutkimuksia tehty ja on vakaa koulukunta, joka on sitä mieltä, ettei se ole sydäninfarktien syy ollenkaan vaan kyse olisi tulehduksista.
Tänään juuri toisella korvalla kuuntelin jotain juttua, missä sanottiin, että iso on on sellaisia, jotka on lähtösin stressin aiheuttamista reaktioista ihmisen elimistössä.
mää jotenkin uskon siihen vahvasti
että suurin osa sairauksista puhkee hoitamattoman stressin seurauksena
sanotaanko sitä stressiä nyt sit masennukseksi tai ihan miksi vaan
mutta se täytyy aina hoitaa pois.
Olen jonkinverran lukenut ja kuunnellut näitä funktionaalisen lääketieteen juttuja... missä ihminen otetaan kokonaisuutena...esim. joku hiljainen tulehdus ollut kauan...puhkeaa sairautena...ennaltaehkäisevä hoito pitäisi ottaa huomioon...ja ihmisen suoliston hyvin- tai huonovointi heijastuu kaikkeen ihmiskehossa...Perinteinen lääkehoito on tietysti tutuin...ja niiden ei tarvitse kilpailla keskenään....vaan täydentää...On perinnöllisiä sairauksia...mutta on myös itse "aiheutettuja" ...se on jokaisen henk.koht juttu miten elää...ja mistä nauttii.. ja siltikään vaikka terveesti yrittää elää ...ei aina onnista...
Ennen oli potilas vain ´´jalka, käsi, sappieakko, keuhkot, sydän jne....´´ nykyään sentään jo ihminen. (Noin karrikoiden sanoen).
Nykyään jo tunnustetaan, että ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonainen olento.
Emme voi sitäkään tietää, että kun sanomme, että joku kuoli johonkin, niin olisiko kuollut jonkun muun syyn takia samaan aikaan, jos tuota ´´johonkin´´ ei olisi tapahtunut.
Syön lääkkeeni niin kuin määrätty. Vaimoni ei mennyt ilmaisiin tutkimuksiin olen terve sanoi, aika kulki ei auttanut minun puheet. Oli vuosi 2005 tammikuu ajoi hänet töihin, voi kun tuntui pahalta tiessä oli pieni epäkohta, sanoin sinulla on paljon nestettä vatsassa, vastaus sinähän sen tiedät.
Tuli huhtikuun alku lapset saivat sairalaan heti sisään ja poistettiin 9 litraa, hän oli kiittänyt.
Kuoli 2007 paljon levinneeseen syöpään. 2005-2007 oli suurileikkaus ja paljon hoitoja, oli kotona ja autoin työt piti jättää 2005 58 vuotiaana kaikki omilla kustannuksilla, näin Ruotsissa.
sit vielä lehden julkaisee tällaisia kirjoituksia
kaikkia sairauksia ei kannattaisi löytää tai hoitaa
kuinka moni tänkin lehtikirjoituksen luettuaan
miettii kaksi kertaa kannattaako nyt sittenkään mennä jos vähän nipistää
sun vaimos oli vähän samaa sorttia kun se mies josta kerroin
saattaahan se kyllä olla joillain ihmisillä
pelko siitä että ne tuntemukset onkin jotain vakavaa
eikä uskalla mennä lääkäriin.
Olin itsekin vähän samaa, kerran lumitöissä otti rintaan menin sisään olo hyvä ja taas samaan työhön ja sisään. Kerroin vaimolla hän sanoi pitää mennä terveyskeskukseen sanoin menen käyn samalla kertaa kaupassa.
Laput rintaan ja lähes heti pois? Lääkäri tuli takaisin toinen käsi seläntakana toisessa vesi lasi sanoin ota tabletit avasi oven ja siinä oli baarit siis sairalaan oli vuosi 2001.
Hyvin hoidon jälkeen.
Oikea hoito/hoitamattomuus/hoitoon hakeutuminen on kiinni siitä, kuinka hyvin pystyy oman tilansa oivaltamaan ja selittämään. (Tai omainen kertoo)
Ja sitten siitä, millaiselle lääkärille päädyt.
Sehän ei aina olekaan helppoa ja yksinkertaista.
No joo, äidilläni on lääkkeitä niin paljon, että jos hän kuolee, niin voin perustaa sivuapteekin, josta löytyy apu lähes kaikkiin vaivoihin. Sama juttu oli isällä, joka kuoli 2010.
Lääkkeitä oli isälläni ei siihen mihin kuoli. Oli 86.
Luin tuon diabetes-artikkelin. Taas pistää miettimään, pitäisikö lääkkeitä syödä vai ei. Olen täysin terve, elän terveesti, ei verenpainetta, mutta viime syksynä kolesteroli hipoi 7ää, noussut tasaisesti vuosien aikana. (Menen huomenna testiin.) En syö vielä lääkettä, koska myös hyvä kolesteroli on yli 3. Toivorikkaana odotan, että olisi alentunut nyt kun työstressi on ollut muutaman kuukauden pois eläkkeelle jäämisen myötä.
Ei elämäni kyllä stressittömämpää ole, aina sitä jotain murehtimista ja itsenä vaivaamista löytyy, kun moni asia kiinnostaa.
Kolesteroli oli pudonnut 0,7 yksikköä. Hyvä kolesteroli edelleen yli kolme. Jee..ee. Toki vieläkin 6.1, mutta parempaan päin menossa. Kaikki muut arvot ok.
Hyvä. Varsinkin se, että teet jotain muuta kuin nappaat 'nappia' naamaan.
Juuri+noin,+101+%:nen+totuus,+joka+ei+pala+tulessakaan.++Miksi+helvetissä+vuosikausia+opiskellut+lääkäri+ei+osaa+tehdä+mitään+muuta+kuin+määrätä+pillerilastin+oli+asia,+aihe,+vika+tai+vaiva+mikä+vain.
Joo jos ei muuta niin buranaa vaikka potilas hakisi tetanus rokotetta.
Lekuri saa "hoito-optioita" hyvin hoidetusta lääkityksestä! Yli ysikymppinen vanhus söi päivässä yhden monivitamiinipillerin ja kävi yksin saunassa, joka sijaitsi pihalla ja käveli raput kotoaan ja kotiinsa kolmanteen kerrokseen. "Hoidon" aloituksen jälkeen pillerimäärä lisääntyi järkyttävästi, kun labroista paljastui vaikka mitä viitearvoheittoja. Seurauksena saunassakäyntien loppuminen ja kaatuilu kotona ja jatkuvat lasarettikäynnit ambulanssilla, kunnes eräänä päivänä sattui se viimeinen kaatuminen.
Eikä kukaan ollut vastuussa! Eikä todellakaan ole ainoa, jolla labrojen viitearvot eivät täsmää!
Niiin, viitearvo on 'vain' viitearvo ja sen pitäisi muuttua tosi radikaalisti ennen kuin lääkitystä annettaisiin. Ainakaan tuon ikäiselle. Ja sitten toisekseen onhan muitakin konsteja niitten arvojen oikeille raiteille palauttamiseksi kuin se lääkärin lääke, joka on teollisesti valmistettu. Länsimaisen lääketieteen lääkäri ei vain tiedä niistä mitään.
Ideahan on siinä, että saadaan tarpeeksi tabuja kaupaksi ja siihen on hyvä syy "viitearvoissa". Se on vain surullista seurattavaa!
Kun ihminen on riittävän sairas, olkoot hän vaikka nimimerkki "Järjenhivenhukassa", hän haluaa saada mahdollisimman hyviä ja auttavia lääkkeitä, hän haluaa juuri niitä parjaamiaan "länsimaisia" lääkkeitä. Mutta ellei ole toistaiseksi osunut tilanne kohdalle, silloin voidaan viisastella!
Kyllä on "osunut tilanne kohdalla", useampikin. Olen käynyt hakemassa 'lääkkeeni' muualta kuin sieltä missä "länsimaisia" tarjotaan.
Ahaa, jostain salaperäisestä ihmelääkekaupasta siis, tai voisitko hieman raottaa mistä on kyse?
Ei luontaistuotekaupassa mitään salaperäistä ole. Ainakaan meitsin ja muitten sitä käyttävien asiakkaitten mielestä.
Terveydenhuollosta ja lääkkeistä on tehty varaventtiili, ei tarvitse pitää huolta itsetään kun moneen sairauteen voi kirjoittaa jonkun reseptin.
Mitähän 1800 luvun ihmiset ajattelisivat nykyihmisestä? Koko tämä fyysisesti helppo elämä, jonka itse tuhoamme syömällä, juomalla ja stressillä?
Ani harvat 1800- luvun ihmiset ehtisivät tänne plus 60v- palstalle meitä arvioimaan...
Ovat niin heikossa hapessakin, siinähän menisi viimeiset voimat kun kaivautuu mullasta esiin.
Olennaista on, että heistä enemmistö meni sinne mullan alle jo alle 60- vuotiaina...
Aika tämä pelleyhteiskunta tekee ensin mulle virheet esim. rasismia, kiusaamista, yli-lääkitsemistä, homottelua yms. Kun mun elämä on tuhottu niin kaksinaamaiset saatanan lapset kuuluttaa kirkossa miten he toimivat päinvastoin mitä minulle tekivät. Nyt eräs saatananlapsi poistaa tämänki viestin kohta.
lääkäri ei syö lääkkeitä ei määrä sukulaisille
Enpä ole huolissani minkään aineen liikakäytöstä. Otin leikkauksen jälkeen kolmena päivänä kiputehokuurin ja lopetin sen pienentämällä annosta. Tänään en ole ottanut lainkaan, kipuja ei ole. Thyroxinin lisäksi käytän päivittäin ravintolisinä luustolle tärkeää Kalcipos-D:tä, nivelille voiteluaineena glucosaminia ja sydämelle magnesiumia.
- oikein hyvin jossain vaiheessa kun luin noitten maailman sotatantereitten uutisointia
- jos ainut hengissä selviytynyt lääkärikin pmmitusten seassa tekee 18-tuntista työpåivää hoitaessaan vammautuneita ihmisiä - maailman hulluutta ja sotien ihannontiahan noi tutkijaainselityksetkin kaikkivoipaisuudessaaan lähinnä edustaa mun mielestä
- on vain ihmisten asioita nekin - toisaalta kansan mielpiteitä ei kylläkaikenmaailman lapset yhtään arvosta - ei edes kysele että mitä vanhuksille kuuluu .....
- törkeyttä edustaa joskus omat sukulaisetkinjoskus - jos joku tietää että jollain yksinkertisena pidetyllä mummulla työura takana ja varoja tililla - ekana hyökkäilevätkimppuun ja ovat sitä mieltä että juotava, syötävä ja reissailtava on mamman kaikki varat - ettei mitenkään niitäkään mihinkään ihmisiä hyödyttävään toimintaan käytettäisi - itaruutta ja itsekkyyttä yleensä lasten ominaisuuksi edes koskaan mainita - kaikki maailmassa on on niin ihkuu vaan.....
- on ihmisiä jotka ovat hyökkääviä,on myös niitä, jotka käpertyvät tuskasta,kivusta tai uupumuksesta kokoon - hälläkö mitään väliä - maailman melskeissä
- riippuu mistä roikkuu - toisille aikakin on rahaa - kullekin ikäkausien edustajille.
Hoitamattomuus kuin hoidettavuus ynnä hoidettu - sisältää paljon asiaa monella yhteiskunta- alueella - koskee myös paljon talouteen ja rahaan liittyviä asioita------
joita ihmistenolisi pystyttävä hoitamaan kiihkoilematta järkeään käyttäen.
Rahaa yhteiskunta aina tarvitsee asioidenhoitoon -erilaisista riippuvuuksista kärsivien asioiden hoito - kai ongelmakenttää silläkin alueella rutkasti.
' kuka n oikea henkilö riitautuneiissa tilanteissa päättämään - mikä onoikeaa tai väärää hoitoa potilaille - paljonhan ihmisetpuhuvat esm kuinka ihmiset "muka ostaa hullun paperit lääkäriltä "
- itse sain moitteet hoitajalta kun lopetin toisen verenpainelääkkeen käytön - heitehuimaus ol
sitä luokkaa että kumahtelin nurin milloin sattuu - uupumuskin sitä luokkaa että unetkin ja nukkuminen vaillinaista vuosikymmenten ajalta vuorotyöläisenä - taustalla avioero vv-suhteesta
- kotiäitiyttä ei missään vaiheessa sallittu eikä tuettu vaikka toinen silmä oli sokeutunut saadun toksoplasma-infektion myötä - sydänhäikkää aiemmilta vuosilta - kai nuorena sairastellun salmonellan- ja tulirokon vuoksi - johon ei antibioottihoitoakaan saanut.
Mun mielestä kukaan lääkäri ammattietiikkaansa ja työalaansa kunnioittava potilaspapereilla mitään kauppaa tee.
Varsinkin mielenterveyspalveluissa tuputetaan lääkettä siihen tahtiin, että ei tarvitse kuin sanoa "olin aamulla väsynyt" niin jo masennustabletti heilahtaa. Ja sitten seurataan pienimmästäkin asiasta vuosikausia joka tuutista ja jotta varmasti olet loppuelämäsi leimaantunut. Ja lääkitystä pidetään nykyään vaikka 3 vuotta 1 vuoden sijaan ihan varmuuden vuoksi. Vaikka kolesterolilääkityksestäkin, jota kai satojatuhansia syö, on keskimäärin mahdollisesti enemmän haittaa. Siinäpä sitten ihmettelette, miten Suomessa on näin korkeat verot. Idiootteja johdossa ja idiootteja alaisuudessa, siitähän se soppa syntyy. Jos joku järkevä on, niin on jo aikaa sitten lähtenyt muualle.
Juuuuu,,, jotensakki tuntuu siltä, jos uskaltaa mennä jonkun vaivan takia lääkäriin,
niin taatusti tulee sieltä paljon sairaampana takasi,
aivan kauheeta olla kipee,
nykyään kipuki on mielisairaus mikäli TV ohjelmassa esiintyny asiantuntija on oikeassa,
jos olet kipee mene suoraan hullujen huoneelle, olet mielisiras masentunu pahoin,
itsemurha vaara suuri,
varokaa sairastumasta mihinkää,
jos olet sairas olet mielisairas, ei ku mars hullujen huoneelle,
älää erehtykö valittamaan kipujanne,
Kaikilla ”huonosti hoidetuilla” vanhuksilla on suunnilleen sama arsenaali samoja elämänpidennyspillereitä, joita oikein yhteiskunnan toimesta autetaan syömään, vaikka muu elämä on mitä on.
En lukenut koko ketjua, mutta lähes-omakohtaista kerron. Oli kolmen sortin verenpainelääkkeet, kun lääkäri ei katsonut kokonaisuutta. Tuli uusi sairaus, pyysin apteekin ammattilaisen tarkistamaan lääkityksen. Sitten lääkäri vähensi roimasti. En tietenkään tarkoita ettei lääkärit hommaansa osaisi, mutta tässä tapauksessa sattui kömmähdys, itse tai läheinen kannattaa olla tarkkana.
Kävin eilen influenssapiikillä, ei tullut mitään tuntemuksia.
Tässä ketjussa ei taida olla miehistä mielipidettä ollenkaan, luin ketjun läpi enkä löytänny. Itse aiheesta sen verran että lääkärit on ihan oikeesti lääketehtaitten apureita ja saavat siitä korvauksen jossakin muodossa. Siksi lääkkeitä tuputetaan jos menee valittamaan vaivoja, eikä mitään perusteellista tutkimusta edes tehdä. Lääketehtaat myy lääkkeitä ja niiden laboratoriot etsii jatkuvasti tauteja ja niiden muunnoksia, joita sitten voivat lääkkeillä parantaa. Itse asiakkaan hyvinvoinnista piittaavat hyvin vähän mutta tietysti toivovat ettei kukaan kuole uudesta lääkkeestä. Lääkkeitä toki testataan eläimillä mutta sopivuus ihmisille tehdään ikäänkuin salaa. Lääketehtaat suojelevat itseään laittamalla käyttöhjeet niin kattavasti että vastuu lääkkeen käytöstä siirtyy potilaalle, ei tehtaalle, eikä lääkärille.
Lääkkeitä tosiaan käytetään liikaa ja monet luonnon yrtit ajaisi saman asian ilman sivuvaikutuksia mutta niitä ei saa markkinoida parantavina.
Osittain totta turiset. Kyllä lääkkeitä testataan ihmisilläkin sitten, kun muita testejä on tehty tarpeeksi. Se viimeinen testiryhmä on lääkkeen käyttäjät, mutta silloin lääke on jo saanut asianmukaiset luvat, jotka ovat Suomessa tiukassa.
Teolliset lääkkeethän eivät koskaan paranna mitään, ne vain lievittävät oireita. Luonnosta otettu lääkeaine saattaisi vaikka parantaakin, koska se vahvistaa ihmisen omia kehon mekanismeja, Mutta nykyihmiset ovat niiin poispilattuja, että aivan turha yrittää selvittää. Jokaisen oma moka, jos ei snaijaa eli tajua.
Varsinkin iäkkäille ihmisille syötetään liikaa lääkkeitä ja pidennetään turhan takia elämätöntä elämää, kipua ja ahdistusta. Hyvällä ravinnolla ja perushoidolla eläisi ehkä vähemmän aikaa, mutta laadukkaampaa eloa ja oloa.
Ei kai puoskarointi voita nykyajan lääketiedettä.
Se riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa katsellaan ja ajatellaan, "Puoskarointi"-sanan käyttö osoittaa, että katsot epäselvästä, väärästä ja vinosta kulmasta.
Joo mielenterveyspalvelut antavat ihan päättömiä diagnooseja. Ne nykyään kyttäävät kaikki sähköisen viestintäsi ja saavat luvan vaikka kameroilla ja mikrofoneilla kytätä kotiisi, jos vaikka bipolaarista sairastat tai psykoosin olet saanut. Siitähän kasasta, jos satut ikinä mitenkään ahdistunut olemaan tai epätarkka viestinnässäsi, niin lääkäri löytää aina omaa mielipidettään ruokkivaa aineistoa ja puoskarit pitävät ihmiset hoidoissa niin kauan kuin sattuvat haluamaan. Ihan yhtä hulluja saattavat olla kuin potilaansa.
On kyllä niistä noista psykologeista niin outoja kokemuksia ollut, että en oikein keksi muuta syytä diagnooseille kuin vallanhimon, ylemmyydentunteen, henkisen kaunan ja kurituksenhalun. Mutta sellaistahan sitä psykiatrian historiassa on aika paljon ollutkin, joten miksei nytkin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Anti-psychiatry
Katselkaapas tuota psykiatrian puolta. Vaikka:
https://www.psychiatrictimes.com/addiction/psychiatric-diagnosis-gone-wild-epidemic-childhood-bipolar-disorder
Siitä vaan aivonrapistajalääkkeet lapsille mielikuvitusdiagnoosin perusteella.
http://freedom-center.org/pdf/anatomy_of_epidemic_whitaker_psych_drugs.pdf
Jos kerran jonkin vakavamman diagnoosin saat, niin sinua voidaan mielivaltaisesti seurailla ja diagnosoida vaikka mistä. Vaikka siitä, että et psykiatrien mielestä elä elämää niin kuin he haluaisivat sinun elävän.
Kyllä työsarkaa riittää.
Lääkäri mittaa verenpaineen ja hups saat kaksiin ”lääkkeisiin” reseptit. Sitä vain ihmettelen, että mitä sitten! En ole ”lääkkeitä” apteekista hakenut ja on nyt niin syntinen olo.
20+%+terveyskeskuksessa+käyvistä+asiakkaista+käyttää+80+%+käytettävissä+olevasta+lääkärinaikakapasiteetista.+
Valtavan hieno ja opettavainen kertomus. Onneksi olkoon viisaudestasi!
Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa alakuloa, jos illalla juo hilpeenä kaljaa, on aamulla kalpeena hiljaa.
Vuosi sitten tehty aloitus?
Onhan riski että lääkkeiden sivuvaikutusii syödään lääkkeitä ja näin lääkkeiden määrä kasvaa.
Niin ne vuodet vierii! Lääkkeillä tai ilman!