Sysmän koulutoimesta

Luin tuossa aamun Itä-Hämeen. Toisessa jutussa kerrottiin, miten Sysmän lukioon pyritään erilaisilla tempuilla houkuttelemaan oppilaita. Toisessa jutussa oli pitkä ja ansiokas selostus Nuoramoisten koulun lopettamisesta. Heräsi muutamia kysymyksiä.

Millainen on talouden ja laskutaidon taso Sysmän omilla virkamiehillä kun tuollaiset laskelmat pitää teetättää isolla rahalla konsultilla? Ei pitäisi olla ihmeellinen temppu laskea tuollaiset asia itse excel-taulukkolaskennalla. Perlacon on erikoistunut laskemaan sitä, miten edullista on jos kunnat liittyvät yhteen ja miten kamala tulevaisuus itsenäisiä kuntia odottaa. Kaikki nämä laskelmat ovat menneet pahasti pieleen. Yksikään kuntaliitos ei ole taloudellisesti onnistunut vaan aina on jouduttu korottamaan veroprosenttia konsulttien päinvastaisista laskelmista huolimatta. Miksi ihmeessä Sysmässä luotetaan tähän konsulttiin. Kunnan oma asiantuntemus, jos sellaista on, olisi parasta.

Kunnanjohtaja uhkailee Sysmän itsenäisyyden menettämisellä. Tuollainen puhe on ymmärtämätöntä ja lisäksi pahasti liioiteltua. Kunnalla on viime vuoden tilinpäätöksessä voittoa ennen varauksia 1,793 miljoonaa euroa, omaa pääomaa ja varauksia yhteensä 23,180 miljoonaa. Jos peruspääoma jätetään pois niin voittovaroja ja vapaaehtoisia varauksia on yhteensä 9,735 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa on 74 €/asukas. Sysmän kunta on siis erittäin vakavarainen ja kovaa voittoa tekevä kunta, jonka veroprosentissakin on varaa korottaa. Viime tilinpäätöksessä Pelkästään rahaa oli tileillä noin 6,5 miljoonaa euroa!

Vaikka kunta laittaisi kirkonkylän koulurakennukset ajanmukaiseen kuntoon ja ylläpitäisi Nuoramoisten koulua maailman tappiin, ei sen itsenäisyys olisi uhattuna. Jos omaa pääonaa on yli 23 miljoonaa niin sillä voi tehdä tappiota vuosikymmenet ennenkuin valtion arviointiryhmä tulee paikalle.

Sysmän koulutoimen sekoilut koulurakentamisessa, rehtorikysymyksessä yms. on varmasti aiheuttamassa sen, että yläasteen päättävät ja heidän vanhempansa ovat menettäneet uskonsa siihen, että Sysmässä voisi suorittaa lukion menestyksekkästi. Kunnan johdon asennoitumiseen on saatava muutos. Vaikka mitä temppuja tehtäisiin oppilasmäärien lisäämiseksi, ei niillä ole vaikutusta, kun kaikesta muusta toiminnasta voi lukea sen, että koulutointa ja lasten oppimisympäristöä ei arvosteta. Viime vuosien näytöt viittaavat siihen, että valtuusto on täynnä kuntajohdon perässäjuoksijoita kun rohkeat omilla aivoillaan ajattelijat on savustettu pois johtavilta paikoilta.

Nyt tarvittaisiin äkkiä uutisia siitä, miten Sysmän kunta panostaa uuden koulun rakentamiseen, valitsee uuden rehtorin ja antaa hänelle vapaat valtuudet koulun kehittämiseen. Jos halutaan todella antaa "maaseudun mallia maailmalle" viimeinen kyläkoulu pidetään toiminnassa. Vai onko Sysmän kunnan strategia se, että rakennetaan vain sairaille ja vanhuksille ja unohdetaan lapsiperheet ja nuoret? No, onhan sekin strategia. mutta silloin on ihan turha panostaa omaan rahaan ja elinvoimahankkeisiin. Kunnan elinvoima tulee työssäkäyvistä ihmisistä, kuluttamisesta ja lapsista. Elinvoima tulee myös työpaikoista, niiden saamiseksi kunta ei ole vuosikymmeniin laittanut rikkaa ristiin. "Todella pahalta, todella pahalta näyttää nyt tässä kyllä" sanoi Estonian perämies ennen laivan uppoamista. Tältä näyttää myös Sysmässä. Ainoa valopilkku on se, että rahan ja pääoman puutteeseen tai liialliseen velkakuormaan ei Sysmä-laiva uppoa. Se uppoaa hiljaiseen näivettymiseen ja kuihtumiseen.