Aurinkokunnat

itseasiassa vielä varmempaan lähin tähti on pikkasen lähempänä oleva Proxima centauri. Joka on tossa ihan nurkilla vain tollasen 40 140 000 000 000 km päässä. Ilman ainuttakaan huoltoasemaa matkan varrella.

Osalla tähdistä on kiertolaisia, ei kuitenkaan ihan kaikilla, on myös yksinäisiä tähtiä tai tähtiä, joilla on toisia tähtiä kavereina (kiertolaisina), tai joku tähden elinkaaren muoto.

Jos siis rakennustarpeet planeetoille löytyy, ja olosuhteet eivät ole niille liian rajut, muutkin tähdet (muutkin kuin Aurinko) voivat muodostaa omia aurinkokuntiaan.

Etäisyydet: Linnunrata on halkaisijaltaan n. 100 000 valovuotta. Sen kauempaa ei näy paljainsilmin yksittäisiä tähtiä. Käytännössä Linnunradan toinen pää on Linnunradan keskellä olevan pölyn ja muun roinan takana (jonka keskipullistuman halkaisija on noin 30 000 valovuotta), sen läpi ei näy tähtiä. Koska Aurinkokaan ei ole ihan reunalla (n. 27 000 valovuotta keskustasta), paljainsilmin näkyvät tähdet eivät voi olla paljoakaan kauempana, kuin noin 50 000 valovuotta.

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Osalla tähdistä on kiertolaisia, ei kuitenkaan ihan kaikilla, on myös yksinäisiä tähtiä tai tähtiä, joilla on toisia tähtiä kavereina (kiertolaisina), tai joku tähden elinkaaren muoto.

Jos siis rakennustarpeet planeetoille löytyy, ja olosuhteet eivät ole niille liian rajut, muutkin tähdet (muutkin kuin Aurinko) voivat muodostaa omia aurinkokuntiaan.

Etäisyydet: Linnunrata on halkaisijaltaan n. 100 000 valovuotta. Sen kauempaa ei näy paljainsilmin yksittäisiä tähtiä. Käytännössä Linnunradan toinen pää on Linnunradan keskellä olevan pölyn ja muun roinan takana (jonka keskipullistuman halkaisija on noin 30 000 valovuotta), sen läpi ei näy tähtiä. Koska Aurinkokaan ei ole ihan reunalla (n. 27 000 valovuotta keskustasta), paljainsilmin näkyvät tähdet eivät voi olla paljoakaan kauempana, kuin noin 50 000 valovuotta.

Lue lisää

Tarkennan vielä lisää, koska luin juuri googlailtuani aikani, että Deneb olisi kauimmainen paljain silmin näkyvä tähti. ( Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Deneb )

Paljainsilminnäkyvä on tosin sekin suhteellisen subjektiivinen käsite, varsinkin jos on puolisokea myyrä, kuten allekirjoittanut, ei niitä tähtiä kovinkaan montaa ole. Täytyy siis kuunnella muita ja nyökytellä viisaan näköisenä.

Seis..kukaan ei liiku...Denebin etäisyys 1600 valovuotta mutta Orionin Alnilamin etäisyys on 1800 valovuotta!Taatusti näkyy paljain silmin kun on Orionin vyön keskimmäinen tähti.Näin kertoo Ursan Tähtitaivaan Opas...nyt saa liikkua.

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Tarkennan vielä lisää, koska luin juuri googlailtuani aikani, että Deneb olisi kauimmainen paljain silmin näkyvä tähti. ( Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Deneb )

Paljainsilminnäkyvä on tosin sekin suhteellisen subjektiivinen käsite, varsinkin jos on puolisokea myyrä, kuten allekirjoittanut, ei niitä tähtiä kovinkaan montaa ole. Täytyy siis kuunnella muita ja nyökytellä viisaan näköisenä.

Lue lisää

Kirjoitat asiaa kuten yleensäkin, mutta tulit kukaties avanneeksi tarkennuksessa melkoisen Pandoran lippaan. Totesit itsekin paljain silmin näkymisen subjektiivisuuden. Jos esimerkiksi magnitudi 6 olisi yksikäsitteinen paljain silmin näkymisen raja - kuten näkyy jossakin ehdotetun - se yksinkertaistaisi asiaa huomattavasti, vaan ei sekään riittäisi edes alkuun, eikä olisi kenties reilua todella hyväsilmäisille tarkkailijoille kaikkein hienoimmilla tähtien katselupaikoilla ja parhailla "seeingeillä" - eikä toisaalta kivaa meille puolisokeille tihrustajillekaan.

Toinen helposti kysymyksiä aiheuttava aihe on sitten tietenkin se pitääkö pidättäytyä yhdessä tähdessä, vai sallitaanko binäärit ja moninkertaiset tähdet (Eta Carinae, muistaakseni karkeasti n. 7.000 vv.n päässä, kun Deneb n.2600 vv:n tms). V762 Cas (Kassiopeijassa, mag. 5.8, etäisyys n. 16.300 vv.) mainitaan jossakin artikkelissa kirkkaimmaksi "paljain silmin" näkyväksi tähdeksi. Karkeasti arvioiden joka toinen paljain silmin näkyvä tähti on kuitenkin jonkin tyyppinen kaksoistähti js moni useammankin kertainen, mitä kuitenkaan ei paljain silmin ole läheskään aina mahdollista havaita ja hyvillä kaukoputkillakin tuottaa hankaluuksia. Jos moninkertaiset hyväksytään, voisi joku kikkailija esittää sitten saman tien kokonaisia galakseja, koskapa niissä tähtiä vasta riittääkin ja näkyväthän ne yksittäisiä tähtiä kauemmaksi.

Kolmas kysymys olisi mahdollisesti pitäisikö muuttuvat (ja ennenkaikkea novina tms. räjähtävät) tähdet sulkea kisasta. Kirkkaimmathan ovat tyypillisesti joko muuttuvia tai muutoin jossakin varsin harvinaisessa kehityksensä vaiheessa olevia superjättiläisiä. Eta Carinaen suuri purkaus - olikohan v.1843 - teki siitä joksikin aikaa Siriuksen jälkeen kirkkaimman "kiintotähden" [mag. 0.8], vaikka se tätä nykyä lienee vain jossakin 5.5 magnitudin kieppeillä. (Tähti menetti yksin tuossa purkauksessa arviolta parin Auringon massan verran omaansa) Ratkaisevaksi yksityiskohdaksi muodostuisi helposti tarkkailuhetki.

Neljäs ihmettelyn aihe liittyy sitten etäisyyden mittaukseen, joka on sisältänyt tunnetusti huomattavia epätarkkuuksia. Tulee mieleen mm. että Gaia-satelliitin etäisyysmittaukset eivät ehkä ole ehtineet vielä mukaan netin kirkkaimpien tähtien luetteloon. Kannattaisiko "kirkkaimman paljain silmin nähtävän tähden" arviointia varten odottaa hieman uudempia tuloksia? Jos kisa pitää ratkaista "nyt" on virheen mahdollisuus paljon suurempi kuin esimerkiksi Gaian tulosten jälkeen. Muitakin kysymyksiä tulee varmaan mieleen heti kun olen sepustukseni tänne jättänyt. Niin se yleensä toimii. :)

pienikorjausbittesöön kirjoitti:

Seis..kukaan ei liiku...Denebin etäisyys 1600 valovuotta mutta Orionin Alnilamin etäisyys on 1800 valovuotta!Taatusti näkyy paljain silmin kun on Orionin vyön keskimmäinen tähti.Näin kertoo Ursan Tähtitaivaan Opas...nyt saa liikkua.

Lue lisää

Pahus. Uskon Ursan oppaaseen enemmän kuin omiin muistikuviini. 1600 vv. vaikuttaa ihan hyvältä etäisyysarviolta ja oma käsitykseni oli peräisin joltakin ulkomaiselta mahdollisesti tiedoiltaan pahoinkin vanhentuneelta sivustolta.

planeetta_ei.kirj kirjoitti:

Osalla tähdistä on kiertolaisia, ei kuitenkaan ihan kaikilla, on myös yksinäisiä tähtiä tai tähtiä, joilla on toisia tähtiä kavereina (kiertolaisina), tai joku tähden elinkaaren muoto.

Jos siis rakennustarpeet planeetoille löytyy, ja olosuhteet eivät ole niille liian rajut, muutkin tähdet (muutkin kuin Aurinko) voivat muodostaa omia aurinkokuntiaan.

Etäisyydet: Linnunrata on halkaisijaltaan n. 100 000 valovuotta. Sen kauempaa ei näy paljainsilmin yksittäisiä tähtiä. Käytännössä Linnunradan toinen pää on Linnunradan keskellä olevan pölyn ja muun roinan takana (jonka keskipullistuman halkaisija on noin 30 000 valovuotta), sen läpi ei näy tähtiä. Koska Aurinkokaan ei ole ihan reunalla (n. 27 000 valovuotta keskustasta), paljainsilmin näkyvät tähdet eivät voi olla paljoakaan kauempana, kuin noin 50 000 valovuotta.

Lue lisää

Tähden syntyprosessista johtuen on todennäköisempää että tähdellä on kiertolainen, kuin että ei ole.

Jostain muistan kuulleeni että 6.0 magnitudi olisi nk. tavallisen silmän havaintoraja. Gaian mittauksia tosiaankin odotellessa, sieltä tulee roimasti tarkennuksia etäisyyksiin.
Nyökyttelen muuten viisaan näköisenä.

Niinno palaminen, kuka silläkin mitäkin tarkoittaa.

Yleiskielessä palaminen on synonyymi lämpöä ja valoa tuottavalle, jollekin. Lamppu palaa, nuotio palaa, kynttilä palaa, aurinkokin palaa... okei hermokin palaa, siinäkin syntyy jonkinlaista lämpöä, mutta valoa ei taida syntyä.

Enivei.

Tarkemmin määriteltynä, palaminen tarkoittaa hapen kemiallista reaktiota, jossa vapautuu mm. lämpöenergiaa ja reaktiojätteitä sanoisko vaikka niin.

( Linkki : https://fi.wikipedia.org/wiki/Palaminen )

Se mitä Auringon ytimessä tapahtuu on fuusioreaktio, eli ydinreaktio, jossa syntyy myös energiaa sivutuotteena, mutta päätuotteena raskaampia alkuaineita sekä protoneita ja neutroneita.

( Linkki : https://fi.wikipedia.org/wiki/Fuusioreaktio )

Esimerkkinä vertailu kahden mainitun välillä, energian tuotanto ja vety, palaminen vs. fuusio. Fuusiossa vapautuu noin 5 miljoonaa kertaa enemmän energiaa kuin palamisessa. Vedyn palamisen lopputuote on vesi, ja fuusiossa heliumia.

Se miksi Aurinko on jaksanut ja jaksaa vaan tuottaa energiaa, on se, että fuusiossa massan muutos energiaksi ei ole kuitenkaan kovin huomattava, ensinnäkin siitä syystä, että vedyn fuusio heliumiksi (protoni-protoni-ketjulla) ei ole kaikkein yleisin reaktio ja toisaalta kun fuusiossa syntyy 600 miljoonasta tonnista vetyä sekunnissa noin 594 miljoonaa tonnia heliumia, vain 4 miljoonaa tonnia muuttui puhtaaksi energiaksi. Lisäksi, helium on mukana muissa fuusioreaktioissa, joissa syntyy myös vetyä, esim. kahden helium-3 atomin fuusiossa syntyy yksi helium-4 atomi ja kaksi vetyatomia, sekä energiaa tietenkin. Eli erilaisia reaktioita on useita ihan kevyimpienkin atomien fuusioissa.

( Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pp-ketju )

Ja kun vety on lopulta loppu, heliumista alkaa tulla hiiltä, ja tähdestä tulee nk. punainen jättiläinen, ja elinkaari alkaa olla aikalailla ehtoopuolella.

( Linkki : https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_jättiläinen )
( Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmialfareaktio )

Lämmin ei luita riko...

Joo, se pitäisi vaan jotenkin asiayhteydestä arvata mistä on kyse kun tähdistä jotain kerrotaan. Tähti on ollut vuosituhannet puhekielessä jotain kirkasta jota katsellaan, eikä aina välttämättä edes taivaalla. Astrofysiikan puolella voisi jo pikkuhiljaa vakiintua jotain kansainvälisesti hyväksyttäviä termejä, mutta tieteilijät ymmärtävät kai muutenkin, tai heillä on ammattislanginsa. Media saattaa myydä paremmin kun on sekaannuksia ja filosofeilla on niin kiire pohtia muita semanttisia sekamelskoja etteivät hekään ehdi lanseerata nykyihmisen mahdollisesti puhekieleen kaipaamia tähtitieteen termejä.

Pitänee vaan tyytyä etuliitteisiin tai kömpelöihin selittelyihin jos haluaa olla edes jossain suhteessa täsmällinen. "Kiintotähti, kiertotähti, pyrstötähti" jne. ovat kuitenkin vanhentuneita ja hassunaikaisia sanoja, joista nykyihminen saa helposti väärän käsityksen niistäkin. Olisi kantaugrilaisen kielen taitajilla muinoin ollut varmaan muitakin sanoja kuin vain tähti, mutta ne eivät kai kuulostaneet yhtä hienoilta tai olivat hankalampia tai jääneet jostakin muusta syystä käytöstä aikojen saatossa. Noita löytää varmaan jos googlettaa etymologiat sanalle tähti tai jotain siihen suuntaan, mutta hyviä on harvassa. Ne pitää ehkä itse keksiä ja silti varautua siihen että niille naureskellaan ensimmäiset kymmenet tai sadat vuodet. Sen jälkeen ne ovatkin sitten jo vanhentuneita ja peelot ovat ottaneet ne tarkoittamaan jotain ihan muuta kuin olisi pitänyt.