Jos haluaisi ohjelmoinnista ammatin, mitä kieltä kannattaisi ryhtyä opettelemaan vaikkapa nykyisen, eri alan työn ohessa omin päin, mahdollisesti joskus myöhemmin sitten opiskelisi esim. datanomiksi?
Mitä ohjelmointikieltä kannattaisi opetella?
alanvaihto.mielessä
443248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Java
Kandee istuksia starbucksis ku eekoolla on yritystukien kaa mielenterveyskitkaa.
Pitäisi opetella ilmaisemaan omat ajatuksensa tietokoneelle ja käyttää tässä mitä tahansa ohjelmointikieltä.
Ohjelmointikieli on vain työkalu tässä, ja eri projekteissa käytetään eri kieliä. Ei voi seinä tulla vastaan sen takia, että rajoittuu työkalujen käyttö muutamaan.
Ei tarvitse kaikkea osata. Kuka nyt jotain Malbolgea käyttää?
Riippuu mitä haluaa tehdä. Mä olen opetellut Pythonia ja Javaa. Veikkaisin, että yhä enemmän tulee kaikenlaisia sensoreita, jotka puskevat reaaliaikaista dataa koneelle. C:n tai C :n nopeus tulee olemaan näissä valttia, samoin tilastotieteen hyödyntäminen ohjelmoinnissa.
Rebol ja BCPL nyt ainakin.
Pomo soitti ja sanoi että nyt äkkiä palaverihuoneeseen. Työntekijä vastasi että nyt ihan heti ei onnistu kun pascal istunto on kesken.
Heh heh...
Mahdotonta sanoa vain yhtä kieltä, koska eri käyttötarkoituksiin käytetään erilaisia kieliä.
Sulautetussa kehityksessä taidetaan käyttää nykyään pääasiassa C-kieltä, jossain määrin myös C :aa. Sulautetuissa laitteissa kun ei yleensä ole kauheasti tallennustilaa tai laskentatehoa pitää koodin olla tiivistä. Työpöytäsovelluksissa taidetaan käyttää aika paljon C#:ia ja Javaa.
Monessa käytössä myös Pythonille on tarvetta, ei välttämättä suoraan pääasiallisena ohjelmointikielenä, mutta esimerkiksi testiskriptien toteuttamiseen.
Webbikehityksessä HTML/CSS-ymmärrys on tietenkin välttämätöntä, mutta yleensä varsinainen kehitys tehdään jollain frameworkilla.
Jos omaat ymmärryksen elektroniikasta, ja mittaustekniikasta, niin opettele LabView.
Löytyy spesiaali-hommia elektroniikan testauksen parista.
Ns. 'leipäpapit' älkööt vaivautuko.
Tästä tuli mieleeni aika. jolloin olin vielä opettajana. Ymmärsin enemmän elektroniikkaa ja jonkin verran mittaustekniikkaa. Sitten sain opetettavaksi 3. vuosikurssin opiskelijoille kurssin, jonka nimeä en enää muista. Kurssi sisälsi mittaustekniikan teoriaa ja LabView-harjoituksia. Onneksi paikalla oli vielä opettaja, joka oli pitänyt vastaavia kursseja. Sain häneltä hyvät pohjat teoriaan ja harjoituksiin.
Vääntelin teoriamateriaalin omine lisäyksineni teoriatuntiesityksiksi. Sitten piti opetella LabView:n käyttö ja kehittää "järkeviä" harjoituksia. Alussa lähdettiin perusteista ja sitten edettiin mittalaitteiden ohjelmointiin ja tulosten esittämiseen.
Parhaimmillaan (tai pahimmillaan), kun aamupäivällä ei ollut tunteja, menin Mittaustekniikan labraan aamupäivällä testaamaan ja kehittämään iltapäivän harjoituksia LabView:lle. Se oli lähes reaaliaikaista opetusta/oppimista. Kaikki meni kuitenkin nyvin. ja opiskelijat jopa oppivat ainakin jonkin verran käyttämään LabView-ohjelmistoa.
P.S. Kyllä LabView-osaajille töitä löytyy. Kuulin kuitenkin, että tosi Linux-osaajat nauravat koko matkan pankkiin mennessään.
Tuossa olisi hyvä ja sopivan helppokin ohjelmointi-idea tytöille, kun ainakin oletin että tämä joku minkkilaukku & porukat olivat tyttöohjelmoijia onnenpyörän parissa, josta tulikin sitten jo valmis tuotos, jotta ei tarvinnut heitä enää neuvoa siinä projektissa.
Joku oikein perinteinen Space Invaders voisi olla sopivan helppo toteuttaa ja hauska peli sinänsä, samalla PC-koneelle ja puhelimiin Androidillekin.
Vaikeutuisi aina kun tulee tuhottua kaikki avaruusötökät -> seuraavalle tasolle ja ennätysten pisteet taulukossa.
suosittelen pythonia ihan jo sen takia, että se pakottaa alusta alkaen sisentämään koodin oikein.
itse aloitin javalla ja kyllä noiden ekojen softien rakenne on rumaa. vasta pythonin jälkeen aloin muillakin kielillä sisentämään oikein.
python on myös varsin tehokas kieli saada aikaan tulosta. on sanottu että pythonilla tuottaa 10 kertaa tuottavammin kuin javalla ja 100 kertaa tuottavammin kuin c-kielellä.
arvatenkaan tämä nyt ei aivan totta ole, mutta sinne suuntaan ehkä.
ohjelmoinnissa suurin osuus on yleensä selittää ongelma itselleen ja sitten kun sen sisäistää onkin enää pikku homma kertoa se tietokoneelle. kielestä riippumatta.
pythoniin kannattaa ottaa heti käyttöön sopiva kehitysympärostö, esim wing ide, pycharm tai joku vastaava.
HTML, CSS, Javascript, PHP, Laravel Wordpress . Takaan, että hommat ei lopu kesken
Mitä mieltä Kotlin -kielestä?
Melko näppärä Android-ohjelmointiin ja miksei muuhunkin, mutta onkohan kielellä tulevaisuutta?
Joskus Amigaa käyttäessä tuli koodattua E-kielellä. Tiedä sitten kannattaako sitä enää opetella.
Jos ohjelmoinnista haluu ammatin pitää tyytyy 1300€ kuukausipalkkaan ja olla valmis muuttamaan viroon. Eli mitään ohjelmointikieltä ei "ammatin" takia kannata opetella harrastuspuolella c ehdoton? koko linux puolen kernel tehty sillä ja on se senverra "alkeellinen" kieli et kun sen osaa osaa kaikki kielet.
Katso jonkun oppilaitoksen opetustarjonta. Veikkaan, että aika monia kieliä tulisi hallita. Ja tärkeintä on, että jos et osaa ajatella algoritmisesti, et saa tehtyä ohjelmaa millään kielellä. Jos taas hahmotat miten ohjelman tulisi toimia, niin todennäköisesti pystyt tekemään siedettävässä ajassa ohjelman vaikka täysin vieraalla kielellä, jos vaan jaksat vääntää ongelman pieniin palasiin ja opettelet asiat pala kerrallaan. Ja joskus tarvitsee yhdistää useita kieliä keskenään, kun yksi kieli ei taivu kätevästi kaikkeen.
Olin itse 80 -luvulla ohjelmoijana (atk-suunnittelija) silloin käytin Cobolia, RGP:tä ja Transactia. Siis piti hallita vähintään nuo. Mutta, mutta.. ohjelmointikielet muuttuvat koko ajan. Se minkä osasit joskus, on nyt vain turha rasite. Tämän vuoksi vaihdoinkin alaa, ja siis kokonaan toiseksi. Ei ihminen jaksa koko ajan opetella uusia ohjelmointi kieliä. Se minkä joku oppilaitos nyt sinulle opetttaa, voi olla historiaa huomenna.
Ohjelmointi vähän kuin ruoanlaittoa. Pitää olla toimiva algoritmi (resepti) joka johtaa hyvään tulokseen. Kaikkea ei kannata tehdä itse. Pastan voi tehdä itse, mutta helpommin saa kaupasta. Samoin paistin. Joku tykkää tietty hirvimetsästä, mutta metsässä kasvanut hirvi ei täytä kaikkia nykyajan direktiivejä. Ei voi mennä kauppaan valittamaan jos siinä oli jotain vikaa. Ilmainen softa ilman tukea voi tulla kalliiksi.
Tietorakenteet. Mitä dataa käsitellään, minne se tallennetaan. Jos tekee kirjapito-ohjelman kannattaa miettiä tietorakenne sellaiseksi, että siitä saa tarvittavan tiedon ulos.
Sitten jaetaan työ osiin. Tehdään vaikka pääohjelma ensin ja tietorakenteet eli globaalit muuttujat. Pääohjelma voi olla vain muutaman rivin mittainen tyyliin alustus, varsinainen ohjelma, lopetus.
Noita sitten jaetaan osiin ja täydennetään kunnes tulee valmista. Kaikkea ei tehdä itse. Jos tarvitaan tietokantaa niin löytyy paljon valmiina. Miten ikkuna piirretään ja valikot tehdään veisi kamalasti aikaa. Nykyään tehdään kai varsinainen koodaus muualla kun ohjelma on suunniteltu valmiiksi. Suunnittelussa ei tarvita varsinaista ohjelmointikieltä vaan joku pseudokieli riittää. Testaus oma työvaiheensa. Koodista löytyy aina virheitä. Ja virheen korjaaminen voi tehdä lisää virheitä. Ja käytetyistä lisäosista voi löytyä virheitä joita ei voi korjata (hirvenpaistissa on toukkia). Valmista ei tule oikeastaan ikinä.
>>Ohjelmointi vähän kuin ruoanlaittoa.>>
Asian ytimessä! Itselläkin meni pitkään tajuta, että ruuan valmistuksessa ei ole pakko tehdä kaikkea aivan alusta, vaan esimerkiksi keitto on hyvä tehdä peruna/vihannes-pakastepussin pohjalle.
Ei vaan jaksa joka kerta kuoria perunoita, porkkanoita, silpita sipulia. Kun siihen on elämää helpottava keksintökin tehty.
Samahan se ohjelmoinnissa on. Kunnon kehitysympäristöt helpottaa duunia ihan älyttömän paljon!
Esimerkiksi QT Creator:lla valmista jälkeä tulee nopeasti ja helposti.
Toinen tehokas on netbeans javafx scene builder
Mutta tuo QT on toistaiseksi ainoa, jolla olen saanut ohjelmat näkymään tismalleen samannäköisinä, oli sitten kyse Linuxista, Raspberrystä tai Windowsista.
Mikä tahansa CSS framework ratkoo sen, että näyttää samalta.
C-kielen osaaminen on siitä hyvä kun lähes kaikki ohjelmointikielet perustuvat siihen, jolloin on erittäin helppoa, jopa päivässä opetella vaikka Fortran tai COBOL, Javahan on lähes suora kopio c-kielestä...
Opiskele olio-ohjelmointia, tarvitaan esim. peleissä. Itse tein sellaisen ET:n kaltaisen olion.
Aikanani opiskelin, opin silloin BASIC:ia, FORTRAN:ia ja ASSEMBLY:a. Ensimmäisessä työpaikassa käytin enimmäkseen makroilla laajennettua FORTRAN:ia testauslaitteiden ohjelmointiin sekä jonkin verran ASSEMBLY:a tuotteiden itsetestausohjelmien kehitykseen. Toisessa työpaikassa opettelin C-kieltä, jota käytin useammassakin projektissa. Niihin aikoihin kuulin olio-ohjelmoinnista, joka tuntui olevan hopealuoti kaikkin ohjelmointitehtäviin. Työkiireiden ja niiden luonteen vuoksi en ehtinyt perehtyä Javaan enkä C :aan. Kolmannessa työpaikassa oli tarpeen olioidenkin tunteminen, joten menin opiskelemaan puolivapaalla ja puolipalkalla tietojenkäsittelyä eli tavoitteena oli ohjelmointitaidon ja -tiedon lisääminen. Pettymys oli kuitenkin melkoinen, kun ensimmäisellä Java-kurssilla selvisi, että ne samat IF:fit, FOR:it ja WHILE:it piti itse kirjoittaa sinne ohjelmaan. Olin kuvitellut, että oliot tekisivät kaiken puolestani.
'olio' on kyllä rasittava käännös 'object' -sanalle. exit(999);
Ihan mitä vaan. Tärkeintä, että aloittaa. Kieliä tulee opeteltua uusia tuon tuosta ja niitähän tulee uusia.
Kun tekee kokoajan pieniä juttuja, pitkässä juoksussa kehittyy paljon, vaikkei se yhden pikkujutun tekeminen tunnukkaan miltään.
Jos nyt joku kieli, mistä esim on hyvä aloittaa pitäisi nimetä, niin kokeile vaikka sellaista kuin Python.
Sille löytyy paljon erilaisia helppokäyttöisiä kirjastoja ja muuta kivaa, joita voi suoraan asentaa pythonin paketinhallinnasta. Se voisi olla sellainen mukava kieli siinä mielessä, että aloittelijakin saa sillä nopeasti aikaan konkreettisia hyödyllisiä ohjemlia, aika edistyneitäkin, ja näin ehkä motivaatio opiskeluun säilyy paremmin.
C on tietysti pitkässä juoksussa yksi, mihin kannattaa tutusta, jos matalampi taso kiinnostaa, ja Javascript sekä web teknologiat, sitten kun se puoli kiinnostaa.
Olikohan 1980-lukua kun hain opiskelemaan yliopistoon. Piti lukea Pascal-opas. Opiskelupaikka irtosi, mutta en ottanut sitä vastaan, koska lähdin lukemaan humanistisia tieteenaloja. Opiskelut jäivät luonnollisesti kesken.
Jos osaat tänä päivänä Pascal:a niin voi tehdä ohjelmia esim. Delphillä
pc:n lisäksi esim puhelimiin https://www.embarcadero.com/products/delphi
eikä kieltä tarvitse vaihtaa vaikka tekisi web sovelluksia
(eli taustalla käytetään javascriptiä välikielenä)
http://web.tmssoftware.com
https://youtu.be/dUFsr1Ziiz4
Myös Lazarus/freepascal on vaihtoehto tuoden lisää esim. 8-bittisen AVR sulautetun prosessorin jne
https://www.lazarus-ide.org/
"8-bittisen AVR sulautetun prosessorin"
Minä olen tottunut sörkkimään C:llä ja assemblerilla 8-bittisiä.
Niin, ehkä sinä. Mutta MINÄ käytän sulautettujen ohjelmointiin ainoastaan Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämää Ada-kieltä.
Jos katsoo esim. Pascalilla tehtyä AVR specifistä koodia
http://wiki.freepascal.org/AVR_Embedded_Tutorial_-_SPI/de
niin AVR:n osaava c-ohjelmoijakin tajuaa sitä. Vähän
ihmettelyä herättävät käsky on shl
josta tosin löytyy myös suomenkielinen opastus
http://wiki.freepascal.org/Shl/fi
Ihmettelyä?
Eikös tuo ole tismalleen sama kuin: https://www.arduino.cc/reference/en/language/structure/bitwise-operators/bitshiftleft/
shl (Shift left) on pascalia
kun taas SPSR on SPI Status Register (SPI on Serial Peripheral Interface)
eli kyseessä on AVR prosessori kohtainen erikoisrekisteri. Eli ollaan todella matalalla tasolla
(Pascalilla onnistuu myös matalan tason ohjelmointi).
Jos tietää SPSR:n käytön niin tuntee AVR prosessorin.
Kieltä, joka vielä noudattaa inhimillisyyttä. Rahan ja omaisuuden( omaisuuden) vaade kun usein on tärkein. Muissa tapauksissa politiikankieli on tärkeintä. Ja lopuissa voi ihan vaan unohtaa kaiken ja mennä vaikka töihin.
C ja Java ovat rahakkaimmat.
Näitä on -- https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_programming_languages
jos tienata haluaa, niin cobol
https://www.tivi.fi/Uutiset/2014-09-17/Haluatko-tienata-enemmän-Opettele-Cobolia-3148634.html
sen osaajia tarvitaan vielä vuosia ja osaajien määrä vähenee koko ajan.
kielenähän tuo on yksi vittu ja moni mieluummin tappaa itsensä, kuin opettelee cobolia.
mutta eloonjääneet siis tienaa hyvin!
Olen joskus koodannut ammatikseni cobolia. Jos osaa niin ei se niin paha oo.
Nykyisin alkaa olemaan samantekevää mitä kieltä osaa.
Kuvat helppo muuntaa toiseen formaattiin "nörtit" tekee parhaansa ja kohta helppo muuntaa mikä tahansa koodi mihin tahansa "formaattiin" eli jos osaa yhden "kielen" osaa Kaikki
riittää jos jonkun viitsii opetella.
No+ei+se+ihan+noin+mene.+Kielistä+päittäin+onnistuu+muuntamaan+100%+toimivuudella+vain+Kotlin+ja+Java.
Mitähän nyt meinaat tarkoittaa tuolla "päittäin onnistuu muuntamaan" ?
Sitä, että Kotlin pitäisi olla mahdollista (Jetbrainsin itsensä mukaan :) muuttaa täysin Java-lähdekoodiksi ja päinvastoin.
En tiedä onko tuo ihan totta, vaiko vain markkinapuhetta.
Kaikesta huolimatta ihan kiinnostava kieli tuo näyttää olevan, vaikka itsellä ei oikein ole aikaa siihen ainakaan vielä perehtyä.
Kuitenkin varteenotettava kieli, koska Google on se viralliseksi Androidin kehittämiskieleksi hyväksynyt.
"Sitä, että Kotlin pitäisi olla mahdollista (Jetbrainsin itsensä mukaan :) muuttaa täysin Java-lähdekoodiksi ja päinvastoin."
No sama niksi onnistuu vaikka Typescript -> Javascript. Ja jokainen Javascript koodi on myös Typescriptiä.
Oikeastaan kun kattoo asiaa oikeassa perspektiivissä niin käytännössä kaikki kielet kääntyy C:ksi tai Javascriptiksi. Ne ovat tavallaan assemblereja joihin käännellään korkean tason kielistä.
Jos puhumme Delphi on yksi mahdollinen ratkaisu https://www.devart.com/dac.html
Luulen, että se voi olla varsin hyödyllinen, koska nämä tiedonsiirtokomponentit ovat yhteensopivia kaikkien suosittujen tietokantojen kanssa.
Emme puhu