Lataussäädin mppt

Myöskin ääni TriStar säätimelle.
Tracerit on kiinan kamaa eivätkä kovin laadukkaita.

Mikä niissä on 'laadutonta': eikö ne toimi, meneekö rikki?

Monen vuoden kokemuksella voin suositella Tracer mppt säätimiä.
Varmaan paras hinta laatu suhde.

jkoi kirjoitti:

Myöskin ääni TriStar säätimelle.
Tracerit on kiinan kamaa eivätkä kovin laadukkaita.

Mukava olisi kuulla jonkinlainen perustelu väitteellesi Tcacer säätimien laaduttomuudelle.

Tracereita ja "Tracereita" löytyy eBaystä pilvin pimein. Osaa halvoista Traceriena myytävistä on testattu ja todettu niiden olevan PWM-säätimiä tarroista ja kuoresta huolimatta.

Aito Tracer on varmaan hyvä, mutta varo kopioita.

Eilen kokeilumielessä laitin tuon näytöllisen 30a tracerin victron 15a tilalle. 2×100w paneelit sarjassa. Kun paneeleilta tuli 3a niin akkuun meni noin 7.5amp ja kun aurinko kävi kokonaan näyttäytymässä kävi amppeerit n14. Olin tyytyväinen,vaan tänään iltapäivänä hämärässä pudotti tulojännitteen 14v ja amp paneeleilta samat kuin akkuun noin 0.2a. Samaan aikaan pimeemmän puolen 2×100w paneelit victronin säätimen jälkeen akkuun antoi vielä 0.55amp. Liekö ominaisuus vai vika,mutta hämärätuotto ei hyvä. Paneeleilta tulevan liittimen kun irroitti ja laitti takaisin niin jännite nousi 35v josta tiputti taas 14v ehkä 15 sekunnissa.

2000a kirjoitti:

Eilen kokeilumielessä laitin tuon näytöllisen 30a tracerin victron 15a tilalle. 2×100w paneelit sarjassa. Kun paneeleilta tuli 3a niin akkuun meni noin 7.5amp ja kun aurinko kävi kokonaan näyttäytymässä kävi amppeerit n14. Olin tyytyväinen,vaan tänään iltapäivänä hämärässä pudotti tulojännitteen 14v ja amp paneeleilta samat kuin akkuun noin 0.2a. Samaan aikaan pimeemmän puolen 2×100w paneelit victronin säätimen jälkeen akkuun antoi vielä 0.55amp. Liekö ominaisuus vai vika,mutta hämärätuotto ei hyvä. Paneeleilta tulevan liittimen kun irroitti ja laitti takaisin niin jännite nousi 35v josta tiputti taas 14v ehkä 15 sekunnissa.

Lue lisää

Trakkerissa jännitteet edelleen n15v. Paneelit vähän lounaan ohi. Tuotto vaivaiset 0.2-0.3a. Kun irrottaa hetkeksi paneelin plussan ja laittaa takaisin niin antaa hetken 0.7a kunnes jännitteet taas putoaa ja tuotto romahtaa. Tracer laatua

2000a kirjoitti:

Trakkerissa jännitteet edelleen n15v. Paneelit vähän lounaan ohi. Tuotto vaivaiset 0.2-0.3a. Kun irrottaa hetkeksi paneelin plussan ja laittaa takaisin niin antaa hetken 0.7a kunnes jännitteet taas putoaa ja tuotto romahtaa. Tracer laatua

Lue lisää

Ensimmäisten säteiden osuttua paneeleihin viistosti jäi jännitteet noin 36v. Paneeleilta 1.4a akkuun 3.6a. Onkohan muiden trackerit samanlaisia

Et taida tietää mitä eroa on mppt säätimellä ja dc/dc muuntimella?

Mppt säädin hakee koko ajan paneelin max tuottoa ja säätää ottoaan koko ajan sen perusteella mitä paneeli pystyy sillä hetkellä tuottamaan.
Dc/dc muunnin muunnin ei rajoita mitenkään ottamaansa tehoa ja se käytännössä ajaa paneelin oikosulkuun. Tällöin paneelin teho romahtaa eika tuottoa saada.
Mppt säädin ei romahduta paneelin jännitettä vaan kun piiri huomaa jännitteen alkavan laskea, niin se säätää ottotehoa pienemmäksi, jolloin paneelin jännite pysyy koko ajan lähellä max tuoton arvoa.

noeitulemitään kirjoitti:

Et taida tietää mitä eroa on mppt säätimellä ja dc/dc muuntimella?

Mppt säädin hakee koko ajan paneelin max tuottoa ja säätää ottoaan koko ajan sen perusteella mitä paneeli pystyy sillä hetkellä tuottamaan.
Dc/dc muunnin muunnin ei rajoita mitenkään ottamaansa tehoa ja se käytännössä ajaa paneelin oikosulkuun. Tällöin paneelin teho romahtaa eika tuottoa saada.
Mppt säädin ei romahduta paneelin jännitettä vaan kun piiri huomaa jännitteen alkavan laskea, niin se säätää ottotehoa pienemmäksi, jolloin paneelin jännite pysyy koko ajan lähellä max tuoton arvoa.

Lue lisää

Itse et taida ymmärtää hakkuripowerin toimintaa.
Se syö sähköä hyvin laajalla jännitealueella, ja antaa ulos uutta sähköä halutulla jännitteellä. On juuri oikea kapine paneeleille joiden jännite on turhan suuri 12 V järjestelmään.
Hakkuri laitetaan siis paneelin ja normaalin lataussäätimen väliin sovittamaan jännite oikeaksi. Kuten myös tiedämme hakkurin hyötyshde jännitemuunnoksessa on hyvin korkea 90-100 %
Hakkurikonvertteri toimii aina optimaalisesti kun paneelijännite on enemmän kuin antojännite.
MPPt on vain markkinointimiesten keksintöä yksinkertaiselle asialle.

hakkaa_päälle kirjoitti:

Itse et taida ymmärtää hakkuripowerin toimintaa.
Se syö sähköä hyvin laajalla jännitealueella, ja antaa ulos uutta sähköä halutulla jännitteellä. On juuri oikea kapine paneeleille joiden jännite on turhan suuri 12 V järjestelmään.
Hakkuri laitetaan siis paneelin ja normaalin lataussäätimen väliin sovittamaan jännite oikeaksi. Kuten myös tiedämme hakkurin hyötyshde jännitemuunnoksessa on hyvin korkea 90-100 %
Hakkurikonvertteri toimii aina optimaalisesti kun paneelijännite on enemmän kuin antojännite.
MPPt on vain markkinointimiesten keksintöä yksinkertaiselle asialle.

Lue lisää

Jos paneeleilta tulee 35v ja 3amp,mikä tuon kalikan jälkeen

hakkaa_päälle kirjoitti:

Itse et taida ymmärtää hakkuripowerin toimintaa.
Se syö sähköä hyvin laajalla jännitealueella, ja antaa ulos uutta sähköä halutulla jännitteellä. On juuri oikea kapine paneeleille joiden jännite on turhan suuri 12 V järjestelmään.
Hakkuri laitetaan siis paneelin ja normaalin lataussäätimen väliin sovittamaan jännite oikeaksi. Kuten myös tiedämme hakkurin hyötyshde jännitemuunnoksessa on hyvin korkea 90-100 %
Hakkurikonvertteri toimii aina optimaalisesti kun paneelijännite on enemmän kuin antojännite.
MPPt on vain markkinointimiesten keksintöä yksinkertaiselle asialle.

Lue lisää

Mppt säätimellä päästään tyypillisesti noin 20% (jopa 40%) parempaan lataustehoon kuin perinteisellä pwm säätimellä. Korkeammasta hankinta hinnastaan huolimatta se maksaa itsensä takaisin nopeasti. Mppt säätimen lataushyötysuhde on n. 95-98%, kun taas pulssileveys säätimen noin n. 50-60%, karkeasta on-off säädöstä johtuen. Mppt säädin hakee aina korkeimman paneelijänniteen ja virran leikkauspisteen säädön katko kohdaksi. Ja muuntaa ylimääräisen jännitteen hakkurilla latausvirraksi.

2000a kirjoitti:

Jos paneeleilta tulee 35v ja 3amp,mikä tuon kalikan jälkeen

Ei voi tietää, jännite tietenkin se mikä on säädetty ja virta enemmän kuin mitä paneeli antaa, riippuu vähän siitä miten paneelin jännite notkahtaa. Ei ole kallis palikka testata käytännössä.

Olen esittänyt konseptin ainoalle toimivalle paneelin säätimelle tässä kuvassa: https://tinyurl.com/y84fwdyq

Pienoispaneeli antaa 6 volttia kirkkaassa valaistuksessa mutta ei pysty edes väläyttämään 5 voltin lediä. Kapasitori varautuu paneelilta 6 volttiin parissa sekunnissa, joka on sama aika kuin ledi palaa kirkkaasti kapasitorilta syötettynä.

Kaksipiirisellä vaihtokatkaisijalla vaihdetaan kapasitorien kesken siten että toinen varautuu ja toinen syöttää virtaa ledille. Tämä piiri pitäisi automatisoida siten, että vaihtopiirin parasiittikuorma ei ylitä aikaansaatua tehon lisäystä.

Löytyykö palstalta elektroniikkaosaajaa? Konsepti taatusti on toimiva mutta käytännön toteutuksesta riippuu mahdollinen antotehon lisäys.

> ja tietysti kun kytketään monta sarjaan

Mietippä mitä tapahtuu paneelit sarjaan kytkettäessä? Sisäinen vastus tuplaantuu ja niinpä virtaa ei tulekaan kahden paneelin edestä vaan ehkä puolentoista. Ja sekin hyvällä tahdolla.

Miettiiköhän kukaan näitä juttuja lukion fysiikan pohjalta?

internal.resistance kirjoitti:

> ja tietysti kun kytketään monta sarjaan

Mietippä mitä tapahtuu paneelit sarjaan kytkettäessä? Sisäinen vastus tuplaantuu ja niinpä virtaa ei tulekaan kahden paneelin edestä vaan ehkä puolentoista. Ja sekin hyvällä tahdolla.

Miettiiköhän kukaan näitä juttuja lukion fysiikan pohjalta?

Lue lisää

Juu sisäinen vastus kasvaa jos välissä on huonommin tuottava paneeli. Katso loimaan voimalan tehot oliko se 720kw voimala,varmaan onkin kaikki kytketty rinnan ettei tule sisäistä resistanssia.omassa 6×100w paneelit sarjassa ja tehot lämpimälläkin ilmalla yli 450w noin 4h ajan. Viileemmällä ilmalla 500w ja ylikin. Enempää ei nouse kun menee yli vmp pisteen mutta mielestäni hyvin ilman minkäänlaista säätäjää. Eli lukion fysiikka pohjalta tulis vaan maksimissaan 450w teho. Jos laittaisin yhden lisäpaneelin niin teho olisi 550-650w luokkaa mutta ei tietenkään enään yli neljää tuntia vrk

2000a kirjoitti:

Juu sisäinen vastus kasvaa jos välissä on huonommin tuottava paneeli. Katso loimaan voimalan tehot oliko se 720kw voimala,varmaan onkin kaikki kytketty rinnan ettei tule sisäistä resistanssia.omassa 6×100w paneelit sarjassa ja tehot lämpimälläkin ilmalla yli 450w noin 4h ajan. Viileemmällä ilmalla 500w ja ylikin. Enempää ei nouse kun menee yli vmp pisteen mutta mielestäni hyvin ilman minkäänlaista säätäjää. Eli lukion fysiikka pohjalta tulis vaan maksimissaan 450w teho. Jos laittaisin yhden lisäpaneelin niin teho olisi 550-650w luokkaa mutta ei tietenkään enään yli neljää tuntia vrk

Lue lisää

Vieläkin antaa 250w tehoa vaikka on melkosen vinopaiste paneeleihin nähden

> Viileemmällä ilmalla 500w ja ylikin. Enempää ei nouse kun menee yli vmp pisteen mutta
> mielestäni hyvin ilman minkäänlaista säätäjää.

Paneeleissa voi hyvinkin olla isojakin eroja. Noin tehokkaista paneeleista voisi saada vieläkin enemmän tehoa.

En ole asiantuntija siltä osin vaan ainoastaan sen konseptin osalta, kuinka paneelista kuin paneelista voidaan saada eniten tehoa ulos. Paneeli ei saa nähdä hyötykuormaa vaan ainoastaan kapasitanssia. Jos paneeli näkee hyötykuormaa, teho tipahtaa heti kahden sarjaan asetetun suuren sisäisen vastuksen vuoksi.

Toisin sanoen lukion fysikaalisesti ainoa oikea tapa käyttää paneeleja on vain se, että paneeli näkeekin pelkästään kapasitanssia. Sitten kapasitanssi kytketään paneelista galvaanisesti irti ja käytetään hyötykuormaksi. Sillä välin paneeli näkee jälleen vain kapasitanssia eli varaa kapasitoreja.

Kyse on geometriasta. Suuri sisäinen vastus (paneeli) tarvitsee kaveriksi pienen sisäisen vastuksen (kapasitori).

Ei voi olla kahta suurta sisäistä vastusta sarjassa (paneeli hyötykuorma tai paneeli paneeli) ilman merkittäviä tehotappioita.

xfvxfxfxvfx kirjoitti:

> Viileemmällä ilmalla 500w ja ylikin. Enempää ei nouse kun menee yli vmp pisteen mutta
> mielestäni hyvin ilman minkäänlaista säätäjää.

Paneeleissa voi hyvinkin olla isojakin eroja. Noin tehokkaista paneeleista voisi saada vieläkin enemmän tehoa.

En ole asiantuntija siltä osin vaan ainoastaan sen konseptin osalta, kuinka paneelista kuin paneelista voidaan saada eniten tehoa ulos. Paneeli ei saa nähdä hyötykuormaa vaan ainoastaan kapasitanssia. Jos paneeli näkee hyötykuormaa, teho tipahtaa heti kahden sarjaan asetetun suuren sisäisen vastuksen vuoksi.

Toisin sanoen lukion fysikaalisesti ainoa oikea tapa käyttää paneeleja on vain se, että paneeli näkeekin pelkästään kapasitanssia. Sitten kapasitanssi kytketään paneelista galvaanisesti irti ja käytetään hyötykuormaksi. Sillä välin paneeli näkee jälleen vain kapasitanssia eli varaa kapasitoreja.

Kyse on geometriasta. Suuri sisäinen vastus (paneeli) tarvitsee kaveriksi pienen sisäisen vastuksen (kapasitori).

Ei voi olla kahta suurta sisäistä vastusta sarjassa (paneeli hyötykuorma tai paneeli paneeli) ilman merkittäviä tehotappioita.

Lue lisää

En ole asiantuntija siltä osin vaan ainoastaan sen konseptin osalta, kuinka paneelista kuin paneelista voidaan saada eniten tehoa ulos..........

Paneelille on ilmoitettu vmp piste mikä minun paneeleissa on n 18v. 25c lämmössä ja 1000w paisteella. Jos vastus on jämptisti sen kokoinen että jännite putoaa sihen niin tuskin millään sen enempää saa tehoa. Se vain ettei kuorma ole koskaan niin sopiva niin siltten ei saada ihan täyttä tehoa. Mutta jos pysytään edes lähellä tuota arvoa niin ei tule suurta teho menetystä. Vastuskytkennässä se on vaikeaa mutta paneelien hinnat on jo senverran tippuneet että lisäpaneelilla tuo hävikki korvataan usein edullisemmin kuin monimutkaisella ja kalliilla elektroniikalla,varsinkin kun ei ole alan ymmärtämystä ja taitoa.

> Se vain ettei kuorma ole koskaan niin sopiva niin siltten ei saada ihan täyttä tehoa.

Ainoa sopiva kuorma paneelille on kapasitori. Mikä tahansa muu kuorma ei toimi ideaalisesti kaikissa olosuhteissa. Vain kapasitori (joka ei ole kuorma vaan kapasitanssi) ryöstää paneelilta aina kaiken sen virran mikä on mahdollista.

Kyse on vain siitä voiko kapasitoreista suunnitella aktiivisen piirin, jonka piirin käyttämä parasiittikuorma ei ylitä piirillä aikaansaatua tehonlisäystä.

Sitä asiaa en vielä tiedä mutta varmaan pian.

Solar boosterin kehittely jatkuu. Paneeleissa tulisi ryhtyä käyttämään termejä kapasitoimaton ulostulo ja kapasitoitu ulostulo. Kapasitoitu ulostulo on suurempi. Selitän seuraavasti:

Käytössäni on paneeli, joka antaa 18V auringossa. Kun paneelin napoihin kytketään 5V ledi, jännite rojahtaa 3.4 volttiin. Tämä on paneelin kapasitoimaton ulostulo.

Väli 3.4 - 18 voidaan ottaa yhteen kapasitoriin ajassa t ja purkaa toista kapasitoria samassa ajassa t 18 - 3.4 volttia. Tämän välin keskiarvo on paneelin kapasitoitu anto - se on suurempi kuin kapasitoimaton.

Lopullinen antotehon lisäys riippuu siitä kuinka paljon boosteripiiri haukkaa kapasitoidun ja kapasitoimattoman annon erotuksesta - piirin pitää jatkuvasti kytkeä kahden kapasitorin kesken ja vaihtaa kapasitorien sisääntulojen välillä ja antojen välillä .

Yksi kapasitori syöttää virtaa kuormalle ja toinen varautuu samaan aikaan paneelista.

Kapasitoimaton paneelin anto 3.45 V virralle 200 mA
Kapasitoitu anto (18 - 3.45) / 2 = 7.27 V virralle 200 mA

Summa summarum - kapasitoitu antoteho on palttiarallaa tuplat verrattuna kapasitoimattomaan. Se on tuplateho yhdestä paneelista tai vastaavasti puolet paneelien pinta-alaa aikaisempaan verrattuna. 100% tehonlisäys.

Joko alkaa kiinnostaa konsepti?

sfresrfsfsrfrs kirjoitti:

Kapasitoimaton paneelin anto 3.45 V virralle 200 mA
Kapasitoitu anto (18 - 3.45) / 2 = 7.27 V virralle 200 mA

Summa summarum - kapasitoitu antoteho on palttiarallaa tuplat verrattuna kapasitoimattomaan. Se on tuplateho yhdestä paneelista tai vastaavasti puolet paneelien pinta-alaa aikaisempaan verrattuna. 100% tehonlisäys.

Joko alkaa kiinnostaa konsepti?

Lue lisää

Hyöty tulee vain kun syötät suoraan kulutukseen. Akkukäyttöön on mppt säädin keksitty,tietty jos konkalla pystyy halvempaan lopputulokseen niin siitä vaan kuka osaa.

Eipä ole konkasta mitään apuja. Tyhjä konkkka vastaa paneelille oikosulkua, ja täysi konkka on hyödytön. Parempi on tasakuorma joka ei liiaksi pudota panelin jännitettä.

Paneeleista tulisi jatkossa mitata amppeerit kapasitoria varaamalla.

Sitten tarvitaan virran rajoituspiiri, joka purkaa kapasitoria juuri samalla virralla. Nyt kahta kapasitoria vaihtelemalla päikseen paneelista voidaan saada tasan maksimituotto kaikissa olosuhteissa eikä yhtään vähempää.

Voltit on mitä on riippuen valaistuksesta ja auringon asemasta. Mutta kaikki voltit paneelista kapasitorilla saadaan ulos ja nopeammin kuin millään toisella elektroniikan komponentilla.

Kun paneeliin kytketään tyhjä akku, voltit putoaa. Kun paneeliin kytketään tyhjä kapasitori, voltit kasvaa.

Kolmella voltilla ei oikein auton akkua ladata mutta 15 voltilla ja puolella .............

No ei se 3 volttiin putoa jos 12v akun kyttket,vaan lataa akkua lähes maximaalisesti jos lähdössä on 15v.

Kyllä putoaa. Tässä kuvat lähtötilanteesta:

Paneelin jännite ilman kuormaa 19 volttia: https://postimg.cc/image/uzi5euk3v/
Paneelin jännite kuormalla 3,5 volttia: https://postimg.cc/image/h5tsq0p0b/

Tämä paneeli ei suoraan lataa auton akkua tai ainakin se on niin hidasta ettei sillä ole mitään virkaa. Eihän jännite tietenkään putoa kuin tyhjän akun jännitteeksi mutta sama asia. Paneeli on polvillaan, eikä virtaa saada.

Kapasitoreilla käyttökelpoinen saman paneelin antoteho olisi vähintään Pmax = (19 0V) / 2 * 0,5A = 4 wattia keskijännitteellä 9,5 volttia.

Paneelin valmistaja ilmoittaa tehoksi 10 wattia jännitteellä 20 volttia - tämä on hetkellinen maksimi. Jatkuva maksimi on vain puolet siitä, enkä sellaiseenkaan tehoon pääse mitenkään ilman kapasitoreja.

Jos kapasitorien vaihteluvälinä pidetään Pmax = (19 12V) / 2 * 0.5A = 6.75 wattia keskijännitteellä 13,5 volttia - nyt lataisi pienikin paneeli auton akkua.

Jos on 19 volttia nyt paneelissa ja ledin kanssa 3,5, niin kapasitoreilla pitäisi voida saada 19 / 3.5 = 5,4 eli viisi lediä sarjassa samalla kirkkaudella (virralla) kuin yksi - viisinkertainen teho paneelista verrattuna ilman kapasitoreja!

Käytännössä kapasitorin antovirta on rajattava elektroniikalla saman suuruiseksi kuin on kapasitorin varausvirta paneelista. Elektroniikka tunnistaa paneelin maksimijännitteen eli milloin kapasitorin varautuminen pysähtyy - ja alkaa purkaa kapasitoria kuormaan ryhtyen samalla varaamaan toista kuormasta vapaata kapasitoria.

Ilman estodiodia tällä paneelilla virran suunta kääntyisi ja tyhjäkin akku alkaisi lämmittää paneelia ja tyhjenisi vain lisää. Voltit täytyy upata 15 tai 19 volttiin ennenkuin virran suunnan voi olettaa olevan 12 voltin akkuun päin.

Volttien uppaaminen paneelista tehdään kapasitoreilla.

fdsfsdfsfsdsfsf kirjoitti:

Kyllä putoaa. Tässä kuvat lähtötilanteesta:

Paneelin jännite ilman kuormaa 19 volttia: https://postimg.cc/image/uzi5euk3v/
Paneelin jännite kuormalla 3,5 volttia: https://postimg.cc/image/h5tsq0p0b/

Tämä paneeli ei suoraan lataa auton akkua tai ainakin se on niin hidasta ettei sillä ole mitään virkaa. Eihän jännite tietenkään putoa kuin tyhjän akun jännitteeksi mutta sama asia. Paneeli on polvillaan, eikä virtaa saada.

Kapasitoreilla käyttökelpoinen saman paneelin antoteho olisi vähintään Pmax = (19 0V) / 2 * 0,5A = 4 wattia keskijännitteellä 9,5 volttia.

Paneelin valmistaja ilmoittaa tehoksi 10 wattia jännitteellä 20 volttia - tämä on hetkellinen maksimi. Jatkuva maksimi on vain puolet siitä, enkä sellaiseenkaan tehoon pääse mitenkään ilman kapasitoreja.

Jos kapasitorien vaihteluvälinä pidetään Pmax = (19 12V) / 2 * 0.5A = 6.75 wattia keskijännitteellä 13,5 volttia - nyt lataisi pienikin paneeli auton akkua.

Jos on 19 volttia nyt paneelissa ja ledin kanssa 3,5, niin kapasitoreilla pitäisi voida saada 19 / 3.5 = 5,4 eli viisi lediä sarjassa samalla kirkkaudella (virralla) kuin yksi - viisinkertainen teho paneelista verrattuna ilman kapasitoreja!

Käytännössä kapasitorin antovirta on rajattava elektroniikalla saman suuruiseksi kuin on kapasitorin varausvirta paneelista. Elektroniikka tunnistaa paneelin maksimijännitteen eli milloin kapasitorin varautuminen pysähtyy - ja alkaa purkaa kapasitoria kuormaan ryhtyen samalla varaamaan toista kuormasta vapaata kapasitoria.

Lue lisää

Jos kapasitorien vaihteluvälinä pidetään Pmax = (19 12V) / 2 * 0.5A = 6.75 wattia keskijännitteellä 13,5 volttia - nyt lataisi pienikin paneeli auton akkua. ..........

Hei herätys. Paneelin teho on paisteen ja lämpötilan mukaan ja miten suoraan paistaa paneeleihin. Pääasiassa amp muuttuu jännitteen ollessa kuormittamattomana noin 15-20v satoi tai paistoi. Jos nyt ilmoitat paneelitehoksi 0.5amp niin sillä paisteella jona paneelista tuo tulee niin esim akkuun jonka jännite on 13v,paneeli lataa sitä 6.5w teholla. Jotta akku ei tyhjenisi niin jo halvoissakin pwm säätimissä on estodiodi. Mppt säätimellä saat vastaavassa tilanteessa noin 9w tehon,ja akku lataantuu noin 0.7amp teholla akkujännitteen ollessa 13v

Jatka vaan kehittelyä niin kohta sitten keksitkin mppt-säätimen...

Mietin hetki sitten, että tuleekohan tästä mppt-säädin vai jokin ihan uusi tuote.

Mielestäni on niin, että jos paneeli on kytketty johonkin muuhun komponenttiin kuin kapasitoriin, ei paneelin maksimitehoa voida koskaan saavuttaa. Tämän selvittämiseksi pitäisi purkaa mppt-säädin ja katsoa mitä se on syönyt.

Kapasitorit ovat kuitenkin edullisia - miltä kuullostaisi tietylle paneelille räätälöity taatusti maksimiin pystyvä säädin kahdella Faradin super-kapasitorilla? Vitosen maksaa super-kapasitori nykyään.

Super-kapasitorien kesken pitäisi vaihtaa kenties vain kerran minuutissa eli varmastikin löytyy sopiva harvakseltaan kapasitoreja päikseen vaihteleva katkaisijaratkaisu. Ulostuloon virranrajoitin, jotta virta ei kohoa suuremmaksi kuin kapasitorin varausvirta paneelista.

Eipä lataa vaan kytkiessäni 12 voltin videokameran akun paneeliin sen näyttäessä 18 volttia kuormittamattomana romahti 2 volttiin jännite.........

Eli sinun videokameran akussa ei ollut kuin 2v jännite. Tämä on urinkosähköjätkille niin selvä homma mitä olen kirjoittanut. Myös paneeleille on ilmoitettu vmp piste joka on näissä pienemmissä paneeleissa yleensä n18v ja kuormittamaton jännite 22v riippuen myös lämpötilasta. Mikäli jännitteet ovat tuossa vmp paikkeilla saat paneelistasi parhaimman tehon. Mikäli jännite romahtaa,se ei tarkoita että amp romahtaa koska oikosulkuvirta on vähän isompi . Kun jännite nousee tuon vmp yläpuolelle niin silloin amp saadaan vähempi ja kokonaisteho pienenee,samoin kun jännitteen laskussakin. Voit uskoa että amp on maximit syöttäessäsi virtaa 12v akustoo mppt säätimellä saat lisäamppeereita,siis enempi kuin paneeliin on merkitty. Pikkasen vielä koulua ja kokeilua. Totta on että konkilla voit saada juuri silloin paremmat tehot kun on kytkentä jossa jännitteet romahtaa.

Varataan maksimiin - puretaan - varataan maksimiin - puretaan -> kun tämä tapahtuu samanaikaisesti molempiin suuntiin kahdella kapasitorilla, voltit keskimäärin ovat nyt enemmän kuin kytkemällä akku suoraan paneeliin. .......

Niin tämä keskimääräisyys ei riitä. Sinun konkkasi lataus ja purku pitäis saada toimimaan aika suppeaan jännite skaalaan siis purku ja lataus. Esim näin lämpimällä ilmalla paneeleiden tehopiste on ehkä 16v. Ja jo 18v tuotto paneeleista romahtaa selvästi.. jos akkujännite on noussut lähelle 14v,tällöin ei edes mppt säädin anna kuin noin 15% hyödyn 12v akkujärjestelmässä. Vielä kun ottaa jännitehäviön huomioon jos vaikka matkaa 20m paneeleilta akustolle. Omassa 2×100 w paneeleissa sarjakytkennällä mppt säädin pitää jännitteet noin 34voltissa riippuen paisteesta ym....

On jo kokeiltu. Ledi kirkastui selvästi kapasitoreilla verrattuna suoraan kytkentään paneeliin.

Buusteria pitäisi naksutella kapasitorien välillä 19 - 12 voltin alueella (tai esim. 17 - 12 kun paneeli ei enää näe auringon maksimia).

Seuraavaksi pitäisi mitata paneelin kapasitoria varaavan virran suuruus samalla volttivälillä ja sitten rajoittaa ulostulon virta juuri samaksi - menee muuten täyteen akku aurinkobuusterilla sillä virralla millä paneeli varaa kapasitoria.

Jatkan kehittelyä ja kutsun mukaan kenet tahansa, joka haluaa olla apuna - tämä kotimainen innovaatio voi ratkaisee maailman energiapulan tai ainakin vähentää puutetta halvasta aurinkoenergiasta.

Lähti nousemaan ensin 2 voltista ja laitoin kellon käyntiin kun tuli 3 volttia lasiin. Oli tarkoitus mitata aikaa kauanko kestää kasvaa neljään volttiin. Takaisin tullessa olikin yllätys kun oli vain 2,9 volttia eli ei mene virran suunta akulle.............
No menihän se akun suuntaan kun nousi 2v-2,9v. Eli tiesin aikaisemmin että 12v akussasi on sitten 2v. Tuo on paneelille lähes oikosulku eikä tehoa tule kuin 1w luokkaa paisteella. Yleensä 12v akussa on tuo 12v ja siitä lähdetään ylöspäin jolloin teho 6w ja enemmän. Ihan kiva jos keksit konkalla edullisen buusterin,juuri vastuskytkentään se voi olla hyvä jos hinta pysyy alhaalla

> No menihän se akun suuntaan kun nousi 2v-2,9v.

Meni vain sen pienen hetken kun paneeli näki auringon maksimin ja voltit huipussaan 19,5. Välillä 2 - 2.9V nousu tapahtui melko nopeasti ehkä puolen tunnin kuluessa ja olin kovasti toiveikas akun latauksen suhteen. Sitten pysähtyi kuin seinään ja lähtikin peruuttamaan voltit.

Heti kun aurinko liikahti ja paneelin kuormittamaton jännite meni alle 19 voltin, akku alkoikin purkaantua. Paneeli meni tilttiin, ampit nollaan ja estodiodi joko päästää läpi tai sitten akku itsepurkautuu matalassa jännitteessä nopeasti.

Osasin tätä enteillä, koska aikaisemmin auton akulla kokeillessani ei tapahtunut parannusta akun jännitteeseen lainkaan. Paneeli on isoille akuille liian heiveröinen - mutta eipä ole enää kauaa kun aurinkobuusteri alkaa naksuttaa.

dfdfddfdfdfe4s kirjoitti:

> No menihän se akun suuntaan kun nousi 2v-2,9v.

Meni vain sen pienen hetken kun paneeli näki auringon maksimin ja voltit huipussaan 19,5. Välillä 2 - 2.9V nousu tapahtui melko nopeasti ehkä puolen tunnin kuluessa ja olin kovasti toiveikas akun latauksen suhteen. Sitten pysähtyi kuin seinään ja lähtikin peruuttamaan voltit.

Heti kun aurinko liikahti ja paneelin kuormittamaton jännite meni alle 19 voltin, akku alkoikin purkaantua. Paneeli meni tilttiin, ampit nollaan ja estodiodi joko päästää läpi tai sitten akku itsepurkautuu matalassa jännitteessä nopeasti.

Osasin tätä enteillä, koska aikaisemmin auton akulla kokeillessani ei tapahtunut parannusta akun jännitteeseen lainkaan. Paneeli on isoille akuille liian heiveröinen - mutta eipä ole enää kauaa kun aurinkobuusteri alkaa naksuttaa.

Lue lisää

Niin jos 12v akussasi on 2v,epäilen akkusi vikaantuneen

Akku ladattu myös verkkomuuntajalla ja toimii normaalisti. Auton ajovalon polttimo palaa puoli tuntia kirkkaasti.

Tässä on esimerkki siitä mihin paneeli ei pysty - akun pikalataus edellyttää suurta tehoa latauksen alkuvaiheessa, josta teho pienenee loppu kohden. Ihan lopussa tehon pitää tipahtaa ylläpitovarauksen tasolle.

Kapasitoribuusterilla saman akun latauksessa keskijännite olisi ollut (19 - 2V) / 2 2V = 10,5 volttia.

10 ja puoli volttia vastaan 2 volttia samasta paneelista. Pitäisi lähteä lataamaan tyhjääkin akkua.

Aurinkobuusterin konseptissa ei ole kyse enempää eikä vähempää kuin että käyttökelvottomasta tuleekin käyttökelpoinen. 500 prosentin teho edellisessä akkuesimerkissä kapasitoreilla verrattuna suoraan kytkentään akkuun.

Keskijännite kapasitoreilla kasvaa sitä mukaa kun akun jännite alkaa kasvaa ja on latauksen lopussa (19 - 12V) / 2 12V = 15,5V eli auton akun saisi täpötäyteen.

Latausaika riippuu paneelin kapasitoria varaavasta virrasta, jota en vielä ole päässyt kunnolla mittailemaan.

500.prosenttia kirjoitti:

Aurinkobuusterin konseptissa ei ole kyse enempää eikä vähempää kuin että käyttökelvottomasta tuleekin käyttökelpoinen. 500 prosentin teho edellisessä akkuesimerkissä kapasitoreilla verrattuna suoraan kytkentään akkuun.

Keskijännite kapasitoreilla kasvaa sitä mukaa kun akun jännite alkaa kasvaa ja on latauksen lopussa (19 - 12V) / 2 12V = 15,5V eli auton akun saisi täpötäyteen.

Latausaika riippuu paneelin kapasitoria varaavasta virrasta, jota en vielä ole päässyt kunnolla mittailemaan.

Lue lisää

Normi tilanne on kuitenkin se että agm ja lyijy nesteakut ovat latauksen tarpeessa jännitteen pudottua reiluun 12v. Tällöin myös suoraan paneelista alkaa lataamaan akkua. Auton akussa ei kylläkään nopeasti tapahdu mitään tolla noin 0.4-0.5amp virralla.

Ei ole vielä selvinnyt miten konkka muka auttaisi asiaa.
Laita laita koekytkennät ja mittaustulokset esille.

Kondensaattori voi ylikuormittaa paneelin niin että se kyykkää aivan yhtälailla kuin mikä tahansa muukin kuorma, galvaanisella kontaktilla tai sen puuttumisesta napojen välillä ei ole tässä suhteessa mitään merkitystä.
Miksi ihmeessä muuten pitää höpöttää jostakin "kapasitoreista"?

Hah hah, olet joko täys huIIu tai yrität vedättää palstalaisia :)

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori

Ka ka kapasi

just
http://linja-aho.blogspot.com/2009/06/kapasitori-ja-tikutaku.html

Parhaat ampit menee akkuun. Paneelit 2×100w. Vino paiste. Jännite paneeleilta 34v. Amp paneeleilta 3.3 ja akkuun 7.5a. Akun jännite 14v

Parhaat ampit saa paneelista vain tietyllä suppealla jänniteskaalalla, joka riippuu paneelin sen hetkisestä maksimista.

Kun mittailin kapasitorin varausaikaa eri volteilla, niin aika kasvoi selvästi lähellä sen hetkistä maksimia - yli 17 voltin paneeli meni tilttiin, ampit droppasi ja kapasitorin varautuminen muuttui etanan vauhdiksi. Sen hetkinen paneelin maksimi oli 17,25 volttia. Paras ja nopein amppialue olisi saattanut olla sillä hetkellä esim välillä 14 - 16,5 volttia - tämän tiedon saa vain mittaamalla kapasitorin varautumisaikaa päivän eri ajankohtina.

Paras amppialue löytyy mittaamalla kuten edellä esitin ja valitsemalla käyttöön vain tämä volttialue. Toinen seikka on sitten se, että kaapeloinneista voi aiheutua jännitehäviötä, joka kannattaa kompensoida paneelin lähtöpäässä - ja tässäkin buusteri voi olla apuna.

sfdfsdfsdfsdfsdf kirjoitti:

Parhaat ampit saa paneelista vain tietyllä suppealla jänniteskaalalla, joka riippuu paneelin sen hetkisestä maksimista.

Kun mittailin kapasitorin varausaikaa eri volteilla, niin aika kasvoi selvästi lähellä sen hetkistä maksimia - yli 17 voltin paneeli meni tilttiin, ampit droppasi ja kapasitorin varautuminen muuttui etanan vauhdiksi. Sen hetkinen paneelin maksimi oli 17,25 volttia. Paras ja nopein amppialue olisi saattanut olla sillä hetkellä esim välillä 14 - 16,5 volttia - tämän tiedon saa vain mittaamalla kapasitorin varautumisaikaa päivän eri ajankohtina.

Paras amppialue löytyy mittaamalla kuten edellä esitin ja valitsemalla käyttöön vain tämä volttialue. Toinen seikka on sitten se, että kaapeloinneista voi aiheutua jännitehäviötä, joka kannattaa kompensoida paneelin lähtöpäässä - ja tässäkin buusteri voi olla apuna.

Lue lisää

Paras ja nopein amppialue olisi saattanut olla sillä hetkellä esim välillä 14 - 16,5 volttia ..........

EI, vaan esim 16.4-16.41v

> EI, vaan esim 16.4-16.41v

Tottahan tuo on mutta ajattelinkin asiaa kapasitorien kesken switshaamisen kannalta.

Noin pientä vaihteluväliä ei kannata kapasitoreilla pyörittää. Nämä kalliit mppt-purkit tekee homman ilmeisesti niin, että paneelin ulostuloa katkotaan tietyllä taajuudella - näkee kuorman - ei näe kuormaa - näkee kuorman. Tähän tarvitaan aktiivista elektroniikkaa, joka taas puolestaan syö kuormasta.

Kapasitoribuusteri yksinkertaisimmillaan tarvitsee jonkinlaiset katkaisijat, joilla vaihdetaan kapasitoreja päikseen varaavan ja purkavan kesken. Sitten voisi olla trimmerit ja säätöalue, jota käytetään tietyssä tiedetyssä tilanteessa. Tilanteita voisi olla erilaisia, joista valitaan käyttöön sillä hetkellä sopivin.

Älyä voi lisätä tarpeen mukaan. Järjstelmän koon kasvaessa sähköaivon suhteellinen kuormastasyönnin osuus vähenee.

sdfdsfsfsdfsdfsdf kirjoitti:

> EI, vaan esim 16.4-16.41v

Tottahan tuo on mutta ajattelinkin asiaa kapasitorien kesken switshaamisen kannalta.

Noin pientä vaihteluväliä ei kannata kapasitoreilla pyörittää. Nämä kalliit mppt-purkit tekee homman ilmeisesti niin, että paneelin ulostuloa katkotaan tietyllä taajuudella - näkee kuorman - ei näe kuormaa - näkee kuorman. Tähän tarvitaan aktiivista elektroniikkaa, joka taas puolestaan syö kuormasta.

Kapasitoribuusteri yksinkertaisimmillaan tarvitsee jonkinlaiset katkaisijat, joilla vaihdetaan kapasitoreja päikseen varaavan ja purkavan kesken. Sitten voisi olla trimmerit ja säätöalue, jota käytetään tietyssä tiedetyssä tilanteessa. Tilanteita voisi olla erilaisia, joista valitaan käyttöön sillä hetkellä sopivin.

Älyä voi lisätä tarpeen mukaan. Järjstelmän koon kasvaessa sähköaivon suhteellinen kuormastasyönnin osuus vähenee.

Lue lisää

Tähän tarvitaan aktiivista elektroniikkaa, joka taas puolestaan syö kuormasta.......

Siksipä ilmoitetaan hyötysuhteeksi yleensä n 95-98%. Pikku säätimet ovat pinnastaan melko lämpimiä max kuormalla

sdfdsfsfsdfsdfsdf kirjoitti:

> EI, vaan esim 16.4-16.41v

Tottahan tuo on mutta ajattelinkin asiaa kapasitorien kesken switshaamisen kannalta.

Noin pientä vaihteluväliä ei kannata kapasitoreilla pyörittää. Nämä kalliit mppt-purkit tekee homman ilmeisesti niin, että paneelin ulostuloa katkotaan tietyllä taajuudella - näkee kuorman - ei näe kuormaa - näkee kuorman. Tähän tarvitaan aktiivista elektroniikkaa, joka taas puolestaan syö kuormasta.

Kapasitoribuusteri yksinkertaisimmillaan tarvitsee jonkinlaiset katkaisijat, joilla vaihdetaan kapasitoreja päikseen varaavan ja purkavan kesken. Sitten voisi olla trimmerit ja säätöalue, jota käytetään tietyssä tiedetyssä tilanteessa. Tilanteita voisi olla erilaisia, joista valitaan käyttöön sillä hetkellä sopivin.

Älyä voi lisätä tarpeen mukaan. Järjstelmän koon kasvaessa sähköaivon suhteellinen kuormastasyönnin osuus vähenee.

Lue lisää

Tämähän alkaa olla viihdettä, seuraavaksi otat varmaan käyttöön kompostorit.

> Tämähän alkaa olla viihdettä

Mittaa paneelisi. Ohjeet on ylempänä. Iske napoihin kiinni kapasitori ja kellota eri volttivälit päivän eri aikoina. Saatat yllättyä kun kunnon amppeja tuleekin vain kapealla välillä ennen senhetkistä maksimia.

Jos akkusi vetää voltit alle paneelin kunnon volttivälin, on paneeli tiltissä ja sitten manataan palstoilla kun "ei sillä aurinkosähköllä mitään karunaa kaadeta".

No ei taatusti kaadeta jos on paneelit tiltissä. Kapasitori ei tilttaa paneelia.

Kerrataanpa, paneelista saa parhaat tehot kun virtaa otetaan vain sen verran että paneelin jännite ei laske paljoakaan max.P:n jännitteestä. OK?
Aika jolloin paneelista voi ottaa virtaa, ei voi ylittää 100%. OK?
Kun paneelilla syötetään vuorotellen kahta konkkaa,se on yhteensä korkeintaan 100%. OK?
Konkka tyhjänä imaisee virtaa täysillä, niin paneelin jännite kyykkää alle max.P jännitteen. OK?
Jos sait neljä oikein niin lopputulema on että konkkavirityksistä on vain haittaa.

> Konkka tyhjänä imaisee virtaa täysillä

Mikä onkin tarkoitus eli kyse on siitä mikä komponentti ottaa paneelista eniten sähköä suhteessa aikayksikköön.

Konkkaa ei lasketa tyhjäksi vaan sille valitaan sopivin vaihteluväli. Väli 19 - 12 volttia tuottaa kapasitoreilla keskijännitteeksi 15,5 volttia (kun toinen on tyhjä niin toinen on täysi). Jos paneeli antaa parhaat ampit jännitteelle 15,5 volttia mutta tyhjä akku vetäisi voltit 11 volttiin, niin buustaako?

Veikkaanpa, että buustaa. Tämä muuten on yksinkertainen konspeti, jonka fiksu peruskoululainen voi nopsaan oivaltaa.

Vuorokauden kehittelyn jälkeen ulostulossa on nyt potentiometri ja diodi estämään virran pääsy akulta takaisin kapasitoreille päin. Yhdelläkin kapasitorilla voi kokeilla jännitteen uppaamista akun latauksessa - jännite ylös kapasitoriin ja purku akkuun. Ja uudelleen ja uudelleen. Jännitehän nousee paneelista kapasitoriin nopeammin kuin akkuun.

Konseptissa ei pitäisi olla moittimista mutta käytäntö tietenkin ratkaisee lopulta asian.

Jos olisi helppo piirtää graafi, niin siinä olisi akulla melko tasaisesti nouseva kuvaaja. Kapasitorien kuvaaja on piikikkäitä kolmioita ja menee monta kertaa akun kuvaajan yläpuolelle - ne akun kuvaajan yli menevät kapasitorien piikit olisi väritetty eri värillä ja selosteena buustaus.

Akun kuvaajan yläpuolelle menevät eri väriset alueet laskettuna yhteen olisi tehon lisäys suhteessa aikaan (graafinen integrointi).

dfgdgfdfgdf kirjoitti:

> Konkka tyhjänä imaisee virtaa täysillä

Mikä onkin tarkoitus eli kyse on siitä mikä komponentti ottaa paneelista eniten sähköä suhteessa aikayksikköön.

Konkkaa ei lasketa tyhjäksi vaan sille valitaan sopivin vaihteluväli. Väli 19 - 12 volttia tuottaa kapasitoreilla keskijännitteeksi 15,5 volttia (kun toinen on tyhjä niin toinen on täysi). Jos paneeli antaa parhaat ampit jännitteelle 15,5 volttia mutta tyhjä akku vetäisi voltit 11 volttiin, niin buustaako?

Veikkaanpa, että buustaa. Tämä muuten on yksinkertainen konspeti, jonka fiksu peruskoululainen voi nopsaan oivaltaa.

Vuorokauden kehittelyn jälkeen ulostulossa on nyt potentiometri ja diodi estämään virran pääsy akulta takaisin kapasitoreille päin. Yhdelläkin kapasitorilla voi kokeilla jännitteen uppaamista akun latauksessa - jännite ylös kapasitoriin ja purku akkuun. Ja uudelleen ja uudelleen. Jännitehän nousee paneelista kapasitoriin nopeammin kuin akkuun.

Konseptissa ei pitäisi olla moittimista mutta käytäntö tietenkin ratkaisee lopulta asian.

Lue lisää

> Konseptissa ei pitäisi olla moittimista mutta käytäntö tietenkin ratkaisee lopulta asian.
>
Niin tuppaa olemaan ikiliikkujan keksijöillä, idea hyvä mutta vekotin ei toimi.

No kokeilen juuri aurinkobuusterin 0.1 versiota siten, että sama pikkupaneeli on kytketty auton akkuun, jossa lähtötilanteessa vain 7 volttia.

Yleismittari kytketty virtamittausta varten ja näyttää jatkuvana vain 0,01 - 0,02 virtaa. Paneeli ei suinkaan osoita kohti aurinkoa juuri nyt vaan näkee vain taivasta ikkunan läpi.

Kun alan räpsyttää kapasitorien kesken katkaisijalla, mittarissa virtapiikit ovat kymmenkertaisia. Näitä kymmenkertaisia piikkejä ei tulisi mitenkään ilman kapasitoribuusteria.

Jos kymmenkertaiset piikit voidaan tasoittaa ilman tehohäviötä, paneelista tulisi enemmän sähköä kuin ilman buusteria.

Eli tutkimuksen seuraava vaihe keskittyy kapasitoreilta tulevan virran rajoittamiseen siten, että paneeli ei yritä täyttää tyhjää kapasitoria vaan ideaalivolttivälillä toimivia kapasitoreja (tällä hetkellä akun latauksen kannalta ideaaliväli 16 - 12 volttia).

Kapasitorin jännite ei saisi painua alle 12 voltin vaan tuore kapasitori 16 voltilla on aina juuri silloin vaihdossa. Näin keskijännite olisi hyvä kaikin puolin ja virta vakautettu.

mieluummin.buusterilla kirjoitti:

No kokeilen juuri aurinkobuusterin 0.1 versiota siten, että sama pikkupaneeli on kytketty auton akkuun, jossa lähtötilanteessa vain 7 volttia.

Yleismittari kytketty virtamittausta varten ja näyttää jatkuvana vain 0,01 - 0,02 virtaa. Paneeli ei suinkaan osoita kohti aurinkoa juuri nyt vaan näkee vain taivasta ikkunan läpi.

Kun alan räpsyttää kapasitorien kesken katkaisijalla, mittarissa virtapiikit ovat kymmenkertaisia. Näitä kymmenkertaisia piikkejä ei tulisi mitenkään ilman kapasitoribuusteria.

Jos kymmenkertaiset piikit voidaan tasoittaa ilman tehohäviötä, paneelista tulisi enemmän sähköä kuin ilman buusteria.

Lue lisää

Onkohan tuo yleismittarisi digimittari, se näyttää tuossa tilanteessa ihan mitä sattuu. Analoginen osoitinmittari näyttäisi todellista keskiarvoa. Vielä parempi olisi oskilloskooppi joka näyttää käyrän lisäksi laskennallisen tehollisarvon.

Siellä on todennäköisimmin hakkuri, joka paloittelee paneelilta tulevan sähkön pienempiin osiin. Näkee kuorman - ei näe kuormaa - näkee kuorman - ei näe kuormaa. Nyt keskiarvo jännitteelle on puolet jatkuvasti kuormitetusta.

Arvelen kapasitoreilla saatavan enemmän virtaa - se ei paloittele kuin kytkentähetkellä, joka taajuus voi olla vaikka useita sekunteja ellei jopa minuutteja super-kapasitoreilla.

> Vielä parempi olisi oskilloskooppi joka näyttää käyrän lisäksi laskennallisen tehollisarvon.

Kyllä toki. Tämä on vielä tällaista konseptin tuumailua yleisellä tasolla kuin valmiin härpättimen rakentelua, joka ilman muuta voi tulla kyseeseen sekin. Jos on joku joka tietää enemmän elektroniikasta, niin tervetuloa mukaan suunnittelutiimiin.

Testipaneeli on melko huokea hieman A4-kokoista suurempi, joka tänään antoi suoraan aurinkoon kohdistettuna ikkunan läpi maksimissaan 250 mA akun lataukseen. Ilmoitettu virta on 500 mA eli heti voi puolittaa todellisen maksimitehon ilmoitetusta. Tämä oli syy miksi buusteria ylipäänsä ryhdyin tuumailemaan eli auton akun lataus päivän aikana tällaisella kevyellä minipaneelilla.

Paneeli on kevyt ja ripustaminen ikkunoihin helppoa.