Lataussäädin mppt

Annapellal

93

7114

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • säätelijä

      Itse hankisin TriStar MPPT säätimen

      • jkoi

        Myöskin ääni TriStar säätimelle.
        Tracerit on kiinan kamaa eivätkä kovin laadukkaita.


      • Partajäässä

        Mikä niissä on 'laadutonta': eikö ne toimi, meneekö rikki?


      • Tracer

        Monen vuoden kokemuksella voin suositella Tracer mppt säätimiä.
        Varmaan paras hinta laatu suhde.


      • lklklklklkl
        jkoi kirjoitti:

        Myöskin ääni TriStar säätimelle.
        Tracerit on kiinan kamaa eivätkä kovin laadukkaita.

        Mukava olisi kuulla jonkinlainen perustelu väitteellesi Tcacer säätimien laaduttomuudelle.


      • säätöväsano

        Tracereita ja "Tracereita" löytyy eBaystä pilvin pimein. Osaa halvoista Traceriena myytävistä on testattu ja todettu niiden olevan PWM-säätimiä tarroista ja kuoresta huolimatta.

        Aito Tracer on varmaan hyvä, mutta varo kopioita.


      • 2000a

        Eilen kokeilumielessä laitin tuon näytöllisen 30a tracerin victron 15a tilalle. 2×100w paneelit sarjassa. Kun paneeleilta tuli 3a niin akkuun meni noin 7.5amp ja kun aurinko kävi kokonaan näyttäytymässä kävi amppeerit n14. Olin tyytyväinen,vaan tänään iltapäivänä hämärässä pudotti tulojännitteen 14v ja amp paneeleilta samat kuin akkuun noin 0.2a. Samaan aikaan pimeemmän puolen 2×100w paneelit victronin säätimen jälkeen akkuun antoi vielä 0.55amp. Liekö ominaisuus vai vika,mutta hämärätuotto ei hyvä. Paneeleilta tulevan liittimen kun irroitti ja laitti takaisin niin jännite nousi 35v josta tiputti taas 14v ehkä 15 sekunnissa.


      • 2000a
        2000a kirjoitti:

        Eilen kokeilumielessä laitin tuon näytöllisen 30a tracerin victron 15a tilalle. 2×100w paneelit sarjassa. Kun paneeleilta tuli 3a niin akkuun meni noin 7.5amp ja kun aurinko kävi kokonaan näyttäytymässä kävi amppeerit n14. Olin tyytyväinen,vaan tänään iltapäivänä hämärässä pudotti tulojännitteen 14v ja amp paneeleilta samat kuin akkuun noin 0.2a. Samaan aikaan pimeemmän puolen 2×100w paneelit victronin säätimen jälkeen akkuun antoi vielä 0.55amp. Liekö ominaisuus vai vika,mutta hämärätuotto ei hyvä. Paneeleilta tulevan liittimen kun irroitti ja laitti takaisin niin jännite nousi 35v josta tiputti taas 14v ehkä 15 sekunnissa.

        Trakkerissa jännitteet edelleen n15v. Paneelit vähän lounaan ohi. Tuotto vaivaiset 0.2-0.3a. Kun irrottaa hetkeksi paneelin plussan ja laittaa takaisin niin antaa hetken 0.7a kunnes jännitteet taas putoaa ja tuotto romahtaa. Tracer laatua


      • 2000a
        2000a kirjoitti:

        Trakkerissa jännitteet edelleen n15v. Paneelit vähän lounaan ohi. Tuotto vaivaiset 0.2-0.3a. Kun irrottaa hetkeksi paneelin plussan ja laittaa takaisin niin antaa hetken 0.7a kunnes jännitteet taas putoaa ja tuotto romahtaa. Tracer laatua

        Ensimmäisten säteiden osuttua paneeleihin viistosti jäi jännitteet noin 36v. Paneeleilta 1.4a akkuun 3.6a. Onkohan muiden trackerit samanlaisia


    • vmtesti

      VICTRON BLUE SOLAR MPPT 75/15

      Testin tyylikkäin MPPT-säädin. Elektroniikka on paketoitu erään- laiseen kumimassaan, mikä tekee laitteesta kosteudenkestävän. Blue Solar tarjoaa monenlaisia kytkemis- mahdollisuuksia. VE Dicect -por- tin kautta voidaan säätimeen kyt- keä usb-ulosotto tietokonetta tai muita laitteita varten. On myös mahdollista liittää laitteeseen blue- tooth-palikka akkujen valvomiseksi älypuhelimen avulla. Korkean start- tijännitteen vuoksi tulisi käyttää useampia sarjaankytkettyjä aurin- kopaneeleja.
      + Kosteussuojattu
      + Liitäntämahdollisuudet
      – Korkea lepovirran kulutus – Korkea starttijännite

      EPEVER TRACER A 100/10

      Tietojemme mukaan tämä säädin on EP Solar Tracerin seuraaja. Erotuk- sena aikaisempaan malliin on tässä myös sisäänrakennettu akkujen val- vonta. Latausalgoritmi on säädet- tävissä. Myös tämä säädin kestää suuria jännitteitä, 100 volttia. Ulko- puolisen lämpösensorin (lisävaruste) avulla voi säädin huomioida akkujen lämpötilan. Starttijännite on matala, mutta tässä Tracerissa on testin kor- kein lepokulutus. Parasta siis kyt- keä säädin pois päältä talven ajaksi. Kuukauden kestävän auringotto- man jakson aikana säädin voi kulut- taa 20 Ah edestä akustoa.
      + Tehokas
      + Hyvä akkujen valvonta
      – Korkea lepovirran kulutus

    • säästövinkki
      • noeitulemitään

        Et taida tietää mitä eroa on mppt säätimellä ja dc/dc muuntimella?

        Mppt säädin hakee koko ajan paneelin max tuottoa ja säätää ottoaan koko ajan sen perusteella mitä paneeli pystyy sillä hetkellä tuottamaan.
        Dc/dc muunnin muunnin ei rajoita mitenkään ottamaansa tehoa ja se käytännössä ajaa paneelin oikosulkuun. Tällöin paneelin teho romahtaa eika tuottoa saada.
        Mppt säädin ei romahduta paneelin jännitettä vaan kun piiri huomaa jännitteen alkavan laskea, niin se säätää ottotehoa pienemmäksi, jolloin paneelin jännite pysyy koko ajan lähellä max tuoton arvoa.


      • hakkaa_päälle
        noeitulemitään kirjoitti:

        Et taida tietää mitä eroa on mppt säätimellä ja dc/dc muuntimella?

        Mppt säädin hakee koko ajan paneelin max tuottoa ja säätää ottoaan koko ajan sen perusteella mitä paneeli pystyy sillä hetkellä tuottamaan.
        Dc/dc muunnin muunnin ei rajoita mitenkään ottamaansa tehoa ja se käytännössä ajaa paneelin oikosulkuun. Tällöin paneelin teho romahtaa eika tuottoa saada.
        Mppt säädin ei romahduta paneelin jännitettä vaan kun piiri huomaa jännitteen alkavan laskea, niin se säätää ottotehoa pienemmäksi, jolloin paneelin jännite pysyy koko ajan lähellä max tuoton arvoa.

        Itse et taida ymmärtää hakkuripowerin toimintaa.
        Se syö sähköä hyvin laajalla jännitealueella, ja antaa ulos uutta sähköä halutulla jännitteellä. On juuri oikea kapine paneeleille joiden jännite on turhan suuri 12 V järjestelmään.
        Hakkuri laitetaan siis paneelin ja normaalin lataussäätimen väliin sovittamaan jännite oikeaksi. Kuten myös tiedämme hakkurin hyötyshde jännitemuunnoksessa on hyvin korkea 90-100 %
        Hakkurikonvertteri toimii aina optimaalisesti kun paneelijännite on enemmän kuin antojännite.
        MPPt on vain markkinointimiesten keksintöä yksinkertaiselle asialle.


      • 2000a
        hakkaa_päälle kirjoitti:

        Itse et taida ymmärtää hakkuripowerin toimintaa.
        Se syö sähköä hyvin laajalla jännitealueella, ja antaa ulos uutta sähköä halutulla jännitteellä. On juuri oikea kapine paneeleille joiden jännite on turhan suuri 12 V järjestelmään.
        Hakkuri laitetaan siis paneelin ja normaalin lataussäätimen väliin sovittamaan jännite oikeaksi. Kuten myös tiedämme hakkurin hyötyshde jännitemuunnoksessa on hyvin korkea 90-100 %
        Hakkurikonvertteri toimii aina optimaalisesti kun paneelijännite on enemmän kuin antojännite.
        MPPt on vain markkinointimiesten keksintöä yksinkertaiselle asialle.

        Jos paneeleilta tulee 35v ja 3amp,mikä tuon kalikan jälkeen


      • MPPT_PWM
        hakkaa_päälle kirjoitti:

        Itse et taida ymmärtää hakkuripowerin toimintaa.
        Se syö sähköä hyvin laajalla jännitealueella, ja antaa ulos uutta sähköä halutulla jännitteellä. On juuri oikea kapine paneeleille joiden jännite on turhan suuri 12 V järjestelmään.
        Hakkuri laitetaan siis paneelin ja normaalin lataussäätimen väliin sovittamaan jännite oikeaksi. Kuten myös tiedämme hakkurin hyötyshde jännitemuunnoksessa on hyvin korkea 90-100 %
        Hakkurikonvertteri toimii aina optimaalisesti kun paneelijännite on enemmän kuin antojännite.
        MPPt on vain markkinointimiesten keksintöä yksinkertaiselle asialle.

        Mppt säätimellä päästään tyypillisesti noin 20% (jopa 40%) parempaan lataustehoon kuin perinteisellä pwm säätimellä. Korkeammasta hankinta hinnastaan huolimatta se maksaa itsensä takaisin nopeasti. Mppt säätimen lataushyötysuhde on n. 95-98%, kun taas pulssileveys säätimen noin n. 50-60%, karkeasta on-off säädöstä johtuen. Mppt säädin hakee aina korkeimman paneelijänniteen ja virran leikkauspisteen säädön katko kohdaksi. Ja muuntaa ylimääräisen jännitteen hakkurilla latausvirraksi.


      • testiä.kehiin
        2000a kirjoitti:

        Jos paneeleilta tulee 35v ja 3amp,mikä tuon kalikan jälkeen

        Ei voi tietää, jännite tietenkin se mikä on säädetty ja virta enemmän kuin mitä paneeli antaa, riippuu vähän siitä miten paneelin jännite notkahtaa. Ei ole kallis palikka testata käytännössä.


    • BHuhahhahHahha

      tolla saa akkunsa keitettyä vartissa

    • paneelista.kapasitoriin

      Mikä tahansa muu kuorma kuin kapasitori eli kondensaattori ei tuota paneelista maksimaalista tehoa. Jos paneelin virran ensimmäinen pysäkki ei ole kapasitori, teho jää aina vajaaksi.

      Paneelin varaamalta kapasitorilta otetaan hyötykuormalle sähkö. Nimenomaan sillä hakkurilla, jonka maksimivirta säätyy kapasitorin täyttymisnopeutta vastaavasti.

      Suuri sisäinen resistanssi (paneeli) antaa maksimin vain hyvin pienelle sisäiselle vastukselle, joka on ainoastaan kapasitori. Mikä tahansa muu komponentti paneelin ulostulossa on resistiivinen ja pudottaa paneelin antotehoa hyvin paljon.

      • tällä.konseptilla.maksim

        Olen esittänyt konseptin ainoalle toimivalle paneelin säätimelle tässä kuvassa: https://tinyurl.com/y84fwdyq

        Pienoispaneeli antaa 6 volttia kirkkaassa valaistuksessa mutta ei pysty edes väläyttämään 5 voltin lediä. Kapasitori varautuu paneelilta 6 volttiin parissa sekunnissa, joka on sama aika kuin ledi palaa kirkkaasti kapasitorilta syötettynä.

        Kaksipiirisellä vaihtokatkaisijalla vaihdetaan kapasitorien kesken siten että toinen varautuu ja toinen syöttää virtaa ledille. Tämä piiri pitäisi automatisoida siten, että vaihtopiirin parasiittikuorma ei ylitä aikaansaatua tehon lisäystä.

        Löytyykö palstalta elektroniikkaosaajaa? Konsepti taatusti on toimiva mutta käytännön toteutuksesta riippuu mahdollinen antotehon lisäys.


    • 2000a

      Tällä ilmalla on paneelin lämpö n50c, mulla on 2×87w japanilainen kyocera paneelit. Tolla lämmöllä ja 800w neliö teholla on tehopiste 15.3v ja 62w. Mppt säätimestä tällä hetkellä aivan olematon hyöty kun akkujen jännite 14v luokkaa. Nykyään noissa 12v paneeleissa on vmp piste monessa n 19v,niissä mppt säädin on jo parempi ja tietysti kun kytketään monta sarjaan

      • internal.resistance

        > ja tietysti kun kytketään monta sarjaan

        Mietippä mitä tapahtuu paneelit sarjaan kytkettäessä? Sisäinen vastus tuplaantuu ja niinpä virtaa ei tulekaan kahden paneelin edestä vaan ehkä puolentoista. Ja sekin hyvällä tahdolla.

        Miettiiköhän kukaan näitä juttuja lukion fysiikan pohjalta?


      • 2000a
        internal.resistance kirjoitti:

        > ja tietysti kun kytketään monta sarjaan

        Mietippä mitä tapahtuu paneelit sarjaan kytkettäessä? Sisäinen vastus tuplaantuu ja niinpä virtaa ei tulekaan kahden paneelin edestä vaan ehkä puolentoista. Ja sekin hyvällä tahdolla.

        Miettiiköhän kukaan näitä juttuja lukion fysiikan pohjalta?

        Juu sisäinen vastus kasvaa jos välissä on huonommin tuottava paneeli. Katso loimaan voimalan tehot oliko se 720kw voimala,varmaan onkin kaikki kytketty rinnan ettei tule sisäistä resistanssia.omassa 6×100w paneelit sarjassa ja tehot lämpimälläkin ilmalla yli 450w noin 4h ajan. Viileemmällä ilmalla 500w ja ylikin. Enempää ei nouse kun menee yli vmp pisteen mutta mielestäni hyvin ilman minkäänlaista säätäjää. Eli lukion fysiikka pohjalta tulis vaan maksimissaan 450w teho. Jos laittaisin yhden lisäpaneelin niin teho olisi 550-650w luokkaa mutta ei tietenkään enään yli neljää tuntia vrk


      • 2000a
        2000a kirjoitti:

        Juu sisäinen vastus kasvaa jos välissä on huonommin tuottava paneeli. Katso loimaan voimalan tehot oliko se 720kw voimala,varmaan onkin kaikki kytketty rinnan ettei tule sisäistä resistanssia.omassa 6×100w paneelit sarjassa ja tehot lämpimälläkin ilmalla yli 450w noin 4h ajan. Viileemmällä ilmalla 500w ja ylikin. Enempää ei nouse kun menee yli vmp pisteen mutta mielestäni hyvin ilman minkäänlaista säätäjää. Eli lukion fysiikka pohjalta tulis vaan maksimissaan 450w teho. Jos laittaisin yhden lisäpaneelin niin teho olisi 550-650w luokkaa mutta ei tietenkään enään yli neljää tuntia vrk

        Vieläkin antaa 250w tehoa vaikka on melkosen vinopaiste paneeleihin nähden


      • xfvxfxfxvfx

        > Viileemmällä ilmalla 500w ja ylikin. Enempää ei nouse kun menee yli vmp pisteen mutta
        > mielestäni hyvin ilman minkäänlaista säätäjää.

        Paneeleissa voi hyvinkin olla isojakin eroja. Noin tehokkaista paneeleista voisi saada vieläkin enemmän tehoa.

        En ole asiantuntija siltä osin vaan ainoastaan sen konseptin osalta, kuinka paneelista kuin paneelista voidaan saada eniten tehoa ulos. Paneeli ei saa nähdä hyötykuormaa vaan ainoastaan kapasitanssia. Jos paneeli näkee hyötykuormaa, teho tipahtaa heti kahden sarjaan asetetun suuren sisäisen vastuksen vuoksi.

        Toisin sanoen lukion fysikaalisesti ainoa oikea tapa käyttää paneeleja on vain se, että paneeli näkeekin pelkästään kapasitanssia. Sitten kapasitanssi kytketään paneelista galvaanisesti irti ja käytetään hyötykuormaksi. Sillä välin paneeli näkee jälleen vain kapasitanssia eli varaa kapasitoreja.

        Kyse on geometriasta. Suuri sisäinen vastus (paneeli) tarvitsee kaveriksi pienen sisäisen vastuksen (kapasitori).

        Ei voi olla kahta suurta sisäistä vastusta sarjassa (paneeli + hyötykuorma tai paneeli + paneeli) ilman merkittäviä tehotappioita.


      • 2000a
        xfvxfxfxvfx kirjoitti:

        > Viileemmällä ilmalla 500w ja ylikin. Enempää ei nouse kun menee yli vmp pisteen mutta
        > mielestäni hyvin ilman minkäänlaista säätäjää.

        Paneeleissa voi hyvinkin olla isojakin eroja. Noin tehokkaista paneeleista voisi saada vieläkin enemmän tehoa.

        En ole asiantuntija siltä osin vaan ainoastaan sen konseptin osalta, kuinka paneelista kuin paneelista voidaan saada eniten tehoa ulos. Paneeli ei saa nähdä hyötykuormaa vaan ainoastaan kapasitanssia. Jos paneeli näkee hyötykuormaa, teho tipahtaa heti kahden sarjaan asetetun suuren sisäisen vastuksen vuoksi.

        Toisin sanoen lukion fysikaalisesti ainoa oikea tapa käyttää paneeleja on vain se, että paneeli näkeekin pelkästään kapasitanssia. Sitten kapasitanssi kytketään paneelista galvaanisesti irti ja käytetään hyötykuormaksi. Sillä välin paneeli näkee jälleen vain kapasitanssia eli varaa kapasitoreja.

        Kyse on geometriasta. Suuri sisäinen vastus (paneeli) tarvitsee kaveriksi pienen sisäisen vastuksen (kapasitori).

        Ei voi olla kahta suurta sisäistä vastusta sarjassa (paneeli + hyötykuorma tai paneeli + paneeli) ilman merkittäviä tehotappioita.

        En ole asiantuntija siltä osin vaan ainoastaan sen konseptin osalta, kuinka paneelista kuin paneelista voidaan saada eniten tehoa ulos..........

        Paneelille on ilmoitettu vmp piste mikä minun paneeleissa on n 18v. 25c lämmössä ja 1000w paisteella. Jos vastus on jämptisti sen kokoinen että jännite putoaa sihen niin tuskin millään sen enempää saa tehoa. Se vain ettei kuorma ole koskaan niin sopiva niin siltten ei saada ihan täyttä tehoa. Mutta jos pysytään edes lähellä tuota arvoa niin ei tule suurta teho menetystä. Vastuskytkennässä se on vaikeaa mutta paneelien hinnat on jo senverran tippuneet että lisäpaneelilla tuo hävikki korvataan usein edullisemmin kuin monimutkaisella ja kalliilla elektroniikalla,varsinkin kun ei ole alan ymmärtämystä ja taitoa.


      • hyötysuhdetta.paremmaks

        > Se vain ettei kuorma ole koskaan niin sopiva niin siltten ei saada ihan täyttä tehoa.

        Ainoa sopiva kuorma paneelille on kapasitori. Mikä tahansa muu kuorma ei toimi ideaalisesti kaikissa olosuhteissa. Vain kapasitori (joka ei ole kuorma vaan kapasitanssi) ryöstää paneelilta aina kaiken sen virran mikä on mahdollista.

        Kyse on vain siitä voiko kapasitoreista suunnitella aktiivisen piirin, jonka piirin käyttämä parasiittikuorma ei ylitä piirillä aikaansaatua tehonlisäystä.

        Sitä asiaa en vielä tiedä mutta varmaan pian.


    • vain.kapasitorilla.maksi

      Paneelit on saatava kytkettyä ensin kapasitoriin (wanha nimitys kondensaattori). Kapasitoreja voi sitten kytkeä sarjaan tai rinnan mielin määrin ilman että ulostulo notkahtaa (pienin mahdollinen sisäinen vastus jos ei suprajohteita huomioida).

    • kapasitori_toimii

      Ilman kapasitoria aurinkosähkön Bonk-bisnes ei toimi!

    • kapasitorilla.lähtee

      Sähkön välivarastointi kapasitoriin poistaa pullonkaulan. Kapasitorin sisäinen vastus on pienin kaikista elektroniikan komponenteista (ei oikosulkua lainkaan), jonka vuoksi se ottaa paneelista sähkön aina maksimaalisesti. Kaikki se tulee kapasitoriin vakionopeudella, mitä paneelissa sillä hetkellä vain on.

      Jos paneelin asemasta aurinkoon johtuen ulostulossa onkin 12 volttia eikä 20 volttia, niin kapasitori varautuu 12 volttiin nopeammin kuin 20 volttiin. Antovirtaa ei tarvitse pienentää samassa suhteessa kuin paneelin jännite putoaa. Tämä kasvattaa paneelin hyötysuhdetta.

      Minkä tahansa muun komponentin kuin kapasitorin kytkeminen paneeliin ei anna täyttä tehoa kaikkiin vaihteleviin olosuhteisiin ja vaihteleville kuormille.

      • kapasitoitu.ja.kapasitoi

        Solar boosterin kehittely jatkuu. Paneeleissa tulisi ryhtyä käyttämään termejä kapasitoimaton ulostulo ja kapasitoitu ulostulo. Kapasitoitu ulostulo on suurempi. Selitän seuraavasti:

        Käytössäni on paneeli, joka antaa 18V auringossa. Kun paneelin napoihin kytketään 5V ledi, jännite rojahtaa 3.4 volttiin. Tämä on paneelin kapasitoimaton ulostulo.

        Väli 3.4 - 18 voidaan ottaa yhteen kapasitoriin ajassa t ja purkaa toista kapasitoria samassa ajassa t 18 - 3.4 volttia. Tämän välin keskiarvo on paneelin kapasitoitu anto - se on suurempi kuin kapasitoimaton.

        Lopullinen antotehon lisäys riippuu siitä kuinka paljon boosteripiiri haukkaa kapasitoidun ja kapasitoimattoman annon erotuksesta - piirin pitää jatkuvasti kytkeä kahden kapasitorin kesken ja vaihtaa kapasitorien sisääntulojen välillä ja antojen välillä .

        Yksi kapasitori syöttää virtaa kuormalle ja toinen varautuu samaan aikaan paneelista.


      • sfresrfsfsrfrs

        Kapasitoimaton paneelin anto 3.45 V virralle 200 mA
        Kapasitoitu anto (18 - 3.45) / 2 = 7.27 V virralle 200 mA

        Summa summarum - kapasitoitu antoteho on palttiarallaa tuplat verrattuna kapasitoimattomaan. Se on tuplateho yhdestä paneelista tai vastaavasti puolet paneelien pinta-alaa aikaisempaan verrattuna. 100% tehonlisäys.

        Joko alkaa kiinnostaa konsepti?


      • 2000a
        sfresrfsfsrfrs kirjoitti:

        Kapasitoimaton paneelin anto 3.45 V virralle 200 mA
        Kapasitoitu anto (18 - 3.45) / 2 = 7.27 V virralle 200 mA

        Summa summarum - kapasitoitu antoteho on palttiarallaa tuplat verrattuna kapasitoimattomaan. Se on tuplateho yhdestä paneelista tai vastaavasti puolet paneelien pinta-alaa aikaisempaan verrattuna. 100% tehonlisäys.

        Joko alkaa kiinnostaa konsepti?

        Hyöty tulee vain kun syötät suoraan kulutukseen. Akkukäyttöön on mppt säädin keksitty,tietty jos konkalla pystyy halvempaan lopputulokseen niin siitä vaan kuka osaa.


    • palttiaralla

      Kiinnostaa niin paljon kapasitorin toiminta tehojen tuplaajana että olisi hyvä jos siitä löytyisi linkkejä missä tuo tuplaus varmistetaan

      • soikea_pyörä

        Eipä ole konkasta mitään apuja. Tyhjä konkkka vastaa paneelille oikosulkua, ja täysi konkka on hyödytön. Parempi on tasakuorma joka ei liiaksi pudota panelin jännitettä.


    • mahtavaamahtavaa

      Kyllä sadan prosentin lisäteho pieksää Antero Rantasenkin konstit !
      Kunhan saamme linkkien osoitteita missä asia todistetaan niin kyseessä on mahtava juttu ja kapasitori arvatenkin parantaa paneeleiden talviajan tuottojakin varmaankin palttiarallaa sata prosenttia!!

    • rgrrgsdrgrrgdrgdr

      > Kiinnostaa niin paljon kapasitorin toiminta tehojen tuplaajana että olisi hyvä jos siitä löytyisi
      > linkkejä missä tuo tuplaus varmistetaan

      Tämä on ihan tuoretta omaa ajattelua ja valmiita vehkeitä tuskin vielä on missään. Tänään testasin konseptin esiastetta ja kyllähän vaan toimii ja lisää sähköä paneelista tulee ulos.

      > Eipä ole konkasta mitään apuja.

      Kahdesta konkastapa on apua - toista varataan kun toista puretaan ja näiden kesken vaihdetaan katkaisijalla koko ajan - saadaan hinattua paneelin antojännite jopa sen maksimiin vakiovirralla.

      Esimerkki - kokeiltu pienellä paneelilla, jonka navoissa jännite 18 volttia. Kytketty napoihin kuormaksi ledi, jolloin antojännite putosi kolmeen volttiin - tämä on paneelin käytännön jatkuva maksimiteho.

      Sitten kytketty väliin kapasitoribuusteri, jossa kaksi kapasitoria ja vaihtokatkaisija - kun toinen kapasitori antaa ulostuloon virtaa ei toinen kapasitori näe kuormaa lainkaan vaan varautuu sillä välin paneelista korkeampaan jännitteeseen. Vaihtokatkaisijalla vaihtamalla ledi kirkastui hetkellisesti selvästi - selvä osoitus buusterikonseptin toimivuudesta. Tämä kirkastuminen vain täytyy saada vakioitua jatkuvaksi. Tehon lisäys tässä tapauksesa olisi ollut kirkkaan ledin ja jatkuvan himmeämmän ledin keskiarvo - tämä vaatii virran vakauttamista lisäelektroniikalla.

      Mitenkään muuten ei olisi ollut mahdollista saada ledistä kirkkautta ulos enemmän kuin kapasitorien avulla.

    • entäs.jos.400.prosenttia

      Kuudelta aamulla on 15,3 volttia paneelin kuormittamattomassa annossa. Paras mittaus on ollut 18,6 volttia. Pieni paneeli on kevyesti ikkunaan ripustettuna langoilla. Paneelin virraksi väitetään 500 mA. Tuskin on ihan sitäkään mutta ei tässä tapauksessa haittaa - virta on vakio.

      Jos yhdellä ledin kuormalla paneelin jännite tipahtaa 3,1 volttiin, niin kahdella kapasitorilla uppaamalla saisi neljä sarjaankytkettyä lediä palamaan samalla kirkkaudella. 12,4 volttia ja ainakin periaatteessa kapasitoreilla nelinkertainen teho paneelista.

      Kapasitorille on se ja sama varaako sen 3,1 volttiin vaiko 12,4 volttiin virran säilyessä vakiona. Kun paneelissa on jo kerran 15 volttia, niin kapasitorihan varautuu siihen samaan.

      Puretaan 15 voltin kapasitori 12 volttiin saakka auton akkuun, jona aikana toinen kapasitori on taas varautunut paneelista 15 volttiin. Ja vaihdetaan katkaisijalla kapasitorit päikseen. Ja sama uudelleen. Ja uudelleen. Katkaisimen tilalle tarvitaan piiri, joka hoitaa hommaa itsekseen.

      Kolmella voltilla ei oikein auton akkua ladata mutta 15 voltilla ja puolella amppeerilla jo hyvinkin varautuisi päivän kuluessa. Kuudelta illalla lienee vielä ainakin 15 volttia paneelissa.

      • vain.kapasitori.kasvatta

        Paneeleista tulisi jatkossa mitata amppeerit kapasitoria varaamalla.

        Sitten tarvitaan virran rajoituspiiri, joka purkaa kapasitoria juuri samalla virralla. Nyt kahta kapasitoria vaihtelemalla päikseen paneelista voidaan saada tasan maksimituotto kaikissa olosuhteissa eikä yhtään vähempää.

        Voltit on mitä on riippuen valaistuksesta ja auringon asemasta. Mutta kaikki voltit paneelista kapasitorilla saadaan ulos ja nopeammin kuin millään toisella elektroniikan komponentilla.

        Kun paneeliin kytketään tyhjä akku, voltit putoaa. Kun paneeliin kytketään tyhjä kapasitori, voltit kasvaa.


      • 2000a

        Kolmella voltilla ei oikein auton akkua ladata mutta 15 voltilla ja puolella .............

        No ei se 3 volttiin putoa jos 12v akun kyttket,vaan lataa akkua lähes maximaalisesti jos lähdössä on 15v.


      • fdsfsdfsfsdsfsf

        Kyllä putoaa. Tässä kuvat lähtötilanteesta:

        Paneelin jännite ilman kuormaa 19 volttia: https://postimg.cc/image/uzi5euk3v/
        Paneelin jännite kuormalla 3,5 volttia: https://postimg.cc/image/h5tsq0p0b/

        Tämä paneeli ei suoraan lataa auton akkua tai ainakin se on niin hidasta ettei sillä ole mitään virkaa. Eihän jännite tietenkään putoa kuin tyhjän akun jännitteeksi mutta sama asia. Paneeli on polvillaan, eikä virtaa saada.

        Kapasitoreilla käyttökelpoinen saman paneelin antoteho olisi vähintään Pmax = (19 + 0V) / 2 * 0,5A = 4 wattia keskijännitteellä 9,5 volttia.

        Paneelin valmistaja ilmoittaa tehoksi 10 wattia jännitteellä 20 volttia - tämä on hetkellinen maksimi. Jatkuva maksimi on vain puolet siitä, enkä sellaiseenkaan tehoon pääse mitenkään ilman kapasitoreja.

        Jos kapasitorien vaihteluvälinä pidetään Pmax = (19 + 12V) / 2 * 0.5A = 6.75 wattia keskijännitteellä 13,5 volttia - nyt lataisi pienikin paneeli auton akkua.

        Jos on 19 volttia nyt paneelissa ja ledin kanssa 3,5, niin kapasitoreilla pitäisi voida saada 19 / 3.5 = 5,4 eli viisi lediä sarjassa samalla kirkkaudella (virralla) kuin yksi - viisinkertainen teho paneelista verrattuna ilman kapasitoreja!

        Käytännössä kapasitorin antovirta on rajattava elektroniikalla saman suuruiseksi kuin on kapasitorin varausvirta paneelista. Elektroniikka tunnistaa paneelin maksimijännitteen eli milloin kapasitorin varautuminen pysähtyy - ja alkaa purkaa kapasitoria kuormaan ryhtyen samalla varaamaan toista kuormasta vapaata kapasitoria.


      • voltit.ylös

        Ilman estodiodia tällä paneelilla virran suunta kääntyisi ja tyhjäkin akku alkaisi lämmittää paneelia ja tyhjenisi vain lisää. Voltit täytyy upata 15 tai 19 volttiin ennenkuin virran suunnan voi olettaa olevan 12 voltin akkuun päin.

        Volttien uppaaminen paneelista tehdään kapasitoreilla.


      • 2000a
        fdsfsdfsfsdsfsf kirjoitti:

        Kyllä putoaa. Tässä kuvat lähtötilanteesta:

        Paneelin jännite ilman kuormaa 19 volttia: https://postimg.cc/image/uzi5euk3v/
        Paneelin jännite kuormalla 3,5 volttia: https://postimg.cc/image/h5tsq0p0b/

        Tämä paneeli ei suoraan lataa auton akkua tai ainakin se on niin hidasta ettei sillä ole mitään virkaa. Eihän jännite tietenkään putoa kuin tyhjän akun jännitteeksi mutta sama asia. Paneeli on polvillaan, eikä virtaa saada.

        Kapasitoreilla käyttökelpoinen saman paneelin antoteho olisi vähintään Pmax = (19 + 0V) / 2 * 0,5A = 4 wattia keskijännitteellä 9,5 volttia.

        Paneelin valmistaja ilmoittaa tehoksi 10 wattia jännitteellä 20 volttia - tämä on hetkellinen maksimi. Jatkuva maksimi on vain puolet siitä, enkä sellaiseenkaan tehoon pääse mitenkään ilman kapasitoreja.

        Jos kapasitorien vaihteluvälinä pidetään Pmax = (19 + 12V) / 2 * 0.5A = 6.75 wattia keskijännitteellä 13,5 volttia - nyt lataisi pienikin paneeli auton akkua.

        Jos on 19 volttia nyt paneelissa ja ledin kanssa 3,5, niin kapasitoreilla pitäisi voida saada 19 / 3.5 = 5,4 eli viisi lediä sarjassa samalla kirkkaudella (virralla) kuin yksi - viisinkertainen teho paneelista verrattuna ilman kapasitoreja!

        Käytännössä kapasitorin antovirta on rajattava elektroniikalla saman suuruiseksi kuin on kapasitorin varausvirta paneelista. Elektroniikka tunnistaa paneelin maksimijännitteen eli milloin kapasitorin varautuminen pysähtyy - ja alkaa purkaa kapasitoria kuormaan ryhtyen samalla varaamaan toista kuormasta vapaata kapasitoria.

        Jos kapasitorien vaihteluvälinä pidetään Pmax = (19 + 12V) / 2 * 0.5A = 6.75 wattia keskijännitteellä 13,5 volttia - nyt lataisi pienikin paneeli auton akkua. ..........

        Hei herätys. Paneelin teho on paisteen ja lämpötilan mukaan ja miten suoraan paistaa paneeleihin. Pääasiassa amp muuttuu jännitteen ollessa kuormittamattomana noin 15-20v satoi tai paistoi. Jos nyt ilmoitat paneelitehoksi 0.5amp niin sillä paisteella jona paneelista tuo tulee niin esim akkuun jonka jännite on 13v,paneeli lataa sitä 6.5w teholla. Jotta akku ei tyhjenisi niin jo halvoissakin pwm säätimissä on estodiodi. Mppt säätimellä saat vastaavassa tilanteessa noin 9w tehon,ja akku lataantuu noin 0.7amp teholla akkujännitteen ollessa 13v


    • ei.kuormaa.vaan.kapasita

      Tehkääpä seuraava pieni testi - mitatkaa paneelinne jännite suoraan navoista tyypillisessä kelissä ja kellonaikaan ilman mitään kuormaa. Sitten kytkekää paneeliin normikuormanne ja mitatkaa jännite paneelin navoissa.

      Saamattajäävä teho on (Vmax - Vmin) / 2. Eli kuormittamattoman ja kuormitetun jännitteen erotuksen keskiarvo jää nyt kaikilta saamatta paneeleista tällä hetkellä.

      Tuon verran lisää voltteja ja siten myös tehoa voidaan saada mistä tahansa paneelista kytkemällä paneeli kapasitoriin eikä kuormaan. Kapasitori puretaan kuormaan ja toista kapasitoria varataan samaan aikaan paneelia kuormittamatta.

      Onko asialla merkitystä? En tiedä vielä mutta veikkaan, että on. Koko paneelisähkön konsepti voi olla pielessä tällä hetkellä.

      • ynhtbgrf

        Jatka vaan kehittelyä niin kohta sitten keksitkin mppt-säätimen...


      • rgergegerger

        Mietin hetki sitten, että tuleekohan tästä mppt-säädin vai jokin ihan uusi tuote.

        Mielestäni on niin, että jos paneeli on kytketty johonkin muuhun komponenttiin kuin kapasitoriin, ei paneelin maksimitehoa voida koskaan saavuttaa. Tämän selvittämiseksi pitäisi purkaa mppt-säädin ja katsoa mitä se on syönyt.

        Kapasitorit ovat kuitenkin edullisia - miltä kuullostaisi tietylle paneelille räätälöity taatusti maksimiin pystyvä säädin kahdella Faradin super-kapasitorilla? Vitosen maksaa super-kapasitori nykyään.

        Super-kapasitorien kesken pitäisi vaihtaa kenties vain kerran minuutissa eli varmastikin löytyy sopiva harvakseltaan kapasitoreja päikseen vaihteleva katkaisijaratkaisu. Ulostuloon virranrajoitin, jotta virta ei kohoa suuremmaksi kuin kapasitorin varausvirta paneelista.


    • sdfsdfsfsfsf

      > Paneelin teho on paisteen ja lämpötilan mukaan ja miten suoraan paistaa paneeleihin.

      Tämä on eri asia kuin se, kuinka tehokkaasti paneelista voidaan ottaa kerättyä sähköä ulos.

      Jos paneelista voidaan ottaa sähköä aikaisempaa tehokkaammin ulos, ei tarvitse välittää enää yhtä paljon auringon suunnasta.

      Kun paneelin oikosulkee kuormalla, jännite romahtaa. Mikä tahansa muu paneeliin kytketty komponentti kuin kapasitori oikosulkee ja romauttaa paneelin ulostulon - paneeliin kytketty kapasitori lähtee kasvamaan voltteja vinhaa vauhtia.

    • dfgdgdgdg

      > Paneelin teho on paisteen ja lämpötilan mukaan ja miten suoraan paistaa paneeleihin.

      Tämä on eri asia kuin se, kuinka tehokkaasti auringosta kerättyä energiaa voidaan ottaa sähkönä paneelista ulos. Kuorma oikosulkee paneelin ja romauttaa jännitteen - kapasitori lähtee kasvamaan voltteja vinhaa vauhtia.

      Uudelleen ja uudelleen kasvaa kapasitorissa voltit paneelin sen hetkiseen maksimiin.

    • xdfgdgdgdgd

      > Jos nyt ilmoitat paneelitehoksi 0.5amp niin sillä paisteella jona paneelista tuo tulee niin esim
      > akkuun jonka jännite on 13v,paneeli lataa sitä 6.5w teholla.

      Eipä lataa vaan kytkiessäni 12 voltin videokameran akun paneeliin sen näyttäessä 18 volttia kuormittamattomana romahti 2 volttiin jännite. Ei lataa lainkaan tuolla jännitteellä vaikka on paneelissa estodiodi. Tai sitten voltit nousee niin hitaasti, että sillä ei ole käytännön merkitystä eli akun itsepurkautuminen on sama tai suurempi kuin lataus 2 voltilla.

      Vaan nytpä varaankin ensin kapasitorin paneelista 18 volttiin ja dumppaan sen 12 voltin akkuun - nyt lataa akkua. Samaan aikaan kun dumppaan yhtä kapasitoria akkuun toinen kapasitori varautuu taas paneelista 18 volttiin.

      Näin kun uppaa jännitteen - alkaa lataamaan akkua sama paneeli. Eli siis säädin ja komponentti ratkaisee lopputuloksen - ei paneeli.

      • 2000a

        Eipä lataa vaan kytkiessäni 12 voltin videokameran akun paneeliin sen näyttäessä 18 volttia kuormittamattomana romahti 2 volttiin jännite.........

        Eli sinun videokameran akussa ei ollut kuin 2v jännite. Tämä on urinkosähköjätkille niin selvä homma mitä olen kirjoittanut. Myös paneeleille on ilmoitettu vmp piste joka on näissä pienemmissä paneeleissa yleensä n18v ja kuormittamaton jännite 22v riippuen myös lämpötilasta. Mikäli jännitteet ovat tuossa vmp paikkeilla saat paneelistasi parhaimman tehon. Mikäli jännite romahtaa,se ei tarkoita että amp romahtaa koska oikosulkuvirta on vähän isompi . Kun jännite nousee tuon vmp yläpuolelle niin silloin amp saadaan vähempi ja kokonaisteho pienenee,samoin kun jännitteen laskussakin. Voit uskoa että amp on maximit syöttäessäsi virtaa 12v akustoo mppt säätimellä saat lisäamppeereita,siis enempi kuin paneeliin on merkitty. Pikkasen vielä koulua ja kokeilua. Totta on että konkilla voit saada juuri silloin paremmat tehot kun on kytkentä jossa jännitteet romahtaa.


    • aurinkobuusteri.v0.1

      > Voit uskoa että amp on maximit syöttäessäsi virtaa 12v akustoo mppt säätimellä

      Amp on maksimi, voltit ei välttämättä ole ja siten tehoa saattaa puuttua.

      Voltit saa paneelista upattua maksimiin vain kapasitoreilla kuten jo moneen otteeseen esitin. Jos mppt säädin toimii juuri näin, silloin se toimii kuten kuuluu.

      Jos kapasitori ja sitä kautta paneeli on galvaanisesti yhteydessä kuormaan eli "näkee kuorman", suurinta jännitettä ja maksimitehoa ei voi saada. Kapasitori ja paneeli on fyysisesti irrotettava kuormasta varauksen ajaksi. Muuten jännite ei nouse akkua korkeammaksi.

      Varataan maksimiin - puretaan - varataan maksimiin - puretaan -> kun tämä tapahtuu samanaikaisesti molempiin suuntiin kahdella kapasitorilla, voltit keskimäärin ovat nyt enemmän kuin kytkemällä akku suoraan paneeliin.

      Kyseessä on buusteri, joka buustaa latausvoltteja ja sitäkautta tehoa.

      • 2000a

        Varataan maksimiin - puretaan - varataan maksimiin - puretaan -> kun tämä tapahtuu samanaikaisesti molempiin suuntiin kahdella kapasitorilla, voltit keskimäärin ovat nyt enemmän kuin kytkemällä akku suoraan paneeliin. .......

        Niin tämä keskimääräisyys ei riitä. Sinun konkkasi lataus ja purku pitäis saada toimimaan aika suppeaan jännite skaalaan siis purku ja lataus. Esim näin lämpimällä ilmalla paneeleiden tehopiste on ehkä 16v. Ja jo 18v tuotto paneeleista romahtaa selvästi.. jos akkujännite on noussut lähelle 14v,tällöin ei edes mppt säädin anna kuin noin 15% hyödyn 12v akkujärjestelmässä. Vielä kun ottaa jännitehäviön huomioon jos vaikka matkaa 20m paneeleilta akustolle. Omassa 2×100 w paneeleissa sarjakytkennällä mppt säädin pitää jännitteet noin 34voltissa riippuen paisteesta ym....


    • Bonk-Antero

      Tuo kapasitori on peileillä heijastamisen tai paremminkin ledeillä paneeleiden valaisemisen tason Bonk-juttu

      • on.jo.koekäytössä

        On jo kokeiltu. Ledi kirkastui selvästi kapasitoreilla verrattuna suoraan kytkentään paneeliin.


    • sarjaan.taikka.rinnan

      > Vielä kun ottaa jännitehäviön huomioon jos vaikka matkaa 20m paneeleilta akustolle.

      Valmis kapasitoribuusteri sijoitetaan mahdollisimman lähelle paneelia - se uppaa paneelin ulostulon jännitteen, jolloin jännitehäviö vähenee. Säätimet ja kaikki muut voivat olla vaikka ennallaan mutta niille saadaan nyt aikaisempaa korkeampi jännite buustatulta paneelilta.

      Buustatut paneelit voi huoleti kytkeä sarjaan taikka rinnan - ei väliä kummalla tavalla. Koska nyt ei enää kytketä paneeleita toisiinsa vaan kapasitoreja.

      Paneelien sarjaankytkennästä aiheutuu suhteellista tehohäviötä mutta kapasitorien sarjaankytkennästä ei aiheudu.

    • fdgrfdfgdf

      Eipä varannut 12 voltin akkua 19,5 voltin paneeli (lähes täysi auringon kirkkaus keskipäivällä): https://postimg.cc/image/nfabsjv13/

      Lähti nousemaan ensin 2 voltista ja laitoin kellon käyntiin kun tuli 3 volttia lasiin. Oli tarkoitus mitata aikaa kauanko kestää kasvaa neljään volttiin. Takaisin tullessa olikin yllätys kun oli vain 2,9 volttia eli ei mene virran suunta akulle.

      Mutta nythän on tämä aurinkobuusterin aivan ensimmäinen kehitysversio: https://postimg.cc/image/5p8n7nmmv/

      Tuolla voi kokeilla josko akkuun saisi menemään enemmän naksuttelemalla katkaisinta eli jokaisella naksahduksella akku saa palttiarallaa 19 voltin jänniteruiskeen. Kaksi kapasitoria ja yksi katkaisija.

      Tuloliittimiä on tässä versiossa vielä kahdelle samanlaiselle paneelille, koska oli vain yksi vaihtokatkaisin. Jos olisi ollut kaksi vaihtokatkaisinta tai yhdessä katkaisimessa kaksi erillistä kanavaa menisi yhdellä paneelilla ja tuloliittimellä, mikä on tarkoitus.

      Testaamiseen ei vaikuta vaikka on kaksi samanlaista paneelia ruokkimassa kahta kapasitoria, joita vaihdellaan päikseen ulostuloon. Vain toinen paneeli on käytössä kerrallaan ja varaa kapasitorin täyteen. Sama tapahtuisi yhdelläkin paneelilla.

      • eroaverkosta.be

        Buusteria pitäisi naksutella kapasitorien välillä 19 - 12 voltin alueella (tai esim. 17 - 12 kun paneeli ei enää näe auringon maksimia).

        Seuraavaksi pitäisi mitata paneelin kapasitoria varaavan virran suuruus samalla volttivälillä ja sitten rajoittaa ulostulon virta juuri samaksi - menee muuten täyteen akku aurinkobuusterilla sillä virralla millä paneeli varaa kapasitoria.

        Jatkan kehittelyä ja kutsun mukaan kenet tahansa, joka haluaa olla apuna - tämä kotimainen innovaatio voi ratkaisee maailman energiapulan tai ainakin vähentää puutetta halvasta aurinkoenergiasta.


      • 2000a

        Lähti nousemaan ensin 2 voltista ja laitoin kellon käyntiin kun tuli 3 volttia lasiin. Oli tarkoitus mitata aikaa kauanko kestää kasvaa neljään volttiin. Takaisin tullessa olikin yllätys kun oli vain 2,9 volttia eli ei mene virran suunta akulle.............
        No menihän se akun suuntaan kun nousi 2v-2,9v. Eli tiesin aikaisemmin että 12v akussasi on sitten 2v. Tuo on paneelille lähes oikosulku eikä tehoa tule kuin 1w luokkaa paisteella. Yleensä 12v akussa on tuo 12v ja siitä lähdetään ylöspäin jolloin teho 6w ja enemmän. Ihan kiva jos keksit konkalla edullisen buusterin,juuri vastuskytkentään se voi olla hyvä jos hinta pysyy alhaalla


      • dfdfddfdfdfe4s

        > No menihän se akun suuntaan kun nousi 2v-2,9v.

        Meni vain sen pienen hetken kun paneeli näki auringon maksimin ja voltit huipussaan 19,5. Välillä 2 - 2.9V nousu tapahtui melko nopeasti ehkä puolen tunnin kuluessa ja olin kovasti toiveikas akun latauksen suhteen. Sitten pysähtyi kuin seinään ja lähtikin peruuttamaan voltit.

        Heti kun aurinko liikahti ja paneelin kuormittamaton jännite meni alle 19 voltin, akku alkoikin purkaantua. Paneeli meni tilttiin, ampit nollaan ja estodiodi joko päästää läpi tai sitten akku itsepurkautuu matalassa jännitteessä nopeasti.

        Osasin tätä enteillä, koska aikaisemmin auton akulla kokeillessani ei tapahtunut parannusta akun jännitteeseen lainkaan. Paneeli on isoille akuille liian heiveröinen - mutta eipä ole enää kauaa kun aurinkobuusteri alkaa naksuttaa.


      • 2000a
        dfdfddfdfdfe4s kirjoitti:

        > No menihän se akun suuntaan kun nousi 2v-2,9v.

        Meni vain sen pienen hetken kun paneeli näki auringon maksimin ja voltit huipussaan 19,5. Välillä 2 - 2.9V nousu tapahtui melko nopeasti ehkä puolen tunnin kuluessa ja olin kovasti toiveikas akun latauksen suhteen. Sitten pysähtyi kuin seinään ja lähtikin peruuttamaan voltit.

        Heti kun aurinko liikahti ja paneelin kuormittamaton jännite meni alle 19 voltin, akku alkoikin purkaantua. Paneeli meni tilttiin, ampit nollaan ja estodiodi joko päästää läpi tai sitten akku itsepurkautuu matalassa jännitteessä nopeasti.

        Osasin tätä enteillä, koska aikaisemmin auton akulla kokeillessani ei tapahtunut parannusta akun jännitteeseen lainkaan. Paneeli on isoille akuille liian heiveröinen - mutta eipä ole enää kauaa kun aurinkobuusteri alkaa naksuttaa.

        Niin jos 12v akussasi on 2v,epäilen akkusi vikaantuneen


      • dsdfdsfsfsdf

        Akku ladattu myös verkkomuuntajalla ja toimii normaalisti. Auton ajovalon polttimo palaa puoli tuntia kirkkaasti.

        Tässä on esimerkki siitä mihin paneeli ei pysty - akun pikalataus edellyttää suurta tehoa latauksen alkuvaiheessa, josta teho pienenee loppu kohden. Ihan lopussa tehon pitää tipahtaa ylläpitovarauksen tasolle.

        Kapasitoribuusterilla saman akun latauksessa keskijännite olisi ollut (19 - 2V) / 2 + 2V = 10,5 volttia.

        10 ja puoli volttia vastaan 2 volttia samasta paneelista. Pitäisi lähteä lataamaan tyhjääkin akkua.


      • 500.prosenttia

        Aurinkobuusterin konseptissa ei ole kyse enempää eikä vähempää kuin että käyttökelvottomasta tuleekin käyttökelpoinen. 500 prosentin teho edellisessä akkuesimerkissä kapasitoreilla verrattuna suoraan kytkentään akkuun.

        Keskijännite kapasitoreilla kasvaa sitä mukaa kun akun jännite alkaa kasvaa ja on latauksen lopussa (19 - 12V) / 2 +12V = 15,5V eli auton akun saisi täpötäyteen.

        Latausaika riippuu paneelin kapasitoria varaavasta virrasta, jota en vielä ole päässyt kunnolla mittailemaan.


      • 2000a
        500.prosenttia kirjoitti:

        Aurinkobuusterin konseptissa ei ole kyse enempää eikä vähempää kuin että käyttökelvottomasta tuleekin käyttökelpoinen. 500 prosentin teho edellisessä akkuesimerkissä kapasitoreilla verrattuna suoraan kytkentään akkuun.

        Keskijännite kapasitoreilla kasvaa sitä mukaa kun akun jännite alkaa kasvaa ja on latauksen lopussa (19 - 12V) / 2 +12V = 15,5V eli auton akun saisi täpötäyteen.

        Latausaika riippuu paneelin kapasitoria varaavasta virrasta, jota en vielä ole päässyt kunnolla mittailemaan.

        Normi tilanne on kuitenkin se että agm ja lyijy nesteakut ovat latauksen tarpeessa jännitteen pudottua reiluun 12v. Tällöin myös suoraan paneelista alkaa lataamaan akkua. Auton akussa ei kylläkään nopeasti tapahdu mitään tolla noin 0.4-0.5amp virralla.


    • alkaa.selviämään

      https://en.wikipedia.org/wiki/Charge_pump

      Aurinkobuusteri on jännitepumpun sovellus. Kaksivaiheisessa piirissä jännitettä välivarastoidaan ja annetaan kuormalle korkeampana kapasitorista.

      On mahdollista, että tämä muuttaa käsityksemme paneelisähkön tuotannosta - nyt paneeleille annetaan poikkeuksetta resistiivinen eli oikosulkeva kuorma (lamppu, akku, jne.) kun oikea tarkoitusta vastaava kuorma olisi kapasitiivinen eli kuormasta irrotettu kapasitori. Kapasitori ei voi oikosulkea paneelia, koska levyjen ja napojen välillä ei ole galvaanista yhteyttä.

      Yksi vaihtoehto saattaisi olla induktiivinen kuorma. Myöskään sähkömoottorissa ei käsittääkseni ole galvaanista kontaktia napojen välillä - jos moottori pyörii paneelin sähköllä tehokkaammin kuin suoraan lataa akkua, silloin akun lataus kannattaisi tehdä moottorin ja generaattorin avulla.

      Kuorman laadulla on merkittävä vaikutus paneelin tuottoon.

      • ikiliikkujankeksijä

        Ei ole vielä selvinnyt miten konkka muka auttaisi asiaa.
        Laita laita koekytkennät ja mittaustulokset esille.


      • bgnmhkloö

        Kondensaattori voi ylikuormittaa paneelin niin että se kyykkää aivan yhtälailla kuin mikä tahansa muukin kuorma, galvaanisella kontaktilla tai sen puuttumisesta napojen välillä ei ole tässä suhteessa mitään merkitystä.
        Miksi ihmeessä muuten pitää höpöttää jostakin "kapasitoreista"?


    • 2000a

      Paneelille on annettu tietty jännite missä se tuottaa parhaiten. Jos jännite on ylempi tai alempi tuota vmp pistettä niin paneelin teho on vähempi. Juuri mppt säädin pitää tuon jännitteen oikeana ja amppeerit akkuun ovat maksimaaliset.

    • dssdfsdfsdfsdfsdfdsf

      > Ei ole vielä selvinnyt miten konkka muka auttaisi asiaa.
      > Laita laita koekytkennät ja mittaustulokset esille.

      Ei konkka vaan kaksi synkronoitua kapasitoria.

      Teoreettisella tasolla asia on riittävällä tavalla valjennut, sekä esitetty periaate tässä ketjussa ja myöskin esitetty koelaite ja koejärjestely, jollaisella kuka tahansa voi itsekin kokeilla saako enemmän sähköä paneelista. Jokainen kapasitoreista saatu jännitepulssi on enemmän sähköä, joka voidaan vakioida jatkuvaksi jännitteeksi.

      Kyseessä on kaksi tahdistettua jännitepumppua, jonka avulla samalle virralle saadaan paneelista korkeampi jännite ja siten teho. Mikään muu menetelmä ei auta asiassa.

      > galvaanisella kontaktilla tai sen puuttumisesta napojen välillä ei ole tässä suhteessa mitään
      > merkitystä.

      Se juuri on ratkaiseva tekijä - jos on galvaaninen kontakti napojen välillä, jännite ja teho jää matalaksi. Kapasitorilla nousee.

    • dfgdfddfg

      > Miksi ihmeessä muuten pitää höpöttää jostakin "kapasitoreista"?

      Koska asiassa on kyse kapasitanssista ja kapasiteetista.

      Kondensaattori on olemassa mutta aivan eri laitteessa eli jossakin ilmalämpöpumpussa, jossa neste höyrystyy ja kondensaattorissa kondensoituu jälleen takaisin nesteeksi. Tätä faasien eli aineen olomuotojen muutosta käytetään lämpöenergian sitomiseen ja vapauttamiseen.

      Sähkön kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.

      • selkis

        Hah hah, olet joko täys huIIu tai yrität vedättää palstalaisia :)


      • Kapasitori

    • fdgdfgdfg

      > Juuri mppt säädin pitää tuon jännitteen oikeana ja amppeerit akkuun ovat maksimaaliset.

      Todennäköisesti paranee paneelin tuotto, jos paneelin ja mppt-säätimen väliin laitetaan kapasitoribuusteri. Asia selviää tuotapikaa kun aurinkobuusterin vähän kehittyneempi versio saadaan koekäyttöön.

    • tällä.alkuun

      Tässä on koejärjestely, jonka voi helposti toteuttaa.

      Minulla on 0.1 Faradin melko kookas kapasitori, volttimittari ja sekuntikello. Auringon maksimi on ajat sitten mennyt tältä päivältä ja paneelin navoissa on ilman kuormaa 17,2 volttia (maksimi 19,5).

      Nyt voin mitata sekuntikellolla erilaisia jännitteen vaihteluvälejä eli mikä niistä antaa parhaan laskennallisen ampin. Kapasitorin vaihteluväli 12 - 17 volttia antaa selvästi paremmat ampit kuin vaihteluväli 0 - 17 volttia. Laskukaava on A = (F * (Vmax - Vmin) / 2 + Vmin) * t

      Lisää ampin ja faradin laskukaavasta täällä: https://en.wikipedia.org/wiki/Farad

      Valitaan parhaat ampit antava vaihteluväli sille jännitteelle, mikä tarvitaan (esim. akkua olisi kiva ladata vielä tähänkin aikaan 14,5 voltilla olipa ampit mitä on). Mitä pienempi volttien vaihteluväli sitä useammin kapasitorien kesken on vaihdettava.

      Rajoitetaan kapasitorien ulostulon virraksi sama kuin oli parhaan vaihteluvälin kapasitoria varaavan virran suuruus ja vaihdellaan kapasitorien kesken aikavälein t katkaisimella (toinen varautuu ja toinen purkautuu) - nyt olet toteuttanut mppt-säätimen paneelillesi, joka antaa parhaan tuoton juuri tämän hetkiselle auringon asemalle parhailla mahdollisilla volteilla.

      Säädin voi "oppia" parhaat asetukset, kun sama testi tehdään kaikille erilaisille keleille ja ajankohdille ja koostetaan taulukko eli "mapataan" säädin. Pitäisi tietenkin olla erikseen sähköaivo eli kompuutteri, joka säätelee säätimen asetuksia tehdyn mappauksen perusteella automatik mutta sellainen syö sähköä itse, mikä on pois akun latauksesta.

      • 2000a

        Parhaat ampit menee akkuun. Paneelit 2×100w. Vino paiste. Jännite paneeleilta 34v. Amp paneeleilta 3.3 ja akkuun 7.5a. Akun jännite 14v


      • sfdfsdfsdfsdfsdf

        Parhaat ampit saa paneelista vain tietyllä suppealla jänniteskaalalla, joka riippuu paneelin sen hetkisestä maksimista.

        Kun mittailin kapasitorin varausaikaa eri volteilla, niin aika kasvoi selvästi lähellä sen hetkistä maksimia - yli 17 voltin paneeli meni tilttiin, ampit droppasi ja kapasitorin varautuminen muuttui etanan vauhdiksi. Sen hetkinen paneelin maksimi oli 17,25 volttia. Paras ja nopein amppialue olisi saattanut olla sillä hetkellä esim välillä 14 - 16,5 volttia - tämän tiedon saa vain mittaamalla kapasitorin varautumisaikaa päivän eri ajankohtina.

        Paras amppialue löytyy mittaamalla kuten edellä esitin ja valitsemalla käyttöön vain tämä volttialue. Toinen seikka on sitten se, että kaapeloinneista voi aiheutua jännitehäviötä, joka kannattaa kompensoida paneelin lähtöpäässä - ja tässäkin buusteri voi olla apuna.


      • Topasikari
        sfdfsdfsdfsdfsdf kirjoitti:

        Parhaat ampit saa paneelista vain tietyllä suppealla jänniteskaalalla, joka riippuu paneelin sen hetkisestä maksimista.

        Kun mittailin kapasitorin varausaikaa eri volteilla, niin aika kasvoi selvästi lähellä sen hetkistä maksimia - yli 17 voltin paneeli meni tilttiin, ampit droppasi ja kapasitorin varautuminen muuttui etanan vauhdiksi. Sen hetkinen paneelin maksimi oli 17,25 volttia. Paras ja nopein amppialue olisi saattanut olla sillä hetkellä esim välillä 14 - 16,5 volttia - tämän tiedon saa vain mittaamalla kapasitorin varautumisaikaa päivän eri ajankohtina.

        Paras amppialue löytyy mittaamalla kuten edellä esitin ja valitsemalla käyttöön vain tämä volttialue. Toinen seikka on sitten se, että kaapeloinneista voi aiheutua jännitehäviötä, joka kannattaa kompensoida paneelin lähtöpäässä - ja tässäkin buusteri voi olla apuna.

        Paras ja nopein amppialue olisi saattanut olla sillä hetkellä esim välillä 14 - 16,5 volttia ..........

        EI, vaan esim 16.4-16.41v


      • sdfdsfsfsdfsdfsdf

        > EI, vaan esim 16.4-16.41v

        Tottahan tuo on mutta ajattelinkin asiaa kapasitorien kesken switshaamisen kannalta.

        Noin pientä vaihteluväliä ei kannata kapasitoreilla pyörittää. Nämä kalliit mppt-purkit tekee homman ilmeisesti niin, että paneelin ulostuloa katkotaan tietyllä taajuudella - näkee kuorman - ei näe kuormaa - näkee kuorman. Tähän tarvitaan aktiivista elektroniikkaa, joka taas puolestaan syö kuormasta.

        Kapasitoribuusteri yksinkertaisimmillaan tarvitsee jonkinlaiset katkaisijat, joilla vaihdetaan kapasitoreja päikseen varaavan ja purkavan kesken. Sitten voisi olla trimmerit ja säätöalue, jota käytetään tietyssä tiedetyssä tilanteessa. Tilanteita voisi olla erilaisia, joista valitaan käyttöön sillä hetkellä sopivin.

        Älyä voi lisätä tarpeen mukaan. Järjstelmän koon kasvaessa sähköaivon suhteellinen kuormastasyönnin osuus vähenee.


      • 2000a
        sdfdsfsfsdfsdfsdf kirjoitti:

        > EI, vaan esim 16.4-16.41v

        Tottahan tuo on mutta ajattelinkin asiaa kapasitorien kesken switshaamisen kannalta.

        Noin pientä vaihteluväliä ei kannata kapasitoreilla pyörittää. Nämä kalliit mppt-purkit tekee homman ilmeisesti niin, että paneelin ulostuloa katkotaan tietyllä taajuudella - näkee kuorman - ei näe kuormaa - näkee kuorman. Tähän tarvitaan aktiivista elektroniikkaa, joka taas puolestaan syö kuormasta.

        Kapasitoribuusteri yksinkertaisimmillaan tarvitsee jonkinlaiset katkaisijat, joilla vaihdetaan kapasitoreja päikseen varaavan ja purkavan kesken. Sitten voisi olla trimmerit ja säätöalue, jota käytetään tietyssä tiedetyssä tilanteessa. Tilanteita voisi olla erilaisia, joista valitaan käyttöön sillä hetkellä sopivin.

        Älyä voi lisätä tarpeen mukaan. Järjstelmän koon kasvaessa sähköaivon suhteellinen kuormastasyönnin osuus vähenee.

        Tähän tarvitaan aktiivista elektroniikkaa, joka taas puolestaan syö kuormasta.......

        Siksipä ilmoitetaan hyötysuhteeksi yleensä n 95-98%. Pikku säätimet ovat pinnastaan melko lämpimiä max kuormalla


      • eioletodellista
        sdfdsfsfsdfsdfsdf kirjoitti:

        > EI, vaan esim 16.4-16.41v

        Tottahan tuo on mutta ajattelinkin asiaa kapasitorien kesken switshaamisen kannalta.

        Noin pientä vaihteluväliä ei kannata kapasitoreilla pyörittää. Nämä kalliit mppt-purkit tekee homman ilmeisesti niin, että paneelin ulostuloa katkotaan tietyllä taajuudella - näkee kuorman - ei näe kuormaa - näkee kuorman. Tähän tarvitaan aktiivista elektroniikkaa, joka taas puolestaan syö kuormasta.

        Kapasitoribuusteri yksinkertaisimmillaan tarvitsee jonkinlaiset katkaisijat, joilla vaihdetaan kapasitoreja päikseen varaavan ja purkavan kesken. Sitten voisi olla trimmerit ja säätöalue, jota käytetään tietyssä tiedetyssä tilanteessa. Tilanteita voisi olla erilaisia, joista valitaan käyttöön sillä hetkellä sopivin.

        Älyä voi lisätä tarpeen mukaan. Järjstelmän koon kasvaessa sähköaivon suhteellinen kuormastasyönnin osuus vähenee.

        Tämähän alkaa olla viihdettä, seuraavaksi otat varmaan käyttöön kompostorit.


      • kellota.paneelisi

        > Tämähän alkaa olla viihdettä

        Mittaa paneelisi. Ohjeet on ylempänä. Iske napoihin kiinni kapasitori ja kellota eri volttivälit päivän eri aikoina. Saatat yllättyä kun kunnon amppeja tuleekin vain kapealla välillä ennen senhetkistä maksimia.

        Jos akkusi vetää voltit alle paneelin kunnon volttivälin, on paneeli tiltissä ja sitten manataan palstoilla kun "ei sillä aurinkosähköllä mitään karunaa kaadeta".

        No ei taatusti kaadeta jos on paneelit tiltissä. Kapasitori ei tilttaa paneelia.


    • dfgdfgdgdgdg

      Auringon maksimin aikana paneelin kapasitorin volttivälien tarkka mittaaminen vaikeaa, kun kapasitori täyttyy silmänräpäyksessä. Tässä kohdassa tarvittaisiin hieman isompi kapasitori kuin 0.1F. Paneelissa huimat 25,9 volttia.

      Maksimia kestää vain tunnin päivässä, jolloin mittaaminen maksimin ulkopuolella on lopputuloksen kannalta mielekkäämpää.

      Tunti auringon maksimia päivässä ja kymmenen tuntia ei-maksimia. Kymmenen tuntia ratkaisee koko päivän saannon - sen optimointi tärkeämpää kuin hetkellisen maksimin.

      • ikiliikkujankeksijä

        Kerrataanpa, paneelista saa parhaat tehot kun virtaa otetaan vain sen verran että paneelin jännite ei laske paljoakaan max.P:n jännitteestä. OK?
        Aika jolloin paneelista voi ottaa virtaa, ei voi ylittää 100%. OK?
        Kun paneelilla syötetään vuorotellen kahta konkkaa,se on yhteensä korkeintaan 100%. OK?
        Konkka tyhjänä imaisee virtaa täysillä, niin paneelin jännite kyykkää alle max.P jännitteen. OK?
        Jos sait neljä oikein niin lopputulema on että konkkavirityksistä on vain haittaa.


      • dfgdgfdfgdf

        > Konkka tyhjänä imaisee virtaa täysillä

        Mikä onkin tarkoitus eli kyse on siitä mikä komponentti ottaa paneelista eniten sähköä suhteessa aikayksikköön.

        Konkkaa ei lasketa tyhjäksi vaan sille valitaan sopivin vaihteluväli. Väli 19 - 12 volttia tuottaa kapasitoreilla keskijännitteeksi 15,5 volttia (kun toinen on tyhjä niin toinen on täysi). Jos paneeli antaa parhaat ampit jännitteelle 15,5 volttia mutta tyhjä akku vetäisi voltit 11 volttiin, niin buustaako?

        Veikkaanpa, että buustaa. Tämä muuten on yksinkertainen konspeti, jonka fiksu peruskoululainen voi nopsaan oivaltaa.

        Vuorokauden kehittelyn jälkeen ulostulossa on nyt potentiometri ja diodi estämään virran pääsy akulta takaisin kapasitoreille päin. Yhdelläkin kapasitorilla voi kokeilla jännitteen uppaamista akun latauksessa - jännite ylös kapasitoriin ja purku akkuun. Ja uudelleen ja uudelleen. Jännitehän nousee paneelista kapasitoriin nopeammin kuin akkuun.

        Konseptissa ei pitäisi olla moittimista mutta käytäntö tietenkin ratkaisee lopulta asian.


      • dfgdfgdggfg

        Jos olisi helppo piirtää graafi, niin siinä olisi akulla melko tasaisesti nouseva kuvaaja. Kapasitorien kuvaaja on piikikkäitä kolmioita ja menee monta kertaa akun kuvaajan yläpuolelle - ne akun kuvaajan yli menevät kapasitorien piikit olisi väritetty eri värillä ja selosteena buustaus.

        Akun kuvaajan yläpuolelle menevät eri väriset alueet laskettuna yhteen olisi tehon lisäys suhteessa aikaan (graafinen integrointi).


      • ikiliikkujankeksijä
        dfgdgfdfgdf kirjoitti:

        > Konkka tyhjänä imaisee virtaa täysillä

        Mikä onkin tarkoitus eli kyse on siitä mikä komponentti ottaa paneelista eniten sähköä suhteessa aikayksikköön.

        Konkkaa ei lasketa tyhjäksi vaan sille valitaan sopivin vaihteluväli. Väli 19 - 12 volttia tuottaa kapasitoreilla keskijännitteeksi 15,5 volttia (kun toinen on tyhjä niin toinen on täysi). Jos paneeli antaa parhaat ampit jännitteelle 15,5 volttia mutta tyhjä akku vetäisi voltit 11 volttiin, niin buustaako?

        Veikkaanpa, että buustaa. Tämä muuten on yksinkertainen konspeti, jonka fiksu peruskoululainen voi nopsaan oivaltaa.

        Vuorokauden kehittelyn jälkeen ulostulossa on nyt potentiometri ja diodi estämään virran pääsy akulta takaisin kapasitoreille päin. Yhdelläkin kapasitorilla voi kokeilla jännitteen uppaamista akun latauksessa - jännite ylös kapasitoriin ja purku akkuun. Ja uudelleen ja uudelleen. Jännitehän nousee paneelista kapasitoriin nopeammin kuin akkuun.

        Konseptissa ei pitäisi olla moittimista mutta käytäntö tietenkin ratkaisee lopulta asian.

        > Konseptissa ei pitäisi olla moittimista mutta käytäntö tietenkin ratkaisee lopulta asian.
        >
        Niin tuppaa olemaan ikiliikkujan keksijöillä, idea hyvä mutta vekotin ei toimi.


      • mieluummin.buusterilla

        No kokeilen juuri aurinkobuusterin 0.1 versiota siten, että sama pikkupaneeli on kytketty auton akkuun, jossa lähtötilanteessa vain 7 volttia.

        Yleismittari kytketty virtamittausta varten ja näyttää jatkuvana vain 0,01 - 0,02 virtaa. Paneeli ei suinkaan osoita kohti aurinkoa juuri nyt vaan näkee vain taivasta ikkunan läpi.

        Kun alan räpsyttää kapasitorien kesken katkaisijalla, mittarissa virtapiikit ovat kymmenkertaisia. Näitä kymmenkertaisia piikkejä ei tulisi mitenkään ilman kapasitoribuusteria.

        Jos kymmenkertaiset piikit voidaan tasoittaa ilman tehohäviötä, paneelista tulisi enemmän sähköä kuin ilman buusteria.


      • gddfgdgffdd

        Eli tutkimuksen seuraava vaihe keskittyy kapasitoreilta tulevan virran rajoittamiseen siten, että paneeli ei yritä täyttää tyhjää kapasitoria vaan ideaalivolttivälillä toimivia kapasitoreja (tällä hetkellä akun latauksen kannalta ideaaliväli 16 - 12 volttia).

        Kapasitorin jännite ei saisi painua alle 12 voltin vaan tuore kapasitori 16 voltilla on aina juuri silloin vaihdossa. Näin keskijännite olisi hyvä kaikin puolin ja virta vakautettu.


      • mittaustekniikkaa
        mieluummin.buusterilla kirjoitti:

        No kokeilen juuri aurinkobuusterin 0.1 versiota siten, että sama pikkupaneeli on kytketty auton akkuun, jossa lähtötilanteessa vain 7 volttia.

        Yleismittari kytketty virtamittausta varten ja näyttää jatkuvana vain 0,01 - 0,02 virtaa. Paneeli ei suinkaan osoita kohti aurinkoa juuri nyt vaan näkee vain taivasta ikkunan läpi.

        Kun alan räpsyttää kapasitorien kesken katkaisijalla, mittarissa virtapiikit ovat kymmenkertaisia. Näitä kymmenkertaisia piikkejä ei tulisi mitenkään ilman kapasitoribuusteria.

        Jos kymmenkertaiset piikit voidaan tasoittaa ilman tehohäviötä, paneelista tulisi enemmän sähköä kuin ilman buusteria.

        Onkohan tuo yleismittarisi digimittari, se näyttää tuossa tilanteessa ihan mitä sattuu. Analoginen osoitinmittari näyttäisi todellista keskiarvoa. Vielä parempi olisi oskilloskooppi joka näyttää käyrän lisäksi laskennallisen tehollisarvon.


    • AapeliAppiUkko

      en jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta eikö voida olettaa etä mppt säätimen sisääntulossa olisi kondenssaattori ottamassa vastaan paneelilta tulevaa tehoa?

      • sdrgrsgrsgdsrg

        Siellä on todennäköisimmin hakkuri, joka paloittelee paneelilta tulevan sähkön pienempiin osiin. Näkee kuorman - ei näe kuormaa - näkee kuorman - ei näe kuormaa. Nyt keskiarvo jännitteelle on puolet jatkuvasti kuormitetusta.

        Arvelen kapasitoreilla saatavan enemmän virtaa - se ei paloittele kuin kytkentähetkellä, joka taajuus voi olla vaikka useita sekunteja ellei jopa minuutteja super-kapasitoreilla.

        > Vielä parempi olisi oskilloskooppi joka näyttää käyrän lisäksi laskennallisen tehollisarvon.

        Kyllä toki. Tämä on vielä tällaista konseptin tuumailua yleisellä tasolla kuin valmiin härpättimen rakentelua, joka ilman muuta voi tulla kyseeseen sekin. Jos on joku joka tietää enemmän elektroniikasta, niin tervetuloa mukaan suunnittelutiimiin.

        Testipaneeli on melko huokea hieman A4-kokoista suurempi, joka tänään antoi suoraan aurinkoon kohdistettuna ikkunan läpi maksimissaan 250 mA akun lataukseen. Ilmoitettu virta on 500 mA eli heti voi puolittaa todellisen maksimitehon ilmoitetusta. Tämä oli syy miksi buusteria ylipäänsä ryhdyin tuumailemaan eli auton akun lataus päivän aikana tällaisella kevyellä minipaneelilla.

        Paneeli on kevyt ja ripustaminen ikkunoihin helppoa.


    • Busteri

      Oliko jollain otsikon säädin käytössä ? Huutaako flekti siinä koko ajan, vai silloin tällöin ?

    • Anonyymi

      Säädin vatti 30a mppt missä vika ei kestä kuormaa. Jääkaappi ja pakastin+ledi valot,kulutus n.12a.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mulla on niin ikävä sua mies

      taas senki hunajakipon mies. Tai aina :)
      Ikävä
      290
      1842
    2. Slava Ukraine-mölisijöiden vuoksi Suomi syöksyy nyt synkkään lamaan

      Eivät tainneet mölisijät tajuta millaisia kustannusseurauksia tästä maalle ja sen kansalaisille seuraa.
      Maailman menoa
      436
      1729
    3. Ernan pahoinpitely

      Erna pahoinpidelty. Törkeää Seiskalta nimittää tuota kissatappeluksi. Erna kertoo tässä lehtijutussa että hänellä on turvamies aina yöelämässä. Missä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      38
      933
    4. Beata Papp gold digger (Leppilampi)

      Kivasti nuori nainen turvasi toimeentulonsa kun antoi setämihelle. Naiset!!! Kyllä niitä setämiehiä löytyy aina vaikka naama ois kuin petolinnun perse
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      915
    5. Eikö olenkin niin, että

      jos sinulla mies on ikävä, niin sinä otat yhteyttä vaikka sinua olisi kielletty. Jos, oikeasti tuntee ja haluaa, sitä taistelee.. eikös? Teen vain
      Ikävä
      64
      879
    6. Millanen oli tunnereaktio

      Millanen tunnereaktio oli viimeksi ku kaipauksen kohteen näit?
      Tunteet
      58
      806
    7. Paras muistosi hänestä?

      Mitä muistoa muistelet mieluiten ikävöimästäsi ja miksi?
      Ikävä
      67
      801
    8. Miksi Sanna pukeutuu kuin katuhuora?

      Phyi! https://www.is.fi/viihde/art-2000009002181.html
      Maailman menoa
      229
      783
    9. Martina taistelija.

      WSOY tällä hetkellä listan kärjessä, eli myydyin kirja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      104
      691
    10. Sopiiko sinulle?

      Jos nyt kaikesta huolimatta löydettäisiin yhteistä aikaa niin, että voisimme keskustella tämän sotkeentuneen lankakerän auki. Jos et itsesi vuoksi, ni
      Ikävä
      28
      660
    Aihe