Transmiehet/ transmaskuliinit hoi!

En oo, kiitti vinkistä! Millaisia fb-ryhmiä on olemassa? Oon kuullu vaan sinuiksi-chateista, mutta kuumottelen niihinkin osallistumista...

Poju kirjoitti:

En oo, kiitti vinkistä! Millaisia fb-ryhmiä on olemassa? Oon kuullu vaan sinuiksi-chateista, mutta kuumottelen niihinkin osallistumista...

Tietoa löytyy foorumilta. Moni on niissä omalla nimellään ja kuvallaan, joten siksi niistä ei ole tietoa kuin ns.suljettujen ovien takana ja ryhmät ovat salaisia.

Jokutyyppi kirjoitti:

Tietoa löytyy foorumilta. Moni on niissä omalla nimellään ja kuvallaan, joten siksi niistä ei ole tietoa kuin ns.suljettujen ovien takana ja ryhmät ovat salaisia.

Ok. Toisaalta järkevää et on joku rauhallisempi paikka asioiden keskusteluun.

Kiva kuulla et meni hyvin :) Toki se varmasti on iso muutos kaikkien lähipiirin elämässä. Musta se ei haittaa, jos joku ei ainakaan heti ymmärrä juttua, tai pysty samaistumaan kokemukseen. Kunhan on halua ja kiinnostusta ottaa asia vakavasti ja yrittää tukea. Se on sitte eri juttu jos kaikkea pidetään vitsinä tms.

Jouduitko poikkasemaan ihmissuhteita, vai löysitkö vaan uusia tuttavuuksia hoitojen jälkeen?

Itteä pelottaa just se, että jos kaikki lähipiiri kääntää selkänsä. Muutama suht hyvä ystäväkin on aika uskovaisia, et voin kuvitella ettei olis kovin kevyt vastaanotto... Onneks oma perhe on kai aika avomielinen ja myös pari hyvää ystävää. Ihan ekana pitäs varmaan yrittää raahautua jollekin psykologille juttelemaan näistä jutuista, kun tosi kauan oon vaan pyöritelly pään sisällä.

Osa suhteista meni poikki ja osa ei. Sanoisin että väkisinkin osa ihmissuhteista päättyy kun aloittaa prosessin, aina on joku joka ei ymmärrä tai hyväksy.

Perheelle asia on varmasti aina vaikein, mutta sekin helpottaa ajan kanssa. Pitää olla samaan aikaan armollinen ja tiukka. Ei kannata sietää vähättelevää asennetta edes perheeltä. Jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi omana itsenään. Minä aikoinaan ilmoitin että jos kieltäytyy korjattua nimeä käyttämästä, niin ei tarvitse pitää yhteyttä. Elämä on liian lyhyt toisten miellyttämiseksi. Tietysti jokaisen oma valinta jos haluaa esim. antaa perheelle vapauden käyttää kastenimeä.

Toisaalta sen sitten huomaa ketkä ovat oikeita ystäviä, jotka eivät laita välejä poikki.

Poju kirjoitti:

Jouduitko poikkasemaan ihmissuhteita, vai löysitkö vaan uusia tuttavuuksia hoitojen jälkeen?

Itteä pelottaa just se, että jos kaikki lähipiiri kääntää selkänsä. Muutama suht hyvä ystäväkin on aika uskovaisia, et voin kuvitella ettei olis kovin kevyt vastaanotto... Onneks oma perhe on kai aika avomielinen ja myös pari hyvää ystävää. Ihan ekana pitäs varmaan yrittää raahautua jollekin psykologille juttelemaan näistä jutuista, kun tosi kauan oon vaan pyöritelly pään sisällä.

Lue lisää

Psykologilla, hoitajalla tai terapeutilla käyminen voi olla tosi hyvä juttu, mutta siinä on valitettavasti se riski, että kohdalle sattuu transfobinen tapaus, joka yrittää saada käännytettyä "normaaliksi".

Asiankokenut kirjoitti:

Psykologilla, hoitajalla tai terapeutilla käyminen voi olla tosi hyvä juttu, mutta siinä on valitettavasti se riski, että kohdalle sattuu transfobinen tapaus, joka yrittää saada käännytettyä "normaaliksi".

Lue lisää

Niin no, tuon vuoksi oon varmaan pantannutkin kallonkutistajille menemistä... En kaipaa mitään superkannustavaa "joo just noin oot vaan oma ittes oot TÄYDELLINEN" terapeuttia, mut tiiän et tässä tilanteessa en jaksa mitään änkyrävänkyrääkään jolle pitää joka ikinen sana todistaa oikeeksi. Tuntuu vaan helpommalta yrittää ignoorata koko paska x/

tman kirjoitti:

Osa suhteista meni poikki ja osa ei. Sanoisin että väkisinkin osa ihmissuhteista päättyy kun aloittaa prosessin, aina on joku joka ei ymmärrä tai hyväksy.

Perheelle asia on varmasti aina vaikein, mutta sekin helpottaa ajan kanssa. Pitää olla samaan aikaan armollinen ja tiukka. Ei kannata sietää vähättelevää asennetta edes perheeltä. Jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi omana itsenään. Minä aikoinaan ilmoitin että jos kieltäytyy korjattua nimeä käyttämästä, niin ei tarvitse pitää yhteyttä. Elämä on liian lyhyt toisten miellyttämiseksi. Tietysti jokaisen oma valinta jos haluaa esim. antaa perheelle vapauden käyttää kastenimeä.

Toisaalta sen sitten huomaa ketkä ovat oikeita ystäviä, jotka eivät laita välejä poikki.

Lue lisää

Ok, kiitos ku kerroit. Joo se on varmaan totta, että tavallaan näkee ketkä on niitä tosiystäviä.
Emt, tuntuu vaan jotenkin tosi itserakkaalta sanoa vaikka perheenjäsenille, et tästä lähin mua on nyt kohdeltava poikana, ku oon kuitenki pukenu mutisematta ihan naisellistaki tyyliä vaikka ei se oo omalta tuntunukaan... On sellanen teeskentelijä-petturi-olo.

Poju kirjoitti:

Niin no, tuon vuoksi oon varmaan pantannutkin kallonkutistajille menemistä... En kaipaa mitään superkannustavaa "joo just noin oot vaan oma ittes oot TÄYDELLINEN" terapeuttia, mut tiiän et tässä tilanteessa en jaksa mitään änkyrävänkyrääkään jolle pitää joka ikinen sana todistaa oikeeksi. Tuntuu vaan helpommalta yrittää ignoorata koko paska x/

Lue lisää

Kannattaa aluksi vähän kysellä mikä on ko henkilön asenne vähemmistöjä kohtaan. Jos selkeän negatiivinen, sellaiselle ei tietenkään kannata mennä.

That said, kävin vuosia todella mukavalla terapeutilla, jonka kanssa tulin erittäin hyvin toimeen ja käynneistä oli paljon iloa ja helpotusta raskaaseen elämäntilanteeseeni, kun yritin päästä hoitoihin, mutta sainkin aluksi jäähyä. Kyseinen terapeutti myönsi lopettaessani olleensa aluksi lähes transfobinen ja toivoneensa, että ymmärrän olevani nainen ja lopetan trasnhaihattelut. Tietenkin hän muutti mielensä nähdessään, kuinka hoidot vaikuttivat ja aloin voida huomattavasti paremmin.