Volvon huoltohinnat

huollot

Minulla on n. 5 vuotta vanha D3 moottorilla varustettu volvo. Nyt on aika käyttä huollossa ja menin merkkiliikkeelle varaamaan huollon aikaa. Kyseessä onkin vähän isompi huolto ja kertoivat hinta-arvioksi n. 1 600€. En meinannut usko hintaa, mutta näin se kuulemma on. No ensiviikolla pitää lähteä kyselemään ko tyyppisen huollon hintaa muualta. Volvon huollot on yleensäkin merkkiliikkeessä niin kalliit, että seuraava auto ei ole enää Volvo, muutenkin uudemman mallin Volvo on ollut suuri pettymys autona.

37

1033

    Vastaukset

    • Köyhät ne täällä jaksaa valittaa. Syökää silakkaa 😀

      • S60, -07, 260 tkm.
        Iskunvaimentimien vaihto eteen 260 €, suhteettomin hinta jousen alle tuleva kumilärpykkä 48 € Volvo liikkeestä.
        Nokkahihnan ja suodattimien vaihto, osat 240€, työ 160€.

        Öljyn vaihto 60€

        Halpaa, halpaa


    • Viime kesän huolto maksoi jarrutöineen lähes kaksi tonnia, kilometrejä oli reilu 100 t. Kalliina pidin, kun aiemmin ei ole ollut Volvoa. Mutta enemmän yllätti, kun huhtikuussa tuli täyteen seuraava 30 tkm ja huollon hinta oli 400 paikkeilla.

    • Tietyt huollot ovat kalliimpia kuin ns. välihuollot. Jarrurempat kannattaa teettää muualla jos rahankulu hirvittää, ne on sellaisia hommia että kuka tahansa ne tekee.

    • volvo v70 vm 2015 60000 huolto 440e merkkiliikkeessä uk loviisa

      • Valohoitoa on annettu tuohon hintaan?


    • Ainoa, että tuo sinun Volvosi oli kyllä juuri vanheneva V60 malli. Vuonna 2018 juurikin noihin aikoihin lanseerattiin jo täysillä uutta V60 mallia.

      Mutta mitä tulee tuohon hintaan, niin eihän se ole ollut edes ns. isompi huolto, vaan sinne on kyllä tehty jotakin ylimääräistäkin. Kannattaa lukea tarkemmin aina se huoltoerittely, kyylä sieltä löytyy sentilleen joka nippeli ja työn osuus, mitä tehty on.

      Minulla on ollut useampi Volvo menneinä vuosina ja nyt on tämä uusin V60 vm. 2019 alla. Ikinä ei ole huolto maksanut noin paljoa, vaikka olen merkkiliikkeessä huollot teetättänyt. Olisiko kallein ollut luokkaa 800.- alta tonnin kumminkin. Itse sanon aina huoltoon vietäessä, että pesusäiliöitä ei tarvitse täyttää ja aikoinaan kun joutui vielä polttimoita uusimaan, niin kielsin niidenkin vaihdot, lediaikanahan niitä ei juurikaan enää uusita. Pelkästään, jos sinulle on vaihdettu useampi polttimo, täytetty pesunestesäiliö jne, voi loppusummaan tulla satku-pari.

      Tuohon hintaan sulle on pantu arvioksi jarrupalojen vaihtoa, jarrunesteen vaihto, mahdollinen vaihteistoöljyn vaihto jne. Kyllä se näillä ylimääräisillä töillä saadaan tuo summa provosoitua kohtuuttomaksi tänne suolipalstalle, mutta totuus on sitten miltei aina toinen, eli nuo eivät ole enää ns. määräaikaishuoltohintoja, siis polttimoiden vaihdot, pesunesteiden lisäykset, jarrupalojen/sen yhteydessä pakosti mukaan tuleva jarrunesteen vaihto.

      Jo se kertoo, että sinne tehdään paljon muutakin, kun liike antaa hinta/kustannusarvion. Liikkeestä saa sentilleen tarkan hinnan, jos kyseessä on normaali määräaikaishuolto ja siellä sanotaan, että ei sisällä ylimääräisiä töitä, joita sinulle nyt on arvioitu tulevaksi, kun olet kertonut heille, että tuo ja tuo pitäisi laittaa ja laittakaapa vielä tuokin. Ei siis mennyt tämä provo läpi.

    • Joo. toi vanhemman mallin V60 on ollut monelle muullekin pettymys. Tämä 2019 V60 ei varmasti ole pettymys enää kenellekään. Aivan eri planeetalta oleva auto edelliseen malliin verrattuna. Myös paremman näköinen ja huomattavasti tilavampi. Valittiinpa heti myös vuoden talviautoksi, johonka vanhempi malli ei olisi yltänyt ikinä. Kannattaa ehdottomasti testata. Halvimman mallin manuaalinakin saa jo hintaan n. 42000. Automaatti 43-44000. Tuonluokan premium autoksi ei todellakaan ole paha hinta.

      Mitään ei kannata mutuilla tästä uudesta mallista, jos sitä ei käy koittamassa. Tuleva S60 on myös hyvännäköinen, dieseliähän sieltä ei löydy enää ollenkaan ja sieltä saa T4 mallin suunnilleen samaan hintaan kuin V60 D3 automaatin, taitaa olla hieman edullisempikin.

    • Volvon huoltohinnat ovat aina olleet korkeat, jopa Mersun huoltaminen on halvempaa.

      • Katsoppa kun Volvo ei olekaan mikään kansanauto, kuten Mersu. Volvo on tyylitietoisten ja varakkaiden autovalinta. Uudet V60-V90 mallit pesee ajettavuuden puolesta laatikkomersut mennen tullen.

        Huoltohinnat korkeat? So what? Yksi 1000 sinne tai tänne. Kyllä minä ainakin voisin sen turhempaankin laittaa, kuin Volvoni 30 tkm huoltoon.

        Mikä suomessa ilmaista olisi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Katsoppa kun Volvo ei olekaan mikään kansanauto, kuten Mersu. Volvo on tyylitietoisten ja varakkaiden autovalinta. Uudet V60-V90 mallit pesee ajettavuuden puolesta laatikkomersut mennen tullen.

        Huoltohinnat korkeat? So what? Yksi 1000 sinne tai tänne. Kyllä minä ainakin voisin sen turhempaankin laittaa, kuin Volvoni 30 tkm huoltoon.

        Mikä suomessa ilmaista olisi.

        Hyvin sanottu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Katsoppa kun Volvo ei olekaan mikään kansanauto, kuten Mersu. Volvo on tyylitietoisten ja varakkaiden autovalinta. Uudet V60-V90 mallit pesee ajettavuuden puolesta laatikkomersut mennen tullen.

        Huoltohinnat korkeat? So what? Yksi 1000 sinne tai tänne. Kyllä minä ainakin voisin sen turhempaankin laittaa, kuin Volvoni 30 tkm huoltoon.

        Mikä suomessa ilmaista olisi.

        Pointti ei olekaan lisähinnassa, vaan mitä sillä saa. Volvon tapauksessa turha työtä, jota paremmin suunniteltuun autoon ei tarvitse tehdä lainkaan.


      • Meillä V70-15 D4 awd (2.4), sekä V60 -13 D2, ei valittamista. Huoltovälinä pidetty 20tkm, hinnat 200-600€ välillä, molemmat automaatteja ja öljyt vaihdetaan niihin 60tkm välein. Pirkanmaalla muitakin kuin sininen, esim. VMS Racing ja Multikaara.


    • Opettelee huoltamaan itse mikäli siihen on mahdollisuus. Samalla oppii autoista yhtä sun toista ja voi jopa auttaa kaveria ja saada siitä korvauksen.

    • Paljonko mahdoit autostasi maksaa jos 1600 euroa tuntuu kalliilta...

    • Pian 10 vuotta ollut perheessä Volvoja ja Mersuja rinnakkain ja omankin kokemukseni mukaan Volvon huolto maksaa ilman lisätöitä suunnilleen puolet lisää verrattuna Mersun huoltoon Veholla.

      Syynä valmistajan suunnitteluvalinnat ja varaosahinnoittelu, joita ei ole optimoitu asiakkaan kannalta.

      • Minä en usko tuohon, että Volvon määräaikaishuollot olisivat puolet kalliimpia, kuin Mersun vastaavat, kuiteista kopiot, missä näkyvät tehdyt työt ja hinnat. Saat nimesi kyllä näkymättömiin.

        Sellaiset kuitit, että molemmissa on sama huolto, eikä niin, että Volvossa iso huolto ja Mersussa välihuolto.

        Jos tuollaista skeidaa levittelee täällä, pitää olla miestä heittää faktat pöydälle.
        Puhuahan voidaan mitä sylki suuhun tuo.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minä en usko tuohon, että Volvon määräaikaishuollot olisivat puolet kalliimpia, kuin Mersun vastaavat, kuiteista kopiot, missä näkyvät tehdyt työt ja hinnat. Saat nimesi kyllä näkymättömiin.

        Sellaiset kuitit, että molemmissa on sama huolto, eikä niin, että Volvossa iso huolto ja Mersussa välihuolto.

        Jos tuollaista skeidaa levittelee täällä, pitää olla miestä heittää faktat pöydälle.
        Puhuahan voidaan mitä sylki suuhun tuo.

        En ala sinun vuoksesi maskaamaan kuiteista rekisteritunnuksia, korinumeroita ja omistajan nimiä pois, ja koska huoltohistoria on osa auton identiteettiä, se on tietenkin jo seuraavalla käyttäjälle siirtyneiden osalta mennyt auton mukana. Puhun silti omien todellisten havaintojeni pohjalta. On oma asiasi uskotko näitä kummankin merkin tuntevan omistajan havaintoja vai et.

        En edes väitä tehneeni kattavaa vertailua eri mallien välillä, vaan puhun perheessäni yli 30 vuoden ajalla käytössä olleiden 8 Volvon ja 4 Mersun kokemuksella. Tällä kokemuksella pidän ylempänä mainittuja 1600 € ja 2000 € huoltolaskuja täysin todellisina. Olen itse välttynyt Volvon lähes 2000 € määräaikaishuollolta vain puhaltamalla pelin poikki 1500 € kohdalla ja noutamalla jarrulevyt, palat ja käsijarrukengät tarvikeliikkeestä ja vaihtamalla ne itse. Vertailuni ei ole aivan tasapuolinen, koska kaikki uutena ostamamme autot ovat olleet Volvoja, toisaalta käytettynä hankitut Mersumme ovat (olleet) joko Daimler-Benzin tai Daimler AG:n valmistamia. Kadotetun vuosikymmenen Väyrysiä ja muita Daimler-Chrysler romuja ei ole meillä nähty. Jos olisi, mieli saattaisi olla erilainen?

        Oman kokemukseni mukaan takaveto-Volvot olivat auton hintaan nähden kohtuuhintaisia huollettavia. Tämä pätee jopa niin, että mielestäni osa näiden vanhojen Volvojen kestävyyslegendaa ei ole pelkkää kestävyyttä, vaan osin myös edullista ja helppoa ylläpitoa halvoilla osilla. Takaveto-Volvon tuotekehitys ei lakannut edes valmistuslinjan pysähtymiseen, vaan seuraavien mallien parannuksia tuotiin muutossarjoilla myös vanhojen hyväksi. Siksi omaankin takaveto-Volvooni on vuosien varrella vaihdettu osia sen seuraajamallista ja viimeisimmät Volvon korvaavat osat takavetoiseeni tulevat S60:n osalaarista.

        Tämä pitkäaikaisen omistajan kannalta viehättävä perinne katosi hyvin pian etuvetomallien myötä. Volvot alettiin optimoida entistä suurempina osakokonaisuuksina koottavaksi tuotannon ehdoilla, mikä näkyy lisätyönä huollossa. Volvon merkkihuolto maksaa enemmän, koska tekemistä on enemmän.

        Olet oikeassa, että pitää verrata vastaavia huoltoja, joten otetaan iso huolto. Volvon perushuoltoon lisätään automaatin öljynvaihto ja jakopään ja vesipumpun huolto. Perushuollon lähtökohtana voi olla molemmilla sama suunnilleen 500 €, johon Mersu lisää tomaatin öljyn ja suodattimen vaihdon. Lopputulos yli 800 € Veholla. Suurin koskaan maksamani Mersun määräaikaishuolto on tuota luokkaa. Kerran perushuoltokin nousi samaan, kun vaihdettiin puskurillinen parkkitutkan antureita. Volvon perushuoltoon lisätään tomaatin öljynvaihdon lisäksi myös yli 500 € jakopääremontti, jota Mersuun ei tehdä ollenkaan. En valita remmijakopäästä, koska Takaveto-Volvon hihnan (10 €) ja kiristimen (35 €) vaihdossa eniten kestää osien nouto kotikaupungin varaosaliikkeestä. Mutta väärin päin ja H****TIN ahtaasti asennettu etuvetokoneen remmin vaihto onkin isompi operaatio. Vesipumppu lisää tuotanto-optimoidun etuvetoisen huoltolaskua. Takavetoiseen Volvoon ja Mersuun senkin joutuu vaihtamaan satojen tuhansien kilometrien jälkeen, jolloin työ on helppoa ja osat halpoja.

        Nyky-Mersunkaan jakopää ei ole ikuinen. Siksi mittautin mielenrauhan vuoksi ketjun venymän 200.000 km huollossa lisätyönä. Sallitusta maksimista oli tuolle matkalle käytetty noin 25%.

        Sama peli jatkuu läpi koko auton. Pisimpään meillä kolinoitta kestänyt Volvo jäi selvästi heikoimman tuloksen saavuttaneen Mersun alustan kestävyydestä. Volvon takajousituksen tason säätö tehdään Nivomaticilla, jonka hajotessa on pakko vaihtaa iskarit yli tonnin pari. Mersun ilmajousi korvataan Arnottin yli 200 € maksavalla uudella jousipalkeella PER PUOLI tarpeen mukaan.

        Etuveto-Volvo kolistelee väärin päin asennetun moottorinsa ala- ja yläpuolisen heilahdustuen vaihtokuntoon 100.000 km välein. Ennen sai sentään ostaa pelkän puslan, nyt myydään nelinkertaisella hinnalla koko metallinen moottorinkannake. Normaalisti suunnitellussa autossa ei koko himmeleitä tarvita lainkaan. Yli 30-vuotiaassa takaveto-Volvossani moottorin kannakkeet ovat yhä alkuperäiset.

        Kyse ei ole uuden ja vanhan eroista. Parkkitutkan antureita menee joskus molemmista ja anturin hinta on suunnilleen tasoissa. Volvon anturin vaihto alkaa anturin maalaamisella (€€€) ja jatkuu puskurin poistolla (€€€) jonka jälkeen vaihtotyö on melko tasan 10-kertainen Vehon vastaavasta työstä laskuttamaan.

        Etuveto-Volvon huolto on kallista, koska se ihan tahallaan suunniteltiin sellaiseksi. Siksi minun osalta tuotannon optimointi on saavuttanut huippunsa, eikä minun Volvoani tarvitse enää tehdä lainkaan.


      • Lattiat noista takatuuppari-Volvoista happanee, niin kuskin kuin vänkärin. Niitä kun pajottaa merkkiliikkeessä, niin jo alkaa hinta nousta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lattiat noista takatuuppari-Volvoista happanee, niin kuskin kuin vänkärin. Niitä kun pajottaa merkkiliikkeessä, niin jo alkaa hinta nousta.

        Totta. Omani MIGasin itse, joten kustannuksina neliö peltiä ja hitsaustarvikkeet. Etulattian alla oleva poikittaispalkki on seurattava kohta, ettei pääse yllättämään (kuten minulle kävi).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lattiat noista takatuuppari-Volvoista happanee, niin kuskin kuin vänkärin. Niitä kun pajottaa merkkiliikkeessä, niin jo alkaa hinta nousta.

        Aivan turha puhua jostain takatuuppari-Volvon kuluista, kun osa kohteista pajotetaan itse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aivan turha puhua jostain takatuuppari-Volvon kuluista, kun osa kohteista pajotetaan itse.

        Minä vertaan takaveto-Volvon huoltoa sekä liikkeessä että itse tehtynä etuvetoisen huoltoon liikkeessä ja itse tehtynä.

        Vanhassa oli enemmän huoltokohteita, mutta ne olivat helppoja ja osat halpoja. Etuvetoinen pysyy paremmin nipussa, mutta kun tallilla tai korjaamolla alkaa tapahtua, tahtoo hommaa olla enemmän.


    • Mutta mennään siihen mitä aloittajalla oli mielessä eli kalliit s60/v60 huollot joka on niin totta, kun edelliseen kulkineeseen vertaa vag laitteisiin ja niistä kerottiin kalliinna niin ei ole mitään kun volvo on volvo eli wanna be preminiumia melkein skodan laatua silti mutta paras osa autosta d3 sen eli psa;n moottori( 400 Nm 120 kw ) joka ei kelvannut vannoutuneille volvisteille ja se että alusta on lainattu mondeosta.
      Uusimmista malleista en tykkää yhtään niin tietokoneen suunnitelemana läsääntynyt lätty eikä sen puolesta ei riitä varatkaan melkein preminiumiin.

    • 5 v. ikäisessä autossa on jakohihnanvaihto vesipumppuineen ja muuta. Siinäkö osaselitys?

      • Tuo on vain yksi esimerkki, vastaavia tarpeettoman hankalasti tehtyjä kohtia ja yhtenä pakettina pakkomyytäviä osakokonaisuuksia on muitakin.

        Nykyautojen valot ovat LEDejä, mutta silloin kun vielä polttimoita vaihdettiin, farkku-Mersun omistaja kirosi pari eri kertaa tajutessaan millaisen takaluukun sisäverhoilun purkuoperaation kilpivalon polttimon vaihto vaatii. Purkamisen jälkeen hän löysi vesitiiviistä tilasta takaoven sisältä kuivan, puhtaan ja pölyttömän lampun kannan, johon tökätä uusi polttimo (ja vaihtaa myös sen pari samalla purkamisella). V70 I luukun tiivistys ei toimi, joten vesi valuu kilpivalokannakkeen läpi hapertaen sen vähitellen lamppua vaihtaessa käsiin hajoavaan kuntoon. Vaatimattomasta polttimon vaihdosta alkaneen operaation varaosana myydään takaluukun kahva valoineen. S80 pistää vielä paremmaksi, kun sähkölukon mikrokytkin on integroitu samaan kahvaan. Kahden euron mikrokytkimen hajotessa varaosana myydään tietenkin harmaaksi pohjamaalattu luukun kahva noin satakertaisella hinnalla. Siihen sitten korin värinen maali ja lakka päälle, ja eikun asentamaan uutta mikrokytkintä maalin kuivuttua. Ja sitten se onneton mikrokytkin ei edes avaa takaluukkua etänä, joten koko konstailusta ei ole edes käyttäjälle mitään hyötyä. Kun kerran käsi tarvitaan kahvalla, pelkkä mekaaninen lukitus vanhan Volvon tapaan riittäisi.

        Valoista puheen ollen, kuinkahan monen takaveto-Volvon tai tämän vuosikymmenen C- tai E-sarjalaisen ajovalopolttimot ehtisi vaihtaa samassa ajassa kuin S60/V70 2000 - 2006 ajovalopolttimot? Ai että uudessa on LEDit vai? No yritäs saada niihin LEDeihin sama kaukovalon kantama kuin vanhemmassa xenonvaloisessa (+H7 apukaukovalo) Volvossa? Uuden Mersun Ultra High Beam LEDien tasolle yltäminen vaatii jo vetäjän kattovalopatterin lisävaloiksi.

        Tyyli ja tuotannon optimointi menivät etuveto-Volvoissa käytännöllisyyden edelle.


      • W212 kirjoitti:

        Tuo on vain yksi esimerkki, vastaavia tarpeettoman hankalasti tehtyjä kohtia ja yhtenä pakettina pakkomyytäviä osakokonaisuuksia on muitakin.

        Nykyautojen valot ovat LEDejä, mutta silloin kun vielä polttimoita vaihdettiin, farkku-Mersun omistaja kirosi pari eri kertaa tajutessaan millaisen takaluukun sisäverhoilun purkuoperaation kilpivalon polttimon vaihto vaatii. Purkamisen jälkeen hän löysi vesitiiviistä tilasta takaoven sisältä kuivan, puhtaan ja pölyttömän lampun kannan, johon tökätä uusi polttimo (ja vaihtaa myös sen pari samalla purkamisella). V70 I luukun tiivistys ei toimi, joten vesi valuu kilpivalokannakkeen läpi hapertaen sen vähitellen lamppua vaihtaessa käsiin hajoavaan kuntoon. Vaatimattomasta polttimon vaihdosta alkaneen operaation varaosana myydään takaluukun kahva valoineen. S80 pistää vielä paremmaksi, kun sähkölukon mikrokytkin on integroitu samaan kahvaan. Kahden euron mikrokytkimen hajotessa varaosana myydään tietenkin harmaaksi pohjamaalattu luukun kahva noin satakertaisella hinnalla. Siihen sitten korin värinen maali ja lakka päälle, ja eikun asentamaan uutta mikrokytkintä maalin kuivuttua. Ja sitten se onneton mikrokytkin ei edes avaa takaluukkua etänä, joten koko konstailusta ei ole edes käyttäjälle mitään hyötyä. Kun kerran käsi tarvitaan kahvalla, pelkkä mekaaninen lukitus vanhan Volvon tapaan riittäisi.

        Valoista puheen ollen, kuinkahan monen takaveto-Volvon tai tämän vuosikymmenen C- tai E-sarjalaisen ajovalopolttimot ehtisi vaihtaa samassa ajassa kuin S60/V70 2000 - 2006 ajovalopolttimot? Ai että uudessa on LEDit vai? No yritäs saada niihin LEDeihin sama kaukovalon kantama kuin vanhemmassa xenonvaloisessa (+H7 apukaukovalo) Volvossa? Uuden Mersun Ultra High Beam LEDien tasolle yltäminen vaatii jo vetäjän kattovalopatterin lisävaloiksi.

        Tyyli ja tuotannon optimointi menivät etuveto-Volvoissa käytännöllisyyden edelle.

        Volvo Essential-huolto kuusivuotiaasta eteenpäin noin 170€ ja jakohihnan vaihto tämän yhteydessä lisätyönä noin 400, ei paha. Vesipumppua turha vaihtaa kuin joka toisella hihnan vaihdolla etenkin jos hihnan vaihto tulee eteen vuosien eikä kilsojen johdosta.
        Ja noita xenoneita kirosin ekaa vaihtaessa kyllä itsekin, toka onnistui jo puoleen tuntiin. Ei tosin onnistu isokätiseltä. Rupeaa olemaan enenevästi monella merkillä samaa vaivaa.


    • 4 etuveto Volvoa ajettu ja jokaisella n. 200 tkm, jonka jälkeen vaihdettu uusiin ja edelliset mennyt jatkoon uuden veroisina.

      Kalleimman huoltolaskun olen noissa n. 800000 km takana olleista Volvoista saanut arvoltaan 800.-. Joten se näiden mutuilijoiden kalliista Volvo huolloista.

      T. n. 2 miljoonaa kilometriä elämänsä aikana työajoa ajellut.

      • Hyvä sinulle, että olet päässyt noin vähällä, mutta se ei tee isompia huoltolaskuja mutuiluksi.

        Siitä huolimatta perushuollon lisäksi automaatin öljynvaihdon ja jakopään+vesipumpun sisältävää huoltoa ei saa merkkihuollossa alle tonnin. Puolitoista on pikemminkin hyvä viitearvo.

        Maksatko sinä erotuksen, kun seuraavan kerran Volvon merkkihuollossa ollaan rutiinihuollosta ilman lisätöitä perimässä yli 800 €?


      • W212 kirjoitti:

        Hyvä sinulle, että olet päässyt noin vähällä, mutta se ei tee isompia huoltolaskuja mutuiluksi.

        Siitä huolimatta perushuollon lisäksi automaatin öljynvaihdon ja jakopään+vesipumpun sisältävää huoltoa ei saa merkkihuollossa alle tonnin. Puolitoista on pikemminkin hyvä viitearvo.

        Maksatko sinä erotuksen, kun seuraavan kerran Volvon merkkihuollossa ollaan rutiinihuollosta ilman lisätöitä perimässä yli 800 €?

        Eiköhän sinun olisi syytä siirtyä sellaisiin (huokeampiin) automerkkeihin, joita sinun on varaa ylläpitää. Ei tarvitse varakkailta Volvomiehiltä olla rahaa ruinaamassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän sinun olisi syytä siirtyä sellaisiin (huokeampiin) automerkkeihin, joita sinun on varaa ylläpitää. Ei tarvitse varakkailta Volvomiehiltä olla rahaa ruinaamassa.

        Niinhän minä jo 10 vuotta sitten teinkin, kuten nimimerkistäkin näkee.

        Enkä ole rahaa kerjäämässä, vaan keskustelemassa autojen ominaisuuksista.


      • W212 kirjoitti:

        Niinhän minä jo 10 vuotta sitten teinkin, kuten nimimerkistäkin näkee.

        Enkä ole rahaa kerjäämässä, vaan keskustelemassa autojen ominaisuuksista.

        No joo. Noita valmistettiin 2009-2016 aikavälillä. Tietysti jos autosi ovat 2009 alkuajoilta, niin ilmaisiahan ne jo ovatkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        No joo. Noita valmistettiin 2009-2016 aikavälillä. Tietysti jos autosi ovat 2009 alkuajoilta, niin ilmaisiahan ne jo ovatkin.

        Olet aivan oikeassa. Omani ei ole mallisarjansa alkupäästä, mutta eipä ole ensimmäinen Mersunikaan, koska petyin uuden ajan Volvoihin heti ensimmäisen V70:n jälkeen.

        Ostan autoni sillä periaattella, että tosi Volvomies ei hyvää autoaan vaihda pelkästään kauppaan saapuneen eri näköisen mallin vuoksi. Autot lähtevät meiltä sen verran rankasti kilometrivammaisina, että vaihtoarvo on joka tapauksessa olematon. Ennen ostin uuden Volvon suunnilleen 10 vuoden välein, mutta nykyisin uudehkona käytettynä ostettava Mersu pudottaa käyttökustannuksia suunnilleen jokaisella rahastuspisteellä.

        Edelliseen Mersuuni vaihtaessani löytyi muuten vielä yksi ero etuveto-Volvoon. Nimittäin 240, 740 ja 940 aikanaan uusinakin autoina olivat kolaritilastojen mukaan keskimääräistä harvemmin kolaripaikalla, ja etenkin kolarin aiheuttajina ne ovat aina olleet odotusarvoaan harvemmin, mikä näkyi vakuutusmaksuissa mukavasti. Etuvetoiset Volvot ovat joko kalliimpia korjata (kuten jo todettiin), huonompia ajaa tai huonompien kuskien käsissä, koska kolaritilastoja kuvastavat vakuutusmaksut nousivat selvästi takavetoisia edeltäjiään suuremmiksi. Sen sijaan ainoan koskaan omistamani etuvetoisen, eli hitaan ja halvan V70:n kalliimpaan, uudempaan ja nopeampaan farkku-Mersuun vaihtaessani myös vakuutusmaksu putosi kivasti. Nykyinen E valitettavasti palaa takaisin väärään suuntaan. Kolaritilastosijoitus on kohtuullisen siisti yhdelle eniten kilometrejä keräävälle autolle, mutta tyypillisesti vakuutusyhtiöille myytävien pientenkin kolarien korjauksessa tarvittavat osat kuten valot edessä ja takana ovat kalliita ja kevytmetallirakenteita ei paljon oiota, vaan tarvittaessa vaihdetaan osat uusiin. Siksi jo pieni kolhu tulee hintoihinsa, mikä näkyy valitettavasti myös vakuutusmaksuissa.

        Preemiota tai statusarvoa en osaa nähdä neliovisessa nelosdieselissä olipa nokalla millainen vesihana tahansa? Mutta se on vähän kuin Volvo 940 nykyajan tekniikalla tehtynä, eli tilava, käytännöllinen ja helppo ylläpitää, jos vain pää kestää vanhanaikaisen pappamallin ulkonäön. Merkittävimpänä erona vanhaan Volvoon tulee mieleen suunnilleen puolta pienempi kulutus.

        Huomaan toki olevani vähemmistössä. Volvon menestystä katsoessa näkee selvästi, että minunlaiseni vanhat jäärät kannattikin lempata ajamaan korvikeautoilla. Peter Horburyn vuosituhannen vaihteessa aloittama Volvon tietoinen muutos "from boxy to sexy" on selvästi kannattanut kaupallisesti. Mutta käyttäjän kannalta se ei ole tullut ilmaiseksi, koska joitain Volvon perinteisiä vahvuuksia kuten tilat ja (aikalaistensa joukossa) yksinkertaiset rakenteet on uhrattu tälle muutokselle.


    • Kaikkien köyhien kannattaa mennä Skoda sivuille valittamaan, koska se on täynnä Tuhnuisteja (tojosetiä) jotka kateuttaan kilvan haukkuvat Skodia, koska heillä ei itsellään koskaan tule varaa ostaa premium skodaa.

      • Onko sinusta todella Skoda paras verrokki turvallisuudelle, ketteryydelle, käytännöllisyydelle, jota Volvolta on totuttu odottamaan?

        Minusta kommenttisi on Volvon kannalta halventava ja asiaton. En näe Volvoa Skodan vaihtoehtona, ja siksi olenkin verrannut sitä mieluummin Mersuun. Minusta Skodan isoimmat mallit vertautuvat paremmin Saabiin, pilaavathan ne ison sedanin tilat perinteisella saabismilla, eli yhdistämällä sedanin tilat ja farkun melun hankalan suurella takaluukulla, jonka järeä saranapalkki vie muuten ison auton takapenkin päätilan. IMHO, järjetön ajatus kun Kartanoautokin on keksitty tavaran kuskaamista varten.


      • W212 kirjoitti:

        Onko sinusta todella Skoda paras verrokki turvallisuudelle, ketteryydelle, käytännöllisyydelle, jota Volvolta on totuttu odottamaan?

        Minusta kommenttisi on Volvon kannalta halventava ja asiaton. En näe Volvoa Skodan vaihtoehtona, ja siksi olenkin verrannut sitä mieluummin Mersuun. Minusta Skodan isoimmat mallit vertautuvat paremmin Saabiin, pilaavathan ne ison sedanin tilat perinteisella saabismilla, eli yhdistämällä sedanin tilat ja farkun melun hankalan suurella takaluukulla, jonka järeä saranapalkki vie muuten ison auton takapenkin päätilan. IMHO, järjetön ajatus kun Kartanoautokin on keksitty tavaran kuskaamista varten.

        Lueppa tarkemmin. Missä kohtaa minä väitän Skodan olevan paras verrokki mainitsemillesi ominaisuuksille? Edellinen autoni oli Skoda Superb Style Combi 2.0 TDI DSG6 190hv/400nm. Vm. 2016, jonka hankin uutena. Olen ajanut nyt paljonkin Volvo V90 D4 vm. 2019:sella. Itseasiassa Superb oli ketterämpi ja käytännöllisempi, kuin Volvo. Turvallisuudesta nyt en mene sinällään sanomaan mitään, koska siitä ei ole kokemusta kuinka kolarissa kävisi.
        Kaikki saatavilla olevat turvavarusteet Superbissa kyllä oli. Lisäksi nuo kaksi mallia ovat hyvinkin samankokoisia, parin sentin eroin joihinkin suuntiin.

        Syy, miksi vaihdoin Volvoon, on se, että halusin hieman vaihtelua, koska olen ajanut parikymmentä vuotta saman konsernin autoilla, Audi, Volkkari ja Skoda, eikä yhdestäkään oikeastaan mitään huonoa sanottavaa.

        Sanonpa nyt vielä tämänkin, että todella hyvä auto tämä Volvokin on, painotukset ovat saksalaisissa selvästi erilaiset, Volvolla on pehmeämpi ja voisiko sanoa, kyyti on sivistyneempää. Tämä Geartronic vaihteisto pesee tuon DSG-vaihteiston mennen tullen, ei sen vuoksi, että DSG:ni ei olisi toiminut, mutta sen ominaisuutena vain on paljon nykivämpi ajo, sekä liikkeelle lähdöt ovat liian "mietteliäitä", tyyliin, pitäisiköhän jo mennä.

        Nythän on tullut noita uusia V60 malleja jo jonkun verran liikenteeseen. Omasta mielestäni se on nätimmän (kompaktimman) näköinen, kuin V90, joka on hieman liian laatikkomainen. Varmasti tuossa uudessa V60 mallissa on tilaakin ainakin riittävästi, jos ei liikaa kuitenkaan silloin, jos sinulla on koko ajan 5 matkustajaa ja mökillinen tavaraa mukana.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Lueppa tarkemmin. Missä kohtaa minä väitän Skodan olevan paras verrokki mainitsemillesi ominaisuuksille? Edellinen autoni oli Skoda Superb Style Combi 2.0 TDI DSG6 190hv/400nm. Vm. 2016, jonka hankin uutena. Olen ajanut nyt paljonkin Volvo V90 D4 vm. 2019:sella. Itseasiassa Superb oli ketterämpi ja käytännöllisempi, kuin Volvo. Turvallisuudesta nyt en mene sinällään sanomaan mitään, koska siitä ei ole kokemusta kuinka kolarissa kävisi.
        Kaikki saatavilla olevat turvavarusteet Superbissa kyllä oli. Lisäksi nuo kaksi mallia ovat hyvinkin samankokoisia, parin sentin eroin joihinkin suuntiin.

        Syy, miksi vaihdoin Volvoon, on se, että halusin hieman vaihtelua, koska olen ajanut parikymmentä vuotta saman konsernin autoilla, Audi, Volkkari ja Skoda, eikä yhdestäkään oikeastaan mitään huonoa sanottavaa.

        Sanonpa nyt vielä tämänkin, että todella hyvä auto tämä Volvokin on, painotukset ovat saksalaisissa selvästi erilaiset, Volvolla on pehmeämpi ja voisiko sanoa, kyyti on sivistyneempää. Tämä Geartronic vaihteisto pesee tuon DSG-vaihteiston mennen tullen, ei sen vuoksi, että DSG:ni ei olisi toiminut, mutta sen ominaisuutena vain on paljon nykivämpi ajo, sekä liikkeelle lähdöt ovat liian "mietteliäitä", tyyliin, pitäisiköhän jo mennä.

        Nythän on tullut noita uusia V60 malleja jo jonkun verran liikenteeseen. Omasta mielestäni se on nätimmän (kompaktimman) näköinen, kuin V90, joka on hieman liian laatikkomainen. Varmasti tuossa uudessa V60 mallissa on tilaakin ainakin riittävästi, jos ei liikaa kuitenkaan silloin, jos sinulla on koko ajan 5 matkustajaa ja mökillinen tavaraa mukana.

        Anteeksi vain, jos käsitin väärin. Kalikka kalahti täällä, kun kehotit köyhempiä siirtymään Skodapalstalle ja arvelin sen tarkoittaneen minua?

        Skodan tiloista ei olekaan valittamista, paitsi sedanin takapenkki. Tämä on tietenkin istujasta kiinni, koska pitkäkoipinen lyhytselkäinen arvostaa Skodan hyviä jalkatiloja eikä takaluukun kattoapalkki paina hänen päälakeaan. Volvo ja Mersu häviävät takajalkatilojen suhteen kumpikin Superbille.

        V60 taksin takapenkillä pidin olostani, eli valittamista. Tavaratila ei vieläkään vastaa Kartanoauton perinteitä, mutta on se paljon edeltäjäänsä parempi.

        Ei ole mikään ihme, että Toyotan omistamalta Aisin-Warnerilta alihankittu automaatti toimii juohevammin kuin DSG. Mikä tahansa toimii DSG:ta paremmin, eikä uusimmissa A-W vaihteistoissa enää olekaan toiminnassa valittamista, vaikka väärin päin asennetun koneen päähän ahtaaseen tilaan suunnitellun automaatin ylimääräiset väliakselit vaihteiston hyötysuhdetta heikentävätkin. Minua kyydinnyt taksari oli varsin tyytyväinen taksiajossa 6.5 kulutukseensa, mutta kertoi myös aiemmin ajaneensa VAG:lla pari litraa sen allekin nelosella alkaville lukemille. Ei tosin yhtä mukavalla autolla.

        Sama havainto meilläkin on, että vaikka meillä vielä jäljellä oleva etuveto-Volvo sinun autoasi paljon vanhempi jo nyt onkin, että paremmin se on kasaan ruuvattu kuin vanhat takaveto-Volvot, joiden legendasta suuri osa on helppoa ja halpaa ylläpidettävyyttä. Etuvetoinen pattikylkinen on kestänyt niitä paremmin. Mutta sitten kun tekniikalle joutuu jotain tekemään, tulee työtä tarpeettoman paljon etuvetoisten suunnitteluvalintojen vuoksi.

        Ketteryydessä vanhaa Volvoa on vaikea voittaa. Jollain pienellä ja kömpelöllä Toyota Yariksella on turha yrittääkään suuren ja ketterän 240 tai 740 alle 10 metrin kääntöympyrään.


      • W212 kirjoitti:

        Anteeksi vain, jos käsitin väärin. Kalikka kalahti täällä, kun kehotit köyhempiä siirtymään Skodapalstalle ja arvelin sen tarkoittaneen minua?

        Skodan tiloista ei olekaan valittamista, paitsi sedanin takapenkki. Tämä on tietenkin istujasta kiinni, koska pitkäkoipinen lyhytselkäinen arvostaa Skodan hyviä jalkatiloja eikä takaluukun kattoapalkki paina hänen päälakeaan. Volvo ja Mersu häviävät takajalkatilojen suhteen kumpikin Superbille.

        V60 taksin takapenkillä pidin olostani, eli valittamista. Tavaratila ei vieläkään vastaa Kartanoauton perinteitä, mutta on se paljon edeltäjäänsä parempi.

        Ei ole mikään ihme, että Toyotan omistamalta Aisin-Warnerilta alihankittu automaatti toimii juohevammin kuin DSG. Mikä tahansa toimii DSG:ta paremmin, eikä uusimmissa A-W vaihteistoissa enää olekaan toiminnassa valittamista, vaikka väärin päin asennetun koneen päähän ahtaaseen tilaan suunnitellun automaatin ylimääräiset väliakselit vaihteiston hyötysuhdetta heikentävätkin. Minua kyydinnyt taksari oli varsin tyytyväinen taksiajossa 6.5 kulutukseensa, mutta kertoi myös aiemmin ajaneensa VAG:lla pari litraa sen allekin nelosella alkaville lukemille. Ei tosin yhtä mukavalla autolla.

        Sama havainto meilläkin on, että vaikka meillä vielä jäljellä oleva etuveto-Volvo sinun autoasi paljon vanhempi jo nyt onkin, että paremmin se on kasaan ruuvattu kuin vanhat takaveto-Volvot, joiden legendasta suuri osa on helppoa ja halpaa ylläpidettävyyttä. Etuvetoinen pattikylkinen on kestänyt niitä paremmin. Mutta sitten kun tekniikalle joutuu jotain tekemään, tulee työtä tarpeettoman paljon etuvetoisten suunnitteluvalintojen vuoksi.

        Ketteryydessä vanhaa Volvoa on vaikea voittaa. Jollain pienellä ja kömpelöllä Toyota Yariksella on turha yrittääkään suuren ja ketterän 240 tai 740 alle 10 metrin kääntöympyrään.

        En tosiaan tarkoittanut sinua. sinultahan tulee kuitenkin ihan asiallisia kommentteja.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Torppa sairaalaan

      Kas kas..oliko ullatus, että taas tapahtuu..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      61
      1462