Mikähän on prosessorin normaali lämpotila? Mulla intelin prossu ja Win-7 käyttiksenä. Normilämpö on siinä 40 asteen hujakoilla, mutta kun panen elokuvatyökaluun (moviemaker) muutaman videotiedoston, joissa menee aikaa, kun se muuttaa ne tiettyyn muotoon, lämmöt nousevat jopa 65 asteseen!
Onko se ihan normaalia vai pitäiskö miettiä lisätuuletinta? Ei sen prossun propelli pyöri kuitenkaan sen enempää, kuin mitä nyt pyörii tuollakaan lämpömäärällä.
Prosessorin normaali lämpö?
Vai_ei_hätää_mitään
25
4430
Vastaukset
65 ℃ on vielä täysin normaalia, vakiolle ilmajäähdytykselle maksimirasituksessa jopa ihan hyvä.
Yleisesti ottaen pöytäkoneen kotelossa olisi hyvä olla virtalähteen tuulettimen lisäksi kotelojäähdytin imemässä lämmintä ilmaa suoraan pois kotelosta. Suosittelen, jos koneessasi ei sellaista ole. Pysyypähän sitten muutkin komponentit viileämpinä, etenkin näytönohjain, jos sinulla erillinen on.- bööörb
ihan ok
- Vähän_yläkanttiin
Parempi kun mahdollisimman viileänä käy. Mitä kuumempi, sen isommat lämpölaajenemisrasitukset ja kestoikä lyhenee.
- 102030405060
Lämpölaajeneminen, tai lämpöshokki eli kun lämpötila muuttuu nopeasti on yksi tekijä, tosin ei ainut lämmön haittavaikutus.
- Kvantti
Puolijohteet ei yleensä mene rikki eivätkä kulu käytössä, paitsi jos ne ylikuumenevat. Se taitaa olla ainoa ilmiö, joka voi rikkoa puolijohteen, kuten piisirun, käytännössä. (Tietysti joku ylijännite tai vastaava rikkoo puolijohteen, mutta PC-käytössä sitä ei tapahdu.)
Tuollainen 60-70 astetta ei hajota piisirua. 400 astetta voi jo lyhentää toimintaikää.- 102030405060
Toimintaikä lyhenee aina, ja se lyhenee sitä nopeammin, mitä kuumempana käy. Tosin, käyrä ei ole lineaarinen vaan enempikin eksponentiaalinen, eli kun lämpötilat pitää matalana, niin käytännössä laite vanhenee muuten ennenkuin rauta itsessään hajoaa. ;)
Eli elektroniikan tappaja pitkässä juoksussa on lämpö.
Lämmön avulla elektroniikalle tehdään mm. vanhenemistestejä, joilla valmistaja voi testata lyhyessä ajassa korkeassa lämpötilassa, miten laite kestää pitkässä juoksussa vähän matalemmassa lämpötilassa.
Noita voi laskea Arheniuksen kaavalla . . .
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arrheniuksen_yhtälö - Hihiihhiiri
Useat piirit kestä yli 400 asteen tinauksen ilman kuormaa, siis sähköä.
yleensä 125 astetta alkaa olla se raja, onneksi konee sammuttaa virrat jos lämpö nousee.
näin harvemmin saamme ylilämpö vaurioita prossuun
- threadripper
Prosessorin normaali lämpötila riippuu tietysti pääasiassa prosessorista. Jotkin vanhat AMD Athlon X2 4000 -6400 sarjan prosessorit kävivät jo lähtökohtaisesti niin kuumana, että jäähdytyksen piti olla kohdallaan.
Prosessorien (peeceet) TDP-arvo vaihtelee tyypillisesti noin 60 watista aina 200 wattiin, jopa ylikin. Mitä suurempi TDP (Thermal Design Power), sitä suurempi lämmöntuotto. Alhaisen TDP-arvon prosessorille saattaa riittää kevyempi jäähdytys, kun taas korkean TDP-arvon prosessorit on jäähdytettävä huolella tarkalla tahnauksella (hopeatahna, ei piitahna) ja massiivisella kuparisiilillä, jossa on usein kaksi suurta tuuletinta.
Kotelon lämpötilalla on myös suuri merkitys prosessorin lämpötilaan. Jos kotelon lämpötila on liian suuri, niin silloin välttämättä ei minkäänlainen prosessorijäähdytys toimi kunnolla. Pelkkä takatuuletin ei aina riitä: Jos kotelo on tiivis, niin takatuuletin ei ehdi imeä kuumaa ilmaa kotelosta pois nopeammin, kuin prosessori, näytönohjain ja piirisarja (tuottavat kotelossa suurimman osan lämmöstä) tuottavat. Tämän takia onkin hyvin suositeltavaa, että kotelossa on läpivirtaus, eli on hyvä asentaa myös etupaneeliin tuuletin. Myös sivupaneeliin se on mahdollista kotelosta riippuen asentaa, mutta se ei ole yhtä hyvä. Etupaneeliin voi yleensä asentaa (ellei ole jo valmiina hieman laadukkaammissa koteloissa) tuulettimen ja tyypillisesti ainakin hieman vanhemmissa koteloissa on reiät 80 ja 110 mm tuulettimien peltiruuveille. Niihin voi sitten asentaa 12 voltin tulettimen emolevyn pinneihin tai virtalähteestä tuleviin Molex-liittimiin. Jälkimmäiset tuulettimet ovat hieman harvinaisempia.- Historiallinenmoka
PC-Mailmassa aikoinaan vinoutu koko Prossun jäähdytys pahasti.
Tästä syystä on tajuton siili keskellä piirilevyä, jokaon läpäteknisesti aivan tajuton ratkaisu!
Pohjaa vanhaan pc historiaan ja kukaan ei ole uskaltanut asiaa korjata, Että jäähdytys tehtäisiin vahvistin tyylisillä passiivi jäähyillä!
150W lämpökuorman suolatminen pöntön sisälle on älytön ratkaisu! - threadripper
No joo. PC-maailmassa on tehty paljonkin historiallisia mokia joka suunnassa, mutta niiden korjaamiseen ei ole lopulta lähtetty kuitenkaan, koska kelkan kääntäminen olisi liian stressaava prosessi.
Käyttöjärjestelmäpuolella yksi moka oli aikoinaan DOS, jonka filosofiassa kuviteltiin, että PC:tä tulee käyttämään vain yksi ihminen omalla koneellaan ilman verkkoa. DOSsin verkottaminen nykyiselle Windows 10-tasolle on matkan varrella tuottanut monta harmaata hiusta.
Unixin kehittäjät puolestaan saivat historiallisen älynväläyksen, kun he jo lähtökohtaisesti näkivät verkottumisen merkityksen, niin Unixin kehittämisessä vältyttiin ainakin samoilta harmailta hiuksilta, mitä DOSsin ja Windowsin kehittämisessä tuli. - trollerson
Historiallinenmoka kirjoitti:
PC-Mailmassa aikoinaan vinoutu koko Prossun jäähdytys pahasti.
Tästä syystä on tajuton siili keskellä piirilevyä, jokaon läpäteknisesti aivan tajuton ratkaisu!
Pohjaa vanhaan pc historiaan ja kukaan ei ole uskaltanut asiaa korjata, Että jäähdytys tehtäisiin vahvistin tyylisillä passiivi jäähyillä!
150W lämpökuorman suolatminen pöntön sisälle on älytön ratkaisu!Kerroppa, miten sinä sen jäähdytyksen tekisit?
PC prossut oli pitkään aika pienitehoisia, ettei tuo nyt sinäänsä mikään kovin kummoinen moka ole, jos on moka ollenkaan.
Toisaalta nykyisinkin löytyy paljon koteloita, joista menee tuulettimelta reitti suoraan pihalle.
Yksinkertainen ratkaisu ja toistaiseksi ollut aivan toimiva, pl. tietysti melu., mutta saahan sitä halutessaan passiivijäähyllä olevan koneen, eikä oikein läppäreitäkään voi hiljaisiksi sanoa. - Historiallinenmoka
trollerson kirjoitti:
Kerroppa, miten sinä sen jäähdytyksen tekisit?
PC prossut oli pitkään aika pienitehoisia, ettei tuo nyt sinäänsä mikään kovin kummoinen moka ole, jos on moka ollenkaan.
Toisaalta nykyisinkin löytyy paljon koteloita, joista menee tuulettimelta reitti suoraan pihalle.
Yksinkertainen ratkaisu ja toistaiseksi ollut aivan toimiva, pl. tietysti melu., mutta saahan sitä halutessaan passiivijäähyllä olevan koneen, eikä oikein läppäreitäkään voi hiljaisiksi sanoa.No jos helpolla muutoksilla:
Prossu emon alapuolelle ja siine välipohja jonka läpi prossujäähdytys hoidetaan ja lämpökuorma on poissa ns elecrtroniika tilasta.
isommilla muutoksilla, emo jaetaan kahteen osaan josta toinen on jäähdytyselementissä kiinni ja että sen voi sijoitaa sopivasti vaihka koneen takaosaan
loppu emoa olisi taas korteja silmällä pitäen optimaalisessa paikassa.
Nythän useimmat poweritkin puhaltaa lämmön koneen sisään
koska optisten asemien kannalta se oli optimaalista, etti ne alipaineistetussa koneessa imi itsensä täyteen pölyä
Näyttöohjaimmethan nykyään puhaltaa lämmön ulos, ikävä puoli vaan että powesi vetää saman kämmön takaisin koneen sisään.
Mutta tämän vanhan kultuurin mukaan on moni hoitanut homman mallikkaasti, mm alienware - 102030405060
threadripper kirjoitti:
No joo. PC-maailmassa on tehty paljonkin historiallisia mokia joka suunnassa, mutta niiden korjaamiseen ei ole lopulta lähtetty kuitenkaan, koska kelkan kääntäminen olisi liian stressaava prosessi.
Käyttöjärjestelmäpuolella yksi moka oli aikoinaan DOS, jonka filosofiassa kuviteltiin, että PC:tä tulee käyttämään vain yksi ihminen omalla koneellaan ilman verkkoa. DOSsin verkottaminen nykyiselle Windows 10-tasolle on matkan varrella tuottanut monta harmaata hiusta.
Unixin kehittäjät puolestaan saivat historiallisen älynväläyksen, kun he jo lähtökohtaisesti näkivät verkottumisen merkityksen, niin Unixin kehittämisessä vältyttiin ainakin samoilta harmailta hiuksilta, mitä DOSsin ja Windowsin kehittämisessä tuli.Niin no ei ne unixin kehittäjän sen paremmin älynneet, vaan unix tehtiin alun perin isoille tietokoneille, jotka oli jaettuja monen käyttäjän kesken. 60-70 luvulla ennen henkilökohtaista tietokonetta, oli yleensä yksi iso tietokone, jonka käyttöaikaa sitten jaettiin käyttäjien kesken.
Unix oli kaikin puolin hyvin tehty järjestelmä, mutta PC-lisenssit ennen linuxia olivat niin kalliita, ettei siinä ollut mitään järkeä PC käytössä suurimmalle osalle väestä..
Windowsista taas on kaksi haaraa, on DOS pohjaiset ( joista viimeinen taisi olla Windows Me), ja sitten on NT pohjaiset, jotka ovat siis kokonaan eri järjestelmiä.
NT kyllä on tehty monen käyttäjän samanaikaisesti käytettäväksi alusta lähtien, kuten Unixikin.
Unixin ja muiden kuten NT:n ero ei siis niinkään ole monen käyttäjän käytössä tai verkkokäytössä, vaan pääasiassa muualla.
Yksi iso ero on siinä, että Unixissa periaate oli alunperin se, että kukin ohjelma tekee vain yhtä asiaa ja tekee sen todella hyvin. Tuloksena on siis paljon pieniä työkaluja, joita yhdistelemällä saa sitten tehtyä nopeasti monimutkaisempiakin toimintoja. Tehokas systeemi, kun tarvitsee automatisoida jokin prosessi.
On toki Windowsissakin nykyään tehokas komentorivi, powershell. - Historiallinenmoka
102030405060 kirjoitti:
Niin no ei ne unixin kehittäjän sen paremmin älynneet, vaan unix tehtiin alun perin isoille tietokoneille, jotka oli jaettuja monen käyttäjän kesken. 60-70 luvulla ennen henkilökohtaista tietokonetta, oli yleensä yksi iso tietokone, jonka käyttöaikaa sitten jaettiin käyttäjien kesken.
Unix oli kaikin puolin hyvin tehty järjestelmä, mutta PC-lisenssit ennen linuxia olivat niin kalliita, ettei siinä ollut mitään järkeä PC käytössä suurimmalle osalle väestä..
Windowsista taas on kaksi haaraa, on DOS pohjaiset ( joista viimeinen taisi olla Windows Me), ja sitten on NT pohjaiset, jotka ovat siis kokonaan eri järjestelmiä.
NT kyllä on tehty monen käyttäjän samanaikaisesti käytettäväksi alusta lähtien, kuten Unixikin.
Unixin ja muiden kuten NT:n ero ei siis niinkään ole monen käyttäjän käytössä tai verkkokäytössä, vaan pääasiassa muualla.
Yksi iso ero on siinä, että Unixissa periaate oli alunperin se, että kukin ohjelma tekee vain yhtä asiaa ja tekee sen todella hyvin. Tuloksena on siis paljon pieniä työkaluja, joita yhdistelemällä saa sitten tehtyä nopeasti monimutkaisempiakin toimintoja. Tehokas systeemi, kun tarvitsee automatisoida jokin prosessi.
On toki Windowsissakin nykyään tehokas komentorivi, powershell.No ei käytöjärjestelmä ole mikään jäähdytys muuttuja.
Eikä eri valmistajien koneet suuremmin eroa tästä vanhasta kulttuurista, jopa venäjä, jolla olisi oma tekniikansa, on saman jäähytyypin omaksunut.
Toki isot koneet, servereissä on läpivirtaus, oikein isoissa nestejäähdytys, ompa jopa nähty kiinalainen joka ui akkuvedessä "ionivaihdetussa" joka ei johda sähköä se etuna on mm häiriöiden ehkäisy myös, haittapuole on että vaatii huoltoa ja sen ioninvaihtimen.
Erikois olosuhteisiin on tehty laitteita jotka passiivisesti johtaa lämmön jäähdyttimeen.
----- ----- ------
NT ja Unix on ihan eri perhettä, NT pohjaa Dos systeemiin jossa oli ajurit. NT kenel ei siällä ajureita vaan ajurit on se toinen osa NT kerneliä. "Hybridi kernel" siis
Unix kernel siältää kaikki tarvittavat ajurit ja tätä kutsutaan Monoliiti kerneliksi.
Linux on Unix, joka eroo siittä että se on tuote johon keratään yleisopivuus ajurituki, kun perinteinen Unix ei juurikaan sisältänyt ylimääräistä ajuritukea.
MacOs Unix sisältää niitä, Mutta mac sallii tiettyyn tukeen erillisistä ajureista.
Kyseinen jaoittelu tyypeihin järjestelmästä, siis kernelistä ei ole mitään tekemistä verkkokäytön tai muun suhteen, sen ratkaisee se ympärillä oleva ohjelmistokehys - 102030405060
Historiallinenmoka kirjoitti:
No ei käytöjärjestelmä ole mikään jäähdytys muuttuja.
Eikä eri valmistajien koneet suuremmin eroa tästä vanhasta kulttuurista, jopa venäjä, jolla olisi oma tekniikansa, on saman jäähytyypin omaksunut.
Toki isot koneet, servereissä on läpivirtaus, oikein isoissa nestejäähdytys, ompa jopa nähty kiinalainen joka ui akkuvedessä "ionivaihdetussa" joka ei johda sähköä se etuna on mm häiriöiden ehkäisy myös, haittapuole on että vaatii huoltoa ja sen ioninvaihtimen.
Erikois olosuhteisiin on tehty laitteita jotka passiivisesti johtaa lämmön jäähdyttimeen.
----- ----- ------
NT ja Unix on ihan eri perhettä, NT pohjaa Dos systeemiin jossa oli ajurit. NT kenel ei siällä ajureita vaan ajurit on se toinen osa NT kerneliä. "Hybridi kernel" siis
Unix kernel siältää kaikki tarvittavat ajurit ja tätä kutsutaan Monoliiti kerneliksi.
Linux on Unix, joka eroo siittä että se on tuote johon keratään yleisopivuus ajurituki, kun perinteinen Unix ei juurikaan sisältänyt ylimääräistä ajuritukea.
MacOs Unix sisältää niitä, Mutta mac sallii tiettyyn tukeen erillisistä ajureista.
Kyseinen jaoittelu tyypeihin järjestelmästä, siis kernelistä ei ole mitään tekemistä verkkokäytön tai muun suhteen, sen ratkaisee se ympärillä oleva ohjelmistokehysHuomaa, että aiempi kirjoitukseni oli vastaus threadripperin viestiin.
Edelleenkin, NT ei pohjaa DOS systeemiin, NT on uusi systeemi, jonka kehitys alkoi 80-luvun lopulla Digitial Equipment Corporation miehen David Cutlerin johdolla. Toki siinä on jotakin yhteensopivuutta tehty, että voidaan tukea joitakin DOS ohjelmia, mutta pohjimmiltaan kyseessä on kokonaan eri käyttöjärjestelmä.
Verkkokäytössä, monen käyttäjän ympäristössä, ja nykyään yhdenkin käyttäjän käytössä käyttöjärjestelmällä on merkitystä siten, että kernel voi tarjota, tai olla tarjoamatta erilaisia suojamekanismeja väärinkäyttöä ja ohjelmiston virhetilanteita vastaan. Tässä mielessä kernelillä on hyvin suuri merkitys verkkokäytön kannalta, ja tässä esim. DOS eroaa NT:stä.
Kernelin tyyppi unixeissa vähän vaihtelee riippuen mikä unix on kyseessä, mutta joo monoliittinenhan se on ollut yleensä.
Monoliittinen vs Mikrokernel, vai jokin niiden välistä ( hybridi kernel ) voi sisältää muitakin käyttöjärjestelmän osia kuin ajurit. - 102030405060
102030405060 kirjoitti:
Huomaa, että aiempi kirjoitukseni oli vastaus threadripperin viestiin.
Edelleenkin, NT ei pohjaa DOS systeemiin, NT on uusi systeemi, jonka kehitys alkoi 80-luvun lopulla Digitial Equipment Corporation miehen David Cutlerin johdolla. Toki siinä on jotakin yhteensopivuutta tehty, että voidaan tukea joitakin DOS ohjelmia, mutta pohjimmiltaan kyseessä on kokonaan eri käyttöjärjestelmä.
Verkkokäytössä, monen käyttäjän ympäristössä, ja nykyään yhdenkin käyttäjän käytössä käyttöjärjestelmällä on merkitystä siten, että kernel voi tarjota, tai olla tarjoamatta erilaisia suojamekanismeja väärinkäyttöä ja ohjelmiston virhetilanteita vastaan. Tässä mielessä kernelillä on hyvin suuri merkitys verkkokäytön kannalta, ja tässä esim. DOS eroaa NT:stä.
Kernelin tyyppi unixeissa vähän vaihtelee riippuen mikä unix on kyseessä, mutta joo monoliittinenhan se on ollut yleensä.
Monoliittinen vs Mikrokernel, vai jokin niiden välistä ( hybridi kernel ) voi sisältää muitakin käyttöjärjestelmän osia kuin ajurit.Toki pohjimmiltaan se on rauta, joka tarjoaa nuo suojamekanismit, mutta se on kernelistä kiinni miten niitä hyödynnetään.
- threadripper
Lisään vielä tuohon, että hopean lämmönjohtavuus on 429 (W/(m·°C)), kun taas piillä se on vain 149. Tämän takia minun on aika vaikea käsittää, miksi piitahnaa yleensä valmistetaan ja käytetään.
Kuparin lämmönjohtavuus on erittäin hyvä 400 verrattuna alumiinisiiliin. Alumiinin lämmönjohtavuus 237 on vain reilut puolet kuparista.
Optimoiduin siili olisi puhdasta hopeaa, jonka lämmönjohtavuus 429 on hieman kuparia parempi, mutta tällainen siili voisi käydä kalliiksi.- 102030405060
"piitahnaa yleensä valmistetaan ja käytetään."
Hinta ratkaisee.
Ei sen tarvitse olla kuin riittävän hyvä. Kaikki muu on ylimääräistä, pl. sitten jotkin erikoiset käyttöolosuhteet, kuten vaikka erikoisen korkea ilman lämpötila laitteen sijoituspaikassa. - hammastahnalla
Kokemus osoittaa, että lämmönjohtavuuden puolesta prosessorin ja siilin väliin riittäisi hammastahnakin.
- normaalinormi
I7 Asus läppäri lämmöt pelatessa 95°
- threadripper
Ihan mahdollista, koska modernit prosessorit rakennetaan edistyneemmällä akrkitehtuurilla, kuin vanhat. Tosin lämpöjen mittaus ei ole aina yksinkertaista: Setup näyttää yhtä lämpötilaa, ja eri diagnostiikkaohjelmien välillä on toisinaan 15 C ero, jopa ylikin.
- VaroWindowsia
Windows kyrväyttelee harswaree
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persujen kannatusromahdus ilahduttaa
Siin' ei hyvä häviä. Luotto parempaan tulevasuuteen alkaa taas palautua.2024800Avopuoliso, mies-/naisystävä vai mikä?
Kävin eilen irl keskustelun, joka jätti minut pohtimaan seuraavaa ... millä nimityksellä kutsua henkilöä, jonka kanssa o2183633Huvittava ilmiö: Vasemmistolaiset uskoo sokeasti SDP:n parantavan heidän
elämäänsä, jos demarit johtaa seuraavaa hallitusta (Kyse on siis palstan vasemmistolaisista) Totuus on toinen, nimittäi1233008Pitkän päivän ilta
Tarina elämättömästä miehestä, jonka elämän täytti velvollisuudentunto. Pikkutarkka, huolellinen, hyvällä katsottu, miel1562972Riikka ohoi! Saksa alensi bensaveroa, missä euron bensa?
Perussuomalaisten yksi vaalilupauksista oli euron bensiini suomalaisille autoilijoille. Ei ole näkynyt. Jopa vasemmis552913Miksi Kuhmolaiset on niin nyrpeä ilmeisiä?
Miksi suurin osa (ei onneksi kaikki) on niin typääntyneen näkösiä elämäänsä? Tuijotetaan toisia pahansuopaisesti ja kat142452Tulipalo rivitalossa, tuhoutuu täysin
Kainuun pelastuslaitos sai hieman puolenyön jälkeen maanantaina ilmoituksen rivitalon huoneistossa syttyneestä tulipalos642442Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien782273En selvinnyt ilman naarmuja
Vaikka ehkä kuvittelin sen olevan ilmoitusluonteinen asia, jonka jälkeen kaikki palaa entiselleen ja ilma puhdistuu. Naa132095Totuus sattui demareihin, vaativat asiallisen jutun poistoon
ja oli vielä suosittu, mutta kun demarit tarpeeksi valittivat, niin poistettiin. Raukkamaista toimintaa. Eli siis juttu572054