Missä korkeakoulutetut ja tervepäiset lesbot?

Lesbooo

Hei kaikille,
olen miettinyt jo pitkään sitä, että minulla on yleinen käsitys suomalaisista lesboista mihin olen törmännyt, että ei ole intoa ollut opiskella ja aina on joku mielenterveydellinen ongelma. Jakaako joku tämän saman tunteen? On vaikea löytää naista ilman ongelmia tai sellaista jolla on korkeat tavoitteet.

49

2144

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • DInsinöörihaluaanaisen

      Täällähän minä. Mutta missä ovat kaikki Miss Diorille tuoksuvat korkeakoulutetut naiset, jotka myös näyttävät naisilta?

      • lesbooo

        En tuoksu Miss Diorilta, mutta Chanelilta kylläkin x) Itse löysin naisystäväni ulkomailta kun lähempää ei löytynyt. Pitkään olen miettinyt tätä kysymystä, että missä ns. normaalit menestyksekkäät lesbot ovat.. Saattaa olla, että niihin voisi törmätä vain jonkun ystävän ystävän kautta.


    • DInsinöörihaluaanaisen

      Tai sitten ihan vahingossa vaan mitä hulluimmasta paikasta. En usko etsimällä löytämiseen. Allure saattaisi mennäkin.

    • Tohtorska

      Kuka nyt sitten voi kirkkain silmin sanoa olevansa täysin tervepäinen ja kuka kenenkin mielestä on menestynyt. Diagnoosia ei ole, tutkintoja on. Töissä häärään usein jakkupuvussa. Minuun voi törmätä lähinnä töissä, työmatkoilla tai vanhempainilloissa tms. Ennemminkin koen, että ei tutustu koskaan kehenkään, jos ei harrasta mitään urheilulajia!

    • VasemmistonNainen

      Haistakaa pinnalliset ja ahneet pitkä vittu chaneleinenne ja dioreinenne. Miksei rehti ja tavallinen nainen kelpaa? Tai ei tarviikaan kelvata. Teidän kokoomusta äänestäjien materialistinen elämä vielä kostautuu teille!

      • Liliana

        Tämä


      • MissDior

        Lue viestisi pariin kertaan, ja mieti, miksi ei kelpaa. Ai niin, mutta tuskinpa pystyt käsittämään.


      • YöksYöks_

        Ainoat helposti löydettävät lepakot on niin seksuaalisesti epäviehättäviä rekkis/ylimaskuliisine tyyleineen ja 80-luvun vaatteineen ja ajatuksineen. Jakun pukemiseen ja hajuveden käyttöön ei tarvitse minkäänlaisia tutkintoja, mutta suomalainen lepakko pukeutuu mielusti
        likaisiin lökäpöksyihin ja virttyneseen flanellipaitaan tai yrittää vähintäänkin imitoida heteromiehiä, koska onhan pukeutuminen vain miesten miellyttämistä ja itsensä huolehtiminen mainosten uhrina olemista..


    • Hyguii

      Lisäys alotukseen. Mielenterveysongelmaisia, tatuoituja, lävistyksin puhkottuja kummajaisia, ei kiitos.

    • miltäsetuntuu

      Hei kaikille, olen jo pitkään miettinyt että miltä tuntuu kun on paljon kusta päässä? Jostain syystä aiempi viestini poistettiin. Löytyisikö täältä vastauksia?

      • GoldenShower

        Pyydä jotakuta kusemaan korvaasi niin tiedät.


    • Lesbooo

      Ei tarvi kusi olla päässä, että haluaa ympärilleen hyviä tyyppejä, sydämellisiä ja järkeviä ihania ihmisiä.

      • miltäsetuntuu

        My point exactly


    • Lesbooo

      Haluaisin myös lisätä että en ole mitenkään pinnallinen, mutta ainoat helposti löydettävissä olevat lesbot omaavat mielenterveydellisiä ongelmia. Tämän takia mietinkin missä muut ovat. Missä sellaiset ihmiset joilla on tavoitteita elämässä ja ovat kiinnostuneita muusta kun alkoholista tai tylsästä elämästään jota ei halua muuttaa.

      • LightMePlease

        ...mutta ainoat helposti löydettävissä olevat lesbot omaavat mt:siä ongelmia.
        Nyt täytyy ihan ensiksi kysyä et mistä olet seuraa hakenut ja mistä sut sit löytää? Toinen kysymys; riittääkö 3 ammattitutkintoa vai pärjääkö sun kanssa yhdellä? Ja miten se korkeakoulutettu lesbo edes määritellään?


    • je_taime

      Minulle riittäisi tervepäinen ja naisellinen sporttinainen. Koulutuksella niin väliä,, kunhan tulee omillaan toimeen. Näin prideviikon kunniaksi olis kiva sellainen löytää omaksi kullaksi :)

    • Pikkutäti

      Olen korkeakoulutettu ja ei-diagnosoitu. Elämä on. Siksi en viihdy baareissa, enkä urheilukilpailuissa.

    • Korkeakoulutetut

      Minä löysin omani aikoinaan opiskelijabileistä sattumalta. Ehkä se oikea tulee vastaan vain itse elämällä omaa elämää.

    • YökYök__

      Ällöttää ihmiset, joiden silmissä muutut kiinnostavaksi kun omaat jonkun tutkinnon vähän samaan tapaan jos omaisit tukun rahaa niin olet heti kiinnostava. Korkeakoulutetuilla voi olla myös suuria mt/identiteettiongelmia siinä missä muillakin ja joillakin aloilla vielä potentiaalisesti enemmän kuin tavistallaajilla.

      Itse tiedän ja tunnen niin matalasti kuin korkeasti kouluttautuneita, joilla mt-ongelmia.

    • Lämmintäon

      Vai korkeakoulutettu ja tervepäinen 😃
      Ymmärrän pointin, eipä siinä.
      Minä henk.kohtaisesti olisin valmis tapaamaan edes jollain tasolla koulutetun ihmisen, jolla on ylipäätään pää. Päättömistä en välitä.
      Päitä tulee vastaan päivittäin, mutta ota heistä selvää. Ei keski-iän ylittänyt nainen enää niin rohkea ole lähestymään toista ja varsinkaan tuntemattomia.
      Ennen kaikki oli toisin vrt. Nuorena ja ennakkoluulottomana 😛

    • Herranjumala

      Ihamisiä ne mielenterveysongelmaisetkin on. Ihmisiä joilla on tunteet. Toivottavasti tämän palstan käyttäjät on hyvin nuoria ja siksi kypsymättömiä. Aikuinenhan ei tuommoisia mielipiteitä toivottavasti suustaan päästä.

    • Tulppaanitarha

      Luulen, että alottaja ei tarkoita sitä, että mielenterveysongelmat tekisivät ihmisestä mitenkään huonompaa. Asian voisi vain muotoilla hieman eritavoin. Ja tässä on nyt niputettu kaikki mielenterveyden sairaudet yhteen nippuun. Eikö olekin hieman eri asia seurustella persoonallisuushäiriöisen narsistin kanssa kuin lievästi masentuneen kanssa?

      Ymmärrän hyvin, että kaikki eivät halua tai pysty seurustelemaan ihmisen kanssa, jolla on haasteita esimerkiksi jaksamisessa. Jokaisella on oikeus pyrkiä elämään onnellisena ja jos tietää, että oma jaksaminen ei riitä mielenterveydellisten prosessien parissa painiskelevan kanssa seurusteluun niin on hyväkin, että sen tunnistaa, eikä lähde sellaiseen suhteeseen pilaamaan molempien elämää.

      Minä en voisi seurustella tietyllä tavalla sairaan ihmisen kanssa juurikin itseni suojelemisen vuoksi. Lapsuudessani asuin kahden äitini kanssa, joka oli syvästi masentunut ja hän yritti useita kertoja itsemurhaa. Onneksi masennus ei periytynyt ja olen elänyt jokseenkin hyvää ja onnellista elämää, mutta en voisi jakaa elämääni ihmisen kanssa, joka nostaisi mieleeni muistoja kokemistani traumaattisista hetkistä. En kestäisi itsemurhapuheita, ruoatta riutumisen katsomista ja katoamistemppuja. Kuolisin huolesta, jos rakkaani tekisi tällaisia asioita. En pystyisi olemaan tukena, koska en pystyisi kohtaamaan näitä asioita. Eikö siis ole kohtuullista etsiä kumppania, joka ei ole masentunut? Vaikka kyse olisi vain lievästä masennuksesta, pelkäisin kuitenkin, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ja kyllä, kuka tahansa voi sairastua ja voin joutua tämän eteen joka tapauksessa. Mutta riski on pienempi, jos olen lähtökohtaisesti terveen ihmisen kanssa.

      • hmmhh

        Jos sun jollakin läheisellä on mielenterveysongelmia niin tiedät kuinka raskas taakka ne ovat. On ihan luonnollista että ei halua hankkia vaikeuksia elämään ehdoin tahdoin valitsemalla mielenterveys ongelmaisen kumppanin. Niitä huolia ja ongelmia on muutenkin aivan tarpeeksi.


    • IhanatOpiskeluajat

      Itse kun kouluttautuu niin sieltähän niitä opiskelupiireistä ja työelämästä sitten löyttyy, vaikka millä mitalla.

    • Paraneepoispäin

      Luetaan tervepäiseksi hänet, joka on kouluttautunut pois kaikenmaailman sivistyssanoista.

    • Heissan

      https://www.healthline.com/health/depression/gay

      Ei ole mitenkään merkillistä, että seksuaalivähemmistöillä on paljon enemmän mielenterveysongelmia kuin valtavirralla.
      Sen vuoksi voi ollakkin hankalaa löytääkkin korkeasti koulutettua ja "täysipäistä" lesboa.

      Tietenkin, kun suhteeseen haluaa, niin haluaa luoda itselleen jonkin kriteeristön, minkä mukaan kumppaneita valitsee. Minusta ei ainakaan ole mitenkään epäaikuismaista tai järjetöntä tavoitella kumppania, joka on mieleltään ehyt; sellaisen ihmisen kanssa suhteen luominen on helpompaa ja todennäköisesti kestävämpää.
      Kuitenkaan ei pidä unohtaa sitä mahdollisuutta, että jokainen meistä voi tietyissä olosuhteissa sairastua mieleltään, mutta se on taas sitten eri keskustelu.

      • Sulla ainakin on harvinaisen täysipäisiä kommentteja (vrt. tämä ja "Miksi ihastella etäältä"). Peukut sille, että joku jaksaa. :)


      • eyjeyt

        Onko kysymys myös siitä että hlbt-ihmisillä ei monesti niin korkeita tavoitteita kuin heteroilla? Moni uskoo että avoimesti omana itsenään ollen ei urakehitys ole niin varmaa ja kaapissa olo raskasta pidemmän päälle. "Tervepäisen" puolisonkin löytäminen voi olla haasteellista. Moni voi heittää urahaaveet viemäristä alas.


    • Pointtia

      Mietin samaa sinkkuaikoina. Tavalliset, tasapainoiset aidosti parisuhdetta haluavat koulutetut lesbot näyttivät olevan harvinaisuus. Jos löytyi koulutettu lesbo, ei välttämättä ollut kemiaa ja usein vaikutti siltä, ettei kiinnostusta parisuhteeseen ollut, kun elämässä oli muita asioita ja sinkkuna viihtyi hyvin vuodesta toiseen. Monet olivat deiteillä fiksuja ja keskustelevia, mutta jotenkin edes kunnon flirttiä ei useasti syntynyt.

      • VäkisinVäännettyä__

        Jos kemiaa ei ole niin sitä sitten ei ole. Turha sitä väkisin on lähteä vääntämään. Niin epätoivoinen ei pidä olla.

        Oma kokemukseni on, että monet eivät edes osaa/viitsi/ymmärrä flirtin, romantiikan ja kemian päälle yhtikäs mitään. Housujen sisälle on päästävä mahdollisimman nopeasti ja kuvitellaan, että siihen riittää machoheteromiesten elkeiden jäljittely, jonkun drinksun tms. tarjoaminen tai jonkun tietyn kaavan toistaminen.

        Jos omana itsenä ei ole kemiaa niin sitten sitä ei ole. Kannattaa hyväksyä se tosiasia, että tämä tässä nyt ei ollut Se Oikea, mutta ehkä joku toinen joskus jossain on.


      • Lämmintäon

        Tai sitten pitää lopettaa satuihin uskominen "Sen Oikean" löytymisestä ja kääntää katse toiseksi oikeaan ja todeta, että itse asiassa se toinen onkin parempi - pidemmällä tähtäyksellä.


      • VäkisinVäännettyä_
        Lämmintäon kirjoitti:

        Tai sitten pitää lopettaa satuihin uskominen "Sen Oikean" löytymisestä ja kääntää katse toiseksi oikeaan ja todeta, että itse asiassa se toinen onkin parempi - pidemmällä tähtäyksellä.

        Vaikkei olisi Se Oikea eikä se Toiseksi Oikeakaan niin väkisin on huono vääntää ihan molempien osapuolten kannalta. Vai olisitko itse sellaisen kanssa, joka ei nappaa, ei sitten ollenkaan? Miksi?

        Käsittääkseni niitä lesbojakin on Suomessa enemmänkin kuin yksi (valinnanvaraa on siis enemmänkin kuin se yksi), joten kenenkään ei tarvitse roikkua epätoivoisesti kuin viimeisessä oljenkorressa kenessäkään eikä pidemmässä juoksussa muutenkaan ole hyvä kummallekaan osapuolelle jos kiinnostus on täysin yksipuolista eikä sen asian toteamiseen tarvita mitään satuihin uskomista.


      • somebodyelse
        VäkisinVäännettyä__ kirjoitti:

        Jos kemiaa ei ole niin sitä sitten ei ole. Turha sitä väkisin on lähteä vääntämään. Niin epätoivoinen ei pidä olla.

        Oma kokemukseni on, että monet eivät edes osaa/viitsi/ymmärrä flirtin, romantiikan ja kemian päälle yhtikäs mitään. Housujen sisälle on päästävä mahdollisimman nopeasti ja kuvitellaan, että siihen riittää machoheteromiesten elkeiden jäljittely, jonkun drinksun tms. tarjoaminen tai jonkun tietyn kaavan toistaminen.

        Jos omana itsenä ei ole kemiaa niin sitten sitä ei ole. Kannattaa hyväksyä se tosiasia, että tämä tässä nyt ei ollut Se Oikea, mutta ehkä joku toinen joskus jossain on.

        Mielestäni tämä flirttailu, romantiikka ja myös "kemia" usein ei vie mihinkään ..... Samoin ... ihmisten vikoja ei peitä mikään muu kuin rakkaus vai hyvin toimiva seksisuhde ....


      • Lämmintäon
        VäkisinVäännettyä_ kirjoitti:

        Vaikkei olisi Se Oikea eikä se Toiseksi Oikeakaan niin väkisin on huono vääntää ihan molempien osapuolten kannalta. Vai olisitko itse sellaisen kanssa, joka ei nappaa, ei sitten ollenkaan? Miksi?

        Käsittääkseni niitä lesbojakin on Suomessa enemmänkin kuin yksi (valinnanvaraa on siis enemmänkin kuin se yksi), joten kenenkään ei tarvitse roikkua epätoivoisesti kuin viimeisessä oljenkorressa kenessäkään eikä pidemmässä juoksussa muutenkaan ole hyvä kummallekaan osapuolelle jos kiinnostus on täysin yksipuolista eikä sen asian toteamiseen tarvita mitään satuihin uskomista.

        Miks olisin tai kukaan muukaan olisi ihmisen kanssa joka ei nappaa?
        Minä oon ollu kaks vuotta onnellisesti sinkkuna ja aikaa sitten lopettanut kumppanin etsimisen sanan varsinaisessa muodossa.
        Uskon siihen, että jos on vastaan tullakseen vaikkapa pidemmillä suorilla, niin juttelemaan jäädessämme kuuluisat kemiat kolahtavat, jos niin on tarkoitettu 😁


    • koulutettuhomo

      Pistäkää ystävät hyvät se tinder laulamaan. Oon löytänyt sieltä vain muutaman kunnianhimottoman ja mahdollisesti mielenvikaisen oloisen tyypin. Muut ovatkin korkeakouluissa ja yliopistoissa ja omistavat todennäköisesti terveähkön nupin.
      En tietenkään voi yleistää kaikkia ikäryhmiä ja asuinalueita, mutta pk-seudulla 18-22 vuoden ikähaarukalla näin on.

      • 456

        Ei noin voi tehdä, koska silloin ei voi tulla tänne itkemään, ettei löydä ketään ja kaikki on kouluttamattomia luusereita.


      • Lämmintäon

        Toisaalta kaikki tänne mielipiteitään kirjoittavat, eivät etsi fanaattisesti kumppania.
        Eivät myöskään itke, vaikka toteavat asioita muiden mukana ☺
        Mutta totta se, että kannattaa asioille, mille tahansa, tehdä jotain ellei ole nykytilanteessa tyytyväinen.


    • NäinOn

      Jopas on karkean brutaali yleistys.

    • jeh

      Parempi itseoppinut höperökin kuin liian koulutettu koira.
      Viimeistään eläkkeellä tajuat ettei oppiarvoila ole merkitystä vaan sillä miten kykenee rakastamaan.

    • Myötähäpeäjä

      Täytyy näin heteronaisena todeta, että kyllä hetskujen sinkkumarkkinoillakin on tosi paljon mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä tyyppejä itselleen paria etsimässä. Se on vaan aina niin turhauttavaa törmätä kerta toisensa jälkeen ihmisiin, joiden kannattaisi kumppanin etsimisen sijasta hoitaa itseään ja elämäänsä kuntoon. Siksipä häivyinkin aikanaan niiltä markkinoilta kokonaan. Onneksi kuitenkin elämässä tapahtuu kaikenlaisia pieniä ja suuria ihmeitäkin.

      Täytyy kuitenkin todeta, että kun tänään katselin Kouvolan Sanomien kuvia Kouvolan Prideltä, niin huhhuh. Aika usein kuvat, haastattelut ja julkkishomolesbobisset vahvistavat mielikuvaa siitä, etteivät sateenkaarevat ihmiset näe itsestään huolenpitoa ja itsensä kehittämistä kovin tärkeänä. Kokemusteni mukaan esimerkiksi alkoholin käyttö ON runsasta lesbojen keskuudessa. Ehkä siitä johtuen tai jostain muusta syystä myös ylipaino on yleistä.

      Hyvät naiset! Huolehtikaa itsestänne! Ei ne tutkinnotkaan ole niin tärkeitä, jos jollain muulla tavalla osoittaa elämässään halua kehittyä ja toteuttaa itseään.

      • jeh

        Jotkut eivät vaan halua muutosta, eivätkä tehdä töitä itsensä eteen, heidät pitää hyväksyä juuri sellaisina kuin ovat, mitä sitten ovatkin - yksinäisiä, onnettomia, kaipuuta täynnä, vailla rohkeutta ja sosiaalisia taitoja.
        Sitten maataan viikonloput sohvalla tai sängyssä sormet pystyssä ja odotetaan että joku ihana ja kaunis nainen putoaa niiden päälle jonkinlaisen ihmeen kautta, taikaiskusta tms.


      • Myötähäpeäjä

        Niin, mitäpä tuohon lisäisi. Ei taida lohduttaa, vaikka kannustaisin miettimään kaikkia niitä heterosinkkuja, jotka löhöilevät sohvillaan roskaruokaa syöden ja viimeistelevät itsensä laiskistamisen tositeeveetä tuijottaen. Paljonhan tuollaisia ihmisiä on. Ehkä he sitten haluavat pysyä siellä mukavuusalueellaan eli kotisohvalla.

        Paljonhan olisi tehtävissä, jos ihminen haluaisi elämäänsä muutosta. Oon joskus miettinyt, miksei lesbot perusta nettiin tsemppiryhmää. Tosin tiedän monia lesboja, jotka ovat kaikille avoimissa tsemppiryhmissä, mutta he ovatkin sellaisia itsestään huolta pitäviä, itseään kehittäviä, aktiivisia ja muutenkin ihania tyyppejä. Eli vaikka tukimuotoja olisi, niitäkin käyttävät hyödykseen ne muutenkin aktiivisimmat ja hyvävointisimmat.


      • JokaisenOmaAsia
        Myötähäpeäjä kirjoitti:

        Niin, mitäpä tuohon lisäisi. Ei taida lohduttaa, vaikka kannustaisin miettimään kaikkia niitä heterosinkkuja, jotka löhöilevät sohvillaan roskaruokaa syöden ja viimeistelevät itsensä laiskistamisen tositeeveetä tuijottaen. Paljonhan tuollaisia ihmisiä on. Ehkä he sitten haluavat pysyä siellä mukavuusalueellaan eli kotisohvalla.

        Paljonhan olisi tehtävissä, jos ihminen haluaisi elämäänsä muutosta. Oon joskus miettinyt, miksei lesbot perusta nettiin tsemppiryhmää. Tosin tiedän monia lesboja, jotka ovat kaikille avoimissa tsemppiryhmissä, mutta he ovatkin sellaisia itsestään huolta pitäviä, itseään kehittäviä, aktiivisia ja muutenkin ihania tyyppejä. Eli vaikka tukimuotoja olisi, niitäkin käyttävät hyödykseen ne muutenkin aktiivisimmat ja hyvävointisimmat.

        Ne hyvinvointisimmat eivät tarvitse mitään tsemppiryhmiä, tukipilareita, tukiryhmiä tms. eivätkä seurustelukaveria kannattelemaan heidän elämänsä, identiteettiään tai egoaan. Treenata voi yksinkin eikä kaikissa mahdollisissa kissanristiäisissä tarvitse eikä pidäkään käydä jo pelkän ajankäytön priorisoimiseksi. Kaikenlaiset tsemppiryhmät on tarkoitettu nimenomaan heikommille (ja kyllä vain lesboissa on myös niitä ei niin heikkoja ja toisaalta niitä heikkoja löytyy ihan heteroista), jotka eivät yksinään saa mitään aikaiseksi ja joilta puuttuu itsekuri.

        Kenenkään ilmiseksi personal traineriksi ei kannata lähteä. Se on ammatti siinä missä muutkin ja siitä kuuluu saada ihan oikeaa palkkaa.

        Onhan niitä paljon heterosinkkujakin, joilla ei ole mitään pakkomielteistä pariutumispakkoa heti ensimmäisen vastaan tulevan kanssa. Kyllä ihmisen pitää itse saada päättää kenenkä kanssa seurustelee vai seurusteleeko ollenkaan. Siihen ei pidä ulkopuolisten puuttua. Sohvallakin saa löhötä niin paljon kuin haluaa eikä siihen ole kenellekään nokkaan koputtelemista vai tykkäisitkö itse, että joku ulkopuolinen esim. minä määräisin kenenkä kanssa seurustelet, oletko sinkkuna vai etkö ole ja miten paljon ja mihin kellon aikaan saat kotonasi istahtaa sohvallesi? Ajattelitko, että yksilöillä ei ole omaa vapautta päättää omasta vartalostaan, elämästään ja ajankäytöstään, että joku ulkopuolinen päättää niistäkin?


      • Myötähäpeäjä
        JokaisenOmaAsia kirjoitti:

        Ne hyvinvointisimmat eivät tarvitse mitään tsemppiryhmiä, tukipilareita, tukiryhmiä tms. eivätkä seurustelukaveria kannattelemaan heidän elämänsä, identiteettiään tai egoaan. Treenata voi yksinkin eikä kaikissa mahdollisissa kissanristiäisissä tarvitse eikä pidäkään käydä jo pelkän ajankäytön priorisoimiseksi. Kaikenlaiset tsemppiryhmät on tarkoitettu nimenomaan heikommille (ja kyllä vain lesboissa on myös niitä ei niin heikkoja ja toisaalta niitä heikkoja löytyy ihan heteroista), jotka eivät yksinään saa mitään aikaiseksi ja joilta puuttuu itsekuri.

        Kenenkään ilmiseksi personal traineriksi ei kannata lähteä. Se on ammatti siinä missä muutkin ja siitä kuuluu saada ihan oikeaa palkkaa.

        Onhan niitä paljon heterosinkkujakin, joilla ei ole mitään pakkomielteistä pariutumispakkoa heti ensimmäisen vastaan tulevan kanssa. Kyllä ihmisen pitää itse saada päättää kenenkä kanssa seurustelee vai seurusteleeko ollenkaan. Siihen ei pidä ulkopuolisten puuttua. Sohvallakin saa löhötä niin paljon kuin haluaa eikä siihen ole kenellekään nokkaan koputtelemista vai tykkäisitkö itse, että joku ulkopuolinen esim. minä määräisin kenenkä kanssa seurustelet, oletko sinkkuna vai etkö ole ja miten paljon ja mihin kellon aikaan saat kotonasi istahtaa sohvallesi? Ajattelitko, että yksilöillä ei ole omaa vapautta päättää omasta vartalostaan, elämästään ja ajankäytöstään, että joku ulkopuolinen päättää niistäkin?

        Totta kai jokainen saa tehdä oman elämänsä ratkaisut. Tässä ketjussa puhuttiin siitä, miksei sinkkumarkkinoilla ole runsaammin itsestään huolta pitäviä ja itseään kehittäviä lesboja. Moni ilmaisi, millaisiin pullamössölesboihin on törmännyt ja yhdessä jo todettiin, ettei heitä voi väkisin muuttaa eikä vaatia muuttumaan. Heidät pitää hyväksyä sellaisenaan tai sitten täytyy vaan jatkaa aktiivisen lesbon etsimistä tai kehittää omasta sinkkuudesta tyydyttävämpää.

        Olen muuten täysin eri mieltä tästä sinun väitteestä: "kaikenlaiset tsemppiryhmät on tarkoitettu nimenomaan heikommille". Tosin saatamme mieltää tsemppiryhmien luonteen eri tavoin. Minä olen mielestäni melko hyvinvoiva ja aktiivinen, mutta en ravaa turhissa kissanristiäisissä. Kuulun ja olen kuulunut silti useisiin ryhmiin, joita pidän tsemppiryhminä. Olen kuulunut mm. remontti-, sisustus-, sijoitus-, konmari-, kestävyysjuoksu-, työnhaku- ja ekologisuus-aiheisiin nettiryhmiin. Samoin olen kuulunut pitkäaikaissairauksiani käsitteleviin nettiryhmiin, laihdutusryhmää, marttailuryhmään, pukeutumisryhmään jne. Olen saanut noista ryhmistä tosi paljon vinkkejä. Live-elämässä olen käynyt monilla kursseilla ja kuulunut joskus joihinkin ryhmiinkin. Minusta on ihan höpölöpöä, että tsemppiryhmät olisivat vain heikoimpia varten. Ei mihinkään ryhmään tarvitse liittyä loppuelämän ajaksi. Mukana voi olla sen aikaa, kun kokee saavansa ryhmästä apua ja iloa. Minä olen ainakin saanut monia oman elämäni ongelma-alueita parempaan kuntoon tai jopa kokonaan poistettua erilaisten tsemppiryhmien avulla. Ei aina tarvitse turvautua terapeuttien, personal trainerin tai muuhun ammattijelppariin. Toisaalta apuna hakeminen ammattilaiselta tai vaikka tsemppiryhmästä on paljon fiksumpaa kuin ikuinen meinaaminen. Mutta jokainen tavallaan.

        Niissä tsemppiryhmästä olen muuten törmännyt moniin aktiivisiin ja kaikin puolin muutenkin kiinnostaviin lesboihin, joista osa on vieläpä sinkkuja. He ovat juuri sellaisia korkeakoulutettuja, normaalipainoisia, työssäkäyviä, harrastavia ja monin tavoin aktiivisia naisia. Alkuperäiselle keskustelun aloittaja ole suosittelenkin liittymistä esim. Facebookin naisvoittoisiin ryhmiin. Aina ei kyllä ole ihan helppoa huomata, kuka ryhmäläisistä on sateenkaaren kulkija, mutta kyllä sopivia ihmisiä sieltä ajan kanssa varmasti bongailee. Olen kyllä ihmetellyt, miksei lesboille olisi omaa ryhmää. Sinne tosin täytyisi olla jonkinlainen pääsyvaatimus, joka voisi olla jonkinlainen itsensä kehittämiseen liittyvä konkreettinen tavoite. Pitäisikö mun perustaa sellainen, vaikka en edes ole lesbo? Tosin kyllä noissa heterovaltaisissakin naisten ryhmissä pyörii niin lepakoita kuin bissejäkin.


      • AhneudellaEiOleRajoja

        Tietojenkalastelija taas asialla houkuttelemassa ja ylipuhumassa Facebookin käyttäjäksi...

        Korkeakoulutettujen yksityisyystiedot varmasti kiinnostaa, vai mitä?


      • Sinuunkyllästynytoon
        AhneudellaEiOleRajoja kirjoitti:

        Tietojenkalastelija taas asialla houkuttelemassa ja ylipuhumassa Facebookin käyttäjäksi...

        Korkeakoulutettujen yksityisyystiedot varmasti kiinnostaa, vai mitä?

        Halukkaat voivat aivan hyvin perustaa tsemppiryhmän vaikka kiertokirjeiden tai savumerkkien varaan. Myös paikallisen Setan siipien suojiin voisi mahdollisesti perustaa tsemppiryhmän, joka kokoontuisi esim. 1-2 kertaa kuussa kasvokkain ja muuten vaihtaisi ajatuksia ryhmätekstiviestien, salaisen blogin tms. kautta. Mahdollisuuksia olisi vaikka kuinka paljon, mutta sinun kaltaiselle paranoidikolle niistä mikään tuskin käy.

        Miksi muuten aina hoet noita samoja asioita? Annas kun arvaan. Tunnet hyvin tätä Suomessa pitkään vaikuttanutta salaliittoa ja olet sen vuoksi tullut vainoharhaiseksi. Olet varmaan joko salaliiton jäsen tai sitten olet joutunut heidän hampaisiinsa. Kumpikin vaihtoehto on kovin synkkä ja lohduton, joten otan osaa.


    • Raakamielipuoli

      Voi ollakin sellainen heikkolaatuinen lepso tai homo kauheesti ilmestys,,, väkivalta homo,. Vankilan kimmo tai friidu,,, tatuoitu kalkkuna!!!!

    • TotuusVelvoittaa

      Oxymoron

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1545
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1174
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1117
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1016
    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      965
    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      927
    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      882
    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      19
      852
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      684
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      650
    Aihe