Moni uskovainen pitää yhteiskristillisyyttä hyvänä asiana ja harjoittaa sitä käytännössä mutta samalla paheksuu ekumeniaa. Mutta pohditaanpa hieman mitä nämä asiat oikein ovat:
Ekumenia:
* yhteyden etsimistä opillisista eroista huolimatta, pyrkimys "yhteen uskoon"
Yhteiskristillisyys:
*yhteyden etsimistä opillisista eroista huolimatta, pyrkimys "yhteen uskoon"
Sisällöllisesti siis sama asia! Molemmissa haudataan opilliset erot maton alle ja sovitaan ettei niitä ole tai että niistä ei ole sopivaa puhua koska "se rikkoo kristittyjen yhteyttä". Kirkkokuntien välisessä virallisessa ekumeniassa etsitään teologisia perusteita yhdentymiselle ja jos niitä ei ole, muutetaan teologiaa paremmin "koriin sopivaksi". Yhteiskristillisyydessä taas tämä kiusallinen eriävyys opinasioissa käytännössä vaietaan kuoliaaksi siten ettei puhuta siitä, ollaan vaan "yhtä"... tai ainakin leikitään olevansa...
Yhteiskristittyjä yhdistää ainoastaan löyhän subjektiivisesti määritelty "uskoontulemisen kokemus", joka käytännössä kelpaa yhteyden perustaksi, vaikka olisi opillisia erimielisyyksiä niinkin suurista asioista kuin esim. kolminaisuuoppi, kastekysymys tai vanhurskauttamisoppi olisi ihan erilainen eli toisella pelastuminen on yksin armosta ilman omia töitä, toisella pitää tehdä itsekin jotain ja Jumala sitten tuuppaa palkinnoksi loput mitä jää puuttumaan...
Se minkä yhteiskristityt epäloogisuudessaan usein ehkä tarkoituksella "unohtavat", on että kokemus uskoontulemisesta ei voi olla mikään yhteisen uskon merkki jos kerran oppi eli uskon kohde ei ole sama, tai ei uskota samalla tavalla tuosta kohteesta. Onhan jehovalaisillakin uskoontuleminen, samoin muslimeilla on uskoontuleminen, useimmissa maailman lahkoissa ja jopa pakanauskonnoissakin on yhteistä jonkinlainen "valaistumiskokemus", Nirvana, "syvempi tietoisuus", "ymmärryksen vautuminen", "loveen lankeaminen" yms. Uskoontulemiskokemus ei siis ole mitään ainutlaatuista. Tärkeintä olisikin SE mitä tuon uskoontulemisen jälkeen oikein tunnustetaan? Mitä uskotaan Jeesuksesta, miten ihminen tulee vanhurskaaksi jne. eli uskoontulemiskokemus voi olla sama, jopa uskon kohde (Jeesus) voi olla sama mutta silti itse usko voi olla aivan eri niin että uskotaan ihan eri tavalla.
Em. syistä esimerkiksi tällä palstalla on epäselvyyttä siitä onko kolminaisuuopin kieltävä >pertsa kristitty, tai olisiko mummomuorin kristittynä pitämiä jehovalaisia pidettävä kristittyinä vai pakanoina? Kun ei ole yhteistä oppipohjaa edes perustavista asioista, niin silloin voi syntyä tällaista sekavuutta.
Kuinka kristitty voi esim. pitää uskonyhteyttä sellaisten kanssa jotka eivät tunnusta Jeesuksen jumaluutta? Taisellaisten joille evankeliumi ei ole perusta vaan esim. armolahjat ja karismaattiset painotukset? Eiväthän ne ole mitään "eri kristillisyyden sävyeroja" vaan oikeita opillisia eroja siinä mihin uskotaan!
Kun tällaisia on, on sekä älyllisesti epärehellistä ja laiskaa, että välinpitämätöntä Raamattua kohtaan harjoittaa yhteiskristillisyyttä sellaisten kanssa joilla on erilainen oppi. Milloin sitten oppi on niin erilainen että yhteydestä olisi kieltäydyttävä? Asia ei ole aivan mustavalkoinen koska on otettava aina huomioon että on olemassa vilpittömästi ilman omaa tahtoaan harhoissa olevia ja niitä jotka ovat tietoisesti kieltäneet jotain Raamatusta. Ne jotka mielellään soisivat parantuvansa harhaopeista jos ymmärtäisivät paremmin, heitä tulee kohdella lempeämmin ja pitkämielisemmin kuin niitä jotka tahallisesti, harkiten ja ymmärtäen kieltävät jortain Raamatun sanoista.
Kaikkein paras neuvoni kuitenkin on että jokainen pysyköön oman seurakuntansa yhteydessä, ja lopetettakoon kaikenlainen yhteiskristillisyys ja ekumenia koska ne perustuvat vilppiin ja valheeseen ja tapahtuvat totuuden kieltämisen kustannuksella. Lisäksi, jos jokin yhteisö ei opillisista syistä mahdu saman katon alle toisen kanssa, niin silloin yhteyttä eli vierailuja näiden kanssa tulisi välttää oman sielunsa autuuden menettämisen uhalla. Tämä sanottakoon erityisesti vakavana varoituksena eräänlaista "ehtoollisnomadismia" harjoittaville tuuliviireille jotka käyvät eri tunnustuskuntien ehtoollispöydissä, koska se on syntiä.
Jokaisella voi ja saa olla sellaisia kristittyjä ja ei-kristittyjäö ystäviä joiden kanssa kaveeraaminen ei viettele pois uskon totuudesta, mutta mutta tässä kysytään viisautta ja vahvaa omaa identiteettiä sekä oman uskonperustan tuntemista. Esim. helluntailaisilla ei useimmiten tätä vielä ole koska he ovat vääräoppisia Raamatun mukaan. Lisäksi juuri ne yhteiskristityt, jotka kuvittelevat itse olevansa niitä kaikkein syvimmälle uskoon harjaantuneita, ovat todellisuudessa juuri niitä mihinkään juurtumattomia tuulen vietäviä jotka vielä tarvitsevat maitoruokaa ja opetusta perusasioisssa, vaikka juuri tämä joukko juoksee levottomasti siellä ja täällä pitäen itseään suurena uskonsoturina joka osaa erotella harjaantuneesti oikean ja väärän. Jos he osaisivat, he eivät vaeltaisi paimentolaisten tavoin.
Ekumenia ja yhteiskristillisyys - mitä eroa?
36
1678
Vastaukset
- Näinseasiaon
Hengellisen kypsyyden ja harjaatuneisuuden merkkejä kysellään usein. Toiset eli juuri nämä hengelliset kiertolaiset, yhteiskristityt ajattelevat hengellisen kypsyyden ja täysi-ikäisyyden olevan sitä että ollaan mahdollisimman välinpitämättömiä opissa ja antaudutaan subjektiivisesti ja tunnepohjalta määritellyn epämääräisen "rakkauden" hyllyvälle suolle jossa kukaan ei ole asettanut askelmerkkejä vaan jokaiselle on oma tie, mikä kukin parhaaksensa katsoo. Lopulta kaikkien teiden ja tapojen uskoa ajatellaan johtavan samaan autuaaseksitulemiseen.
Todellisia hengellisen kypsyneisyyden merkkejä ne eivät kuitenkaan ole , vaan pikemminkin laiskuuden ja välinpitämättömyyden, eräänlaisen pilaantuneisuuden ja ummentuneen uskonelämän merkkejä. Oikea näyttö hengellisestä täysi-ikäisyydestä on esim. asettautuminen kantamaan vastuuta omassa seurakuntayhteydessä. Myös se, ettei kuvitella itsestä liian suuria vaan saatetaan ajatella myös vaatimattomampia vastuutehtäviä. Kypsyyttä on paikoillaan pysyminen ja uskollisuus kutsumuksessa, ei sinne ja tänne juokseminen kokemusten perässä. Kypsyyttä on juurtuminen oppiin ja siinä pitäytyminen.
Oppi ei ole pistin jolla osoitetaan omaa erinomaisuutta tai sohitaan toisin uskovia, mutta se on viisaus jolla voidaan neuvoa harhassa olevaa rakkauden ja velvollisuuden tähden. Oppi sanoittaa sen mihin ja miten uskotaan, ei oppi ole mikään uskon vastakohta niinkuin nämä hengelliset irtolaiset usein selittävät. Ilman oikeaa oppia ei voi olla oikeaa uskoakaan.
Toki me kaikki olemme aina niin opissa kuin elämässäkin vajaita emmekä ymmärrä täysin. Kyse ei olekaan täydelliseksi tulleesta ymmärryksestä vaan USKOLLISUUDESTA siinä mikä tähän asti ymmärretään oikeaksi. Mutta kun on niin monia jotka ajattelevat ettei sitä oppia mihinkään tarvita onhan meillä uskon kokemus yhteinen.
Ei se niin ole rakkaat ystävät! Ei kristus ja apostolit opettaneet välinpitämättömyyttä ja tunnekristillisyyttä vaan oikeaa oppia, kristinuskoa jossa on vissi sisältö joka on Raamatussa, Jumalan pyhässä sanassa sanoitettu ja evankelisluterilaisessa tunnustuksessa oikein selitetty. Me emme siis usko luterilaisiin tunnustuskirjoihin SIKÄLI kuin ne ovat Raamatun mukaisia vaan KOSKA ne ovat raamatunmukaisia. - Tässäseero
Ekumeni on kirkkolaitosten yhteistyötä sillä tavalla kuin nämä ihmiset näkee sen yhteistyön.
Ykseys on taasen Jeesukseen uskovien yhteyttä sillä tavalla kuin Jumala näkee tämän yhteyden. Itselleni noiden sanojen sisältö on juuri tuo mitä kirjoitit, mutta selityksesi käytännöstä onkin jo sellainen että en allekirjoita sitä.
Opillisia eroja ei ole mitään syytä lakaista maton alle, koska niihin tuppaa sitten kompastumaan ja tiedämme ne kuitenkin, joten maton alle lakaisu on ajan hukkaa ja itsepetosta. On parempi olla rehellinen ja todeta asia ja etsin sitä yhteyttä niistä eroista huolimatta, jos siis näkee tärkeäksi kristittyjen yhteyden, yhden Kristuksen ruumiin. Jos taas ajattelee, että se oma kuppikunta on se oikea Kristuksen ruumis ja seurakunta, silloin on syytä pysytellä etäällä muista kristityistä kuten ehdotitkin.
Kun itse on rehellinen, voi olla toisten kanssa ihan riippumatta siitä ovatko muut rehellisiä. Vain omista teoista me Jumalalle vastaamme ja kun Jumala kysyy etsitkö yhteyttä Kristuksen ruumiin muiden jäsenten kanssa, käyköhän silloin vastaukseksi, että en, kun he eivät minun mielestäni olleet rehellisiä?- homottajalle
Minusta on irvokasta kun sinä puhut rehellisyydestä.
homottajalle kirjoitti:
Minusta on irvokasta kun sinä puhut rehellisyydestä.
Ymmärrän sen. Moni asia minussa näyttää olevan mielestäsi irvokasta.
- Näinseasiaon
" On parempi olla rehellinen ja todeta asia ja etsin sitä yhteyttä niistä eroista huolimatta" (Eerika)
Mahdoitkohan ymmärtää tuon lauseesi ristiriitaisuuden? Sinähän toimit JUURI niinkuin tuossa ylempänä kirjoitettiin eli hautaat erot maton alle, leikit ettei niitä olekaan ja etsit yhteyttä niistä "huolimatta". Tai sitten olet vieläkin välinpitämättömämpi ja et hautaa eroja maton alle vaan olet niin röyhkeä ettet vaan ota niitä huomioon?
Aika outoa puhetta kristityltä jonka kuitenkin pitäisi ainakin etsiä ja pyrkiä kohti totuutta hinnasta välittämättä. Mutta sinäkö olet lähtenyt muodostamaan ihan omaa omituista uskonnäkemystäsi? Näinseasiaon kirjoitti:
" On parempi olla rehellinen ja todeta asia ja etsin sitä yhteyttä niistä eroista huolimatta" (Eerika)
Mahdoitkohan ymmärtää tuon lauseesi ristiriitaisuuden? Sinähän toimit JUURI niinkuin tuossa ylempänä kirjoitettiin eli hautaat erot maton alle, leikit ettei niitä olekaan ja etsit yhteyttä niistä "huolimatta". Tai sitten olet vieläkin välinpitämättömämpi ja et hautaa eroja maton alle vaan olet niin röyhkeä ettet vaan ota niitä huomioon?
Aika outoa puhetta kristityltä jonka kuitenkin pitäisi ainakin etsiä ja pyrkiä kohti totuutta hinnasta välittämättä. Mutta sinäkö olet lähtenyt muodostamaan ihan omaa omituista uskonnäkemystäsi?No tulkitsit ajatustani väärin. En huomaa ristiriitaa.
- homottajalle
Eerikatässämoi kirjoitti:
No tulkitsit ajatustani väärin. En huomaa ristiriitaa.
Et tietenkään huomaa ristiriitaa koska olet irvokas homottaja.
homottajalle kirjoitti:
Et tietenkään huomaa ristiriitaa koska olet irvokas homottaja.
En tietenkään huomaa ristiriitaa , joja on siellä sinun pääsi sisällä.
Olet kova nimittelemään, millaisista arvoista se nousee?"On parempi olla rehellinen ja todeta asia ja etsin sitä yhteyttä niistä eroista huolimatta, jos siis näkee tärkeäksi kristittyjen yhteyden, yhden Kristuksen ruumiin. "
Eikö meidän kristtyjen pidäkin pyrkiä olemaan yhtä eikä vain haajantua jatkuvasti yhä uusin kuppikuntiin, jotka pahimmillaan vain riitelevät keskenään?mummomuori kirjoitti:
"On parempi olla rehellinen ja todeta asia ja etsin sitä yhteyttä niistä eroista huolimatta, jos siis näkee tärkeäksi kristittyjen yhteyden, yhden Kristuksen ruumiin. "
Eikö meidän kristtyjen pidäkin pyrkiä olemaan yhtä eikä vain haajantua jatkuvasti yhä uusin kuppikuntiin, jotka pahimmillaan vain riitelevät keskenään?Minun ymmärtääkseni pitäisi pyrkiä. Onhan se aika surullista , jos ei voi olla yhdessä , jos " opin" joka kohta ei täsmää. Kun Paavali kirjoittaa niistä puolueista, eiköhn hän kirjoita juuri tästä?
- Näinseasiaon
Eerikatässämoi kirjoitti:
Minun ymmärtääkseni pitäisi pyrkiä. Onhan se aika surullista , jos ei voi olla yhdessä , jos " opin" joka kohta ei täsmää. Kun Paavali kirjoittaa niistä puolueista, eiköhn hän kirjoita juuri tästä?
"Kun Paavali kirjoittaa niistä puolueista, eiköhn hän kirjoita juuri tästä?" (Eerika)
Tuskin. Paavalihan kirjoittaa avoimesti syyn auki niin ettei meille jää arvailemisen varaa: "yksi oli paavalin puolta eli piti häntä oikeana opettajana, toinen Apolloksen jne." Ei Paavali tässä mitenkään avaa ovea tai anna hyväksyntäänsä opilliselle leväperäisyydelle, vaan pikemminkin varoittaa siitä ja kehoittaa kaikkia pysymään siinä oikeassa Kristuksen opissa ja varoittaa opillisista hajaannuksista jotka juuri syntyvät puoluehengestä.
Olisi tärkeää kyetä erottamaan kaksi eri asiaa toisistaan: pueluehenki ja oikeasta kiinni pitäminen. Ne nimittäin OVAT kaksi eri asiaa. Sinun retoriikassasi niiden merkitys tuntuu olevan sama? Näinseasiaon kirjoitti:
"Kun Paavali kirjoittaa niistä puolueista, eiköhn hän kirjoita juuri tästä?" (Eerika)
Tuskin. Paavalihan kirjoittaa avoimesti syyn auki niin ettei meille jää arvailemisen varaa: "yksi oli paavalin puolta eli piti häntä oikeana opettajana, toinen Apolloksen jne." Ei Paavali tässä mitenkään avaa ovea tai anna hyväksyntäänsä opilliselle leväperäisyydelle, vaan pikemminkin varoittaa siitä ja kehoittaa kaikkia pysymään siinä oikeassa Kristuksen opissa ja varoittaa opillisista hajaannuksista jotka juuri syntyvät puoluehengestä.
Olisi tärkeää kyetä erottamaan kaksi eri asiaa toisistaan: pueluehenki ja oikeasta kiinni pitäminen. Ne nimittäin OVAT kaksi eri asiaa. Sinun retoriikassasi niiden merkitys tuntuu olevan sama?Tai sitten sinä vaan yksinkertaisesti et ymmärrä minun retoriikkaani, mikä minusta näyttää oikeammalta selitykseltä :)
- Näinseasiaon
Eerikatässämoi kirjoitti:
Tai sitten sinä vaan yksinkertaisesti et ymmärrä minun retoriikkaani, mikä minusta näyttää oikeammalta selitykseltä :)
Olisihan sinulla mahdollisuus selittää tarkemmin mitä tarkoitat, mutta sen sijaan tyydyt vain lakonisesti toteamaan ettei sinua ymmärretä. Syntyy mielikuva että pakenet keskustelua kun et perustele mitään vaan piiloudut aina tuon "minut väärinymmärretään" -selityksen taakse.
Näinseasiaon kirjoitti:
Olisihan sinulla mahdollisuus selittää tarkemmin mitä tarkoitat, mutta sen sijaan tyydyt vain lakonisesti toteamaan ettei sinua ymmärretä. Syntyy mielikuva että pakenet keskustelua kun et perustele mitään vaan piiloudut aina tuon "minut väärinymmärretään" -selityksen taakse.
Epäilemättä sinulle syntyy sellainen mielikuva. Meille syntyy kaikienlaisia mielikuvia milloin mistäkin asiasta, mutta onneksi useimmiten ymmärrämme, ettei meidän mielikuvamme ole muuta kuin mielikuva, ei välttämättä olleenkaan totuus.
Näinseasiaon kirjoitti:
"Kun Paavali kirjoittaa niistä puolueista, eiköhn hän kirjoita juuri tästä?" (Eerika)
Tuskin. Paavalihan kirjoittaa avoimesti syyn auki niin ettei meille jää arvailemisen varaa: "yksi oli paavalin puolta eli piti häntä oikeana opettajana, toinen Apolloksen jne." Ei Paavali tässä mitenkään avaa ovea tai anna hyväksyntäänsä opilliselle leväperäisyydelle, vaan pikemminkin varoittaa siitä ja kehoittaa kaikkia pysymään siinä oikeassa Kristuksen opissa ja varoittaa opillisista hajaannuksista jotka juuri syntyvät puoluehengestä.
Olisi tärkeää kyetä erottamaan kaksi eri asiaa toisistaan: pueluehenki ja oikeasta kiinni pitäminen. Ne nimittäin OVAT kaksi eri asiaa. Sinun retoriikassasi niiden merkitys tuntuu olevan sama?”Olisi tärkeää kyetä erottamaan kaksi eri asiaa toisistaan: pueluehenki ja oikeasta kiinni pitäminen. Ne nimittäin OVAT kaksi eri asiaa. Sinun retoriikassasi niiden merkitys tuntuu olevan sama?”
Mielestäni juuri se synnyttää sitä ”puoluehenkeä”, että kun kaikki haluaa olla ehdottomasti oikeassa, ja kuitenkin ovat keskenään erimielisiä, niin se nousee tärkeämmäksi kuin se, mikä yhdistää.
>> lopetettakoon kaikenlainen yhteiskristillisyys ja ekumenia <<
Kannatan, koska ekumenia voisi lisätä kristinuskon kannatusta. Mitä tiukemmin jokainen kirkko, lahko ja liike on omassa siinä Omassa, Ainoassa ja Oikeassa opissaan ja mitä enemmän ne sättii muiden oppia, niin sitä parempi.
Opilliset erimielisyydet saavat ihmiset ajattelemaan, että eihän eri suunnan uskovatkaan usko toistensa juttuja, vaan jokainen uskoo vain omaansa.
Ja koska nuo opillisten ristiriitaisuuksien korostuminen todennäköisemmin alentaa kuin parantaa kaikkien uskontojen uskottavuutta ja sitä kautta kannatusta, niin siksi ekumenia/yhteiskristillisyys ei ole mielestäni kannatettava ajatus.- Näinseasiaon
Tuollaisilla asioilla ei ole kristillisyydelle mitään merkitystä koska oikea usko ei ole mielipide.
Jumalan Henki synnyttää kasteveden ja uskon kautta Jumalalle lapsia. Ei uskovaiseksi tulla valitsemalla uskonnäkemys. Näinseasiaon kirjoitti:
Tuollaisilla asioilla ei ole kristillisyydelle mitään merkitystä koska oikea usko ei ole mielipide.
Jumalan Henki synnyttää kasteveden ja uskon kautta Jumalalle lapsia. Ei uskovaiseksi tulla valitsemalla uskonnäkemys.>> koska oikea usko ei ole mielipide <<
Heko heko, kovastippa niitä "mielipiteitä" tuntuu riittävän.- Näinseasiaon
qwertyilija kirjoitti:
>> koska oikea usko ei ole mielipide <<
Heko heko, kovastippa niitä "mielipiteitä" tuntuu riittävän."Heko heko, kovastippa niitä "mielipiteitä" tuntuu riittävän."
Ei kukaan sitä ole kieltänytkään, mutta ei se silti tarkoita että usko olisi pelkkä mielipide. qwertyilija kirjoitti:
>> koska oikea usko ei ole mielipide <<
Heko heko, kovastippa niitä "mielipiteitä" tuntuu riittävän.Kun jokainen uskisporukka uskoo eri tavalla ja lisäksi väittää muiden uskovan väärin, niin mitäpä siitä voi muuta päätellä, kuin että uskikset uskovat olemattomaan, eivätkä itse sitä käsitä.
- jeesusfani1
Totesit: ”Moni uskovainen pitää yhteiskristillisyyttä hyvänä asiana ja harjoittaa sitä käytännössä mutta samalla paheksuu ekumeniaa. Mutta pohditaanpa hieman mitä nämä asiat oikein ovat:
Ekumenia:
* yhteyden etsimistä opillisista eroista huolimatta, pyrkimys "yhteen uskoon"
Yhteiskristillisyys:
*yhteyden etsimistä opillisista eroista huolimatta, pyrkimys "yhteen uskoon"/”
Totean, että meitäkin on, jotka vuosia kestäneiden eri uskontoihin tutustumisien kautta, ovat vihdoin viimein tehneet ratkaisunsa Jeesuksen puoleen toteamalla Hänelle, että Sinä olet minun Herrani ja Vapahtajani, ja haluan olla sanallesi kuuliainen elämäni loppuun asti, olematta siinä vaiheessa täysin tietämätön niin ekumeniasta kuin yhteiskristillisyydestäkin...Ollen tietämätön myös niin luterilaisista kuin muihinkin kristillisiin kirkkokuntiin kuuluvista tunnustuskirjoista, opinkappaleista ja niiden tulkinnoista.
Totesit: ”Kirkkokuntien välisessä virallisessa ekumeniassa etsitään teologisia perusteita yhdentymiselle ja jos niitä ei ole, muutetaan teologiaa paremmin "koriin sopivaksi". Yhteiskristillisyydessä taas tämä kiusallinen eriävyys opinasioissa käytännössä vaietaan kuoliaaksi siten ettei puhuta siitä, ollaan vaan "yhtä"... tai ainakin leikitään olevansa”.
Olen huomannut, että kirkkokunnat etsivät keskinäistä kristinoppi - yhteyttä.
Huomannut myös yhteyden laajentuneen Islam-oppineisiinkin jopa niin paljon, että Paavikin ihan TV:ssä julisti Adamin ja Eevan Jumalan olevan sama kuin mekkalaisten monista jumalista Muhammedin 600-luvulla valitseman kuunjumala Allahin, jolla perimätiedon mukaan oli muuten kolme tytärtä.
Kristillisten teologien toimesta Krislam-oppi on jo perustettu, joka oppi yhteen sovittaa islamin ja kristinuskon. Jostain syystä, kuten kristittyjen teologien keskuudessa on ollut tapana jo parisentuhatta vuotta, kristinuskon juurioppi, Aabrahamilaisuus, on krislam-opista jätetty pois.
Jeesus totesi ensimmäisen käskyn olevan sen, että tulee rakastaa Herraa sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi ja toisen käskyn olevan lähimmäisen rakastamisen.
Kun Jeesus-opissa ei näytä olevan juutalaista, ei kreikkalaista, ei luterilaista, ei helluntalaista jne., jne., niin Jeesuksen ilmoittaman rakkauden kaksoiskäskyn valossa kaikki oppiriidat näyttävät turhilta.”Kristillisten teologien toimesta Krislam-oppi on jo perustettu…”
En kyllä ole moisesta kuullut tai lukenut, vain näitä väitteitä. Mutta olemassa on oikeasti jo uskonto, jossa kristinuskon ja juutalaisuus on yritetty ympätä yhteen.
<<Kaikkein paras neuvoni kuitenkin on että jokainen pysyköön oman seurakuntansa yhteydessä, ja lopetettakoon kaikenlainen yhteiskristillisyys ja ekumenia koska ne perustuvat vilppiin ja valheeseen>>
Luterilaisen suustahan tämä tarkoittaa, että 98% kristityistä on erehtynyt ja uskoo väärin. Näin minäkin voin sanoa, että käsitykseni kristinuskosta vastaa hyvin pitkälle avaajan käsitystä. Ero on vain 2%.”Milloin sitten oppi on niin erilainen että yhteydestä olisi kieltäydyttävä?”
Eli opilliset asiat ajavat aina ohi uskon?
”…jokainen pysyköön oman seurakuntansa yhteydessä, ja lopetettakoon kaikenlainen yhteiskristillisyys ja ekumenia koska ne perustuvat vilppiin ja valheeseen ja tapahtuvat totuuden kieltämisen kustannuksella.”
Puolustat siis kristittyjen hajaantumista?- Näinseasiaon
"Eli opilliset asiat ajavat aina ohi uskon?"
Oikea usko ja oikea oppi eivät ole ristiriitaisia, vaan toinen EDELLYTTÄÄ toista. Jos jompikumpi puuttuu, ei todellisuudessa ole toistakaan.
Ihminen voi uskoa kiviin ja kantoihin muttei sellaisella uskolla ole mitään teklemistä kristillisyyden kanssa. - Näinseasiaon
"Eli opilliset asiat ajavat aina ohi uskon?"
Mutta eikö sinustakin tärkeämpää kuin se, että vaan uskotaan johonkin, ole se MIHIN uskotaan?
Vai oletko universalisti joka ajattelee että mihin tahansa uskomalla tulee autuaaksi? Näinseasiaon kirjoitti:
"Eli opilliset asiat ajavat aina ohi uskon?"
Mutta eikö sinustakin tärkeämpää kuin se, että vaan uskotaan johonkin, ole se MIHIN uskotaan?
Vai oletko universalisti joka ajattelee että mihin tahansa uskomalla tulee autuaaksi?”Mutta eikö sinustakin tärkeämpää kuin se, että vaan uskotaan johonkin, ole se MIHIN uskotaan?”
Kyllä, ja näissä oppiriidoissa se tunnutaan hyvin usein sivuutettavan. Käydään kovaa kiistaa siitä, MITEN pitää ajatella ja uskoa.
- evita-ei.kirj
Kannatan kristittyjen yhteistyötä. Sellaisten, joilla on sama uskontunnustus. Käskihän Jeesuskin yhtä olemaan.
Oppikysymyksissä ei tule muuta kuin riitaa. Kuka se loppujen lopuksi tietää kenen oppi on täysin oikeassa. Joskus olen ajatellut niin, että kun kaikista kristillisistä seurakunnista valitaan ne aidoimmat, jotka selittää parhaiten Kristusta ja liitetään yhteen, se on sitä oikeaa oppia. Uskon että matkan varrella on oppikysymyksiin liitetty maljon sellaista, minkä sieltä voi karsia pois.- Näinseasiaon
Sanottakoon tarkennukseksi että minäkin, vaikken kannata sekaoppista yhteiskristillisyyttä enkä opin kustannuksella tapahtuvaa ekumeniaa, kannatan kuitenkin lämpimästi kristittyjen välistä YHTEISTYÖTÄ!
Tarkoitan että voimme tehdä tunnustuskuntien rajat ylittävää diakoniatyötä, meillä voi olla esim. jonkin verran yhteisiä rakenteita lähetystyön järjestämiseksi, voimme yhdessä yli tunnustuskuntien antaa yhteisä julkilausumia yms. mutta hengellistä yhteyttä ehtoollisnomadismia ja sekaseuraisuutta en hyväksy enklä kannata.
Tunnustamme toki että muuallakin kuin omissa riveissämme on oikeita kristittyjä mutta koska he kuitenkin ovat päätyneet omaan ratkaisuunsa, ajattelemme heistä että "tulkoot he uskollaan autuaaksi jos voivat" mutta me pysymme oikeaksi ymmärtämässämme opissa emmekä poikkea siitä oikealle emmekä vasemmalle.
Joka on löytänyt lähteen, sen ei enää tarvitse kulkea siellä ja täällä etsimässä. - Näinseasiaon
"Uskon että matkan varrella on oppikysymyksiin liitetty maljon sellaista, minkä sieltä voi karsia pois."
Noin moni kieltämättä ajattelee, mutta nouseeko tuo ajatus oikeasti totuudesta? Ekumeeniset pääuskontunnustukset lausuvat kaikki saman ajatuksen:
"Me uskomme yhden pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan" (Nikean tunnustus"
Tässä tunnustetaan että Kristuksella on kaikkina aikoina maan päällä puhdas, pyhä ja oikeaoppinen kirkkonsa, joka on säilyttänyt opin puhtaana ja apostolisena.
Siis: me USKOMME! Emme sitä välttämättä näe vaikka sillä on maan päällisetkin tuntomerkkinsä. Tämä perustuu Raamatun ilmoitukseen. Sikäli olettamasi "hapattumisteoria" jonka mukaan oikea oppi on jo kauan aikaa sitten pahentunut erilaisten sekaannusten ja hapatusten tähden, ei pidä paikkaansa vaikka asia saattaa siltä todella näyttää jos sitä tarkastellaan ainoastaan inhimillisestä perspektiivistä ja jätetään huomioimatta Jumalan lupaukset ja usko. "Oppikysymyksissä ei tule muuta kuin riitaa. Kuka se loppujen lopuksi tietää kenen oppi on täysin oikeassa. "
Tästä olen samaa mieltä.
- Näinseasiaon
Koska niin moni vastasi minulle, niin en kirjoita kaikille erikseen vaan yhteisen vastauksen muutamaan esitettyyn kommenttiin. Joku kysyi, kannatanko kristittyjen hajaantumista? En kannata, mutta en usko että hajaantumisten alkuperäinen ja perimmäinen syy on siinä että pidetään kiinni oikeasta opista eikä harrasteta sekaoppisuutta ja yhteyttä toisuskoisten kanssa, vaan pikemminkin hajaantumiset ovat aina johtuneet siitä että EI ole pysytty oikeassa opissa. On aivan selvästi nähtävissä että lähes jokaiseen kristinuskon historian hajaannukseen on liittynyt eräänä suurimmista vaikuttimista se, että joku taho on alkanut tehdä irtiottoa totutusta, vanhasta opista.
Tämä surullinen hajaantumiskehitys alkoi jo alkuseurakunnan aikana ja varsinkin nk. apostolisena aikana (70-130 jKr.) on jo monia ryhmäkuntia joilla on toisiinsa nähden eroavia oppinäkemyksiä. Toistan teesini: jos pidettäisiin tiukasti kiinni oikeasta opista eikä harrastettaisi sekaseuraisuutta, ei hajaannuksiakaan syntyuisi tai ainakin ylivoimaisesti suurin osa niistä olisi jäänyt syntymättä.
Toinen syy on että ihmisiä kun ollaan, ovat syynä usein olleet myös ihmisten väliset kahnaukset, valtataistelut ja inhimilliset riidankylvöt.
Mutta kolmas tärkeänäkökohta liittyy eräänlaiseen yleiseen harhaluiuloon eli nk. "kirkon suuruus" -harha. Jos kirkkoa ajatellaan ainoastaan maallisena instituutiona joka on ihmisten perustama ja määrittyy imisten jumalakäsityksistä lähtien, on tietenkin luonnollista että tavoitellaan kirkon "suuruutta". Tämä perspektiiviharha on sama jonka Jeesus kohtasi aikansa juutalaisten kirjanoppineissa kun he kuvittelivat tulevan Messiaan olevan sotaratsulla komeasti saapuva kaikkien ihailema valloittajasoturi, jonka valtakunta taistellaan esille miekoin ja keihäin, jonka menestys mitataan kannattajien suurella luvulla, ulkonaisella loistokkuudella jonka uskosta osattomat ihmisetkin vääjäämättä tunnustavat.
Vaikka em. ajattelu on ihmislapselle hyvin luontaista ja sisäänkirjoitettua, ettei nimittäin sellaista pidetä "minäkään" joka ei maailman silmissä ole jotain, niin Jeesus oli juuri päinvastainen. Hänen valtakuntansa ei ollut tästä maailmasta eikä tämän maailman mukainen. Ei Hänen valtakuntansa suuruus ja kuninkaallisuus ole sellsita kuin tämän maailman kuninkaiden vaan näkymätöntä Jumalan voimaa joka verhoutuu heikkouteen. Jumala on valinnut aina sen mikä maailmassa on ollut halveksittua. Myös Jeesus itse oli Raamatunkin mukaan maailmassa ylenkatsottu jota ihmiset eivät "minäkään" pitäneet.
Erityisesti meillä täällä Suomessa missä on vallinnut vuosisatojen ajan kristillinen yhtenäiskulttuuri ja eräällä tavalla vääristynyt "konstantinolaisuus" -harha eli kirkko on integroitunut osaksi yhteiskuntaa eikä olekaan enää kristittyjen, tunnustavien uskovaisten kirkko, -meillä vallitsee sen takia suuri perspektiiviharha ja kuvitelma kirkon "suuruudesta" maailman ja ihmisten silmissä. Näennäisesti se on sitä kai ollutkin muttei koskaan todellisesti sillä kuten joku sanoi, todellisia kristittyjä, oikein tunnustavia ja uskovia on vain pikkiriikkinen osa kaikista kristityn nimellä kulkevista.
Yhteiskristittyjä ja ekumeenikkoja tuntuu vaivaavan melkein eniten juuri tämä kysymys siitä että kirkon tulisi olla "suuri", mahtava ja kunnioitettu maailman silmissä. Pelätään kohdata karvasta todellisuutta että todellisia kristittyjä ovatkin vain ne hyvin harvat jotka uskovat OIKEIN, niinkuin Raamattu ja luterilainen tunnustus opettaa. Tämä "pienuus" tarkoittaa monelle suoranaista sisäistä katastrofia, jotka eivät ole sisäistäneet itse oikein mistä Jumalan valtakunnassa oikein on kysymys.
On suuri erehdys ajatella että ihminen omilla tomillaan voisi rakentaa kristittyjen välille yhteyttä. Tai no, voi mutta se ei ole kristillistä Hengen yhteyttä uskossa, vaan eri rtavoin ajattelevien ihmisten ulkonaista yhteyttä, niinkuin harrastusten kautta ollaan yhdessä tms. Oikea Kristuksen kirkon yhteys on aina JUMALAN HENGEN rakentamaa ja ylläpitämää. Sitä ei voi synnyttää, rakentaa eikä ylläpitää ihmisen toimesta vaan se ON olemassa niiden kesken joilla on usko Kristukseen ja oikea tunnustus, jotka siis jakavat saman uskon ja ovat saman Hengen lapsia. Syntyneet samasta Hengestä samaan uskoon. Tämä on tietenkin täysin vierasta niille jotka ajattelevat itse valinneensa itselleen uskon.
Jumalan lapseksi ei kuitenkaan tulla päättelemällä, opiskelemalla eikä tekemällä, vaan SYNTYMÄLLÄ. Kaikki yhteys jota rakennetaan Kristuksen kirkon opin ulkopuolelle, on vain ihmisten kyhäämää. Oikea kristittyjen välinen yhteyus voi toteutua ainoastaan saman uskon jakavien kesken, ja tämän uskon tulee olla Raamatun mukaista.
Aloituksessa olen jo kirjoittanut opin "täydellisestä " omaksumisesta ja ymmärryksen vajavaisuudesta joten en viitsi enää toistaa itseäni, vaikka joku arvatenkin taas kysyy pian samaa asiaa uudelleen pelkkää laiskuuttaan.- Näinseasiaon
Maailmassa on kuitenkin kaikkina aikoina säilynyt läpi historian se oikeakin Kristyksen kirkko, vaikka on ollut välillä pitkiäkin aikoja että se on ollut vaivattuna milloin maan alla, milloin lähes olemattomiin tukahdutettuna niin ettei maailma ole paljon oikeasta kristityistä tiennytkään.
Muistamme kuitenkin Jeesuksen lupauksen: "minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti!"
ELI: se oikea oppi ja oikea usko on aina maailmassa niin kauan kunnes viimeinen päivä koittaa. Se on löydettävissä sieltä missä Jumalan sanaa oikeassa uskossa avuksi huudetaan ja saarnataan ja sakramentit oikein jaetaan. Kristuksen kirkolla on maan päällä aina omat vakaat tuntomerkkinsä joka olisi kylläkin oman aiheensa ansaitseva alotus: mistä tunnistan maailmassa oikean, Kristuksen kirkon?
Kristuksen kirkko on aina ollut ja on aina. Se ei koskaan katoa. Kukaan ei siis voi puolustaa itseään ja harhaisuuttaan sillä etteikö maailmasta voisi löytää oikein tunnustavaa seurakuntaa. Sen tähden vastuu valvomisesta ja kuulemisesta jää aina kuulijalle itselleen. - dikduk
Milloin oli olemassa kristinuskon "oikea" oppi ja mikä se on?
”…en usko että hajaantumisten alkuperäinen ja perimmäinen syy on siinä että pidetään kiinni oikeasta opista eikä harrasteta sekaoppisuutta ja yhteyttä toisuskoisten kanssa…”
Et usko, mutta kuitenkin juuri teet siten, että et itsekään ole pysynyt ”alkuperäisessä” eli katolisessa opissa. Et edes taida pitäytyä ortodoksisessa alkuperäisessä opissa?
On hyvä tietää, miten kristikunta on historian saatossa jakaantunut. Syynä on ollut juuri se, että sitä ”alkuperäistä” oppia on pyritty löytämään ja kehittämään. Niitä on siis aika monta oppia, ja oletan että itselläsi on aika uusi ja moderni oppi, joka on jo kaukana noista perinteisistä?
”…kristinuskon historian hajaannukseen on liittynyt eräänä suurimmista vaikuttimista se, että joku taho on alkanut tehdä irtiottoa totutusta, vanhasta opista.”
Aivan, kuten esim. koptit, ortodoksit jakaantuivat katolilaisuudesta, myös protestantit jakaantuivat useaan suuntaan. Jokainen niistä perustui Raamatun kirjoituksiin ja siihen, mitä puolta Raamatusta milloinkin painotettiin. Tätä irtiottoa teet näemmä sinäkin, et edusta luterilaisuutta, kalvinismia, anglikaaneja, metodisteja tai adventisteja sellaisenaan, ehkä olet lähimpänä baptisteja?
”Tämä surullinen hajaantumiskehitys alkoi jo alkuseurakunnan aikana ja varsinkin nk. apostolisena aikana (70-130 jKr.)…”
Niin, jo alun perin kristityt olivat sekalaista seurakuntaa, kunnes yhdessä luotiin kristinusko. Varsinainen oppi kun lienee jostain 300 luvulta.
”Tämä perspektiiviharha on sama jonka Jeesus kohtasi aikansa juutalaisten kirjanoppineissa kun he kuvittelivat tulevan Messiaan olevan sotaratsulla komeasti saapuva kaikkien ihailema valloittajasoturi…”
Eli ne juutalaiset jotka olivat ”oikeita” juutalaisia ja uskoivat ”oikeaan” Talmudiin, olivat sitten väärässä? Sillä noin Messiaan odotettiin ja kirjoitusten mukaan olevan. Koska Hän ei ollut, niin juutalaiset odottavat Häntä yhä.
”On suuri erehdys ajatella että ihminen omilla tomillaan voisi rakentaa kristittyjen välille yhteyttä.”
Tarkoitatko ettei kristityt kykene elämään keskenään rauhanomaisesti – eikä heidän pidä sitä edes yrittää?
”Tämä on tietenkin täysin vierasta niille jotka ajattelevat itse valinneensa itselleen uskon.”
Jokainen tekee sen, että valitsee sekä uskonnon että yhteisön, missä on. Se, miten se valinta tapahtuu, voi toki olla Jumalan johdatusta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista857515- 965424
- 2624683
- 484582
- 643312
- 502728
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222378- 512372
Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292352- 412214