Menin ja ihastuin työkaveriini. En ikinä tarkoittanut ihastua enkä olisi tätä vuoristorataa halunnut. Yöunet ja kaikki on mennyt tämän kanssa. Välillä menee parikin viikkoa hyvin ja saan pidettyä ajatukseni poissa hänestä. Sitten tapahtuu taas jotain ihmeellistä ja en saa ajatuksia pois hänestä. Tätä on siis jatkunut jo pidemmän aikaa. Olen yrittänyt etsiä hänestä jotain sellaista mitä en voisi ikinä hyväksyä tai ymmärtää mutta sellaista en ole millään löytänyt. Asiaa ei yhtään helpota se että hänellä tuntuu olevan samanlainen ajatusmaailma kuin minulla. Pitää samoista asioista kuin minä. Tämä on kuin joku sairaus mistä en pysty paranemaan!
Tämä ei vain kuole!
16
1530
Vastaukset
- Tsemppiä_sinulle
Ehkä onkin niin että välillänne onkin jo jotain syvempää tunnetta..
Miksi yrität väkisin pitää hänet pois ajatuksista kun eihän se niin toimi?
Mikä siinä on niin väärää ettet haluaisi hyväksyä sitä?
Kannattaa selvittää mitä toinen ajattelee.Valitettavasti ei ole molemmin puolista. Eli aika toivotonta tämä on. Olen aina uskonut että elämässä tapahtuu se minkä pitääkin tapahtua. Kaipa tässä joku opetus on itselleni naamioituna.....
Kyllä tämä on nyt tässä. Minun on pakko saada tämä tapettua tai oma elämäni lähtee raiteiltaan. Kerroin hänelle aikaa sitten suoraan tunteitani ja hän kyseenalaisti ja vähätteli niitä. Eilen laitoin viestiä ja toivotin hyviä lomia. Ehkä ajattelin että saan keskustelun aikaiseksi hänen kanssaan mutta ei siitä mitään tullut. Jos se olisi tarkoitettu tapahtuvaksi niin eiköhän nämä asiat menisi omalla painollaan eikä olisi näin nihkeää. Sitä on vain niin saatanan tyhmä että ei meinaa uskoa vaikka toinen selkeästi viestii että ei kiinnosta.
- Ounoup
Ihanan rohkeaa, että olet avautunut. Itse en koskaan pysty samaan. Vaikka tuntuu, että voiko tätä oudommaksi välit enää mennä..
Minunkin on pakko jo lopettaa tää itseni kiusaaminen.
- Ounoup
Voi elämä kun sama tilanne. Olen yrttänyt pakoilla tätä miestä koko kevään, mutta tunne menee vaan syvemmälle. Tuntuu kuin ymmärtäisin häntä jotenkin ihan solutasolla asti. En ole koskaan kohdannut vastaavaa, vahvaa mutta herkkää, rönsyilevän suoraa puhuvaa miestä. Voisin seurata hypetystään ja höpötystään non stop. Toivon... mutta on jo toisen..
Minullakin on sellainen tilanne että olen vielä omalla tahollani "varattu" . Heittomerkit sen takia että olemme jo siinä pisteessä että kumpikaan ei pidä enää edes vihkisormuksia kun ollaan jo sillä tolalla että puhutaan osituksista sun muusta käytännön asioista mitä vääjäämättä tuleva ero tuo tullessaan. Se on vaan kun kaikki kusee tässä hommassa ajoituksesta lähtien niin tuntuu että joku "kohtalo" tässä lyö kapuloita rattaisiin ja asioita ei olisi tarkoitettu tapahtuvaksi. Hitto kun olisi saanut edes jonkun merkin niin olisi voinut sanoa kaiken minkä sydämmessään kantaa. No mutta se on elämää ei sen kummempaa. Täällä saa sen minkä ansaitsee, ei sitä mitä haluaa.
Miksi et ota riskiä ja kysy häneltä. Tuollaiset tunteet on aika harvinaisia ja voi olla että kahlaat läpi elämän törmäämättä ikinä enää tuollaisiin tunteisiin. Minä ainakin ottaisin sen riskin että nolaisin itseni. Sille voi ainakin nauraa myöhemmällä iällä mutta se että ei edes yritä niin vaan kaduttaa myöhemmin. Itselläni on nyt sellainen tunne että olen kaikkeni yrittänyt ja se ei vaan tapahdu. Olen laittanut itseni likoon ja tavallaan tehnyt itseni naurunalaiseksi mutta ainakin yritin. Voin ehkä tämän takia jättää tämän taakseni ja jatkaa eteenpäin. Kohtalo on välillä pottumainen mutta sitä pitää silti kunnioittaa ja hyväksyä se.
- Ounoup
Paha MUTTA on siinä, että olemme saman työnantajan palveluksessa. Siinä siis kaksi pyhää minulle. Toisen parisuhde ja meidän työpaikat, mitkä molemmille henki ja elämä. Mutta joku selvyys olisi hyvä saada, koska välimme ovat nyt hyvin oudot. Kumpikin kylmää toisiaan ja esittää kovaa.
Mites teillä, luuletko että toinen olisi vastaanottavaisempi sinun tunteillesi, jos olisit oikeasti eronnut? Ehkä se mikä itselläni on että se kahden ihmisen välinen liitto on minulle se pyhin asia. Eli jos kaksi ihmistä rakastaa toisiaan niin se menee kaiken edelle. Mikään työpaikka tai maallinen mammona ei tule ikinä menemään sen edelle. Ja jos oikeasti toisesta välittää ja rakastaa niin sitä saa asiat toimimaan. Itse ehkä kokeilisin sinun sijassa onneani. Elämä on liian lyhyt siihen että jää jossittelemaan ja se lopulta jää vaan vaivaamaan jos kokee että ei tehnyt asioiden eteen kaikkea.
Ounoup kirjoitti:
Paha MUTTA on siinä, että olemme saman työnantajan palveluksessa. Siinä siis kaksi pyhää minulle. Toisen parisuhde ja meidän työpaikat, mitkä molemmille henki ja elämä. Mutta joku selvyys olisi hyvä saada, koska välimme ovat nyt hyvin oudot. Kumpikin kylmää toisiaan ja esittää kovaa.
Mites teillä, luuletko että toinen olisi vastaanottavaisempi sinun tunteillesi, jos olisit oikeasti eronnut?Mistäpäin kirjoittelet? Minulla on vähän outo tunne tästä.
- Ounoup
En osu sinun tarinaasi, taustat on väärät. Ja työ ei ole minulle, eikä varmasti myöskään hänelle vain työtä.
Mutta arvojahan on erilaisia, jokaisella omansa. Siksipä sinunkin täytyy valita omia arvojasi vastaava tapa hoitaa asia loppuun. Kaikkea hyvää jatkoon :) Ounoup kirjoitti:
En osu sinun tarinaasi, taustat on väärät. Ja työ ei ole minulle, eikä varmasti myöskään hänelle vain työtä.
Mutta arvojahan on erilaisia, jokaisella omansa. Siksipä sinunkin täytyy valita omia arvojasi vastaava tapa hoitaa asia loppuun. Kaikkea hyvää jatkoon :)Sitä samaa sinulle!
Olisihan se ollut kohtalolta liian selkeä merkki jos olisin häneen täällä törmännyt. Ei minun tarvitse valita mitään koska nämä minun arvot on minut tähän asti tuoneet ja niin ne johdattaa minut siihen elämään mikä minun on tarkoitettu elää.- Vierestäseuraaja
Ounoup kirjoitti:
Paha MUTTA on siinä, että olemme saman työnantajan palveluksessa. Siinä siis kaksi pyhää minulle. Toisen parisuhde ja meidän työpaikat, mitkä molemmille henki ja elämä. Mutta joku selvyys olisi hyvä saada, koska välimme ovat nyt hyvin oudot. Kumpikin kylmää toisiaan ja esittää kovaa.
Mites teillä, luuletko että toinen olisi vastaanottavaisempi sinun tunteillesi, jos olisit oikeasti eronnut?Onko sinulla mitään keinoa saada asia selvitettyä? Se on vaan kurjaa jos ei saa asioita selväksi sen takia vain koska toinen on varattu. Toisaalta syntyykö niitä tunteita teidän välille jos varatun suhteessa ei ole mitään rakoa siinä välissä.
Näitä tapahtuu aikuisesta elämässä kokoajan ja sellaista se vaan on. Minulla on kokemusta tällaisesta tilanteesta ja voin sanoa että se ei päättynyt hyvin ainakaan minun kannalta.
En silloin saanut asioita selvitettyä ja toinen osapuoli erosi ja tapasi melkein heti uuden. Elää nyt tämän uuden kanssa onnellista elämää ja minä jäin yksin. Se kannattaisi ehkä edes jollain tavalla viestiä toiselle että on kiinnostunut kun jos toinen eroaakin niin on ainakin tietoinen sinusta ja siitä että olet kiinnostunut.
Voihan se olla että asiat olisi toisin jos olisin jo saanut virallistettua tämän. Nämä on vaan niin monimutkaisia ja aikaa vieviä asioita että luulen että hän ehtii omalla tahollaan jo alkaa seurustelemaan ennen kuin nämä asiat selviää. En tällä hetkellä halua juosta kilpaa vaan haluan hoitaa asiat hyvin loppuun asti.
Parisuhteen ymmärrän esteenä mutta tuo työpaikka vähän ihmetyttää. Työ on työtä. Tottakai kemiat ja niiden toimimattomuus voi haitata mutta puhumallahan niistä selviää. Olen ollut oman kumppanin kanssa samassa työpaikassa ja pystyimme toimimaan ammattimaisesti koko sen ajan. Teimme sellaisen rajan että töissä ei mitään romanttisia eleitä osoiteta. Tottakai lounaat söimme yhdessä ja kahvitauot mutta ei siinä mitään huomionosoituksia tehty. Eli voihan se toimia jos on tarpeeksi tahtoa.- Mitä_
Ja ikää oli?????
Ja onko tämä *kollega* jokin lääkäri tai assistentti? Mitä_ kirjoitti:
Ja ikää oli?????
Ja onko tämä *kollega* jokin lääkäri tai assistentti?Ikää on yli 30 ja alle 40 vuotta. Sen tarkempaa en halua sanoa. Alasta en voi myöskään kertoa koska on niin pienet piirit että joku vielä tunnistaa.
Pakko se on kyllä myöntää että kyllä tuo työ on minullekin aika pyhä asia. Elämässä voi kumppanit vaihtua mutta hyvä työpaikka missä viihdyt pysyy. Tavallaan se työ ja arki mikä pyörii rakentaa sellaisen perustan että sen avulla selviää näistä elämän tyrskyistä. Se antaa sellaiset työkalut millä pystyy sitä omaa elämää rakentamaan sellaiseen suuntaan kuin itse haluaa. Töihin pääsee välillä pakoon näitä yksityiselämän ongelmia. Saa muuta ajateltavaa ja pääsee ottamaan happea.
Se ehkä tällä hetkellä harmittaa että laitoin itseni likoon ja puhuin näistä tunteista liian suoraan. Laitoin toisen hankalaan tilanteeseen ja koska tunne ei ollut molemmin puolista niin ehkä toinen voi kokea minun läsnäolon vaivaavana. Onneksi työni on niin liikkuvaa että ei tarvitse ihan joka päivä nähdä ja onneksi paikalla on aina muitakin kun kohdataan. Se on nyt löydyttävä minusta se vahvuus että jätän toisen rauhaan ja kärsin vaan tämän yksin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 803639
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t302404Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä852060Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian191590- 281431
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261429Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni71384Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu671337Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101237Kerro nainen
Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.531085