LUUMUT MAISTUVAT.

Mites omenat, onks hyviä jo?

Enpä voi kehua. Salaattimaa johon istutin myös tilliä ei menestynyt. Viinimarjat olen poiminut ja pihlajanmarjojakin tirkistelin en löytänyt yhtään. Kukkapenkit no, joo niin ja näin, mutta ihana kesä on ollut. Tänäänkin istuin laiturilla auringossa, tuuli lännestä kohtuu kovaa, mutta lämpimästi.

Nyt on välivaihde, vedän henkeä, lepään.

Meidän luumupuussa kypsyy parikymmentä luumua, herukoita on vielä mutta vetelevät viimeisiään.

Ei ole naapurustustossa luumupuita, ei tuttavillanikaan. Tänään sain omppuja. Mieleni halajaa omenakaurapaistosta. Josko huomenillalla kuumentaisi uunin ja tekisi samalla kun kualluatikkoo.

Jotekin on tullut ähky marjojen ja hedelmien keräämiseen ja säilöämiseen,
ennemmin ostaa kaupasta valmista hilloa, ja pakastemarjoja, säästyy tilaa pakastimessa.
Just tyhjäsin 2012 säilöttyjä marjoja roskikseen

Omenoita saan tuttavilta, tykkäävät kun poimin pois, samalla siivoa haravalla huonot puun vieraan kasaan. Teen vähäsokerista omenahilloa, jota laitan maustamattomaan jogurttiin paljon. Yhdelle ei kelpaa myöskään luumut. Niinpä poimin niitäkin litran kerralla syömisiksi. Kohta käyn ravistelemassa kaikki pois. Sain myös punaherukat, kun ovat kuulemma liian happamia. Ihmettelen tuttavien makuaistia.

voi teitä onnellisia joilla on tonttia hyötykasveja kasvatella. minä käyn valmista satoa torilta "keräämässä", eihän se ihan sama asia ole kuin itse kasvattaa, mutta kerrostalossa kun ei oikein kasvatus onnistu.

Oikein silmissä näkee kuinka nurmikotkin alkavat voimaan paremmin ja viheriöimään uudelleen parin viikon sateisemman ja viileämmän sään ansiosta. Heti kerralla tuli syksyn tuntu vaikka lämpöasteita on päivälläkin vielä parinkymmenen plussan hujakoilla. Illat ovat jo pimeitä, pusakka tai paksumpi pusero saa olla jo päällä jos lähtee lenkille.
Tänne on tullut aivan valtavasti omenia ja päärynöitä. Marjasadot kuivuivat niin metsässä kuin puutarhoissakin. Kaupunki ei ole vielä poistanut kastelukieltoa, grillata saa jo omalla pihalla.

Luumupuut ei pärjää täällä päin mutta omenapuita löytyy monelta tontilta. Eipä ole omenavarkaissakaan tullut käytyä aikoihin kun ei nuo jalat enää niin vikkelät ole että voisi juosta kilpaa lentävän talikon kanssa kuten joskus nuoruudessa tuli tehtyä. Siinä meniasi tulla neljä pistettä, perslihoihin, saatua kai sekin olisi ollut.
Luumuja ostelen kaupasta ja ennen paljon söinkin mutta sitten kerran haukkasin sellaista luumua joka oli matoja täynnä. Nykyisin pilkon luumut ja keitän niitä kattilassa samalla kauhalla hämmentäen kunnes niistä tulee sosetta, kestää noin 10 min. Sokeria sekaan ja sitten lusikalla käkättimeen. Viime viikolla pakastinkin muutaman rasian kun ostin luumuja repullisen.

Uutisista katsoin miten valtavat määrät nyt omenoita kerätään hyötykäyttöön biopolttoaineeksi...siis pilaantuneita ja osa hyviä ...mutta kun sato on ollut niin runsas...Luumuja ostin noin viikkositten....ei ollut minkään makuisia ja kuin raakoja olisivat olleet...Myöhemmin tulee Unkarilaisia luumuja...ne on yleensä hyviä...kotimaista luumua en ole montaa kertaa maistellut...

Voi kun olis luumupuu.

Luumupuut (2) eivät näillä korkeuksilla oikein jaksa kukkia eikä tuottaa hedelmää, mutta toivossa on hyvä elää. Kymmenen vuotta sitten en ollut ikinä poiminut omenaa puusta ja nyt olen runsaan sadon kanssa ihmeissäni. Pienehköjä omenat ovat kuivuuden takia mutta terveitä. Lapset ja lapsenlapset saavat tulla keräämään, omenoita riittää kyllä naapureillekin. Suomalaisia luumuja (esim, Kuntala-, Kuokkalalajikkeet) en ole koskaan nähnyt täälläpäin kaupoissa, nyt heräsin tätä kummastelemaan,

Mustamarja-aronioita näyttää tulevan runsaanlaisesti niin kuin joka syksy. Tuntuu olevan satoisa ja vaatimaton marja. Syön jugurtin kanssa ja laitan sekaan makeutukseksi taatelinpakoja ja viikunanpaloja sekä viipaloin banaanin. Sellaisenaan aronia on aika karvas, mutta pakastus vie karvautta jkv. Todella terveellinen se on kun sisältää runsaasti antosyaaneja aronian mehun violetin värin vuoksi. Sisältää niitä enemmän kuin mustikka.

Karviaismarjat on hyviä pensaastasyötynä, muuten väkeviä.
Viinimarjoille kuiva kesä on ollut hyvä, niitä tulee valtavasti. On niitä jonkin verran kasteltu.
Mustikoita oli näillä seuduin vähän ja poimijoita paljon.
Jänis söi talvella omenapuun, keväällä se oli kymmenen sentin nysä ja kolme lehteä, nyt se on yli metrin mittainen. Voi omppuja joutua odottamaan useamman vuoden. Pitää verkko laittaa ympärille, viime syksynä unohtui.

Viimeiset herukat kerättiin eilen ystävän kanssa, matkaavat Helsinkiin.
Edessä enää perunannosto ja luumujen kypsymisen odottelu.
Joutaa huilaamaan ja tupamummoksi, kun sääkin pian viilenee.
Ollaan jo Ylläksen alueen karttaa katsottu ja patikointireittejä mietitty.

Stadissa autoilijoilta kerätyillä maksuilla kasvatetaan Hernettä.
Auringon-Kukkia ja joitain pensas-marjoja.
Näin nuoriso saa ilmaiseksi kaiken sen, mistä toiset maksavat.
Pyytää vain maalta äitiä poikkeamaan kylässä.
Vasunsa kanssa.
-
Maalla on varmaan miehellä mukavaa.
Ainakin jos hänellä on ahkera vaimo.
Voi sanoa vaimolle että lähdenpä tästä särp...sirppimään viljaa.
Ja menee sitten pensaiden taakse nautiskelemaan Vitamiinejä.
Ehkäpä piilottelee puskiin miesten juomiakin.
Sillee Likööriäkin.

H.

Kävin tänään keräämässä tyrninmarjoja pakastimeen pienen rasiallisen. On niin voimakkaan makuinen marja että pari marjaa riittää jugurttiin tai smootieen. Hidasta oli kerätä, en ole koskaan ennen kerännyt niitä. On tosi terveellinen marja sekin. En tykkää kyykkiä märässä metsässä. Poimin mieluummin marjoja joita voi poimia ihan selkä suorana puskasta.

Nyt kun pilariomenapuu antaa satoa n. 30 omenaa, en tiedä, milloin sadon voi korjata.
Tutkin tätä "balleriinaa" , Uotista, ja se on kuin Siloposken ja Presidentin risteytys.
Aika kivalta näyttävät puussa, mutta irvistyttääkö, jos maistan.
Kotimaiset luumut ja kriikunat ovat nam.
Mutta mulla on vain tuo yksi puu. Takaperin, jos ajattelen, miten se on tänä vuonna pölyttäytynyt, koska kukinta-aika oli kylmä osaksi ja nuo 30 hedelmää on suoranainen ihme. Pari karviaismarjapensasta antoi kymmenisen marjaa. Mutta luulen, että nekin miettivät, että tästä noustaan ja näytetään - jonain vuonna.
Mustaviinimarjapensas katosi.

Penskoina pistelimme kriikunoita poskeen, olivat mehukkaita ja makeita, pienempiä kuin luumut, mutta oksat notkuivat näistä herkuista.

Eilen nappasin pariluumua, ja todella ne olivat jo kypsiä. Luumupuuni on vanha ja käkkyrinen, mutta tuottaa joka vuosi runsaan sadon. Normaali vuosina ovat kypsiä vasta syyskuun lopulla.
Omenoita tuli valtavasti ja mehua tuli puristettua vähintään vuoden tarpeiksi.
Kirsikoita tuli yhdestä puusta pari ämpäriä, puolet hilloksi ja loput pakstimeen kirsikkapiirakoita varten.
Salkkopapuja olen pakstanut joka toinen päivä, todella hyvä sato.
Puolukkahillot on tehty ja ensiviikolla keittelen omenahillon. Vielä perunat maasta niin kyllä näillä pärjäilee talven yli.