Vääriä johtopäätöksiä

Höpönhöpön. Kaikki yrittävät tarjoilla teorioita heti tuotapikaa silloin, kun joku vähääkään näyttää joltakin. Nyt uusin pöljäily on tämä napapyorre. Parempi olisi kutsua sitä vaan napanöyhtäksi millä ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Se vain haisee ja roikkuu jos et pese sitä pois.

pistefi11nzblööh kirjoitti:

Höpönhöpön. Kaikki yrittävät tarjoilla teorioita heti tuotapikaa silloin, kun joku vähääkään näyttää joltakin. Nyt uusin pöljäily on tämä napapyorre. Parempi olisi kutsua sitä vaan napanöyhtäksi millä ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Se vain haisee ja roikkuu jos et pese sitä pois.

Lue lisää

Uskoako julkaisua maailman arvostetuimmassa tiedelehdessä vai anonyymin Suomi24 kirjoittajan mielipidettä, jossa esiintyy sana höpönlöpön? Siinäpä vasta vaikea valinta.

Taidan valita sen tiedelehden.

nöt-nöf-nöf kirjoitti:

Uskoako julkaisua maailman arvostetuimmassa tiedelehdessä vai anonyymin Suomi24 kirjoittajan mielipidettä, jossa esiintyy sana höpönlöpön? Siinäpä vasta vaikea valinta.

Taidan valita sen tiedelehden.

Lue lisää

Eipä unohdeta sitä takavuosien tuttua ilmastotieteilijöiden hokemaa: sää ja ilmasto eivät ole sama asia. Yksi kesä tai talvi ei selitä mitään. Nyt se sitten selittääkin?

Viime vuonna satoi, tuuli ja oli kylmää. Sama härdelli pyöri julkisuudessa selittämässä, miten sulava napajäätikkö aiheuttaa viilenevän ilmaston. Tänä vuonna se aiheuttikin kuuman kesän? Mitä enemmän tätä hysteriaa pääsee seuraamaan sitä vähemmän sitä uskoo näihin selityksiin.

Hysterian nostatus näyttäisi olevan pääasia. Ilmastoteoriaa ei ole olemassa, koska tieteenteon perusperiaate on sellainen, että se etenee hypoteesista teoriaan. Ilmastonmuutos ei ole koskaan edennyt teorian asteelle, vaikka sen tutkimiseen on pumpattu miljardeja. Esimerkiksi Obaman aikakaudella NASA valjastettiin ilmastotutkimukseen avaruustutkimuksen sijasta.

Hypoteesi perustuu ruotsalaisen kemistin, Arrheniuksen, 1800-luvun kokeisiin ja huomioihin siitä, että tietyt kaasut nostavat lämpötilaa lasin sisällä vallitsevassa (optimaalisessa?) tilassa. Sen perusteella voisi olettaa, että (kasvihuone)kaasujen määrällä ilmakehässä voi olla (jokin) vaikutus lämpötilaan. Tämä on siis hypoteesi, arvaus ja oletus. Tähän mennessä ilmasto ei ole kuitenkaan käyttäytynyt näiden Arrheniuksen oppien mukaan. Teoria selittää jonkin asian käyttäytymisen luonnossa, kuten gravitaatioteoria painovoiman. Hypoteesi sen sijaan on arvaus siitä, että jokin voisi olla vaikuttava tekijä. Ilmastonmuutos ei ole siis teoria, se on hypoteesin tasolle jäänyt arvaus kaikesta kohkaamisesta huolimatta.

Ilmastonmuutos ei ole teoria, koska ilmastoon vaikuttaa monia muita tekijöitä lähtien auringonpilkuista aina merivirtoihin. Mikä näiden kaikkien tekijöiden ja vielä tuntemattomien tekijöiden suhde globaaliin lämpötilaan on, on epäselvää. Selvää on kuitenkin se, että mitään teoriaa ilmastosta ei ole olemassa. Ilmasto ei ole tähän saakka käyttäytynyt, kuten se ilmastonmuutosmallien mukaan pitäisi käyttäytyä... Muistaako kukaan ennusteita siitä, miten Himalajan jäätiköidenkin piti olla sulaneita jo? Eivät ole sulaneet. Jäivät profetioiden asteelle.

Miksi ilmastonmuutos elää omaa elämäänsä tieteenteon ulkopuolella? Se elää sitä, koska se ei ole vain (pseudo?)tieteellinen vaan myös poliittinen käsite. Dohassa järjestetyssä ilmastokonferenssissa yritettiin vääntää ilmastopakolaisuudesta. Ilmastonmuutoksen nimissä on luotu ilmastopörssi, jossa kaupataan vuositasolla miljardien edestä päästöoikeuksia. Ilmastonmuutoksella on perusteltu rajoituksia kaupalle ja teollisuudelle usein niiden tahojen kannalta, jotka ovat vaatineet jo vuosikymmeniä (ennen edes ilmastonmuutoksen olemassaoloa) kulutusyhteiskunnalle ja kapitalismille rajoitteita. Ilmastonmuutos tuottaa joillekin maille, kuten Kiinalle, halpojen sähkökennojen muodossa jatkuvasti rahaa. Kiinahan suuttui Trumpille tämän ilmastovihamielisistä puheista, ei ilmaston vuoksi, vaan kaupallisten motiivien vuoksi.

Listaa voi jatkaa, mutta se lienee selvää sokealle reetallekin, että vaikka ilmastonmuutos lakkaisi olemasta tieteellinen käsite, se jatkaisi elämäänsä muualla. Siitä on muodostunut sosiaalis-taloudellis-poliittinen liike, joka myllää jo omalla painollaan yhteiskuntaa, mikä lienee ollut tarkoitus alunperinkin. Tiede sai tässä tapauksessa toimia keppihevosena, joka mahdollisti tämän ilmiön nousun siivilleen.

Lopuksi kannattaa huomioida, että tiede ei ole uskoa. Se perustuu tietoon. Se ei ole myöskään demokraattista siinä mielessä, että jokin tietty enemmistö äänestämällä päätyisi lopputulokseen siitä, mikä on oikeaa tietoa. Einstein totesi aikoinaan, että tarvitaan vain yksi päinvastainen fakta, niin suhteellisuusteoria lakkaa olemasta teoria. Tähän mennessä niitä ei ole ollut, vaikka haastajia on ollut. Einstein kehitti muuten itse suhteellisuusteoria, ei mikään "enemmistö" tai "yhteisö".

Mielenkiintoista on myös se, että ilmastotiedettä ei saa kyseenalaistaa, mikä ehkä paljastaa eniten sen alkuperästä. Maailmanhistoriassa on ollut paljon sellaisia asioita, lähinnä ihmisten luomuksissa, kuten politiikassa ja uskonnossa, joita ei ole saanut kyseenalaistaa, vaikka jatkuva kyseenalaistaminen on tieteenteon kulmakivi.

tiede.ei.ole.uskoa kirjoitti:

Eipä unohdeta sitä takavuosien tuttua ilmastotieteilijöiden hokemaa: sää ja ilmasto eivät ole sama asia. Yksi kesä tai talvi ei selitä mitään. Nyt se sitten selittääkin?

Viime vuonna satoi, tuuli ja oli kylmää. Sama härdelli pyöri julkisuudessa selittämässä, miten sulava napajäätikkö aiheuttaa viilenevän ilmaston. Tänä vuonna se aiheuttikin kuuman kesän? Mitä enemmän tätä hysteriaa pääsee seuraamaan sitä vähemmän sitä uskoo näihin selityksiin.

Hysterian nostatus näyttäisi olevan pääasia. Ilmastoteoriaa ei ole olemassa, koska tieteenteon perusperiaate on sellainen, että se etenee hypoteesista teoriaan. Ilmastonmuutos ei ole koskaan edennyt teorian asteelle, vaikka sen tutkimiseen on pumpattu miljardeja. Esimerkiksi Obaman aikakaudella NASA valjastettiin ilmastotutkimukseen avaruustutkimuksen sijasta.

Hypoteesi perustuu ruotsalaisen kemistin, Arrheniuksen, 1800-luvun kokeisiin ja huomioihin siitä, että tietyt kaasut nostavat lämpötilaa lasin sisällä vallitsevassa (optimaalisessa?) tilassa. Sen perusteella voisi olettaa, että (kasvihuone)kaasujen määrällä ilmakehässä voi olla (jokin) vaikutus lämpötilaan. Tämä on siis hypoteesi, arvaus ja oletus. Tähän mennessä ilmasto ei ole kuitenkaan käyttäytynyt näiden Arrheniuksen oppien mukaan. Teoria selittää jonkin asian käyttäytymisen luonnossa, kuten gravitaatioteoria painovoiman. Hypoteesi sen sijaan on arvaus siitä, että jokin voisi olla vaikuttava tekijä. Ilmastonmuutos ei ole siis teoria, se on hypoteesin tasolle jäänyt arvaus kaikesta kohkaamisesta huolimatta.

Ilmastonmuutos ei ole teoria, koska ilmastoon vaikuttaa monia muita tekijöitä lähtien auringonpilkuista aina merivirtoihin. Mikä näiden kaikkien tekijöiden ja vielä tuntemattomien tekijöiden suhde globaaliin lämpötilaan on, on epäselvää. Selvää on kuitenkin se, että mitään teoriaa ilmastosta ei ole olemassa. Ilmasto ei ole tähän saakka käyttäytynyt, kuten se ilmastonmuutosmallien mukaan pitäisi käyttäytyä... Muistaako kukaan ennusteita siitä, miten Himalajan jäätiköidenkin piti olla sulaneita jo? Eivät ole sulaneet. Jäivät profetioiden asteelle.

Miksi ilmastonmuutos elää omaa elämäänsä tieteenteon ulkopuolella? Se elää sitä, koska se ei ole vain (pseudo?)tieteellinen vaan myös poliittinen käsite. Dohassa järjestetyssä ilmastokonferenssissa yritettiin vääntää ilmastopakolaisuudesta. Ilmastonmuutoksen nimissä on luotu ilmastopörssi, jossa kaupataan vuositasolla miljardien edestä päästöoikeuksia. Ilmastonmuutoksella on perusteltu rajoituksia kaupalle ja teollisuudelle usein niiden tahojen kannalta, jotka ovat vaatineet jo vuosikymmeniä (ennen edes ilmastonmuutoksen olemassaoloa) kulutusyhteiskunnalle ja kapitalismille rajoitteita. Ilmastonmuutos tuottaa joillekin maille, kuten Kiinalle, halpojen sähkökennojen muodossa jatkuvasti rahaa. Kiinahan suuttui Trumpille tämän ilmastovihamielisistä puheista, ei ilmaston vuoksi, vaan kaupallisten motiivien vuoksi.

Listaa voi jatkaa, mutta se lienee selvää sokealle reetallekin, että vaikka ilmastonmuutos lakkaisi olemasta tieteellinen käsite, se jatkaisi elämäänsä muualla. Siitä on muodostunut sosiaalis-taloudellis-poliittinen liike, joka myllää jo omalla painollaan yhteiskuntaa, mikä lienee ollut tarkoitus alunperinkin. Tiede sai tässä tapauksessa toimia keppihevosena, joka mahdollisti tämän ilmiön nousun siivilleen.

Lopuksi kannattaa huomioida, että tiede ei ole uskoa. Se perustuu tietoon. Se ei ole myöskään demokraattista siinä mielessä, että jokin tietty enemmistö äänestämällä päätyisi lopputulokseen siitä, mikä on oikeaa tietoa. Einstein totesi aikoinaan, että tarvitaan vain yksi päinvastainen fakta, niin suhteellisuusteoria lakkaa olemasta teoria. Tähän mennessä niitä ei ole ollut, vaikka haastajia on ollut. Einstein kehitti muuten itse suhteellisuusteoria, ei mikään "enemmistö" tai "yhteisö".

Mielenkiintoista on myös se, että ilmastotiedettä ei saa kyseenalaistaa, mikä ehkä paljastaa eniten sen alkuperästä. Maailmanhistoriassa on ollut paljon sellaisia asioita, lähinnä ihmisten luomuksissa, kuten politiikassa ja uskonnossa, joita ei ole saanut kyseenalaistaa, vaikka jatkuva kyseenalaistaminen on tieteenteon kulmakivi.

Lue lisää

Kiitos pitkästä kommentistasi. Uskon edelleenkin enemmän hyvämaineista tiedelehteä kuin anonyymiä Suomi24 kirjoittajaa.

Mahdolliset myöhemmät pitkät kommentit vailla tarkistettavissa olevia perusteita eivät tule tilannetta muuttamaan.

nöf-nöf-nöf kirjoitti:

Kiitos pitkästä kommentistasi. Uskon edelleenkin enemmän hyvämaineista tiedelehteä kuin anonyymiä Suomi24 kirjoittajaa.

Mahdolliset myöhemmät pitkät kommentit vailla tarkistettavissa olevia perusteita eivät tule tilannetta muuttamaan.

Lue lisää

Sanotaan se sitten lyhyemmin ja ytimekkäämmin - ilmastonmuutoksella ei ole perusteita. Kyseessä on loputon joukko what if-skenaarioita. Jos jäätiköt sulavat, jos koralliriutat kuolevat, jos metsäpalot leviävät.

Kuten edellä todettiin, yksikin väärä ennuste, yksikin anomalia, riittää kyseenalaistamaan teorian, koska teoria on malli, joka perustuu tietoon ja kykenee ennakoimaan siten ilmiön toimintaa. Jos todellisuus ei vastaa sitä, silloin se ei ole toimiva, siinä on vikaa. Einsteinin suhteellisuusteoria on kyennyt tähän saakka ennustamaan ennalta mustat aukot. Ne siis siis löydettiin vasta monia vuosikymmeniä suhteellisuusteorian julkistamisen jälkeen. Ilmastonmuutoksen kohdalla mikään ennusteista ei ole toteutunut.

Kyseessä on siis uskon asia, kuten edellinen kirjoittaja toteaa - hän uskoo. Uskosta taas lienee turha lähteä kiistelemään, koska uskovaiset eivät yleensä muuta mielipidettään, koska kyseessä ei ole alunperinkään tietoon liittyvä rationaalinen toiminta. Tuolla edellä jo listattiinkin niitä syitä, miksi ilmastoteoria elää omaa elämäänsä, tiedosta huolimatta. Sillä on tarkoitus ja päämäärä, ja tiede siinä ohessa saa toimia pelkkänä keppihevosena.

tiede.ei.ole.uskoa kirjoitti:

Sanotaan se sitten lyhyemmin ja ytimekkäämmin - ilmastonmuutoksella ei ole perusteita. Kyseessä on loputon joukko what if-skenaarioita. Jos jäätiköt sulavat, jos koralliriutat kuolevat, jos metsäpalot leviävät.

Kuten edellä todettiin, yksikin väärä ennuste, yksikin anomalia, riittää kyseenalaistamaan teorian, koska teoria on malli, joka perustuu tietoon ja kykenee ennakoimaan siten ilmiön toimintaa. Jos todellisuus ei vastaa sitä, silloin se ei ole toimiva, siinä on vikaa. Einsteinin suhteellisuusteoria on kyennyt tähän saakka ennustamaan ennalta mustat aukot. Ne siis siis löydettiin vasta monia vuosikymmeniä suhteellisuusteorian julkistamisen jälkeen. Ilmastonmuutoksen kohdalla mikään ennusteista ei ole toteutunut.

Kyseessä on siis uskon asia, kuten edellinen kirjoittaja toteaa - hän uskoo. Uskosta taas lienee turha lähteä kiistelemään, koska uskovaiset eivät yleensä muuta mielipidettään, koska kyseessä ei ole alunperinkään tietoon liittyvä rationaalinen toiminta. Tuolla edellä jo listattiinkin niitä syitä, miksi ilmastoteoria elää omaa elämäänsä, tiedosta huolimatta. Sillä on tarkoitus ja päämäärä, ja tiede siinä ohessa saa toimia pelkkänä keppihevosena.

Lue lisää

Kädet heiluu tekstiä tursuaa mutta mitään tarkistettavissa olevia perusteita väitteille ei edelleenkään esitetä. Tämä julkaistaisiin lehdessä otsikolla "Mielipide".