Liinukkavarsa

Wikipediassakin näkyi olevan selostus noista suitsista. Siitä saa käsityksen että ohjaimet ovat suitsien osa.
Mutta entä ne nappularattahat?

"Siitä saa käsityksen että ohjaimet ovat suitsien osa. "

Kyllä suitset ovat ne remmistä tai paksuhkosta nuorasta valmistetut hihnat, jotka ovat toisesta päästään kiinni hevosen suussa poikittain olevien kuolainten renkaissa , toinen pää hihnakokonaisuudesta toisessa renkaassa, ja yltävät reilusti lenkkinä reen tai kärryjen takaosan kautta kiertämään. Tästä hihnapohjukasta kuski pitää käsillään kiinni, yleensä toisella kädellä toisesta suitsesta, ja hallitsee siten hevosen kulkua. Nykään vain edellä kuvatusta on kirjakielessä alettu käyttää ilmaisua "ohjakset".

Tämän valjasosan kohdalla käytetään monikkoa, vaikka ne tosisasiassa ovatkin yhtä ja samaa hihnapituutta. Monikon käyttö johtuu siitä, että sekä vasemmlla että oikealla puolen hevosta kulkee oma suitsensa. Oikealle käännettäessä vedetään oikean puoleisella suitsella hevosen päätä kääntösuuntaan ja vasemmalle käännyttäessä sama tehdään vasemmanpioleisella suitsella.

Ratsuhevosilla ei tarvita pitkiä suitsia, vaan riittää, kunhan ne yltävät suunnilleen hevosen takaosaan saakka. Lännenfilmeissä tosin näkee usein, että amerikkalaisilla ratsuilla on erillinen suitsihihna kummallakin puolen; eivät siis ole samaa hihnaa.

Marhaminta kirjoitti:

"Siitä saa käsityksen että ohjaimet ovat suitsien osa. "

Kyllä suitset ovat ne remmistä tai paksuhkosta nuorasta valmistetut hihnat, jotka ovat toisesta päästään kiinni hevosen suussa poikittain olevien kuolainten renkaissa , toinen pää hihnakokonaisuudesta toisessa renkaassa, ja yltävät reilusti lenkkinä reen tai kärryjen takaosan kautta kiertämään. Tästä hihnapohjukasta kuski pitää käsillään kiinni, yleensä toisella kädellä toisesta suitsesta, ja hallitsee siten hevosen kulkua. Nykään vain edellä kuvatusta on kirjakielessä alettu käyttää ilmaisua "ohjakset".

Tämän valjasosan kohdalla käytetään monikkoa, vaikka ne tosisasiassa ovatkin yhtä ja samaa hihnapituutta. Monikon käyttö johtuu siitä, että sekä vasemmlla että oikealla puolen hevosta kulkee oma suitsensa. Oikealle käännettäessä vedetään oikean puoleisella suitsella hevosen päätä kääntösuuntaan ja vasemmalle käännyttäessä sama tehdään vasemmanpioleisella suitsella.

Ratsuhevosilla ei tarvita pitkiä suitsia, vaan riittää, kunhan ne yltävät suunnilleen hevosen takaosaan saakka. Lännenfilmeissä tosin näkee usein, että amerikkalaisilla ratsuilla on erillinen suitsihihna kummallakin puolen; eivät siis ole samaa hihnaa.

Lue lisää

En halua kinastella. Mainitsen vain, että Wikipedia selostaa asian toisin. Suitsiin kuuluvat W:n mukaan päitset, kuolaimet ja ohjat (ohjakset).

Piti olla : kuolain

Orwell-1984 kirjoitti:

En halua kinastella. Mainitsen vain, että Wikipedia selostaa asian toisin. Suitsiin kuuluvat W:n mukaan päitset, kuolaimet ja ohjat (ohjakset).

"Mainitsen vain, että Wikipedia selostaa asian toisin."

Joo, minäkin katsoin sitä Wikipedian tekstiä. Mielestäni siinä on asiavirheitä tai sitten se perustuu sellaiseen ammattikieleen, jota ei kansan parissa juurikaan käytetä. Vaikkapa se kuvan kera esimerkiksi valittu"kankisuitset" on todella erikoinen tulkinta. Kaikissa tähän asti näkemissäni vastaavissa kuvissa alla lukee "kankikuolaimet".

Niitä ripustuksia, joilla kuolaimet pidetään hevosen suussa, ei ainakaan meidän murrealueella kutsuta päitsiksi ensinkään, suitsista nyt puhumattakaan. Itämurteella ne ovat "piäkottaemet", kirjakielellä se taitaa olla muodossa "pääkodas".

Mutta toisaalta ymmärrän, että Wikissä esiintyvällä jaotuksella saadaan kaikki hevosen hallintalaitteet yhden käsitteen alaisena ilmaistua. Siinä vain on uhrattu kansan eniten käyttämä sanontatapa ja keksitty/lanseerattu sen tilalle uusi, ehkä jossakin päin Suomea paikallisesti käytetty sellainen.

Käsittääkseni suitsien kutsuminen ohjaksiksi on virallisena muotona jo melko vanhaa perua. Ainakin puolustusvoimissa se lienee ollut tapana jo ennen sotia. Armeijassahan on kautta aikain ollut tapana keksiä ja käyttää mahdollisimman vähän tulkintavirheitä tuottavia ilmaisuja, vaikka ne eivät tavallisen kansan hyväksyntää koskaan saisikaan.

Eikös se ole pislaipiippu?

Pislaaminen tarkoittaa esim. puu tai nahkaesineisiin kiinnitettyjä metallisia vahvikkeita tai koristeita. Ovat sen jälkeen pislatut. Kirjakielellä pislaipiippu olisi siis tupakanpoltossa käytetty, pislattu eli metallikoristeltu/vahvistettu piippu.

Samoin pislaamiseksi nimiettiin oviin ja ikkunanpokiin sekä niiden karmeihin kuuluvien saranoiden ja lukkorunkojen yms. kiinnittämistä.

Olen aina ollut kuulevinani sen laulettavan "peslainpiippu". Ehkäö väärin. Mutta googlettamalla tuon laulun sanoja sain Helsingin kaupunginkirjaston esityksen jossa se on "peslaipiippu".

Saatat kyllä olla oikeassa selityksessäsi. Olisiko jossain päin murteellisesti sanotuu "peslai"?

Saatat sinäkin olla oikeassa.

Olen ehkä kuullut tai kuunnellut sanoja sillä korvalla, että jonkin ymmärtämäni mielikuvan voisin kuulemani perusteella muodostaa.

Orwell-1984 kirjoitti:

Olen aina ollut kuulevinani sen laulettavan "peslainpiippu". Ehkäö väärin. Mutta googlettamalla tuon laulun sanoja sain Helsingin kaupunginkirjaston esityksen jossa se on "peslaipiippu".

Saatat kyllä olla oikeassa selityksessäsi. Olisiko jossain päin murteellisesti sanotuu "peslai"?

Lue lisää

No, sitten googlasin sanalla peslaipiippu.

Kyllä siellä oli sellaisia vastauksia, että peslai on lyhempi muoto sanasta peslaaki, jolla tarkoitetaan heloitusta. Sitä minäkin ajoin takaa, eli se enempi kuulemani muoto samasta asiasta on meillä päin pislaaki.

Pohjalainen isäni lauloi aina 'hopiapeslaipiippu'. - Jos olisi piippu hopiasta, hän huomautti, se sulaisi käytössä.
On siis loogisempaa laulaa'hopiapeslaipiippu', mutta lause- ja runousoppi menevät pieleen. Olihan jo sanottu että piippu oli koristettu heloin, eikä että koko piippu olisi ollut hopeaa. Mutta rytmiin sopii paremmin 'hopiasta peslaipiippu', vaikka sisältö on silloin päin mäntyä. Kumman valitsen?

Onhan ihmisissäkin pellavapäitä. Liinukka on vain pellavapäinen ja -häntäinen hevonen.