Alla lainaus lainaus Kuhmoisten Kunnanhallituksen pöytäkirjasta 8/2015, § 137 kohta 6, 18.5.2018
”””"""EU:n valtiontukisäännökset otetaan joka tapauksessa huomioon takauksia myönnettäessä. Tämän johdosta takaus Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle ei ollut mahdollinen, vaan takaus myönnetään Verkkoholdingin Kuntarahoitukselta otettavalle lainalle. Sen johdosta, että takaustoimenpiteeseen ei sisälly edellä mainitulla järjestelyllä toteutettuna julkista tukea, voidaan se antaa myös tähän hankkeeseen, johon on annettu maksimimäärä EU-ehtoista avustusta. Laajakaistahankkeen runkoverkon osalta sekä ELY-keskuksen että Viestintäviraston kautta tulevat tuet ovat EU-ehtoisia.”””"""
Tämä Holding väliyhtiöllä varustettu verkkoyhtiö malli oli kuntien hallitusten ja valtuustojen päätöksissä kaikilla 10 kunnalla hyvin keskeinen suunnitelma, jotta saataisiin kaikki Valtion, Viestintäviraston ja EU-tuet.
Lopun rahoituksen 90 -100 % ja ylikin hoidettaisiin tuon suunnitelman mukaisesti kuntien rahalla ja takauksilla.
Eli kunnat suunnittelivat kunnanjohtajiensa ”viisaudella” alun alkaen laitonta rahoituksen peiterakennelmaa, kunnallista rahanpesua ja ovat nyt jo 4 vuotta toteuttaneet sitä.
Mutta kuinkas kävikään.
Hämeenlinnan Hallinto-oikeus kumosi kunnanllisvalituksen seurauksena Multian kunnan päätöksen asiasta.
Ja sitten KORKEIN HALLINTO-OIKEUS hylkäsi Multian kunnan valituksen ja piti Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen voimassa.
Lisäksi KHO totesi , ”ettei Holding väliyhtiö katkaise kuntien antaman rahan välitöntä ketjua, eikä muuta kuntien julkista rahaa ”yksityiseksi markkinarahaksi”
Eikä päätöksestä voi enää valittaa.
Kuka tuon ”väliyhtiömallin” syötti kuntien päätöksen tekoon?
HUOM! Kuhmoinen ei suostunut lähtemään mukaan petokseen vaan hylkäsi esityksen.
”””"""EU:n valtiontukisäännökset otetaan joka tapauksessa huomioon takauksia myönnettäessä. Tämän johdosta takaus Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle ei ollut mahdollinen, vaan takaus myönnetään Verkkoholdingin Kuntarahoitukselta otettavalle lainalle. Sen johdosta, että takaustoimenpiteeseen ei sisälly edellä mainitulla järjestelyllä toteutettuna julkista tukea, voidaan se antaa myös tähän hankkeeseen, johon on annettu maksimimäärä EU-ehtoista avustusta. Laajakaistahankkeen runkoverkon osalta sekä ELY-keskuksen että Viestintäviraston kautta tulevat tuet ovat EU-ehtoisia.”””"""
Tämä Holding väliyhtiöllä varustettu verkkoyhtiö malli oli kuntien hallitusten ja valtuustojen päätöksissä kaikilla 10 kunnalla hyvin keskeinen suunnitelma, jotta saataisiin kaikki Valtion, Viestintäviraston ja EU-tuet.
Lopun rahoituksen 90 -100 % ja ylikin hoidettaisiin tuon suunnitelman mukaisesti kuntien rahalla ja takauksilla.
Eli kunnat suunnittelivat kunnanjohtajiensa ”viisaudella” alun alkaen laitonta rahoituksen peiterakennelmaa, kunnallista rahanpesua ja ovat nyt jo 4 vuotta toteuttaneet sitä.
Mutta kuinkas kävikään.
Hämeenlinnan Hallinto-oikeus kumosi kunnanllisvalituksen seurauksena Multian kunnan päätöksen asiasta.
Ja sitten KORKEIN HALLINTO-OIKEUS hylkäsi Multian kunnan valituksen ja piti Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen voimassa.
Lisäksi KHO totesi , ”ettei Holding väliyhtiö katkaise kuntien antaman rahan välitöntä ketjua, eikä muuta kuntien julkista rahaa ”yksityiseksi markkinarahaksi”
Eikä päätöksestä voi enää valittaa.
Kuka tuon ”väliyhtiömallin” syötti kuntien päätöksen tekoon?
HUOM! Kuhmoinen ei suostunut lähtemään mukaan petokseen vaan hylkäsi esityksen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Iso liuta kunnanjohtajia ja muita virkamiehiä ja päättäjiä eikä ketään arveluttanut moinen homma. Taitaa kunta olla helppo kohde järjestää arveluttavia juttuja ja vastuutta koeponnistella niitä.
Tuohon väliyhtiömalliin kaatui valtion ja EU-tukien saanti Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle.
Viestintävirasto hylkäsi 2017 lopulla Multian hakemuksen ja 2018 alkupuolella Konneveden, Kivijärven ja Kannonkosken tukihakemuksen,
Petäjäveden ja Luhangan tukipäätöksiä odotellaan, mutta niidenkin hylkäys on paljon madollista samasta syystä
Viestintävirasto katsoo, että kaikki rahotus, jonka kunnat ovat Keski-Suomen Verkkoholding Oylle taanneet lainana (29 Meuroa) kuntarahoitukselta, siirtäneet sen sitten Keski-Suomen Valokuituverkkot Oyn käyttöön mm. SVOPina (25 Meuroa), sekä uusien Holding yhtiön osakkeiden ostoina (noin 5 Meuroa) ovatkin lain mukaan kuntien antamaa valtion tukea jo kolminkertaisest laajakaistalain mukaisesti. Anottu ja hylätty tuki olisi nostanut tuen jo nelinkertaiseksi.
Elikkä tuo väliyhtiömalli ei sitten toimnutkaa niin kuin kunnissa valtuutetuille esiteltiin ja pyydettiin äänestämään sen puolesta.
http://docplayer.fi/16698134-Kuhmoisten-kunta-poytakirja-8-2015-196-kunnanhallitus-18-05-2015-aika-18-05-2015-klo-16-00-17-30-kuntala-valtuustosali.html
Tuosta osoitteestahan tuo Kuhmoisten pöytäkirja, asian käsittely ja hylkäys kunnan hallituksessa löytyy.
Tuo esityspaperi on ollut tiettävästi kaikilla 15 kunnalla sama, konsultin tekemä.
10 kuntaa tarttui syöttiin
Nyt ne 10 hyväuskoista hölmökuntaa pyristelee atraimessa.
"Sen johdosta, että takaustoimenpiteeseen ei sisälly edellä mainitulla järjestelyllä toteutettuna julkista tukea,..."
Tuo on aito toteamus. Se on mielletty todeksi kunnan päättäjissä. Tuon toteamuksen takana on mahdollisesti menetettyjä tukirahoja yli 4 miljoonaa ja voi joutua maksamaan takaisin valtiolle jo saatuja tukia lähes saman verran. Ja jo takauksen saaneita lainoja, niitäkin taitaa jo olla ainakin 6 miljoonaa. Paljon on miljoonia. Paljon on miljoonia! Kuka selvän ottaa vaikka tapaus on hyvin yksinkertainen.
Keuruu taitaa ottaakin pitkät Keski-Suomen Valokuituverkoista viime aikaisten KHO ja Viestintäviraston hylkypäätösten ja tyhjän kassan vuoksi.
Valokuituverkkojen mahdollisuudet saada laillista rahotusta tyhjenee kiivaasti kuin reikänen ilmapallo
Keuruun suunniteltu takaus tarkoittanee sitä, ettei muuta tukea enää mahdu kuten ei Multialle jne. kunnille.
Keuruulla ei kyllä ole muuta mahdollisuutta kuin jättää KSVH Oy ja KSVV Oy. Jos keuraa makssa osakerahat ja antaa tuon 4,5 Miljoonan euron omavelkaisen takuun, Keuruu ei saa enää yhtään valtion ja EUn tokea. Nuo rahapäätökset ovat reippaasti yli laissa määritellyn tukimäärän ja Keuruun rahat luetaan valtion tueksi lain mukaan.
Holding väliyhtiö ei muutakkaan Keuruun kunnan takausta ja rahaa "yksityiseksi markkinarahaksi"
Siitä on olemassa
1. EUn komission päätös
2. Viestintäviraston päätöskest Multialle, Konnevedelle, Kivijärvelle ja Kannonpuskelle.
3. Korkeimman Hallinto-Oikeuden päätös 22.8.2018 Multialle.
"Älä pettää anna itseäsi" Julle/Rovaniemen markkinoilla/Sylvie
Asia kannattaa varmistaa täältä enne äänestyksiä
https://www.ksml.fi/kotimaa/Laajakaistarakentaminen-KHO-kumosi-Multian-kunnan-Keski-Suomen-Verkkoholdingille-antaman-takauksen/1244578
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1534749991069.html
KIVIJÄRVEN KUNTA
Kunnanhallitus
Kokouspäivämäärä
27.08.2018
MÄÄRÄRAHAN VARAAMINEN
Khall § 82
27.8.2018
Valtuusto on päätöksellään 9/2017 päättänyt osallistua Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen merkintäetuoikeuksin toteutettavaan osakeantiin merkitsemällä 12.511 kappaletta yhtiön uusia osakkeita yhteensä 327.162,65 eurolla.
Kunnanjohtaja:
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että talousarvioon varataan 327.162,65 € määräraha osakkeiden maksamiseksi.
Ja sitten Kunnan rahat Kankkulan kaivoon lopullisesti.
Viestintävirastoha hylkäsi 15.6.2018 Kivijärven tukihakemuksen.
KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY
YHTIÖKOKOUSKUTSU
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen
yhtiökokoukseen, joka pidetään 29.8.2018 klo 10.00 Ravintola Priimuksessa (Taulumäentie 45, 40200 Jyväskylä).
Yhtiön kotipaikasta poiketen kokous pidetään Jyväskylässä Ravintola Priimuksessa. Ilmoitathan mikäli menettelytapa ei sovi.
Yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaaminen ja järjestäytyminen
Valitaan kokouksen puhee njohtaja, sihteeri ja 2 pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat myös
ääntenlaskijoina.
2. Yhtiökokouksen osanottajat:
Pihtiputaan kunta
Konneveden kunta
Karstulan kunta
Toivakan kunta
Multian kunta
Petäjäveden kunta
Kannonkosken kunta
Kyyjärven kunta
Kivijärven kunta
Luhangan kunta
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Vuoden 2017 tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen
5. Tilinpäätöksen vahvistaminen
6. Taseen osoittaman voiton /tappion käyttäminen
7. Vastuuvapauden myöntäminen toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenille ja varajäsenille
8. Yhtiöjärjestyksen päivittäminen
Hallituksen esitys:
Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä.
9. Osakassopimuksen päivittäminen
Hallituksen esitys:
Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä.
10.
Hallituksen jäsenten ja näiden varajäsenten sekä tilintarkastajien palkkiosta päättäminen
Hallituksen esitys:
Puheenjohtajan palkkio 1000€/kk
Jäsenten kokouspalkkio 200€/kk. Varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio siltä kuukaudelta, jolloin hän osallistuu kokoukseen.
Matkakulut verottajan ohjeiden mukaisesti.
Tilintarkastajan palkkio maksetaan kohtuullisen laskun mukaan.
11. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valitseminen sekä tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valitseminen
12. Yhtiön jatkorahoituksesta päättäminen
13. Mahdolliset muut asiat
14. Kokouksen päättäminen
Elokuun 6. päivänä 2018
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n Hallitus
Keuruun Kaupunginhallitus: Perutaan valokuitupäätös 2015
04.09.2018
Eija Ruoho
Keuruu aikoo vetäytyä valokuituhankkeesta. Valtuusto käsittelee seuraavaksi vuonna 2015 tekemänsä päätöksen pyörtämistä.
Keuruun kaupunginhallitus päätti maanantaina, että se esittää valtuustolle vuonna 2015 tehdyn valokuitupäätöksen perumista.
Vuonna 2015 Keuruun valtuusto päätti 4,5 miljoonan takauksesta Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle ja 1,5 miljoonan euron rahoitusosuudesta…
https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/kaupunginhallitus-perutaan-valokuitupaatos-201179255/
Kyllä on puheenjohtajalla hyvä palkka moisesta!
2018 0906 Keuruu peruu laajakaistapäätöksen
LAAJAKAISTAPÄÄTÖS PERUTAAN?
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, ettei Keuruu liity Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkaaksi eikä osallistu Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n laajakaistahankkeeseen, koska siinä on esiintynyt ongelmia ja yhtiön rahoitustilanne on vaikea.
Hallitus esittää, että 16.11.2015 tehty päätös liittyä keskisuomalaiskuntien yhteiseen valokuitukuvioon perutaan kokonaan. Tuolloisesta päätöksestä tehtiin valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan oikeuteen, joten se ei ole lainvoimainen. Lopullista ratkaisua odotetaan loppuvuodesta.
Hallitus totesi, että kaupallisesti valokuituverkkoa on rakentanut Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Pohjoislahdella ja Ketvelniemessä ja rakentaa parhaillaan Kivelässä ja Lapinsalmentiellä. Lisäksi verkon rakentaminen on suunnitteilla Nyysänniemeen ja Pappilanniemeen
Keuruun Valtuusto perui aiemman päätöksensä liittyä Keski-Suomen Valokuituverkko Oyhyn.
Eli Keuruu ei liity siihen enää. On nyt selvillä vesillä.
Lainaus KSML 10.9.2018 KEURUULTA
"Keuruu ei enää odota KHO:n ratkaisua valitukseen, joka tehtiin aikanaan valtuuston päätöksestä liittyä Keski-Suomen Verkkoholdingiin ja ryhtyä rakennuttamaan kaupungin alueelle laajakaistaa.
Päivi Liimatainen
Keuruun kaupunginvaltuusto päätyi maanantaina perumaan 2015 tehdyn päätöksen liittymisestä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n laajakaistahankkeeseen.
Liittymäpäätös ei ole lainvoimainen, koska siitä tehty valitus on yhä käsiteltävänä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa.
Unto Mikkonen (vihr.) esitti asian jättämistä pöydälle kunnes KHO:n päätös on saatu. Hänestä valtuutettujen pitäisi perehtyä valokuiturakentamiseen paremmin. Hän näki aiemman liittymispäätöksen perumisen sysäävän sivuun toimijan, joka rakentaisi verkon tasapuolisesti koko kaupungin alueelle.
Harri Oksanen (ps.) ilmoitti niin ikään kannattavansa kuiturakentamista, mutta hänestä KHO:n päätöksen odottaminen aiheuttaa ”tietämättömyyden ja haitanteon vuoksi mahdottoman yhtälön”.
- On harmillista, että on annettu sellainen harhainen kuva, että 4G- ja 5G-tekniikat ratkaisevat tiedonsaantiongelmat. Se ei pidä paikkaansa. Mutta jos odotamme KHO:n ratkaisun, joku valittaa taas ja kolmen vuoden päästä ollaan samassa tilanteessa kuin nyt, vieläpä ilman markkinavetoisiakin toimijoita.
Valokuitu on perusinfraa, muistutti Emilia Koikkalainen (kok.). Hänen mukaansa täytyy olla tapoja edistää verkon rakentamista.
Mikkosen esitystä ei kannatettu. Hän jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä."
Naukumiskirje
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 3.2.2017
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
Esitys liikenne- ja viestintäministeriölle ja valtionvarainministeriölle toimenpiteistä kuituverkko-osuuskuntien ja kuntaomisteisten osakeyhtiöiden talouden vakauttamiseksi
Kuituverkon omistus on pirstoutunut osuuskunnille ja osakeyhtiöille
Laajakaistarakentamisen tukilain mukaista valokuituverkkoa on vuodesta 2010 alkaen
rakennettu maahamme pääosin uusien osuuskuntien ja kuntaomisteisten osakeyhtiöiden voimin.
Haja-asutusalueen valokuituyhteydet ovat välttämättömiä haja-alueen elinvoiman, yritystoiminnan ja perustuotannon ehdottomia edellytyksiä sekä kotitalouksille välttämättömiä, kun julkiset palvelut enenevässä määrin siirtyvät verkkoon.
Laajakaistatukilain mukaisia tuettuja hankkeita rakentavia uusia osuuskuntia ja
kuntaomisteisia osakeyhtiöitä on maahamme muodostunut jo noin 20 kappaletta. Vähäisemmässä määrin valokuituyhteyksiä ovat rakentaneet myös puhtaasti
kaupalliset toimijat kuten Sonera ja muut pidempään toimineet yhtiöt.
Osa uusista osuuskunnista ja kuntaomisteisista osakeyhtiöistä on ajautumassa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.
Kuuden maakunnan yhteisestä aloitteesta Viestintävirasto selvitti LVM:n toimeksiannosta osuuskuntien ja osakeyhtiöiden taloudellista tilannetta. Selvitys valmistui 24.11.2016 (Dnro 1139/942/2016).
Selvityksessä haastateltujen 21 toimijan yhteenlasketut pankkilainat ovat noin 60 miljoonaa euroa. Kunnilta toimijat ovat saaneet lainaa noin 85 miljoonaa euroa.
Yhteensä lainoja on noin 145 miljoonaa euroa, josta osuuskuntamuotoisilla toimijoilla
lainaa on noin 45 miljoonaa euroa ja osakeyhtiömuotoisilla toimijoilla on lainaa noin 100 miljoonaa euroa.
Rakentamiseen toimijat ovat saaneet laajakaistatukilain mukaista tukea, joka muodostuu kuntien, valtion ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman
2007–2013 (EU:n elvytysvarat) tuesta.
Selvityksen mukaan osuuskunnat ja osakeyhtiöt näkevät rahoitustilanteensa haasteellisena. Osa osuuskunnista ja kuntaomisteisista yhtiöistä ovat suhteessa liikevaihtoonsa ja tuloksentekokykyynsä hyvin velkaantuneita ja ovat nyt ajautuneet
tai ajautumassa suurin vaikeuksiin rahoituskustannusten eli korkeiden lainakorkojen tai korkeiden takauskustannusten ja lainojen lyhyiden juoksuaikojen takia.
Yksinomaan kuituverkon omistuksella ja hallinnoinnilla ei markkinoilta ole saatavissa kassavirtaa, jolla ne pystyvät hoitamaan lainojen korot ja lyhennykset alun perin suunnitellussa aikataulussa, koska julkiset tuet muodostuivat merkittävästi alun perin odotettua pienemmiksi.
Viestintäviraston selvityksen (kohteena oli 21 osuuskuntaa/yhtiötä) mukaan huolestuttavassa taloustilanteessa olevia kuntaomisteisia osuuskuntia/ yhtiöitä on yhdeksän kappaletta. Näiden rahoitustilanne edellyttää välittömiä toimenpiteitä.
Esimerkkejä vaikeuksiin ajautuneista yhtiöistä mainittakoon muun muassa Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunta. Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunta on jo
yrityssaneerauksessa, alkuperäinen lainaohjelma oli noin 15 vuoden pituinen ja yritys
saneerauksen myötä lainaohjelman kestoksi tulee noin 25 vuotta, kun velkapääomia ei leikata.
sivu 2(4)
Saneerausohjelmassa myös lainojen korkoa kohtuullistettiin ja kuntien pääomasijoitukset maksetaan ilman korkoa vasta lainaohjelman lopussa.
Esimerkkinä mainittakoon, että Savon Kuituverkko Oy on esittänyt nyt omistajakunnilleen lisäpääomitusta ja kuntien mahdollista takausvastuun kasvattamista, jotta yhtiö saa rahoituskulunsa kohtuullisemmiksi.
Myös esimerkiksi Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunta on käynyt neuvotteluita rahoittajan kanssa laina-ajoista, mutta rahoittajan kanta on ollut kielteinen laina-
aikojen pidentämiseen.
Joka tapauksessa heidän pitäisi saada lainojen takaisinmaksuaika nykyistä pidemmäksi, jotta nykyinen kassavirta riittäisi lainojen takaisinmaksuun. Samanlaisia neuvotteluita rahoittajien kanssa joutuvat useat muutkin uudet toimijat
käymään lähiaikoina rahoittajiensa kanssa.
Myös Viestintäviraston raportissa taloudellisesti vakaiksi arvioidut yhtiöiden/ osuuskuntien oma pääoma voi olla miinuksella ja/tai ne ovat tehneet tappiota ja /
tai turvanneet maksuvalmiutensa ottamalla lisää lainaa.
Nyt puheena olevat osuuskunnat/ osakeyhtiöt on perustettu kuituyhteyksien rakentajiksi, yleishyödyllisiksi yhteisöiksi ilman ensisijaista tavoitetta tuottaa omistajilleen voittoa. Osassa Viestintäviraston selvityksessä mukana olleiden vakaan taloudellisen aseman omaavissa yhtiöissä ovat omistajakuntien suuret vapaaehtoiset
pääomasijoitukset merkittävä tekijä. Näin yhtiöiden velkamäärä ja lainojen hoitokulut on saatu kohtuullisiksi.
Yhteinen intressi valtiolla ja kunnilla Laajakaistatukilain mukainen kuiturakentaminen on rahoitettu valtion (ja EU:n) tuella, kuntien omarahoitus osuudella ja kuntien takauksilla sekä sijoituksilla kuituosakeyhtiöiden osakepääomaan, rakentavan operaattorin omalla rahoituksella sekä loppuasiakkaan liittymämaksuilla.
jatkuu alla
jatkuu+tässä
Herttileijaa, vai ovat operaattorit joutuneet rahoittamaan 2/3 osaa verkon rakennuskustannuksista! Tuskinpa edes yhtä kolmasosaa ovat rahoittaneet. Luulenpa että Kunnat ovat rahoittaneet koko rakentamisen omavalintaisesti suurella halulla ja riskillä.
Eihän tämä Multian kunnanvaltuuston ja muiden 9 kunnan valtuuston, perusväittämä ja kulmakivi ollutkaan totta.
Korkein Hallinto-oikeus 22.8.2018 romutti sen lopullisesti.
Nyt on aika etsiä vastuunkantajat esiin virheelisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin
Lainaus Multian kunnanvaltuuston pöytäkirjasta
2014 0414 Multia, KSVH Oy ja KSVV Oy perustaminen, oliko oikein
"Valokuituverkot Oy:n suunnittelemaan investointiin. Laajakaistahankkeen
katsotaan kuuluvan kunnan toimialaan johtuen siitä, että laajakaistahankkeelle ei ole saatavissa yksityistä toteuttajaa suunnitellulle hankealueelle.
Tietoliikenneyhteydet eivät toteudu kaupallisesti Viestintäviraston tekemän
hankekohtaisen markkina-analyysin tietojen perusteella. Julkisen tuen
tarjouskilpailutuksessa saatiin yksi kiinnostuksenosoitus verkko-osuuskunnalta,
mutta se ei ole pystynyt toteuttamaan hanketta loppuun saakka. Näin ollen
alueelliset tekijät huomioiden takaus on mahdollista myöntää. Takaus
perustettavalle kuntien omistamalle VERKKOHOLDING OY:lle EI SITEN OLE JULKISTA TUKEA.
EU:n valtiontukisäännökset otetaan joka tapauksessa huomioon takauksia
myönnettäessä. Tämän johdosta takaus verkkoyhtiölle ei ollut mahdollinen, vaan
takaus myönnetään Verkkoholding Oy:n Kuntarahoitukselta otettava laina.
SEN JOHDOSTA, ETTÄ TAKAUSTOIMENPITEESEEN EI SISÄLLY JULKISTA TUKEA, VOIDAAN SE ANTAA MYÖS TÄHÄN HANKKEESEEN , JOHON ON ANNETTU MAKSIMUMÄÄRÄ EU-EHTOISTA AVUSTUSTA Mikäli takauksen katsotaan olevan edes osittain julkista tukea, avustusta olisi pienenettävä vastaavasti. Laajakaistahankkeen runkoverkon osalta sekä ELY- keskuksen, että Viestintäviraston kautta tulevat tuet ovat EU-ehtoisia."
Multian kunnavaltuusto
"...,laajakaistahankkeelle ei ole saatavissa yksityistä toteuttajaa". Eihän tuota ole edes yritetty hankkia noilla ehdoilla, jotka kunnallinen laajakaistayhtiö sai osakseen. Posketonta puhetta!
Lainaus Uudesta Suomesta
Oikeusvaltion murentaminen on alkanut Suomessa – ”Keskustan ja kokoomuksen vetäminen mukaan tärkein syy”, Professorien kova arvio:
Katja Incoronato 16.9.2018
Firenzen yliopiston Euroopan yliopistollisessa instituutissa (EUI) kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professorina toimiva Martin Scheinin ja Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro ovat huolissaan oikeusvaltion murenemisesta Suomessa. Heidän mukaansa erityisesti populististen puolueiden vaalimenestys voi muodostaa uhan oikeusvaltiolle.
Scheinin sanoo suoraan, että oikeusvaltion murentaminen on itse asiassa jo alkanut Suomessa.
Hyökkäykset perustuslain perusoikeusluetteloa ja sitä tulkitsevia valtiosääntöoikeuden professoreita vastaan ovat esimakua järeämmistä iskuista, joita voivat olla riippumattomien asiantuntijoiden korvaaminen viran puolesta argumentoivalla virkamiehellä tai perustuslain tutkimuslaitoksella taikka enemmistöhallituksen tiukempi poliittinen kontrolli eduskunnan perustuslakivaliokunnan enemmistön toiminnasta”, hän kirjoittaa Perustuslakiblogissa.
Lavapuron mukaan on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että populistiset liikkeet valtaan päästessään käynnistävät hiljaisen vallankaappauksen, jossa niin tuomioistuinlaitos kuin tiedotusvälineet ja muut kansalaisyhteiskunnan kriittiset instituutiot otetaan askel askeleelta mahdollisimman tarkkaan kontrolliin.
”Vaikka niin Suomessa kuin esimerkiksi Hollannissa ja Ranskassakin populistien valtaannousu näyttää jossain määrin ainakin hidastuneen, ei uhka ole meilläkään poistunut. Lähinaapurimme valtiopäivävaalien tulos on tästä ilmeinen varoittava esimerkki”, hän kirjoittaa Perustuslakiblogissa.
Lavapuron mukaan Suomessa on akuutti tarve vahvistaa oikeusvaltiollisia instituutioita ja niitä koskevaa perustuslain tasoista sääntelyä.
Todellinen uhka oikeusvaltiolle syntyy valtapuolueiden ”selkärangattomuudesta”
Martin Scheinin puolestaan ei pidä vakavana huolta siitä, että populistiset puolueet jatkavat nousuaan.
”Mielestäni tuollaisen ennusteen esittäminen itse asiassa tarjoaa tekohengitystä populistisille liikkeille, joiden elinehto on kannatuslukujen jatkuva nousu. Jos kannatus vakiintuu tai kääntyy laskuun, populismin tenho katoaa. Suomessa siniset tulevat ensi vuonna katoamaan puoluekartalta ja perussuomalaisten kannatus painuu 10 prosentin tienoille”, hän ennustaa.
Scheininin mukaan todellinen uhka oikeusvaltiolle syntyy valtapuolueiden ”selkärangattomuudesta”. Hän huomauttaa, että populisteille tärkeää ei ole kansan enemmistön kannatuksen saavuttaminen, vaan jatkuva näkyvyys ja polarisaatio.
”Pysyttäytyminen oppositiopuolueena on usein heidän ensisijainen vaihtoehtonsa. Mutta joskus tie hallitukseen voi aueta koalition kautta tilanteissa, joissa enemmistöhallituksen kokoaminen on vaikeaa. Valtapuolueiden – Suomessa tällä hetkellä sinisten hallituskumppaneiden eli keskustan ja kokoomuksen – vetäminen mukaan populistien vankkureiden vetämiseen onkin tärkein syy siihen, miksi oikeusvaltio voi olla uhattuna Suomessakin.”
”Enemmistön asemaan päässyt autoritaarista asemaa tavoitteleva puolue voi ottaa tuomioistuinlaitoksen haltuunsa”
Juha Lavapuro kiinnittää huomiota siihen, kuinka helppoa Suomessa olisi eduskunnan yksinkertaisen enemmistön päätöksin puuttua ylimpien tuomioistuinten kokoonpanoon lisäämällä niiden tuomarien lukumäärää.
Hän huomauttaa, että ylimpien tuomioistuinten kokoonpanoa koskevassa perustuslain 100 §:ssä todetaan vain, että Korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentti ja ”tarpeellinen” määrä muita jäseniä.
”Enemmistön asemaan päässyt autoritaarista asemaa tavoitteleva puolue voi toisin sanoen Suomessa pelkän enemmistövaltansa turvin ottaa tuomioistuinlaitoksen haltuunsa muuttamalla tuomareiden nimittämisiä ja tuomioistuinten kokoonpanoa koskevaa lainsäädäntöä. Perustuslaki ei tätä valtaa juuri rajoita. Sopivien ja eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä säädettävien lainmuutosten jälkeen ylimpiin tuomioistuimiin voidaan istuttaa valtaapitävälle mieleisiä tuomareita siten, että tuomiot saadaan vastaamaan kulloinkin tarkoituksenmukaisiksi katsottuja tavoitteita”, Lavapuro varoittaa.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259049-professorien-kova-arvio-oikeusvaltion-murentaminen-alkanut-suomessa-keskustan-ja?ref=valinnat
Kukahan tuossa prosessissa oikein keksi että tämä yhtiö on oikeutettu saamaan laajakaistatukea?
No+ehkä+se+kunnanjohtajista+ja+konsulenteista+koottu+selvitysryhmä,+joka+kävi+12.12.2013+esittelemässä+eduskunnassa+Mauri+Pekkariselle+joulun+ilosanomaa,+että+perustetaan+kaksoisyhtiö+peiteyrityksellä,+niin+voidaan+kuntien+kassasta+maksaa+yhtiölle+100+%+tukea+ja+saadaan+vielä+Viestintävirastolta+täydet+EU-tuet+päälle.
Mutta toisin kävi. Viestintävirasto ja Korkein hallinto Oikeus totesivat, etta peiteyritys nimenomaan tekee Keski-Suomen valokuituverkot Oyn tukikelvottomaksi EU- ja valtion tukien saamisessa.
Tuon luihu päätöksen vuoksi KSVV Oy on menettänyt jo 8 M€ tuet ja lisää tulee kun ilmeisesti Petäjäveden ja Luhangan tuet menevät hylkyyn
Että semmoisia kuntapäättäjiä Inspira asiantuntijoita.
Sitähän ei ole keksitty. Se on taidettu ainoastaan haluta.
Kilpailua kohta: "Elisa myy ensimmäisiä 5g-liittymiään kahtena eri liittymänä, joissa on rajoittamaton datamäärä. 44,90 euroa kuukaudessa maksava liittymä sisältää puhelut, ja viisi euroa halvempi liittymä sisältää vain dataliikenteen."
Miksi kunnat laittaa täytäntöön päätöksiä, jotka on toisen kunnan kohdalla todettu oikeudessa lainvastaisiksi?
Tässä on sitten viimeinen rautanaula kuituhörähtäneiden ja -uskovaisten Keski-Suomen valokuituverkko Oy epäonnistumiseen. Ei käy enää kutuliitäntäkauppa muille kuin lehmille.
Jyväskylä saa 5G-verkon Suomen ensimmäisten kaupunkien joukossa – kännykän nettinopeus 10-kertaistuu
Talous 06.10.2018 05:00
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila lupaa, että Elisa avaa toimivan 5G-verkon Jyväskylässä ensi vuoden alkupuolella. Se mahdollistaa esimerkiksi älypuhelimen käyttäjälle noin kymmenen kertaa nykyistä nopeamman nettiyhteyden.
https://www.ksml.fi/talous/Jyväskylä-saa-5G-verkon-Suomen-ensimmäisten-kaupunkien-joukossa-–-kännykän-nettinopeus-10-kertaistuu/1266276
Oliko Verkkoyhtiön tämän vuoden strategia saada mahdollisimman paljon ulkopuolisia varauksia satasen hintaan ja jopa jakamalla liittymiä ilmaiseksi , että saadaan yhtiö näyttämään paperilla kiinnostavaksi mahdolliselle uudelle omistajalle? Taloudellisen kannattavuuden kanssa ei näillä ilmaisjakeluilla ole mitään järjellistä tekemistä. Se on varmaa ettei omistajakuntien velkoja ota kukaan hoidettavakseen. Luulen että kuntien jatkorahoitusvirrat kuituyhtiölle on suljettu lopullisesti. Alkaako nyt syyttely mahdollisista vastuunkantajista ja mikä taho tämän hämähäkinverkon oikein kutoi?
ymmärtäkää nyt hyvät äänestäjät että tätä yhteiskuntaa ei rakenneta kepulaisella tukien nussimis touhulla.
Multian kunnan piti tehdä uusi päätös korkeimman hallinto-oikeuden kumoamasta kunnan päätöksestä. Miten on? Tuleeko sitä ja tuleeko kho:lle taas töitä?
Laskujeni mukaan kuituyhtiö on pysynyt neljävuotta niukin naukin pystyssä kuntien antamilla lisärahoituksilla. Kaikki tilinpäätökset ovat olleet pahasti tappiolla. Laskujeni mukaan kuntien takaamat lainat alkavat lankeamaan todenteolla ensi keväänä. Tähän asti on tiettävästi jotenkuten selvitty korkomaksuista ja nekin on maksettu kuntien rahoilla , vaikka nämä kuuluisi maksaa tulorahoituksella. Mistä maksetaan kuntarahoituksen antamat lainan lyhennykset? Minun käsitykseni mukaan, ei mistään. Onko köyden pää tullut vetäjän käteen? Tiettävästi omistajakunnissa on nyt tajuttu tämän hullun rahannylkemisen lopputulokset. Kunnat maksaa tämän lystin kokonaan.
Pikkukunnat ostivat Kuuskaistalta liiketoiminnan oikeuksineen, vastuineen ja velkoineen yhdellä eurolla.
Voisihan sitä kysyä, ostaisiko Kuuskaista nyt Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n takaisin 50 Centillä, 0,5 eurolla.
Siitähän ei vielä tiedä onko se ollut kannattavaa. Mutta jos saisi Kuuskaistan maksamaan 1.50€ niin kauppa olisi hyvin kannattavaa.
Joutuiko verkkoyhtiö maksamaan välimiesmenettelyssä olevan riita asian Kuuskaistan palvelu Oy:n 125 tuhatta euroa korkoineen? Samoin Telogin kanssa on myös menossa maksuista riita asia. Entäpä saatiinko Kivijärven hanke loppuun. Rahallisesti noin 300 000€. Ihmetyttää kuinka verkkoyhtiö oli hakenut Viestintävirastolta keskeneräisen Kivijärven osalta tukimaksuja.
Viestintävirasto hylkäsi keväällä Kivijärven osalta tukihakemuksen. Nämä kaikki jutut oli merkitty 2017 tilinpäätöskertomukseen. Lisäksi verkkoyhtiö elättelee vielä, että Hallinto-oikeus kumoaa neljän kunnan osalta Viestintäviraston tukipäätösten kielteisen kannan. Ei takuulla kumoa, kun julkistatukea on maksettu yhtiölle kuntien pussista nelinkertainen potti. Hallinto-oikeuksissa on vielä Svop- sijoituksista ja osakeanneista valitukset, jotka tulevat varmuudella menemään lävitse. Keuruukaan ei lähtenyt yhtiöön mukaan. Tässä vähän kertausta yhtiön tilasta. Omistajakunnat eivät anna lisää rahaa, joten yhtiön tila on kanttuvei.
Ajankohtaiset+uutiset
Tuo Veli Koski taitaa olla oikein kunnon Kepulainen. Hän viis veisaa viestintäviraston kielteisistä tukipäätöksistä. Mies vain jatkaa jakamista Elyn kautta kuituun tukiaisia välittämättä lakipykälistä yhtään mitään. Eikös se viestintävirasto ole korkeammalla hierarkiassa kuin Ely. Viestintävirasto on todennut verkkoyhtiön tukikelvottomaksi liiallisen julkisentuen takia. Oisko tutkinnan paikka?
Onkohan niin että kaikki tämä on valtion syytä kun se ei anna enää tukea? Eihän kunnan antamat tuet voi laajakaistatukea pienentää kun se mitä on annettu on kunnan antamaa tukea. Onhan kunta ihan eri asia kuin valtio eikä tässä saa puhua mistään valtionavustuslaista. Pitäisi olla erikseen kunnanavustuslaki jolloin kunta saa antaa avustusta kenelle kunta haluaa vähän kuten Elykin. Eikä niistä päätöksistä pidä saada antaa valittaa. Kun näin olisi asiat, niin valtiossa menisi paljon paremmin niillä joiden kuuluukin pärjätä paremmin kilpajuoksussa yhteisten yhteiskunnan varojen käytössä ja haltuunotossa. Muut ihmettelee vain suu suurellaan ja korvat päätä myöten miten asioita sujuvasti hoidellaan.
Tuohan on sitä "SIPILÖINTIÄ"
Kepulaiset ovat keksineet ajat sitten kuinka hyödytään muitten kustannuksella tästä tukiviidakosta voittajana. Ensinnäkään ei tarvitse lakeja noudattaa vaan eiku häikäilemättömästi ottaa kaikki minkä irti saa. Ei väliä onko kuntien vaiko valtion tukijaisista kysymys. Hyvät veljet hoitavat peittelyn. Ei paljoa kiinnosta kenen veroilla nämä tukiaiset on kustannettu. Valokuitu on oiva esimerkki kuinka suositaan omia kannattajia. Kunnat tulevat maksamaan tämän hölmöilyn kokonaan.
Olipa taas verkkoyhtiön toimitusjohtajalla kohtalaiset veroäyrit. Kyllä pikkukuntien verorahoilla kannattaa elellä. Kuntien veroprosentteja pitää nostaa, että saadaan ensivuodeksi kaverille kunnon palkankorotus aikaan. Palkkojahan nostetaan jos yhtiö menestyy hyvin.
Pikkuhiljaa on jo sävel soinut sortuvien siivin. Pikkuhiljaa kuin peto kuoleva rotkoon mä hiivin. Kuka keksi peiteyhtiön jotta kunnat saatiin takaajaksi? "Takaus ei ole julkista tukea kun se annetaan holding-yhtiölle." Mikä ihmeen erikoistapaus se holding -yhtiö oli olevinaan kun ei edes markkinaehtoisuutta muka tarvinnut ottaa huomioon?
Markan suutari tekee kahden markan vahingon
Mielipidekirjoitus 08.11.2018
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.8. laajakaistan valtiontuesta merkitsi Keski-Suomen Verkkoholding Oy/ Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVH/KSVV) vakavaa paikkaa. Valtiontuen varaan viritelty rakennelma on sortumassa.
Hankkeen tiimoilla on vallinnut hiljaisuus, vaikka omistajakunnissa ja yhtiöissä tulevaisuutta varmaan on pohdittu.
Markan suutari tekee kahden markan vahingon. Tässä tapauksessa kalliiden juristien avulla tehdyt vahingot noussevat yli 30 miljoonan euron. Velkaisen ja tuottamattoman yhtiön tai sen osien myyntiä lienee harkittu, mutta kuka riskin ottaisi?
Konkurssiin hakeutuminen olisi vaihtoehto, jos kuntien rahaa ei olisi niin paljon vaarassa – vieläpä vuosikymmenien ajaksi. Valtiota huudettaneen pelastajaksi. Jotain on pakko tehdä pian.
Ongelmia syntyy kuntien toimiessa varsinaisten lakisääteisten ydintehtäviensä ja osaamisensa ulkopuolella, kuten laajakaistahankkeessa.
Laki 1186/22.12.2009 antoi perustan haja-asutusalueen laajakaistarakentamiselle. Se esti tuen saannin, jos hankkeeseen oli aiemmin jo myönnetty tukea. Näin kävi Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n valokuituverkon (1999–2007) hyödyntämiselle.
Niinpä rakentamiseen valjastettiin vuonna 2011 Verkko-osuuskunta Kuuskaista, joka ei tehtävään kyennyt ja jonka saneerausohjelma vahvistettiin joulukuussa 2017.
Vuonna 2014 perustettiin kuntien kokonaan omistama KSVH/KSVV, joka on ajautunut todellisiin vaikeuksiin. Ei liene liioiteltua puhua kriisiyhtiöistä.
Kuntien päättäjille kysymyksessä on ollut vaikeasti hahmotettava kokonaisuus lainsäädännöllisine, oikeudellisine, kilpailullisine ja taloudellisine vaikutuksineen.
Yhtiön hallituksessa kunnan edustaja joutuu pohtimaan kunnan ja yhtiön etujen ristiriitaa. Yhtiön hallituksen jäsenyys velvoittaa toimimaan yhtiön edun mukaan osakeyhtiölain perusteella, vaikka toiminta olisi vastoin kunnan etua. Rakenteellisen korruption vaarakin on lähellä.
On syytä saattaa tehdyt päätökset (KSVH/KSVV) viranomaisten arvioitaviksi.
Onko toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa päätöksentekijöille, jätetty huomioon ottamatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein?
Kunta_ossoamistaAsiassa ei ole syytä jahkailla ja kasvattaa veronmaksajien kustannuksia!
Hannu Luotola
Saarijärvi
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Markan-suutari-tekee-kahden-markan-vahingon/1281354
MOT: Kymppitonnien nettiliittymä
ma 12.11. klo 20:00 - 20:30
Katso ohjelmaa»
Syrjäseutujen tuettu laajakaistahanke on johtanut lukuisten yritysten talousongelmiin. Nyt ongelmat - ja velat - uhkaavat kaatua kuntien niskaan. Langattomien yhteyksien paraneminen on rokottanut kiinteän laajakaistan menekkiä. Toimittajana Lauri Miettinen.
https://www.telsu.fi/maanantai/yle1
UUSI VALTION OMISTEINEN OSAKEYHTIÖ KUITUVERKON YMPÄRILLE?
09.11.2016 Jaana Selander
KIURUVEDEN kaupunginvaltuusto keskusteli maanantai-iltaisessa kokouksessaan Savon Kuituverkkoon liittyvistä ongelmista ja päätti, ettei Kiuruvesi lähde Kuituverkon omistajaksi ja takaisinvuokraajaksi. Sen sijaan kaupunki on valmis pääomittamaan yhtiötä ensi vuonna.
Savon Kuituverkko on ilmoittanut kunnille, että sen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne ovat vaarantumassa eikä yhtiö selviä vuodenvaihteessa erääntyvien lainojen lyhennyksistä. Osakassopimuksen mukaan omistajakunnilla on yhtiössä omistajavastuu ja takaajan vastuu.
Kaupunginjohtaja JARMO MUINUKKA on käynyt yhdessä KUUDEN MUUN MAAKUNNAN EDUSTAJIEN KANSSA NEUVOTTELUJA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN KANSSA SIITÄ, ETTÄ VALTIO OTTAISI VASTUUTA KUITUVERKON RAKENTAMISESTA.
– Savon Kuituverkon taseessa on paljon velkaa, eikä se pysty sitä tuotoillaan hoitamaan. Samojen ongelmien kanssa painivat myös muut kuntaomisteiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat syntyneet Laajakaista kaikille -hankkeen myötä, sanoi Muiniekka.
IDEANA on, että MAAN HAJANAISESTA OSUUSKUNTA- JA OSAKEYHTIÖVERKOSTA MUODOSTETAAN UUSI OSAKEYHTIÖ, JOHON OSUUSKUNTIEN JA YHTIÖIDEN VELAT KOOTAAN JA TÄLLE KONSORTTIOLLE HAETAAN PÄÄOMASIJOITTAJIA TAI SIJOITTAJIA.
– Tavoitteena on markkinalähtöinen riskien hallittu haltuunotto siten, että sijoitetut pääomat turvataan. Ministeriö antaa toimeksiannon Inspira Oy:lle, joka on Kuntaliiton tytäryhtiö. Ministeriö kilpailuttaa hankinnan, koska sen arvo ylitti suorahankinnan ylärajan.
Muiniekan mukaan Savon Kuituverkon esitys Kiuruvedelle yhtiön ostamisesta 1,5 miljoonalla eurolla ja takaisinvuokrauksesta sisältää merkittäviä riskejä, joihin ei voida sitoutua eikä ennakoida lainmukaisuutta valtiontuki-, kunta- ja kilpailulainsäädäntö huomioiden. Myös kaupungin taloudellinen tilanne on otettava huomioon.
– Sen sijaan yhtiön pääomittaminen on lainmukainen menettelytapa, jolla myös ostamme aikaa asian hoitamiseen.
MUINIEKKA on menossa ensi viikolla neuvottelemaan pankkiin Savon Kuituverkon lainojen lyhennyksien lykkäämisestä takaajan ja omistajan ominaisuudessa, kuntien lisäksi takaajana on Finnvera.
Muiniekka muistutti, että kuituverkon rakentaminen valtion tukemana on tuonut elinvoimaa Kiuruvedelle samoin kuin muualle haja-asutusalueille.
– Nyt on turvattava yhtiöön sijoitettu pääoma ja palvelutuotannon sekä rakentamisen jatkuvuus. Työtä on vielä paljon edessä, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi valtiolla ja omistajakunnilla on isot taloudelliset intressit. Inspiran konsultaatio voi tuoda toki muitakin käyttökelpoisia ratkaisumalleja, ajattelee Muiniekka.
KIURUVESI on laittanut yhtiöön osakepääomaa 111 319 euroa vuonna 2010. Kunnan osuutta (22 prosenttia) Kiuruvesi on maksanut kuiturakentamisesta 624 389 euroa vuonna 2013 ja 142 179 euroa vuonna 2014. Takausvastuita Kiuruvedellä on 697 276 euron edestä, josta Savon Kuituverkko on maksanut kaupungille 3,8 prosentin vuotuisen provision.
– Vastaavat sijoitukset ovat tehneet kaikki muutkin kunnat, joiden alueelle verkkoa on rakennettu. Euromäärät vain vaihtelevat sekä kunnan omarahoitusosuus. Kuituverkko ei rakentanut Kiuruvedelle vuoden 2009 runkoverkkosuunnitelman mukaista verkkoa, koska työ jäi kesken, Muiniekka kertoo.
Savon Kuituverkon osakkaita ovat kaikki Pohjois-Savon kunnat lukuun ottamatta Rautavaaraa, mutta vain 8 kuntaan on valokuitua rakennettu. Kiuruvedelle on rakennettu eniten, vaikka Kiuruveden omistus yhtiöstä on 7,24 prosenttia.
– Nyt tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta muiden osakkaiden kanssa. Kuopio on tehnyt samansuuntaisen päätöksen kuin Kiuruvesi, ettei lähde yhtiöön omistajaksi, muista kunnista ei ole tietoa. Ongelmana taustalla on ollut myös omistuksen pirstaloituminen, jolloin yhteisen tahdon muodostuminen on ollut vaikeaa, totesi Muiniekka.
http://www.kiuruvesilehti.fi/uutiset/716/
Kaupunginjohtajan ehdotus maaseudun kituvien valokuituyhtiöiden pelastamiseksi: VELAT YHTEEN JA PÄÄOMASIJOITTAJIA RAHOITTAJAKSI
Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka esittää talousvaikeuksissa oleville kuituyhtiöille yhteistä pelastussuunnitelmaa.
25.11.2016 Toni Pitkänen / Yle
Talousvaikeuksissa olevien maaseudun valokuituyhtiöiden ja -osuuskuntien taloudellista asemaa yritetään auttaa uudella tavalla.
Aloitteen on saanut liikkeelle Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka. Hänen perusajatuksensa on, että kuituyhtiöissä oleva ongelmia aiheuttava vieras pääoma koottaisiin yhteenliittymään tai yhtiöön, jolle hankittaisiin pääomasijoittajia. Itse kuituoperaattoreiden toiminta jatkuisi entisellään.
VIESTINTÄVIRASTO on ryhtynyt Muiniekan aloitteesta selvittämään valtion ja EU-tukea saaneiden kuituyhtiöiden taloudellista tilannetta. Selvityksen on tarkoitus valmistua marraskuun 2016 loppuun mennessä. Sen jälkeen Liikenne- ja viestintäministeriössä pohditaan, kuinka tilannetta voitaisiin helpottaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastajan Pauli Pullisen mukaan markkinarahaa voisi löytyä.
– Esimerkiksi eläkeyhtiöt voisivat olla kiinnostuneita pitkäjänteisestä matalan tuoton antavasta sijoituksesta, koska markkinoilta ei löydy kovin tuottoisia sijoitusvaihtoehtoja, pohtii Pullinen. Hänen mukaansa lähtökohtana ei kuitenkaan olisi valtion rahoituksen lisääminen.
Yksi ulottuvuus Kiuruveden kaupunginjohtajan Jarmo Muiniekan esityksessä on, että kuituoperaattorit voitaisiin myös koota yhteen, jolloin voisi syntyä uusi, useita maakuntia kattava laajempi kuituoperaattoriyhtiö. Tilanteen ratkaisusta ei kuitenkaan ole vielä esitystä olemassa, eikä esimerkiksi päätöstä yhteenliittymästä tai yhtiöstä ei ole vielä tehty.
Yhtiöiden ongelmana lainojen hoitokulut
Suomessa on muutamia valokuitua rakentaneita, kuntien omistamia yhtiöitä ja osuuskuntia, joiden tulot eivät riitä kattamaan velkojen hoitokuluja. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Savon Kuitu on joutunut hakemaan velkojiltaan lykkäystä lainan lyhennyksiin. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan yrityssaneerausohjelman ehdotus on kuntien käsittelyssä näinä viikkoina. Rautavaaran kunnan saatavat ja takausvastuut ovat miljoonia euroja, mikä on kriisiyttämässä kunnan talouden.
Vastaavassa tilanteessa on liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan muutamia yksittäisiä kuituyhtiöitä, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaikkia haja-asutusalueelle rakentaneita tahoja hankala tilanne ei koske.
Laajakaista kaikille synnytti kuntien omistamia yhtiöitä
Vuonna 2009 alkaneessa Laajakaista kaikille -hankkeessa kuntia innostettiin rakentamaan valokuituyhteyksiä harvaan asutuille alueille. Syntyi osuuskuntia ja osakeyhtiöitä, jotka tulivat kuntien omistukseen. Kuituverkkojen rakentamiseen kannustettiin varaamalla siihen kuntien, valtion ja Euroopan unionin rahoitusta.
Tavoitteena oli saada liki kaikille suomalaisille 100 megan laajakaistayhteys enintään kahden kilometrin päähän kotoa. Sittemmin tavoite kattavuudesta on karannut ja muutamat kuituverkkoja rakentaneet operaattorit ovat ajautuneet talousvaikeuksiin.
Pohjois-Savossa kuntien omistama Savon Kuitu yrittää saada omistajakuntansa ostamaan kuituverkon yhtiöltä, minkä jälkeen kunnat vuokraisivat verkkoa yhtiölle.
Moni kunta ei ole tähän lähtenyt, koska taloudelliset riskit eivät niiden mukaan tällä katoaisi ja lisäksi kunnista voisi tulla itse juridisesti operaattoreita. Se taas aiheuttaisi todennäköisesti vaatimuksen omistuksen yhtiöittämisestä, koska kunta ei voi toimia kilpailussa markkinoilla. Moni pohjoissavolainen kunta on mieluummin valitsemassa lisäpääoman sijoittamisen yhtiöön.
http://yle.fi/uutiset/3-9311990
Esitys liikenneministeri Anne Bernerille ja Kuntaministeri Anu Vehviläiselle laajakaistakuntien, jotka ovat sotkeneet taloutensa, pelastamisesta valtion rahalla.
Kepu ja Kepuministerit ovat ovat ymmärtäneet tarprrn oikein hyvin
"Osuuskuntien ja kuntayhtiöiden omistaja-, rahoitus- tai takausvastuita kantavien kuntien puolesta esitämme kohteliaimmin Teille ministeri Anne Berner ja ministeri Anu Vehviläinen, että valtuutatte ministeriöiden virkamieskoneiston yhteistyössä eri osapuolten kesken valmistelemaan vaikeuksissa oleville tai vaikeuksiin ajautuville osuuskunnille ja kuntaomisteisille yhtiöille rahoitusjärjestelyn, jonka yhtenä osapuolena on Suomen valtio. Muita osapuolia rahoitusratkaisun valmistelussa ovat rakentamista rahoittaneet kunnat, kuituyhteyksiä rakentaneet osuuskunnat ja osakeyhtiöt, Finnvera Oyj ja erityisesti investointeja rahoittaneiden rahalaitosten edustajat. Valtuutuksen toivotaan kattavan myös ministeriöille mahdollisuuden käyttää rahoitukseen erikoistuneiden konsulttiyhtiöiden palveluksia tarvittaessa.
Valtio osapuolena voi esimerkiksi antaa yhtiöiden / osuuskuntien vieraan pääoman uudelleen järjestämiselle vakuudet esimerkiksi valtuuttamalla Finnvera Oyj:n laajentamaan takaustenantovaltuutta ja kestoa, mielellään 30 vuoteen. Pidemmälle menevässä ratkaisumallissa puheena olevien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien vieraspääoma kootaan erilliseen valtio-omisteiseen yhtiöön, jolle haetaan rahoitus markkinoilta ja vakuudet tulisivat Suomen valtiolta. Niin valtiolla kuin kunnillakin on mittava yhteinen intressi vastata siitä, että valtion ja kuntien kuituverkkoihin tehdyt satsaukset ovat turvassa ja konkurssit vältetään.
Kuituosuuskuntien, kuntien ja kuntaomisteisten osakeyhtiöiden puolesta kunnioittavasti"
Allekirjoittajat
yhteensä 48 kunnanjohtajaa ja maakuntajohtajaa
https://www.keskisuomi.fi/filebank/25162-2017_45.pdf
Tässähän ovat ne maakuntajohtajat ja kunnanjohtajat, johta ovat sotkeneet kuntans Laajakista jutussa loputtomiin velkoinin ja maksukierteisiin. veroäyrit tikittävät nyt kiivaasti ylös.
Velkojen osalta Keski-Suomen rupukunnat ovat ylivoimaisia, noin 30 Miljoonaa euroa, eikä yhtään omaa rahaa. Viestntäviraasto on jo hylännyt neljän kunnan tukihakemuksenkin laivastaisena ja kaksi hylkyä vielä tullee.
Toisena on Pohjois-Savo, jonka yhtiö kyrvähti velkasaneeraukseen "vain" 5,5 miljoonan euron kassa.
Muut 50 kuntaa sitten räpistelee pienempien velkojen kanssa
Ensin on maksettu valtion ja EU-tukiaiset. Ja nyt sitten tuo "valittu joukko" rääkii, että valtion pitää maksaa heidän loputkin velat ja kuprut.
Mika Riipi
Maakuntajohtaja
Lapin liitto
Pentti Malinen
Maakuntajohtaja
Kainuun liitto
TAPANI MATTILA
Maakuntajohtaja
Keski-Suomen liitto
Risto Poutiainen
Vs. maakuntajohtaja
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Marko Korhonen
Maakuntajohtaja
Pohjois-Savon liitto
Jussi Rämet
Maakuntajohtaja
Pohjois-Pohjanmaan liitto
JARMO MUINIEKKA
Kaupunginjohtaja
Kiuruveden kaupunki
Anssi Nykänen
Kunnansihteeri
Leppävirran kunta
Pekka Takkinen
Talousjohtaja
Siilinjärven kunta
Mustonen Leena
Kunnanjohtaja
Valtimon kunta
Tuula Luukkonen
Kunnanjohtaja
Rääkkylän kunta
Jari Tuononen
Vs. kunnanjohtaja
Tuusniemen kunta
Markus Hirvonen
Kunnanjohtaja
Juuan kunta
EERO YLITALO
Kunnanjohtaja
Kyyjärven kunta
MARKKU VEHKAOJA
Kunnanjohtaja
Kannonkosken kunta
ARI KINNUNEN
Kunnanjohtaja
Pihtiputaan kunta
PEKKA KANERVIO
Kunnanjohtaja
Kinnulan kunta
ERKKI PYÖKKIMIES
Kunnanjohtaja
Multian kunta
HILKKA HAKALA
Kunnanjohtaja
Karstulan kunta
REIJO URTTI
Kunnanjohtaja
Luhangan kunta
PEKKA HELPPIKANGAS
Kunnanjohtaja
Kivijärven kunta
PIRKKO-LIISA VESTERINEN
Kunnanjohtaja
Toivakan kunta
JUHA VALKAMA
Kunnanjohtaja
Uuraisten kunta
JUHA JOKITALO
Kunnanjohtaja
Konneveden kunta
JANNE KINNUNEN
Kaupunginjohtaja
Viitasaaren kaupunki
Pasi Lievonen
Kunnanjohtaja
Vesannon kunta
Petteri Paronen
Kaupunginjohtaja
Kuopion kaupunki
Hannu Tsupari
Kaupunginjohtaja
Varkauden kaupunki
Janne Airaksinen
Kunnanjohtaja
Lapinlahden kunta
Vilma Kröger
Kunnanjohtaja
Pielaveden kunta
Risto Niemelä
Kunnanjohtaja
Rautalammen kunta
UNTO MURTO
Kunnanjohtaja
Rautavaaran kunta
Petteri Ristikangas
Kunnanjohtaja
Tervon kunta
Mika Suomalainen
Kunnanjohtaja
Vieremän kunta
Jarmo Ronkainen
Kaupunginjohtaja
Iisalmen kaupunki
Simo Mäkinen
Kunnanjohtaja
Sonkajärven kunta
Ari Sopanen
Kunnanjohtaja
Kaavin kunta
Hanna Helaste
Kunnanjohtaja
Keiteleen kunta
Juha Piiroinen
Kaupunginjohtaja
Suonenjoen kaupunki
Asta Tolonen
Kunnanjohtaja
Suomussalmen kunta
Jarkko Määttänen
Kaupunginjohtaja
Lieksan kaupunki
https://www.keskisuomi.fi/filebank/25162-2017_45.pdf
Jo on touhua ollut ja ininä sen mukainen!
Maaseudulla huippunopea kiinteä liittymä voi maksaa kymppitonneja - kuka sellaista tarvitsee, kun langaton 4G on jo lähes jokaisella?
Lauri Miettinen
.
https://yle.fi/aihe/ohjelma/kymppitonnien-nettiliittyma-12112018 katso 30 min
Maaseudun huippunopean laajakaistaverkon rakentamiseen on palanut julkista tukirahaa yli sata miljoonaa euroa - menikö tuki hukkaan, kun samaan aikaan langaton 4G-verkko on ulotettu lähes jokaiseen kotiin?
Satamegaista sen olla pitää, tuumi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus kymmenkunta vuotta sitten ja laittoi alulle mittavan kiinteän laajakaistarakentamisen tukiohjelman.
Tavoite oli, että lähes jokainen koti saisi mahdollisuuden satamegaiseen nettiyhteyteen.
Monia suosittuja nettipalveluja voi kuitenkin käyttää tänä päivänä murto-osalla sadan megan nopeudesta. Esimerkiksi Ylen Areenaan riittää kaksi megaa, Telian sovelluksessa vaikkapa lätkämatsit pyörivät 2,5–5 megalla parhaalla HD- laadulla.
Operaattorien lupausten mukaan langaton 4G-verkko yltää tällaisiin nopeuksiin helpostikin. Ja 4G:n peittoalue kattaa nykyään yli 99,9 prosenttia kodeista.
Valuivatko siis maaseudun satamegaisen kuituverkon runsaat tukimiljoonat hukkaan?
Eivät välttämättä, sillä 4G:n vauhdilla ei aina kuuhun mennä. 4G kangertelee välillä
Viestintäviraston mukaan 98 prosenttia suomalaisista asuu alueella, jossa 4G kykenee 30 megan nopeuteen.
Kuulostaa riittävältä useimmille, mutta kyse on enimmäisnopeuksista. 4G:n vauhtiin vaikuttaa mm. tukiaseman etäisyys, käyttäjien yhtäaikainen määrä ja sää.
”Nopeus voi pudota megaan, tai jopa alle. Tämmöisiä ongelmia on ihan kaupunkiseudullakin”, sanoo it-asiantuntija Petteri Järvinen.
Hän asuu pääkaupunkiseudulla alueella, jossa valokuitua ei ole. Esimerkiksi elokuvan katselu langattomalla yhteydellä on välillä tuskaa pätkimisen takia omassa kodissa, toteaa Järvinen. Mutta kuitu toimisi kuin junan vessa, jos sellainen olisi.
4G-verkko voi pahimmillaan olla niin ruuhkainen, että videokuva pätkii. Kuva: Yle
On mahdotonta arvioida, kuinka suurta osuutta väestöstä 4G palvelee hyvin ja ketä huonosti, sillä mittaustuloksiin perustuvaa riittävän kattavaa tietoa sen todellisista nopeuksista ei ole.
Petteri Järvinen pitää erikoisena sitä, ettei kuluttaja saa tietoa siitä, mitä langattomien nopeudet ovat tosielämässä alimmillaan.
Hänen eräänä arkipäivänä tekemiensä mittausten mukaan 4G:n nopeus oli alimmillaan loppuiltapäivän ja illan aikana. Silloin vauhti oli keskimäärin muutaman megan luokkaa.
Haastattelin liki pariakymmentä maaseudun asukasta nettiyhteyksien toimivuudesta. Osa sanoi 4G:n riittävän mainiosti omiin tarpeisiin, mutta jotkut valittivat pätkimisestä.
Tuettujen laajakaistaverkkojen rakentajat toteavat, että 4G:n kehitys on ainakin toistaiseksi selvästi jarruttanut uusien kiinteiden yhteyksien menekkiä.
Maaseudulla parin kilometrin etäisyys liityntäpisteeseen voi aiheuttaa kahden kymppitonnin liittymiskulut kiinteään laajakaistaan – on selvää, että muutamalla eurolla aukeava 4G vie voiton toimiessaan hyvin.
Videokuva vaatii kaistaa
Viestintäviraston kehityspäällikkö Joonas Orkola toteaa, että juuri nyt kymmenen megan yhteys riittää yleensä yhdelle ihmiselle ja moni pärjää vähemmälläkin. Hän ennustaa, että tarve tulee kuitenkin moninkertaistumaan kymmenen vuoden aikana.
”Nopeusvaatimuksen kasvun sanelee hyvin pitkälle videokäyttö, olipa kyse sitten viihde- tai hyötytarkoituksesta”, sanoo Orkola.
Valokuituverkkojen rakentamiseen on käytetty yli sata miljoonaa euroa julkista tukirahaa.
Orkola odottaa, että kymmenen vuoden sisällä suuret massat siirtyvät HD- laadusta eli teräväpiirrosta seuraavalle tasolle 4K-maailmaan tv:tä katsoessaan. Tällöin puhutaan yli 20 megan nopeustarpeesta per yksi ruutu.
Myös normaalin nettisurffauksen ja pelaamisen kaistavaatimus kasvaa jatkossa. Verkkoliikennettä tulevat kuormittamaan myös liike-elämän tarpeet ja uudet mahdolliset virtuaalisovellukset.
Jos maaseudulla yhtä sadan megan liittymää jakaa koko perhe peleineen ja tv-ohjelmineen, voi koko sadan megan kaistanleveys olla tulevaisuudessa suorastaan elinehto – olettaen, että langaton verkko ei riitä.
Operaattorit tosin lupailevat kehittää tukiasemiaan jatkossakin. Viestintäviraston mukaan langaton 4G mahdollistaa sadan megan yhteyden 89 prosentille kodeista – siis ihanneoloissa ilman ruuhkautumisen aiheuttamia vaihteluja.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/12/maaseudulla-huippunopea-kiintea-liittyma-voi-maksaa-kymppitonneja-kuka
Multialla 46000 euroa per laajakistaliittymä
Velkarahalla
Kuuhun mennään mobiiliviestinnällä.
Ei siimaohjauksella, eli valokuitu raketin perseessä hinauksessa
46000€/liittymä! Hehhehhee
Eihän niitä Multian verkosta tulevilla tuloilla makseta. Muualta on saatava rahaa! Mitä Multia olet oikein ajatellut?
Nyt olis Multialla aika näyttää miten homma hoidetaan ja pannaan vastuulliset vastaamaan. Siellä on VAIN naisia ruotelissa kertoo Keskisuomalainen.
nyt on multialaisia muilutettu oikein kunnolla.eikö päättäjiä yhtään hävetä?
Multiaista satoa korjataan!
Valokuituverkon rakentaminen kylille takkuaa - verkkoyhtiö otti aikalisän ja perui rahoitushakemukset
Saarijärvi Tenho Tornberg 14.11.2018
Timo Nykyri / Yle
https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_677,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-7177788.jpg
Keski-Suomen kyläverkkohankkeista toteutuu tämän hetken tiedon mukaan ainoastaan Saarijärven Mulikan kyläverkko. Mulikassa hankkeelle asetettu 30 tilaajan määräehto täyttyi. Verkko valmistui tänä syksynä.
Muissa hankkeissa määräehto ei ole täyttynyt. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on vetänyt kylien verkkohankkeiden rahoitushakemukset pois ely- keskuksesta. Kyliä, joilla verkon rakentaminen ei näillä näkymin toteudu, on puolenkymmentä.
Yhtiön mukaan kyläverkkohankkeita ei kuitenkaan ole kokonaan hylätty.
– Käymme hankkeet lävitse ja katsomme, mistä on tilauksia. Tämän jälkeen teemme uudet kustannusarviot ja päätämme, jätämmekö kyläverkoista uudet rahoitushakemukset, sanoo Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen.
Kyläverkon rakentamisesta on luovuttu hiljattain muun muassa Rutalahdessa. Tulevaisuudessa kylään voidaan kuitenkin mahdollisesti rakentaa kiinteä laajakaistaverkko pienemmässä mittakaavassa.
Paunosen mukaan esimerkiksi Rutalahti on yksi kylistä, jonka lähelle yhtiön valokuituverkkoa on ehditty rakentaa aiemmin. Tilanne ratkeaa, kun tilaajien määrä ja uudet kustannuslaskelmat ovat selvillä.
https://yle.fi/uutiset/3-10507289
Pienet+osaa+sen,+rupukunnat+ei.
Minkä varten Multialla 46000 E/liittymä ja Ilvesjoella vain5238 E/liitttymä.
Onko tuo erotus 41762 E/liittymä pimeätä KEPU rahaa?
Multian verkko olisi pitänyt lähettää kilpailuun, koska siihen on saatu uppoamaan enemmän rahaa. Voittaahan keihään heitossakin kun saa lentämään pidemmälle kuin muut ja kuulassa. Eihän Multian verkko olisi noilla kustannuksilla maksanut kuin noin 500 000€ kun sen kustannus on ollut noin 5 000 000€. Eli 10 kertaa enempi.
Tuo valokuitu Ilveksille on paljon parempi homma kuin Keski-Suomessa valokuitu oraville tai sitten lehmille.
Tutkintaan koko hoito. Luulisi poliisin ottavan kopin vaikka pieniä rötöksia ei tutkikkaan. On siinä kuiteski niinpaljon rahaa palanu.
Väliyhtiömalli, siis se holdingyhtiömalli ei toiminut niin kuin kunnissa valtuutetuille esiteltiin ja pyydettiin äänestämään sen puolesta. Oikeuden päätökset ovat upottaneet "kuntien viisaat".
Mitäs nyt tehdään konkurssia odotellessa?