Voiko toisen taskuille mennä

Yleinen kiinniotto-oikeus on oma juttunsa.. (ennen jokamiehen kiinniotto-oikeus)

Voihan sitä mennä, mutta silloin syyllistyy ryöstöön.

Vähän sinne päin. Pakkotilanteeksi nimitetään tilannetta, missä jonkin edun suojaamiseksi joudutaan uhraamaan jokin toinen etu pakottavalta vaaralta.

Voidaan uhrata omaisuutta suuremman vaaran torjumiseksi, esim. tulipalossa. Jotkut edut ovat myös arvojärjestyksessä. Ihmisen hengen pelastamiseksi saadaan uhrata suurikin omaisuus. Ihminen on esim. jäänyt loukkuun palavaan autoon, palokunta rikkoo auton pelastaakseen sisällä olevan, olkoot auto kuinka arvokas tahansa.
Voi tietysti joskus käydä niinkin, että uhrataankin suurempi etu mitä pelastetaan. Silloin teko on oikeudenvastainen, mutta rangaistus voidaan jättää tuomitsematta anteeksiantoperusteena.

Voiko sitten toisen taskuille mennä ? Voi, jos on pakkotila. Taskussa on räjähtävä esine, joka pakkotilanteessa otetaan väkisin pois. Periaatteessa voidaan vaikka surmata ihminen, jos teolla pelastetaan oma, tai jonkun toisen henki, nopein ase voittaa. Esimerkiksi viime vuosina poliisi on ampunut useita ihmisiä. Kyse ei kuitenkaan silloin ole pakkotilasta, vaan hätävarjelusta.

jurrrrrristi kirjoitti:

Vähän sinne päin. Pakkotilanteeksi nimitetään tilannetta, missä jonkin edun suojaamiseksi joudutaan uhraamaan jokin toinen etu pakottavalta vaaralta.

Voidaan uhrata omaisuutta suuremman vaaran torjumiseksi, esim. tulipalossa. Jotkut edut ovat myös arvojärjestyksessä. Ihmisen hengen pelastamiseksi saadaan uhrata suurikin omaisuus. Ihminen on esim. jäänyt loukkuun palavaan autoon, palokunta rikkoo auton pelastaakseen sisällä olevan, olkoot auto kuinka arvokas tahansa.
Voi tietysti joskus käydä niinkin, että uhrataankin suurempi etu mitä pelastetaan. Silloin teko on oikeudenvastainen, mutta rangaistus voidaan jättää tuomitsematta anteeksiantoperusteena.

Voiko sitten toisen taskuille mennä ? Voi, jos on pakkotila. Taskussa on räjähtävä esine, joka pakkotilanteessa otetaan väkisin pois. Periaatteessa voidaan vaikka surmata ihminen, jos teolla pelastetaan oma, tai jonkun toisen henki, nopein ase voittaa. Esimerkiksi viime vuosina poliisi on ampunut useita ihmisiä. Kyse ei kuitenkaan silloin ole pakkotilasta, vaan hätävarjelusta.

Lue lisää

Näin juuri järkeilin ihan pitkälti 'google'pohjalta.
Mikä sitten on vakavuudeltaan riittävä rikos versus asia/esine taskussa joka pois otetaan..tapauskohtaisia ja oikeuden päätettävissä jos niikseen. Ja rikoksen ei tarvitse olla rikoslaissa vakavuudeltaan törkeä kun oikeus käyttää yleistä kiinniotto-oikeutta. Silloin ei tosin taida tavan kansalaisella olla oikeutta ottaa kiinniotetulta taskuista mitään ellei taas esim pakkotila anna voimaa siihen.

Roope1977 kirjoitti:

Näin juuri järkeilin ihan pitkälti 'google'pohjalta.
Mikä sitten on vakavuudeltaan riittävä rikos versus asia/esine taskussa joka pois otetaan..tapauskohtaisia ja oikeuden päätettävissä jos niikseen. Ja rikoksen ei tarvitse olla rikoslaissa vakavuudeltaan törkeä kun oikeus käyttää yleistä kiinniotto-oikeutta. Silloin ei tosin taida tavan kansalaisella olla oikeutta ottaa kiinniotetulta taskuista mitään ellei taas esim pakkotila anna voimaa siihen.

Lue lisää

Taas vähän sinne päin, ei se esine odottele epäillyn taskussa oikeuden päätöstä saako sen ottaa pois vai ei. Pakkokeinolaissa luetellaan ne rikokset, joihin yleistä kiinniotto-oikeutta voi soveltaa. Siinä on kaksi ehtoa, joista jomman kumman on ensin täytyttävä. Rikoksen on oltava veres, tai jos ei ole, niin rikollinen tavataan pakenemasta. Rikoksen on oltava pakkokeinolaissa lueteltu, näpistys, lievä pahoinpitely, lievä vahingonteko, lievä petos, lievä kavallus, lievä luvaton käyttö, lievä moottorikulkuneuvon luvaton käyttö, tai sellainen, mistä seuraa vankeutta kuten esim. pahoinpitely.

Sen jälkeen, kun on tehty kiinniotto on myös oikeus ottaa anastettu tavara pois. Jos kiinni otettu tekee vastarintaa, tai pakenee on oikeus käyttää sellaisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina.- esim. varas on varastanut Alkosta viinapullon, pakenee, mutta otetaan kiinni, jonka jälkeen kaivetaan vaikka väkisin viinapullo taskusta pois. Taas esimerkki, missä voi käyttää sallittua itseapua. Ivalossa on illalla klo 20 otettu varas kiinni tavara taskussa, poliisi ilmoittaa, että vasta seuraavana päivänä puolen päivän maissa poliisi pystyy tulemaan paikalle, koska sen on noudatettava laissa määrättyjä työaikoja.

Mikäli rikos ei ole veres, tai rikoksesta epäiltyä ei tavata pakosalta on turvauduttava toimivaltaiseen viranomaiseen, eli käytännössä poliisiin. Mutta, jokainen saa ottaa kiinni sen, joka viranomaisen etsintäkuulutuksen perusteella on pidätettävä tai vangittava. Esim. silloin tällöin rikosjutuissa mediassa on tieto, että epäilty on poissaolevana vangittu, eli jatkaa pakoaan. Poliisin omista pidätysmääräyksistä ei mediassa yleensä kerrota.

Tuota..en tokikaan tarkoittanut että ko oikeuksia käytettäessä olisi ensin odotettava oikeuden "siunausta" asiaan..hih. Jälkikäteen tarvittaessa asia kun puidaan niin katsotaan oikeuden päätös ketä teki mitä teki ja miten se meni pykälien puolesta. Ei välttämättä ihan yksinkertaisia ja tavallisen ns oikeusoppimattoman järkeiltävissä aina lakihommat ole.

Voikohan itseapua käyttää muuhun kuin omaan itseen kohdistuneeseen rikokseen?