Oletko koskaan pohtinut, miten on mahdollista, että mehiläisyhdyskunnan toukista osasta kasvaa työläisiä, osasta kuhnureita ja hyvin pienestä osasta kuningattaria. Näillä kaikilla on täsmälleen sama DNA, mutta niiden ulkonäkö sekä myös käyttäytyminen eroavat toisistaan suuresti. On jo useamman vuoden ajan tiedetty, että epigeneettiset mekanismit ohjaavat sitä, millaiseksi mehiläistoukka kasvaa. Tähän ohjaukseen vaikuttaa ravinto; kuningatarhillolla syötetystä toukasta tulee kuningatar.
Tutkijat ovat nyt löytäneet tarkan epigeneettisen mekanismin, jonka kautta muutokset mehiläisissä tapahtuvat. Histonien epigeneettiset markkerit vaikuttavat siihen, miten saatavilla olevaa DNA:ta luetaan transkriptioon. Tutkijat todellakin käyttävät ilmaisua 'histone tails affect how available genes are to be transcribed.' Tämä ilmaisu kuvaa hyvin sitä ymmärrystä, joka näilläkin tutkijoilla DNA:sta on. Histonimarkkerit ohjaavat solun mekanismeja, jotka lukevat käytettävissä olevaa DNA:ta transkriptioon. DNA on siis vain passiivista tietovarantoa solulle, eikä sillä ole kontrolloivaa merkitystä eliön ekologiselle adaptoitumiselle eikä mahdollisille morfologisille muutoksille. Solu käyttää DNA:ta kuten parhaiten kykenee rakentaakseen sitä lukemalla toiminnallisia RNA-molekyylejä.
Perhosen muodonvaihdos on vastaava tapahtumasarja, jossa kaikissa neljässä vaiheessa hyönteisellä on täysin sama DNA, mutta eliön ulkomuoto vaihtelee kasvun ja kehityksen aikana erittäin paljon. Histonien epigeneettiset markkerit ovat tämän muutoksen takana. Ja histonimarkkereihin vaikuttavat ennen kaikkea ravinto, ilmasto, stressitekijät, aistiärsykkeet, ympäristömyrkyt jne.
Nisäkkäillä kallon ja luuston morfologiaa säätelee niin ikään tiettyjen histonien asetylaatio/deasetylaatiotasot. Suurinta osaa ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista säätelee tuo monimutkainen biologinen osoitetietokantajärjestelmä eli histonikoodi.
Histonikoodissa tapahtuvat muutokset periytyvät jopa usean sukupolven päähän. Kyseessä ovat vaihtoehtoiset epigeneettiset ohjelmat ja kytkimet ja lähes kaikki luonnossa tapahtuva eliöiden varioituminen ja adaptoituminen perustuu epigeneettisiin muutoksiin. Epigeneettisten ohjelmien muutokset tosin joskus laukaisevat DNA:n sekvenssimutaatioita eli virheitä, jotka saattavat johtaa biologisen informaation uudelleenjärjestelyyn. Tästä voi seurata myös muutoksia eliön ulkonäköön ja käytökseen.
Evoluutiolle ei kuitenkaan ole mitään mekanismia, koska satunnaiset mutaatiot johtavat geneettiseen rappeutumiseen. Älkää siis eksykö, hyvät ihmiset.
Histonikoodi ohjaa miten DNA:ta luetaan ja milloin
52
731
Vastaukset
Nostetaanpa tätä hieman ylöspäin, jotta evolutionistit ymmärtäisivät, miten solu käyttää DNA:ta.
- toesaaltaohaseniinni
Puhumattakaan mitä sinä olet!
Kriteereilläsi et ole yhtään pätevämpi. - SooloRunkkari
toesaaltaohaseniinni kirjoitti:
Puhumattakaan mitä sinä olet!
Kriteereilläsi et ole yhtään pätevämpi.Miksi pitäisi laittaa mitään ktiteerejä kun te uskovaiset aivokuolleet ette niitä ymmärrä ollenkaan? Rotille on sama mitä sille kirjoittaa, koska hän ei ymmärrä lukemastaan yhtään mitään.
Hän kirjoittaa yhtä pahaa roskaa kuin minun viestini oli.
- Puppugeneraattori
jonka ainoana motiivina on todistaa että raamattu on oikeassa. Jos näin ei olekaan, romahtaa koko maailma.
Hyvä. Tämä esimerkki mehiläisyhdyskunnasta havainnollistaa hyvin selkeästi kuinka DNA ei määrää ominaisuuksia eikä ohjaa elämää.
On se kumma kuinka jotkut haluavat elää harhoissa joiden mukaan DNA määrää kaiken ja DNA ohjaa elämää.Joko sinä olet ottanut selvää, että mitä silloin tapahtui, kun sinä uit siittiönä munasolun sisään? Kerrotko sinun käsityksesi siitä, miksi sinusta tuli ihminen eikä esimerkiksi orava tai talitintti? Miten se hedelmöittynyt munasolu sai sinut aikaiseksi eikä kissaa?
- ohjeistus
marathustra kirjoitti:
Joko sinä olet ottanut selvää, että mitä silloin tapahtui, kun sinä uit siittiönä munasolun sisään? Kerrotko sinun käsityksesi siitä, miksi sinusta tuli ihminen eikä esimerkiksi orava tai talitintti? Miten se hedelmöittynyt munasolu sai sinut aikaiseksi eikä kissaa?
"Miten se hedelmöittynyt munasolu sai sinut aikaiseksi eikä kissaa?"
Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen ihmisen rakentamiseksi (elämän piirustukset), sitä ei löydy DNA:sta. ohjeistus kirjoitti:
"Miten se hedelmöittynyt munasolu sai sinut aikaiseksi eikä kissaa?"
Hedelmöitynyt munasolu sisältää ohjeen ihmisen rakentamiseksi (elämän piirustukset), sitä ei löydy DNA:sta.Kerro lisää, tyhjästäkö ne ”piirustukset” ilmestyvät?
marathustra kirjoitti:
Kerro lisää, tyhjästäkö ne ”piirustukset” ilmestyvät?
Jumala loi alkuperäiset ihmisen ''piirustukset'' ja kaikki muut ihmiset ovat syntyneet saman kehonkaavan mukaisesti. Ihmisen piirustukset ovat kulkeneet munasoluissa sukupolvelta toiselle.
- näin.on
asdfman kirjoitti:
Jumala loi alkuperäiset ihmisen ''piirustukset'' ja kaikki muut ihmiset ovat syntyneet saman kehonkaavan mukaisesti. Ihmisen piirustukset ovat kulkeneet munasoluissa sukupolvelta toiselle.
"Ihmisen piirustukset ovat kulkeneet munasoluissa sukupolvelta toiselle."
Kerro hieman tarkemmin. Missä kohdassa munasolua ne ihmisen piirustukset sijaitsevat? Miksi siittiö kuitenkin havaintojeni mukaan vaikuttaa siihen, että millainen lapsesta tulee? - etupäässäkoodeilla
näin.on kirjoitti:
"Ihmisen piirustukset ovat kulkeneet munasoluissa sukupolvelta toiselle."
Kerro hieman tarkemmin. Missä kohdassa munasolua ne ihmisen piirustukset sijaitsevat? Miksi siittiö kuitenkin havaintojeni mukaan vaikuttaa siihen, että millainen lapsesta tulee?Elämän monet koodit
Tämä kappale perustuu geneetikko Royal Trumanin artikkeleihin ”Cells as Information Processors”, part I and part II (Creaton Research Society Quarterly 52;4 ja 53;1, 2016).
Wagnerin teorian suuri heikkous lienee siinä, että geenisiirtoineen ja mutaatioineen se perustuu vain yhteen ainoaan koodiin, geneettiseen koodiin (kodoneihin, joissa tiety DNA -kirjain-kolmikko symbolisoi tietyä aminohappoa.) Mutta, Trumanin mukaan:
”Solut käyttävät monia koodeja abstraktein symbolismein ja formaalisin säännöin. Tämän logiikkaan perustuvan järjestelmän käytö edellytää sitä varta vasten tarkoitettuja koodien käsittely- ja purkujärjestelmiä, prosessoreita, solulaiteistoja, joiden täytyy osata tulkita kukin muuntuja ja siihen liityäät arvot. Koodien purkajiin kuuluvat mm. ribosomit, DNA-polymeraasit, RNA-polymeraasit, spliseosomit, Hsp70 ja Hsp60-kaperonit, proteasomit [1], RNA-degradasomit [2], proteiinien translokaasit, käänteiskopioitsijat, aminohappo-tRNA-syntetaasit ja virheidenkorjaus koneistot.
Monet koodit ovat toinen toisistaan toiminnallisesti riippuvaisia eivätkä solut ole voineet kehittää kutakin koodin prosessoijaa yksitellen. Ribosomit tarvitsevat DNA:sta riippuvaisen RNA- polymeraasin tuottamaa lähetti-RNA:ta, muta nämä polymeraasit koostuvat ribosomien tuotamista proteiiniyksiköistä. Molemmat koodinprosessoijat tarvitsevat ATP:n energiaa, jota tuotaa ATP-syntetaasi, mutta kumpikaan ei voinut olla olemassa ennen ribosomeja ja RNA- polymeraaseja.
Koodiperusteisten informaatiojärjestelmien toiminta edellytää lisäksi sellaisten solukomponenten kuten solutukirangan, lipidilautojen (lipid rafs)[3], kalvorakenteiden, kanavien, kemiallisten gradienten, oikein sijoitettujen synapsien (positional information), oikeiden kemiallisten sidosvoimien ja atomisten alayksiköiden[4] ohjausta.” (Mutta nämä vältämätömät ”ohjaavat järjestelmät” eivät perustu koodeihin.)
[1] Proteasomi on entsyymiyhdistymä, jonka avulla aitotumaiset solut hajotavat omia proteiinejaan.
[2] RNA-degradasomi on RNA:ta pilkkova entsyymi
[3] Solukalvon mosaiikkimallinen piirre, jossa ”kaikkien lipidimolekyylien liike ei vältämätä ole vapaata; jotkut kalvolipidit näyttävät muodostavan yhdessä kalvoproteiinien kanssa lautoja, joissa lipidien liike verratuna kalvon muihin osiin on rajoituneempaa” (Heino & Vuento, Biokemian ja solubiologian perusteet, WSOY 2002, s.159-160).
[4] Nämä atomiset alayksiköt (nuclear subcompartements) oäat käsittääkseni protoneja ja elektroneja. Jokainen solun käyttämä koodi tarvitsee omanlaisensa prosessoijan. Osa näistä on koodipohjaisia, jotkut toimivat ilman koodeja. Esim. proteiinisynteesi ribosomeilla perustuu geneettiseen koodiin (3-kirjaimisiin kodoneihin). Muta synteesi tarvitsee tulkin, joka kääntää geneettisen koodin ”proteiinikielelle”, koska DNA:n ja ribosomin välillä ei voi olla suoraa fyysistä yhteytä. Kääntäjän työn tekee aminohappo-tRNA-syntetaasi (aaRS ), joka ei toimi geneettisellä koodilla. aaRs on monimutkainen solukone. Niitä on vähintään 20 erilaista ja jokainen niistä liitää oikean aminohapon oikeaan siirtäjä-RNA:han.
Monista solun käytämistä koodeista Truman mainitsee muun muassa seuraavat:
· Proteiinin DNA:n sitoutumiskoodi (DNA binding protein code), joka säätelee geenien ilmentymistä ja joka on geneettisestä koodista riippumaton,
· Histoni-koodi,
· Tubuliini-koodi,
· DNA:n silmukointi-koodi
· Nukleosomin asema-koodi,
· Hox-koodi,
· N-terminaali-koodi
· Fosforylaatio-koodi
· Mikro-RNA-koodi
· Epigeneetnen CpG-koodi
https://luominen.fi/materiaalit/pdf/kelpoisimman_synty_kirjan_analyysi_ja_suppea_tietoisku_modernin_synteesin_ongelmista.pdf asdfman kirjoitti:
Jumala loi alkuperäiset ihmisen ''piirustukset'' ja kaikki muut ihmiset ovat syntyneet saman kehonkaavan mukaisesti. Ihmisen piirustukset ovat kulkeneet munasoluissa sukupolvelta toiselle.
Et siis osaa selittää asiaa muuten kuin haikaralla.
etupäässäkoodeilla kirjoitti:
Elämän monet koodit
Tämä kappale perustuu geneetikko Royal Trumanin artikkeleihin ”Cells as Information Processors”, part I and part II (Creaton Research Society Quarterly 52;4 ja 53;1, 2016).
Wagnerin teorian suuri heikkous lienee siinä, että geenisiirtoineen ja mutaatioineen se perustuu vain yhteen ainoaan koodiin, geneettiseen koodiin (kodoneihin, joissa tiety DNA -kirjain-kolmikko symbolisoi tietyä aminohappoa.) Mutta, Trumanin mukaan:
”Solut käyttävät monia koodeja abstraktein symbolismein ja formaalisin säännöin. Tämän logiikkaan perustuvan järjestelmän käytö edellytää sitä varta vasten tarkoitettuja koodien käsittely- ja purkujärjestelmiä, prosessoreita, solulaiteistoja, joiden täytyy osata tulkita kukin muuntuja ja siihen liityäät arvot. Koodien purkajiin kuuluvat mm. ribosomit, DNA-polymeraasit, RNA-polymeraasit, spliseosomit, Hsp70 ja Hsp60-kaperonit, proteasomit [1], RNA-degradasomit [2], proteiinien translokaasit, käänteiskopioitsijat, aminohappo-tRNA-syntetaasit ja virheidenkorjaus koneistot.
Monet koodit ovat toinen toisistaan toiminnallisesti riippuvaisia eivätkä solut ole voineet kehittää kutakin koodin prosessoijaa yksitellen. Ribosomit tarvitsevat DNA:sta riippuvaisen RNA- polymeraasin tuottamaa lähetti-RNA:ta, muta nämä polymeraasit koostuvat ribosomien tuotamista proteiiniyksiköistä. Molemmat koodinprosessoijat tarvitsevat ATP:n energiaa, jota tuotaa ATP-syntetaasi, mutta kumpikaan ei voinut olla olemassa ennen ribosomeja ja RNA- polymeraaseja.
Koodiperusteisten informaatiojärjestelmien toiminta edellytää lisäksi sellaisten solukomponenten kuten solutukirangan, lipidilautojen (lipid rafs)[3], kalvorakenteiden, kanavien, kemiallisten gradienten, oikein sijoitettujen synapsien (positional information), oikeiden kemiallisten sidosvoimien ja atomisten alayksiköiden[4] ohjausta.” (Mutta nämä vältämätömät ”ohjaavat järjestelmät” eivät perustu koodeihin.)
[1] Proteasomi on entsyymiyhdistymä, jonka avulla aitotumaiset solut hajotavat omia proteiinejaan.
[2] RNA-degradasomi on RNA:ta pilkkova entsyymi
[3] Solukalvon mosaiikkimallinen piirre, jossa ”kaikkien lipidimolekyylien liike ei vältämätä ole vapaata; jotkut kalvolipidit näyttävät muodostavan yhdessä kalvoproteiinien kanssa lautoja, joissa lipidien liike verratuna kalvon muihin osiin on rajoituneempaa” (Heino & Vuento, Biokemian ja solubiologian perusteet, WSOY 2002, s.159-160).
[4] Nämä atomiset alayksiköt (nuclear subcompartements) oäat käsittääkseni protoneja ja elektroneja. Jokainen solun käyttämä koodi tarvitsee omanlaisensa prosessoijan. Osa näistä on koodipohjaisia, jotkut toimivat ilman koodeja. Esim. proteiinisynteesi ribosomeilla perustuu geneettiseen koodiin (3-kirjaimisiin kodoneihin). Muta synteesi tarvitsee tulkin, joka kääntää geneettisen koodin ”proteiinikielelle”, koska DNA:n ja ribosomin välillä ei voi olla suoraa fyysistä yhteytä. Kääntäjän työn tekee aminohappo-tRNA-syntetaasi (aaRS ), joka ei toimi geneettisellä koodilla. aaRs on monimutkainen solukone. Niitä on vähintään 20 erilaista ja jokainen niistä liitää oikean aminohapon oikeaan siirtäjä-RNA:han.
Monista solun käytämistä koodeista Truman mainitsee muun muassa seuraavat:
· Proteiinin DNA:n sitoutumiskoodi (DNA binding protein code), joka säätelee geenien ilmentymistä ja joka on geneettisestä koodista riippumaton,
· Histoni-koodi,
· Tubuliini-koodi,
· DNA:n silmukointi-koodi
· Nukleosomin asema-koodi,
· Hox-koodi,
· N-terminaali-koodi
· Fosforylaatio-koodi
· Mikro-RNA-koodi
· Epigeneetnen CpG-koodi
https://luominen.fi/materiaalit/pdf/kelpoisimman_synty_kirjan_analyysi_ja_suppea_tietoisku_modernin_synteesin_ongelmista.pdfEt osannut vastata yksinkertaiseen kysymykseen. Ihmisen piirustukset?
- luulisiolevanhelppoa
marathustra kirjoitti:
Et osannut vastata yksinkertaiseen kysymykseen. Ihmisen piirustukset?
"Et osannut vastata yksinkertaiseen kysymykseen. Ihmisen piirustukset? "
Vastaan heti, kun ensin itse esität, miten DNA sisältää geneettisen ohjelman (elämä piirustukset) eliön rakentamiseen. Luulisi olevan helppoa. - näin.on
luulisiolevanhelppoa kirjoitti:
"Et osannut vastata yksinkertaiseen kysymykseen. Ihmisen piirustukset? "
Vastaan heti, kun ensin itse esität, miten DNA sisältää geneettisen ohjelman (elämä piirustukset) eliön rakentamiseen. Luulisi olevan helppoa."Ihmisen piirustukset ovat kulkeneet munasoluissa sukupolvelta toiselle."
Sinä esitit, että ihmisen piirustukset ovat kulkeneet munasoluissa. Kysyin, että miksi siittiö kuitenkin vaikuttaa lapsen ominaisuuksiin esim. ihon väriin yms. Jätit vastaamatta...? Etkö tiedä? luulisiolevanhelppoa kirjoitti:
"Et osannut vastata yksinkertaiseen kysymykseen. Ihmisen piirustukset? "
Vastaan heti, kun ensin itse esität, miten DNA sisältää geneettisen ohjelman (elämä piirustukset) eliön rakentamiseen. Luulisi olevan helppoa.Et siis osaa todistaa omia väitteitäsi. Luokitellaan ne sinun kuvitelmiksi.
Elämän piirustukset ovat edelleen hakusessa.- kohdustaihminen
marathustra kirjoitti:
Joko sinä olet ottanut selvää, että mitä silloin tapahtui, kun sinä uit siittiönä munasolun sisään? Kerrotko sinun käsityksesi siitä, miksi sinusta tuli ihminen eikä esimerkiksi orava tai talitintti? Miten se hedelmöittynyt munasolu sai sinut aikaiseksi eikä kissaa?
Oletko ihan tosissasi kysymässä miksi minusta tuli minä?
kohdustaihminen kirjoitti:
Oletko ihan tosissasi kysymässä miksi minusta tuli minä?
En, kysyin nikiltä ”asdfman”.
- Anonyymi
etupäässäkoodeilla kirjoitti:
Elämän monet koodit
Tämä kappale perustuu geneetikko Royal Trumanin artikkeleihin ”Cells as Information Processors”, part I and part II (Creaton Research Society Quarterly 52;4 ja 53;1, 2016).
Wagnerin teorian suuri heikkous lienee siinä, että geenisiirtoineen ja mutaatioineen se perustuu vain yhteen ainoaan koodiin, geneettiseen koodiin (kodoneihin, joissa tiety DNA -kirjain-kolmikko symbolisoi tietyä aminohappoa.) Mutta, Trumanin mukaan:
”Solut käyttävät monia koodeja abstraktein symbolismein ja formaalisin säännöin. Tämän logiikkaan perustuvan järjestelmän käytö edellytää sitä varta vasten tarkoitettuja koodien käsittely- ja purkujärjestelmiä, prosessoreita, solulaiteistoja, joiden täytyy osata tulkita kukin muuntuja ja siihen liityäät arvot. Koodien purkajiin kuuluvat mm. ribosomit, DNA-polymeraasit, RNA-polymeraasit, spliseosomit, Hsp70 ja Hsp60-kaperonit, proteasomit [1], RNA-degradasomit [2], proteiinien translokaasit, käänteiskopioitsijat, aminohappo-tRNA-syntetaasit ja virheidenkorjaus koneistot.
Monet koodit ovat toinen toisistaan toiminnallisesti riippuvaisia eivätkä solut ole voineet kehittää kutakin koodin prosessoijaa yksitellen. Ribosomit tarvitsevat DNA:sta riippuvaisen RNA- polymeraasin tuottamaa lähetti-RNA:ta, muta nämä polymeraasit koostuvat ribosomien tuotamista proteiiniyksiköistä. Molemmat koodinprosessoijat tarvitsevat ATP:n energiaa, jota tuotaa ATP-syntetaasi, mutta kumpikaan ei voinut olla olemassa ennen ribosomeja ja RNA- polymeraaseja.
Koodiperusteisten informaatiojärjestelmien toiminta edellytää lisäksi sellaisten solukomponenten kuten solutukirangan, lipidilautojen (lipid rafs)[3], kalvorakenteiden, kanavien, kemiallisten gradienten, oikein sijoitettujen synapsien (positional information), oikeiden kemiallisten sidosvoimien ja atomisten alayksiköiden[4] ohjausta.” (Mutta nämä vältämätömät ”ohjaavat järjestelmät” eivät perustu koodeihin.)
[1] Proteasomi on entsyymiyhdistymä, jonka avulla aitotumaiset solut hajotavat omia proteiinejaan.
[2] RNA-degradasomi on RNA:ta pilkkova entsyymi
[3] Solukalvon mosaiikkimallinen piirre, jossa ”kaikkien lipidimolekyylien liike ei vältämätä ole vapaata; jotkut kalvolipidit näyttävät muodostavan yhdessä kalvoproteiinien kanssa lautoja, joissa lipidien liike verratuna kalvon muihin osiin on rajoituneempaa” (Heino & Vuento, Biokemian ja solubiologian perusteet, WSOY 2002, s.159-160).
[4] Nämä atomiset alayksiköt (nuclear subcompartements) oäat käsittääkseni protoneja ja elektroneja. Jokainen solun käyttämä koodi tarvitsee omanlaisensa prosessoijan. Osa näistä on koodipohjaisia, jotkut toimivat ilman koodeja. Esim. proteiinisynteesi ribosomeilla perustuu geneettiseen koodiin (3-kirjaimisiin kodoneihin). Muta synteesi tarvitsee tulkin, joka kääntää geneettisen koodin ”proteiinikielelle”, koska DNA:n ja ribosomin välillä ei voi olla suoraa fyysistä yhteytä. Kääntäjän työn tekee aminohappo-tRNA-syntetaasi (aaRS ), joka ei toimi geneettisellä koodilla. aaRs on monimutkainen solukone. Niitä on vähintään 20 erilaista ja jokainen niistä liitää oikean aminohapon oikeaan siirtäjä-RNA:han.
Monista solun käytämistä koodeista Truman mainitsee muun muassa seuraavat:
· Proteiinin DNA:n sitoutumiskoodi (DNA binding protein code), joka säätelee geenien ilmentymistä ja joka on geneettisestä koodista riippumaton,
· Histoni-koodi,
· Tubuliini-koodi,
· DNA:n silmukointi-koodi
· Nukleosomin asema-koodi,
· Hox-koodi,
· N-terminaali-koodi
· Fosforylaatio-koodi
· Mikro-RNA-koodi
· Epigeneetnen CpG-koodi
https://luominen.fi/materiaalit/pdf/kelpoisimman_synty_kirjan_analyysi_ja_suppea_tietoisku_modernin_synteesin_ongelmista.pdfTästä näemme,että solu on luotu kerralla valmiiksi. Se ei ole saanut alkuaan mutalätäkössä ja kasvanut siellä, muuntuen eliöiksi ,kasveiksi,apinaksi ja ihmiseksi vuosi miljoonien aikana. Solussa täytyy olla miljardi toimintaa,jotta se pystyy toimimaan tarkoituksensa mukaisesti.
- BlueDevil
1: EPIGENEESI ON OSA EVOLUUTIOTA, IDARI
2: Joko olet päättnyt vaikuttaako se DNA mitenkään vai ei? Olet nimittäin molempia väittänyt.
3: Mistä helvetistä sait opettajan pätevyyden? Pääsiäismunasta?
4: Onko vaikeaa kun et osaa hengittää ilman ohjekirjaa? >>Oletko koskaan pohtinut, miten on mahdollista, että mehiläisyhdyskunnan toukista osasta kasvaa työläisiä, osasta kuhnureita ja hyvin pienestä osasta kuningattaria. Näillä kaikilla on täsmälleen sama DNA, mutta niiden ulkonäkö sekä myös käyttäytyminen eroavat toisistaan suuresti. <<
Ei niillä (eli eri sukupuolta olevilla mehiläisillä) ole välttämättä ollenkaan täsmälleen samanlainen DNA. Sinulla taitaa olla vielä paljon harjoiteltavaa melissokomian alalla.
https://www.nature.com/scitable/topicpage/sex-determination-in-honeybees-2591764- VoiSinuaTietämätöntä
Takaisin kouluun.
Niillä ei ole identtinen DNA, vaan kuhnurit ovat neitseellisesti syntyneitä mehiläisiä, joilla on haploidinen kromosomisto. Yksi biologian kummallisuus tämäkin.
Voitko kertoa, miksi mehiläisiä jalostetaan (ja on jalostettu vuosituhansia), jos DNA ei vaikuta niiden ominaisuuksiin?- ROT.ei.tiedä
Hahahhahhaaa pseudotieteilevä hellari ei tiennyt tuotakaan.
Haploidia kromosomistoa ohjaa histonien epigeneettiset markkerit ja DNA:n metylaatioprofiilit, joita puolestaan ravinto ohjaa.
Hakusanat: honey bee haploid epigenetic- kunhan.huomautan
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Haploidia kromosomistoa ohjaa histonien epigeneettiset markkerit ja DNA:n metylaatioprofiilit, joita puolestaan ravinto ohjaa.
Hakusanat: honey bee haploid epigeneticJa kaiken tuonkin sinä olet oppinut evokkitieteestä etkä Raamatusta. Eikö ole jotenkin hassua, että yrität kaataa evokkitiedettä evokkitieteellä?
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Haploidia kromosomistoa ohjaa histonien epigeneettiset markkerit ja DNA:n metylaatioprofiilit, joita puolestaan ravinto ohjaa.
Hakusanat: honey bee haploid epigeneticEdelleenkö olet aloituksessa esittämässäsi näkökannassa, ettei DNA:lla ole mitään merkitystä mehiläisten sukupuolelle?
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Haploidia kromosomistoa ohjaa histonien epigeneettiset markkerit ja DNA:n metylaatioprofiilit, joita puolestaan ravinto ohjaa.
Hakusanat: honey bee haploid epigeneticJa jokaisella yksilöllä on dna.ssa piirrustukset joiden ansiosta jokainen yksilö on uniikki.
- esittäsitietoeipädeenää
ravenlored kirjoitti:
Ja jokaisella yksilöllä on dna.ssa piirrustukset joiden ansiosta jokainen yksilö on uniikki.
Eläimen perusrakenteen muodostumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin DNA:n informaatio. Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta. Solubiologinen tutkimus on tehnyt perinteisin uusdarvinistisen mekanismin epäuskottavaksi. (Leisola)
- jhkjhkjkjk
esittäsitietoeipädeenää kirjoitti:
Eläimen perusrakenteen muodostumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin DNA:n informaatio. Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta. Solubiologinen tutkimus on tehnyt perinteisin uusdarvinistisen mekanismin epäuskottavaksi. (Leisola)
Darwinilainen evoluutio toimi suunniteltua prosessia paremmin. (Leisola tieteellisessä paperissaan)
" Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta."
Ei pidä paikkaansa tuokaan. - esittämäsitietoeipäde
jhkjhkjkjk kirjoitti:
Darwinilainen evoluutio toimi suunniteltua prosessia paremmin. (Leisola tieteellisessä paperissaan)
" Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta."
Ei pidä paikkaansa tuokaan.Toki uskossa DNA:n muutokset ovat uudenlaisen eläinten perusrakenteen muutoksen takana, mutta ei kokeellisen tieteen näkökulmasta. Tuon on tiedetty jo aikoja sitten.
- johtopäätös
esittämäsitietoeipäde kirjoitti:
Toki uskossa DNA:n muutokset ovat uudenlaisen eläinten perusrakenteen muutoksen takana, mutta ei kokeellisen tieteen näkökulmasta. Tuon on tiedetty jo aikoja sitten.
Voidaan taas todeta, että kreationistinen tiede on oikeassa ja ateistinen evoluutiouskomus väärässä.
- hkhkjjkh
esittämäsitietoeipäde kirjoitti:
Toki uskossa DNA:n muutokset ovat uudenlaisen eläinten perusrakenteen muutoksen takana, mutta ei kokeellisen tieteen näkökulmasta. Tuon on tiedetty jo aikoja sitten.
DNA muutosten aiheuttamat rakenteiden muutokset ovat hyvin tunnettuja esimerkiksi banaanikärpäsillä. Kyseessä on varsin kokeellinen tiede.
- esittämäsitietoeipäde
hkhkjjkh kirjoitti:
DNA muutosten aiheuttamat rakenteiden muutokset ovat hyvin tunnettuja esimerkiksi banaanikärpäsillä. Kyseessä on varsin kokeellinen tiede.
Miten eläin rakennetaan
Uusdarvinistisen mutaatio-ja valintamekanismi ei selitä miten kambrikauden eliöiden tarvitsemat geenit ovat syntyneet. Uusien geenien syntymisen selvittäminen ei kuitenkaan ratkaise otsikomme esittämää kysymystä "miten eläin rakennetaan?" Elävän toimivan kokonaisuuden aikaansaaminen vaatii oman biologisen ohjelmansa. Kaikki eläimet rakentuvat periaatteessa samalla tavalla: Alussa on yksi hedelmöitynyt solu, joka kehittyy täysikasvuiseksi yksilöksi, joka koostuu monesta erillaisesta solusta.
Eläimen perusrakenne syntyy sikiönkehityksen aikana. Proteiinit organisoituvat korkeamman tason rakenteiksi. Syntyy eri solutyyppejä, joista rakentuu erillaisia kudostyyppejä, joista edelleen muodostuu erillaisia elimiä. Ne yhdessä muodostavat eläimen toimivan perusrakenteen. Tämä monimutkainen tapahtumasarja ei selity pelkkien uusien geenien synnyllä. Ymmärtääksemme miten eläin rakennetaan, meidän on ymmärrettävä mitä sikiön kehityksessä tapahtuu.
Yksilönkehityksessä oikea solutyyppi täytyy valmistaa oikeaan aikaan, sijoittaa oikeaan paikkaan ja soluja tarvitaan juuri oikea määrä. Tätä varten tietyt geenit täytyy kytkeä päälle ja "väärät", kehitysvaiheeseen kuulumattomat geenit on kytkettävä pois toiminnasta. Tämä on helposti ymmärrettävää, koska verisolujen tuottama hemoglobiini, hermosolujen tuottamat proteeiinit ja ruuansulatuskanavan ravintoa hajottavat entsyymit toimivat aivan erillaisessa ympäristössä ja niilläon hyvin erillaiset tehtävät. Ihmisellä on kymmeniä eri solutyyppejä.
Evoluutioteorian kannalta on ongelmallista, että geenit, joissa yleensä tapahtuu mutaatioita, ilmetyvät yksilönkehityksen myöhäisemmissä vaiheissa. Makroevoluutio edellyttäisi mutaatioita geeneissä, jotka aktivoituvat jo kehityksen alkuvaiheessa. Fysiologian Nobel-palkinnon perinnöllisyyteen liittyvistä tutkimukistaan saanut Thomas Hunt Morgan teki 1900-luvun alkupuolella järkestelmällisiä kokeita banaanikärpäsillä. Hän havaitsi että eläimen perusrakenteisiin vaikuttavat mutaatiot ovat poikkeuksetta vahingollisia ja johtavat joko virherakenteisiin tai kuolemaan.
Elinkelvottomia banaanikärpäsmutantteja: A) Kiharasiipinen ja B) lyhytsiipinen mutantti eivät kykene lentämään, C) "Antennapedia"-mutantilla on tuntosarvien paikalla jalat joten se ei lisääntyä ja D) "Eyeless"-mutantti on täysin sokea. (Kaikki Leisolalta) esittäsitietoeipädeenää kirjoitti:
Eläimen perusrakenteen muodostumiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin DNA:n informaatio. Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta. Solubiologinen tutkimus on tehnyt perinteisin uusdarvinistisen mekanismin epäuskottavaksi. (Leisola)
Leisolaa ei kiinnosta kuin lapsekkaiden kuulioidensa rahat.
Jos popsii riisiä ja kanaa niin muuttuko silläkonsti japsin tai kinkin näkööseksi? Entäs tämä neaderthalin ihmiseksi generoituminen?esittämäsitietoeipäde kirjoitti:
Miten eläin rakennetaan
Uusdarvinistisen mutaatio-ja valintamekanismi ei selitä miten kambrikauden eliöiden tarvitsemat geenit ovat syntyneet. Uusien geenien syntymisen selvittäminen ei kuitenkaan ratkaise otsikomme esittämää kysymystä "miten eläin rakennetaan?" Elävän toimivan kokonaisuuden aikaansaaminen vaatii oman biologisen ohjelmansa. Kaikki eläimet rakentuvat periaatteessa samalla tavalla: Alussa on yksi hedelmöitynyt solu, joka kehittyy täysikasvuiseksi yksilöksi, joka koostuu monesta erillaisesta solusta.
Eläimen perusrakenne syntyy sikiönkehityksen aikana. Proteiinit organisoituvat korkeamman tason rakenteiksi. Syntyy eri solutyyppejä, joista rakentuu erillaisia kudostyyppejä, joista edelleen muodostuu erillaisia elimiä. Ne yhdessä muodostavat eläimen toimivan perusrakenteen. Tämä monimutkainen tapahtumasarja ei selity pelkkien uusien geenien synnyllä. Ymmärtääksemme miten eläin rakennetaan, meidän on ymmärrettävä mitä sikiön kehityksessä tapahtuu.
Yksilönkehityksessä oikea solutyyppi täytyy valmistaa oikeaan aikaan, sijoittaa oikeaan paikkaan ja soluja tarvitaan juuri oikea määrä. Tätä varten tietyt geenit täytyy kytkeä päälle ja "väärät", kehitysvaiheeseen kuulumattomat geenit on kytkettävä pois toiminnasta. Tämä on helposti ymmärrettävää, koska verisolujen tuottama hemoglobiini, hermosolujen tuottamat proteeiinit ja ruuansulatuskanavan ravintoa hajottavat entsyymit toimivat aivan erillaisessa ympäristössä ja niilläon hyvin erillaiset tehtävät. Ihmisellä on kymmeniä eri solutyyppejä.
Evoluutioteorian kannalta on ongelmallista, että geenit, joissa yleensä tapahtuu mutaatioita, ilmetyvät yksilönkehityksen myöhäisemmissä vaiheissa. Makroevoluutio edellyttäisi mutaatioita geeneissä, jotka aktivoituvat jo kehityksen alkuvaiheessa. Fysiologian Nobel-palkinnon perinnöllisyyteen liittyvistä tutkimukistaan saanut Thomas Hunt Morgan teki 1900-luvun alkupuolella järkestelmällisiä kokeita banaanikärpäsillä. Hän havaitsi että eläimen perusrakenteisiin vaikuttavat mutaatiot ovat poikkeuksetta vahingollisia ja johtavat joko virherakenteisiin tai kuolemaan.
Elinkelvottomia banaanikärpäsmutantteja: A) Kiharasiipinen ja B) lyhytsiipinen mutantti eivät kykene lentämään, C) "Antennapedia"-mutantilla on tuntosarvien paikalla jalat joten se ei lisääntyä ja D) "Eyeless"-mutantti on täysin sokea. (Kaikki Leisolalta)”Evoluutioteorian kannalta on ongelmallista, että geenit, joissa yleensä tapahtuu mutaatioita, ilmetyvät yksilönkehityksen myöhäisemmissä vaiheissa. Makroevoluutio edellyttäisi mutaatioita geeneissä, jotka aktivoituvat jo kehityksen alkuvaiheessa.”
Tuossa saa kretut kyytiä DNA:n suhteen. Ja sen lisäksi voi miettiä, että mistä ne alkuajan keskenmenot johtuvat.- KahdetKortit
esittämäsitietoeipäde kirjoitti:
Miten eläin rakennetaan
Uusdarvinistisen mutaatio-ja valintamekanismi ei selitä miten kambrikauden eliöiden tarvitsemat geenit ovat syntyneet. Uusien geenien syntymisen selvittäminen ei kuitenkaan ratkaise otsikomme esittämää kysymystä "miten eläin rakennetaan?" Elävän toimivan kokonaisuuden aikaansaaminen vaatii oman biologisen ohjelmansa. Kaikki eläimet rakentuvat periaatteessa samalla tavalla: Alussa on yksi hedelmöitynyt solu, joka kehittyy täysikasvuiseksi yksilöksi, joka koostuu monesta erillaisesta solusta.
Eläimen perusrakenne syntyy sikiönkehityksen aikana. Proteiinit organisoituvat korkeamman tason rakenteiksi. Syntyy eri solutyyppejä, joista rakentuu erillaisia kudostyyppejä, joista edelleen muodostuu erillaisia elimiä. Ne yhdessä muodostavat eläimen toimivan perusrakenteen. Tämä monimutkainen tapahtumasarja ei selity pelkkien uusien geenien synnyllä. Ymmärtääksemme miten eläin rakennetaan, meidän on ymmärrettävä mitä sikiön kehityksessä tapahtuu.
Yksilönkehityksessä oikea solutyyppi täytyy valmistaa oikeaan aikaan, sijoittaa oikeaan paikkaan ja soluja tarvitaan juuri oikea määrä. Tätä varten tietyt geenit täytyy kytkeä päälle ja "väärät", kehitysvaiheeseen kuulumattomat geenit on kytkettävä pois toiminnasta. Tämä on helposti ymmärrettävää, koska verisolujen tuottama hemoglobiini, hermosolujen tuottamat proteeiinit ja ruuansulatuskanavan ravintoa hajottavat entsyymit toimivat aivan erillaisessa ympäristössä ja niilläon hyvin erillaiset tehtävät. Ihmisellä on kymmeniä eri solutyyppejä.
Evoluutioteorian kannalta on ongelmallista, että geenit, joissa yleensä tapahtuu mutaatioita, ilmetyvät yksilönkehityksen myöhäisemmissä vaiheissa. Makroevoluutio edellyttäisi mutaatioita geeneissä, jotka aktivoituvat jo kehityksen alkuvaiheessa. Fysiologian Nobel-palkinnon perinnöllisyyteen liittyvistä tutkimukistaan saanut Thomas Hunt Morgan teki 1900-luvun alkupuolella järkestelmällisiä kokeita banaanikärpäsillä. Hän havaitsi että eläimen perusrakenteisiin vaikuttavat mutaatiot ovat poikkeuksetta vahingollisia ja johtavat joko virherakenteisiin tai kuolemaan.
Elinkelvottomia banaanikärpäsmutantteja: A) Kiharasiipinen ja B) lyhytsiipinen mutantti eivät kykene lentämään, C) "Antennapedia"-mutantilla on tuntosarvien paikalla jalat joten se ei lisääntyä ja D) "Eyeless"-mutantti on täysin sokea. (Kaikki Leisolalta)Ensin Leisola kirjoitti, etteivät rekenteet muutu. Sitten se kääntyi elinkelvottomiksi muutoksiksi. Mitähän seuraavaksi?
Leisolan luulisi tietvävän varsin hyvin, että viljelykasviemme nykymuodot perustuvat usein säteilyttämällä tuotettuihin mutaatioihin. Viljelykasviemme genomi on muuttunut villilajikkeista ja samalla on muuttunut niiden fenotyyppi. Leisola valehtelee. - esittämäsitietoeipäde
KahdetKortit kirjoitti:
Ensin Leisola kirjoitti, etteivät rekenteet muutu. Sitten se kääntyi elinkelvottomiksi muutoksiksi. Mitähän seuraavaksi?
Leisolan luulisi tietvävän varsin hyvin, että viljelykasviemme nykymuodot perustuvat usein säteilyttämällä tuotettuihin mutaatioihin. Viljelykasviemme genomi on muuttunut villilajikkeista ja samalla on muuttunut niiden fenotyyppi. Leisola valehtelee."Ensin Leisola kirjoitti, etteivät rekenteet muutu."
Riippuu siitä, mitä DNA:n mutaatioilla tarkoitetaan. Tarvitaan muutoksia geenien säätelyjärjestelmässä, että evoluutio perusrakenteissa olisi mahdollista. - GenomiOnPerusta
esittämäsitietoeipäde kirjoitti:
"Ensin Leisola kirjoitti, etteivät rekenteet muutu."
Riippuu siitä, mitä DNA:n mutaatioilla tarkoitetaan. Tarvitaan muutoksia geenien säätelyjärjestelmässä, että evoluutio perusrakenteissa olisi mahdollista.Tarvitaan muutoksia myös genomissa. Säätelyjärjestelmä ei tuota mitään ilman oikeaa genomia. Muutokset ovat mahdollisia ja niitä tapahtuu, toisin kuin Leisola saarnaa.
- esittämäsitietoeipäde
GenomiOnPerusta kirjoitti:
Tarvitaan muutoksia myös genomissa. Säätelyjärjestelmä ei tuota mitään ilman oikeaa genomia. Muutokset ovat mahdollisia ja niitä tapahtuu, toisin kuin Leisola saarnaa.
"Säätelyjärjestelmä ei tuota mitään ilman oikeaa genomia."
Kehitysbiologi Erick Davidson kuvaa järjestelmää seuraavasti: Geenien säätelyjärjestelmä ohjaa koko eliön perusrakenteen kehitystä ja muutokset siinä ovat todennäköisesti perusrakenteiden evoluution takana.
Nykyisin yhä useampi biologi ajattelee, että solussa on informaatiota muuallakin kuin DNA:ssa. Toisin sanoen DNA ei ohjaa kaikkia solun tapahtumia. Erityisesti kehitysbiologit ovat havainneet, että eliön perusrakenteen muodostumiseen vaikuttaa alkion solujen muoto ja rakenne sekä munasolussa DNA:n ulkopuolella oleva informaatio. (Leisola) - Anonyymi
ravenlored kirjoitti:
Leisolaa ei kiinnosta kuin lapsekkaiden kuulioidensa rahat.
Jos popsii riisiä ja kanaa niin muuttuko silläkonsti japsin tai kinkin näkööseksi? Entäs tämä neaderthalin ihmiseksi generoituminen?"Leisolaa ei kiinnosta kuin lapsekkaiden kuulioidensa rahat.
Jos popsii riisiä ja kanaa niin muuttuko silläkonsti japsin tai kinkin näkööseksi? Entäs tämä neaderthalin ihmiseksi generoituminen?"
Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu monitieteinen tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta. Tavoite on tarjota ajankohtaista tutkimustietoa ja antaa ihmisille aineksia järkiperäisen todellisuuskäsityksen muodostamiseen.
Olisi hienoa jos pääsisit Tieteiden päiville esittämään mielipiteesi. Omaat selvästi lahjakkuutta jonka soisi tulevaan paremmin esille. Noilla päivillä on usein ollut Leisolakin mukana, joten kysymys suoraan Leisolalle, saisi varmasti Herran suun loksahtamaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Leisolaa ei kiinnosta kuin lapsekkaiden kuulioidensa rahat.
Jos popsii riisiä ja kanaa niin muuttuko silläkonsti japsin tai kinkin näkööseksi? Entäs tämä neaderthalin ihmiseksi generoituminen?"
Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu monitieteinen tapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat yleistajuisesti ja laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta. Tavoite on tarjota ajankohtaista tutkimustietoa ja antaa ihmisille aineksia järkiperäisen todellisuuskäsityksen muodostamiseen.
Olisi hienoa jos pääsisit Tieteiden päiville esittämään mielipiteesi. Omaat selvästi lahjakkuutta jonka soisi tulevaan paremmin esille. Noilla päivillä on usein ollut Leisolakin mukana, joten kysymys suoraan Leisolalle, saisi varmasti Herran suun loksahtamaan.Leisola taitaa olla menneen talven lumia kun edes Toni Torppa ei enää vanno hänen nimeensä.
- Anonyymi
Mehiläinen on edelleen mehiläinen,samoin kuin lehmä on lehmä,vaikka se on jalostettu tuottamaan enemmän maitoa.
- Anonyymi
jhkjhkjkjk kirjoitti:
Darwinilainen evoluutio toimi suunniteltua prosessia paremmin. (Leisola tieteellisessä paperissaan)
" Siksi DNA:ta voidaan mutatoida miten paljon tahansa, eikä silti synny uudenlaista eläimen perusrakennetta."
Ei pidä paikkaansa tuokaan.Jos mutatoi liikaa, eliö on elinkelvoton ja kuolee nopeasti.
Niin miten sapienssille kasvatetaan neaderthalilaisen pää? Mitä soppaa pitää syödä?
Entäs tuleeko hevosesta seepta raidallisessa pilttuussa?
Jos elukka on aitauksessa mikä on tehty sinkitystä putkesta nii kunnei elikkoon tule sinkinvärisiä pystyraitoja?- OsuitNaulanKantaan
"Histonikoodi ohjaa miten DNA:ta luetaan ja milloin "
Ja kuten totesit DNA on se mitä luetaan. Kysyhän nyt itseltäsi, miksi DNA:ta pitää lukea.
DNA on se perusta, joka määrittää fenotyypin rajat. Mikään epigeneesi ei kykene tuottamaan funktiota, jota genomi ei mahdollista. Siksi et saa villimaisista viljelymaissia vaikka kuinka lannottaisit ja pyrkisit kaikin tavoin vaikuttamaan kasvuolosuhteisiin. Genomi rajoittaa.
Kuinka joku opettajaksi itsensä lukenut voi olla noin saapas? - aito.asdfman
Histonikoodit ja DNA ovat ateistis-evolutionistista pseudotiedettä. Raamatun kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Suosittelen että vaihdat nimimerkkiä tai siirryt keskustelemaan kreationismista ja Raamatusta.
- Anonyymi
Asia on juuri näin, nämä kirjoitukset ovat hyviä niin pysyy evoluutioälyköt nöyrinä.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän331425Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61301Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11225- 41212
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p411198Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,01196Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01194Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11170Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21150Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11136