Ehdotan, että me kirjailijanalut boikotoimme ainakin näitä suurimpia kustantamoja parin vuoden ajan olemalla lähettämättä heille yhtään käsikirjoitusta.
Tilanne on mennyt sietämättömäksi heidän palkkalistoillaan toimivien kustannustoimittajien ylimielisyyden vuoksi. Kyllä jokainen tekstin tuottaja tietää, kuinka turhauttavalta ja loukkaavalta tuntuu, ettei pitkäaikaisesta työstä anneta mitään palautetta. Olipa palaute mitä tahansa, tuntuu se monta kertaa paremmalta, kuin että mitään ei vaivauduta esittämään. Kyllä kustannustoimittajat tämän ilmiön tietävät, joten heidän valitsema hiljaisuudella kuittaaminen on silkkaa ylimielisyyttä ja v*ttuilua.
Olemalla lähettämättä käsikirjoituksia aiheutetaan se, että kustantamot vähentävät rajusti näitä pinnallisesti työnsä tekeviä kustannustoimittajia: Kun ei tule luettavia käsikirjoituksia, ei niiden lukijoitakaan tarvita.
Uutta verta ja toimintakulttuuria kustantamojen toimintaan kaivataan. Muutoksen jälkeen voimme alkaa taas lähettää tekstejä, kun tilalle astuu uusi kustannustoimittajien sukupolvi, joka vaivautuu palautetta lähettämään.
Boikottitoimi
51
1084
Vastaukset
- jklll
Ei palautetta ole annettu ikinä kuin niille lupaavimmille, koska kässäreitä tulee niin paljon. Vai tarkoitatko hylsyn puutetta? Eivät ne pienetkään kustantamot lähetä kaikille palautetta, että sikäli. Tuon ymmärrän, koska tuhannelle vastauskirjeen kirjoittaminen vie monen työntekijän työpanoksen kokonaan.
- Hente
"...koska kässäreitä tulee niin paljon. "
Vaan eiköhän ne sen jälkeen jouda palautettakin lähettämään, kunhan saapuneiden käsikirjoitusten määrä putoaa jonnekin kymmenesosaan aiemmasta.
Kannatan boikottia.
Jotain pitää asialle tehdä, sillä ei suuren työn hyvässä uskossa tehneitä ihmisiä saa sillä tavoin kohdella, kuten nämä "herkkähipiäiset akateemiset akat" kustannustoimittajien työssä nykyään menettelevät.
Se, että palautteen antamisen pidättäytymisestä on tullut maan tapa, ei oikeuta ihmisiä kaltoin kohtelemaan. Muutosta ihmisarvoa alentavaan menettelyyn pitää pontevasti vaatia.
- Pontsse
Jos kustannustoimittajalla ei riitä viitseliäisyyttä tai rohkeutta lähettää hylätystä käsikirjoituksesta mitään palautetta, hän on valinnut väärän ammatin.
Jos kustantamo suosii tällaisia työntekijöitä, sen toimintakulttuurissa on paljon korjaamisen varaa.
Näistä syistä kannatan boikottia. - jokinimimerkki
Onko kustantajilla velvollisuus antaa sinulle palautetta? Sitä paitsi epäilen, että riemusta kiljuen luopuisit boikotista jos saisit kustannussopimuksen. Eipä silti, onhan se turhauttavaa että palautetta ei saa. Mutta harrastajakirjoittajien tekstejä lukeneena tiedän että niissä on ihan hirveätä kuraa. (En ole kustannustoimittaja, opiskelijana vuosia sitten liikuin "kirjallisissa piireissä".).
Vaan sen kyllä myönnän, että ihmettelen mitkä ne kriteerit julkaista nykyään yleensä on, kun markkinoille tulee taas uusi sukutarina sota jälleenrakennus vanhemman ja lapsen suhteet krooh pyyh... - Seinänläpi
Voisin lähteä mukaan boikottiin. Ilman muuta.
Olen kääntämässä omaa tekstiäni apulaisen kanssa juuri tästä syystä: ei kelvannut. Vaikka sai tosi hyvät arvostelut ja editoitiin kalliilla rahalla ammattailaisen kanssa.
Jos kustannustoimittajat ehtivät lukaista käsikirjoituksen, ehtivät varmasti myös kirjoittaa muutaman virkkeen palautetta.
Taitaa olla niin, ettei kustantajilla ole enää töitä jos emme lähetä sitä heille. Voisiko olla näin?
Aion kokeilla ulkomailla seuraavaksi…..- HaanpäätönPentti
"Jos kustannustoimittajat ehtivät lukaista käsikirjoituksen, ehtivät varmasti myös kirjoittaa muutaman virkkeen palautetta. "
Tämä sitaatissa oleva virke on koko avauksen ydin.
On se kumma, että nykyisten tietokoneiden ja sähköpostilaitteiden aikakaudella ei muka ehditä mitään palautetta kirjoittaa ja lähettää. Eihän tähän selitykseen kukaan usko. Ei siksi, että menneiden vuosikymmenten kirjailijanalut ovat kertoneet, kuinka heidän hylätyistä käsikirjoituksista tuli palautetta, vaikka se piti siihen aikaan käsin kirjoittaa ja postiin toimittaa.
Kyllä tämä palautteesta luistaminen on nykyisen (naisvaltaisen, omituisen ja herkkähipiäisen) kustannustoimittaja-aineksen omaa keksintöä.
- kirjailijatkittää
Ymmärrän sen turhautumisen, kun ei saa vastausta. Mutta ajatus boikotista tuntuu naivilta. Ensinnäkin se että ei kustannustoimittajilta työt loppu vaikka kirjailijanalut jättäisi kässärit lähettämättä. Heille jäisi enemmän aikaa kirjailijoille. Ja lukea niitä käsikirjoituksia jotka eivät mene sinne yleiseen lähetä-käsikirjoitus-tänne-sähköpostiin, neulaksi heinäsuopaan. Pari vuotta sitten, sain isolta talolta hylsyn ja myös kehut. Kyllä ne joskus kommentoi.
- kohtuuskaikessa
Ei kustannustoimittajien minusta kuulukaan käyttää aikaansa palautteeseen. Sen sijaan vakiohylsy minusta olisi kohtuullista lähettää, kun käsikirjoitus on päätetty hylätä.
- erin
En osallistu. Ei kustannustoimittajat ole palkattu sinne kommentoimaan harrastajakirjoittajien tekstejä, vaan löytämään uusia kirjailijoita ja auttamaan heitä työstämään kirjoja. Palaute pitää hakea muualta.
- Seinänläpi
Toivotan onnea odottamiseen, mikäs siinä.
No mistä niitä uusia kirjailijoita sitten löytyy?
Palautetta olen minäkin hakenut todella monesta paikasta, olen myös Nuoren Voiman Liiton jäsen. Olen käyttänyt käsikirjoituksiani myös yksityisissä arvostelupalveluissa monta kertaa. Tehnyt tarpeelliset korjaukset ja saanut editoijan herkistymään, jopa itkemään tekstini sisällöstä. Sitä ei kuulemma tule missään nimessä muuttaa, koska se on niin hyvä.
Olisin niin mielellään ottanut tuon mainitsemasi avun vastaan työstääkseni kirjojani. Todella nöyrästi, kuten heille sanoinkin. Olin valmis muuttamaan kohtia, vaihdoin jopa nimen kun niin ehdotettiin.
Sain niin paljon apua ja hyviä neuvoja, että uskoin viimeiseen hylsyyn asti onnistuvani.
Nyt on mehut pihalla.
Kunnes päätin kääntää ensimmäisen kirjani toiselle kielelle, kokeilen onneani suuremmalla kielialueella.
Jostakin syystä Donna Leonkin päätti, ettei hänen kirjojaan julkaista englanniksi. Nainen asuu ja kirjoittaa Italiassa…. voisiko kenties olla, että kyllästyi…. ? - NFerguson
"Ei kustannustoimittajat ole palkattu sinne kommentoimaan harrastajakirjoittajien tekstejä,..."
Eihän ne enää nykyisen kustannustoimittajakulttuurin aikakaudella olekaan palkattu. (Tai paremminkin, palkatut ovat toimenkuvansa alkaneet näin tulkita.)
Tähän pitää saada korjaus ja palata vanhaan menettelyyn. Kustantamojen tulos tulee siitä työstä, jota käsikirjoitusten, siis hylättyjenkin sellaisten, laatijat tekevät heille ilmaiseksi. Palkkahan lankeaa vain harvoille valituille jälkikäteen. Se ei työmaarään suhteutettuna juuri kenenkään kohdalla vastaa heikoimpienkaan työehtosopimuksen tasoa.
Siksi ei ole kohtuuton vaatimus, että laitosten toiminnan tekstien tuottamisella mahdollistavat kansalaiset edes jotain palautetta työstään saisivat. - erin
Seinänläpi kirjoitti:
Toivotan onnea odottamiseen, mikäs siinä.
No mistä niitä uusia kirjailijoita sitten löytyy?
Palautetta olen minäkin hakenut todella monesta paikasta, olen myös Nuoren Voiman Liiton jäsen. Olen käyttänyt käsikirjoituksiani myös yksityisissä arvostelupalveluissa monta kertaa. Tehnyt tarpeelliset korjaukset ja saanut editoijan herkistymään, jopa itkemään tekstini sisällöstä. Sitä ei kuulemma tule missään nimessä muuttaa, koska se on niin hyvä.
Olisin niin mielellään ottanut tuon mainitsemasi avun vastaan työstääkseni kirjojani. Todella nöyrästi, kuten heille sanoinkin. Olin valmis muuttamaan kohtia, vaihdoin jopa nimen kun niin ehdotettiin.
Sain niin paljon apua ja hyviä neuvoja, että uskoin viimeiseen hylsyyn asti onnistuvani.
Nyt on mehut pihalla.
Kunnes päätin kääntää ensimmäisen kirjani toiselle kielelle, kokeilen onneani suuremmalla kielialueella.
Jostakin syystä Donna Leonkin päätti, ettei hänen kirjojaan julkaista englanniksi. Nainen asuu ja kirjoittaa Italiassa…. voisiko kenties olla, että kyllästyi…. ?Donna Leon on aina kirjoittanut englanniksi, vaikka muutti jo 60-luvulla pois Yhdysvalloista. Miten liittyy suomalaisiin kustannustoimittajiin Donna Leon, ei mitenkään. Isommilla kielialueilla on paljon vaikeampi saada kirja julki kuin Suomessa, mutta jos on ylimääräistä rahaa, niin voihan kirjan kääntää.
- Seinänläpi
erin kirjoitti:
Donna Leon on aina kirjoittanut englanniksi, vaikka muutti jo 60-luvulla pois Yhdysvalloista. Miten liittyy suomalaisiin kustannustoimittajiin Donna Leon, ei mitenkään. Isommilla kielialueilla on paljon vaikeampi saada kirja julki kuin Suomessa, mutta jos on ylimääräistä rahaa, niin voihan kirjan kääntää.
Olet oikeassa, Erin. Totta kai Donna Leon kirjoittaa englanniksi, amerikkalainen kun on.
Näin saksalaisessa ohjelmassa dokumentin hänen elämästään. Siinä kerrottiin, ettei hän halua julkaista kirjojaan Amerikassa. Siitä minä otin tietoni.
Ei ole minullakaan ylimääräistä rahaa, joten teen päivätyötä kirjoittamisen ohella. Mutta onhan suomalaisilla kielipäätä ja kun siihen ottaa mukaan sanakirjat, sekä apulaisen, jolle maksaa sitä mukaa kun pystyy, ehkä niinkin voi saada jotain aikaa.
Tuohon en kuitenkaan usko, että isommilla kielialueilla olisi paljon vaikeampaa. Miksi olisi? - erin
Seinänläpi kirjoitti:
Olet oikeassa, Erin. Totta kai Donna Leon kirjoittaa englanniksi, amerikkalainen kun on.
Näin saksalaisessa ohjelmassa dokumentin hänen elämästään. Siinä kerrottiin, ettei hän halua julkaista kirjojaan Amerikassa. Siitä minä otin tietoni.
Ei ole minullakaan ylimääräistä rahaa, joten teen päivätyötä kirjoittamisen ohella. Mutta onhan suomalaisilla kielipäätä ja kun siihen ottaa mukaan sanakirjat, sekä apulaisen, jolle maksaa sitä mukaa kun pystyy, ehkä niinkin voi saada jotain aikaa.
Tuohon en kuitenkaan usko, että isommilla kielialueilla olisi paljon vaikeampaa. Miksi olisi?Siellä on moninkertaisesti enemmän tarjontaa ja siksi pitää palkata agentti. Kustantamoihin on turha lähetellä tekstejä noin vain, tällainen käsitys on ainakin itselläni luettujen lehtijuttujen perusteella.
- eirohkea
Seinänläpi kirjoitti:
Olet oikeassa, Erin. Totta kai Donna Leon kirjoittaa englanniksi, amerikkalainen kun on.
Näin saksalaisessa ohjelmassa dokumentin hänen elämästään. Siinä kerrottiin, ettei hän halua julkaista kirjojaan Amerikassa. Siitä minä otin tietoni.
Ei ole minullakaan ylimääräistä rahaa, joten teen päivätyötä kirjoittamisen ohella. Mutta onhan suomalaisilla kielipäätä ja kun siihen ottaa mukaan sanakirjat, sekä apulaisen, jolle maksaa sitä mukaa kun pystyy, ehkä niinkin voi saada jotain aikaa.
Tuohon en kuitenkaan usko, että isommilla kielialueilla olisi paljon vaikeampaa. Miksi olisi?Asiahan ei minulle kuulu, mutta en kestä virheellisiä tietoja. Eli Donna Leon asui Venetsiassa jonne hänen kirjansakin sijoittuvat. Hän ei halunnut, että kirjoja käännetään italiaksi, koska ei halunnut että hänet tunnistetaan julkkikseksi kotikaupungissaan. Sittemmin hän muutti pois Venetsiasta turistien määrän vuoksi. Asuneeko nyt Sveitsissä, en ole ihan varma.
- Seinänläpi
eirohkea kirjoitti:
Asiahan ei minulle kuulu, mutta en kestä virheellisiä tietoja. Eli Donna Leon asui Venetsiassa jonne hänen kirjansakin sijoittuvat. Hän ei halunnut, että kirjoja käännetään italiaksi, koska ei halunnut että hänet tunnistetaan julkkikseksi kotikaupungissaan. Sittemmin hän muutti pois Venetsiasta turistien määrän vuoksi. Asuneeko nyt Sveitsissä, en ole ihan varma.
Kiitos "eirohkea" oikaisusta. Kävin juuri tarkistamassa netistä. Siitä on varmasti pari vuotta, kun katsoin sen dokumentin. Silloin hän asui vielä Italiassa (Venetsiassa ja vuoristossa) ja nyt Sveitsissä. Olet siis oikeassa.
Minäkin inhoan väärää tietoa, eli sitä pitää kai päivittää jatkuvasti! Filmissä sanottiin tosiaankin, ettei hän halunnut kirjojensa ilmestyvän Amerikassa, josta hän oli lähtenyt. Mutta Wikipediassa sanotaan toisin kuten korjasit. - eirohkea
Kiitos tästä, Seinänläpi:)
- AmbroV
"Ei kustannustoimittajat ole palkattu sinne kommentoimaan harrastajakirjoittajien tekstejä,,,,"
Tämähän se on nykyajan urbaanin lähimmäisen yleisin tapa kuitata moraaliset näkökohdat: "Se ei minulle kuulu. Minä en ole tullut tänne sitä tai tätä tekemään." Hyvin näyttä samainen oppi kustannusalallekin levinneen.
Käsikirjoituksia koskevassa kontekstissa moraalinen kysymys koskee sitä, jo aiemmin täällä mainittua seikkaa, että ei suuren työn hyvässä uskossa tehneitä ihmisiä saa yleisen moraalikäsityksenkään (mitä te toivotte ihmisten tekevän teille, samoin tehkää te heille) valossa sillä tavoin kohdella, kuin heitä nykyään kustannustoimittajien taholta kohdellaan. Eli jätetään palaute lähettämättä, joka omanlaiseltaan turpaansa saamiselta tuntuu. Siksi kannatan boikottia.- Seinänläpi
Olen kanssasi täysin samaa mieltä, AmbroV.
Korjasin käännöstäni tänäänkin 8h, kun on vapaapäivä. Kyllä tämä työstä käy, eikä kirjoittaminen ole huono juttu.
Moraali on se, mitä minäkin kaipaan. Moraali ja kohteliaisuus.
Ja puhun totta kertoessani, että teetin toiselle tekstilleni editoinnin asiantuntijalla, joka myös opettaa kirjoittamista. Hänen mielestään tämä teksti oli erittäin hyvä, istuimme tietokoneen äärellä yhdessä viimeistä silausta tehdessämme.
Hän sanoi, että se on ehdottoman valmis ja koskettava. Lähetä ihmeessä kustantamoihin.
Olen saanut ainoastaan standardi hylsyjä tästä tekstistä, ilman minkäänlaista palautetta. Se oli kolmen vuoden työ, työtunneista ei voi puhuakaan.
Käännämme sitä nyt kahdestaan, enkä missään nimessä heitä tekstiäni roskikseen.
- jokinimimerkki
Joku katkeroitunut taukki täällä (ja muissakin triideissä) eri nimimerkeillä jauhaa. Minäkin olen sitä mieltä, että olisi parempi, jos käsikirjoittajia ohjeistettaisiin paremmin, sillä saataisiin parempia kirjoja julki. Mutta mitään velvollisuutta siihen ei kustantajilla ole. NFerguson kirjoitti: " Kustantamojen tulos tulee siitä työstä, jota käsikirjoitusten, siis hylättyjenkin sellaisten, laatijat tekevät heille ilmaiseksi. " Eihän tule. Tulos tulee vain julkaistuista kirjoista. Hylätyn käsikirjoituksen laatija ei ole tehnyt ilmaista työtä. Vasta jos kirja julkaistaisiin, eikä hänelle maksettaisi, hän olisi tehnyt ilmaista työtä.
- Kiiiipel
"Tulos tulee vain julkaistuista kirjoista. "
Höpö, höpö.
Jos kustantajilla ei ole käsikirjoituksia valita asti, ei niillä pian ole myyviä, eli sitä tulosta tuottavia kirjojakaan. Hylätyillä käsikirjoituksilla ja niiden määrällä on siten oleellinen merkitys kustantamojen tulokseen.
Kun tekstien tuottajilta menee usko, ettei heidän tekstejään julkaista, se syö valinnanvaraa; lähettämättä jää sellaisiakin käsikirjoituksia ja luomatta sellaisia tekstejä, jotka nostaisivat menestyviä kirjailijoita esiin.Tätä uskon menetystä tämä palautteen antamattomuus pitkässä juoksussa ruokkii.
Tämäkin boikottiehdotus on yksi seurausilmiö em. kehityskulkuun.
- boikottiin
Kässäreitä tulee ihan liikaa kustantamoihin, ja suurin osa niistä on toivottomia tapauksia. Jossain vaiheessa varmaan siirrytään siihen, että lähetetään vain synopsis ja näyte, koska aika ei yksinkertaisesti riitä. Siltä pohjalta kannatan lämpimästi boikottia.
Jos oma mestariteos ei ole saanut yhdestäkään kustantamosta palautetta (kustantamoja on kuitenkin lähemmäs sata, ellei ylikin), niin vika on varmasti jossain muualla kuin kustannustoimittajissa.
Arvostelupalveluiden tehtävä on kannustaa kirjoittamaan. Jos joku arvostelupalvelu väittää, ettei tekstiä saa muuttaa mistään (mitä epäilen), ei kannata sinne enää tekstejä lähettää. Arvostelupalvelujen neuvoja noudattamalla kirjasta voi tulla parempi, mutta ei välttämättä silti teosta, joka julkaistaan. Jos joku sellaista lupaa, ei sinnekään kannata toista kertaa tekstiään lähettää.- näinseon
Puhut täyttä asiaa.
- VittuKuOonVahva
No perkele! Nyt ei saatana aleta boikotoimaan vittu yhtään vitun kirja-vitun-kustantamoa saatanan vittu. Ne lapsi parat yrittää vaan painaa duunii siellä perkele. Nyt ei saatana aleta viemään niiltä saatana leipää heleveti!
- jokinimimerkki
Tämän ketjun kommentoijat eivät nyt näytä tajuavan mistä on kyse. He olettavat, että kirjallisuus instituutiona toimii kuten se toimi vielä 90-luvulla. Näin ei ole. Pointti on se. että internetaikana teillä pitää olla valmis yleisö jonka tuotte kustantajalle. Ennen kirjoitettiin ja sitten tultiin tunnetuiksi. Nyt on päinvastoin. Muistakaseni The Atlanticissa (linkitän jos löydän) oli artikkeli tästä: media odottaa, että he saavat valmiin yleisön. Ts. sinun pitää tuoda oma yleisösi kustantajlle.
- Kirjailijana
Noille sukulaisten ja kavereiden avulla itseään kehuville kirjailijoille naureskellaan jo aivan yleisesti, varsinkin kun ne kirjat ovat aika onnettomia tekeleitä.
Älkää koskaan sortuko moiseen toimintaan!
Viimekädessä taidot ratkaisevat.
- oikea.ratkaisu
Kustantamoissa ollaan ainoastaan ilahtuneita boikotistanne. Käsikirjoituksia lähetetään kustantajille tolkuttomia määriä, ja enemmistö niistä on täyttä kuraa. Kustannustoimittajalle riittää useimmissa tapauksissa hylkäyspäätöksen tekemiseen se, että lukaisee kässärin ensimmäisen ja viimeisen sivun. Miksi tuhlata kallista työaikaa lukemalla viisisataa sivua potaskaa, jos tunnistaa julkaisukelvottoman potaskan jo ensimmäiseltä sivulta?
Hieman itsekritiikkiä siihen, mitä lähetätte tarjolle kustantajille.- kehvel
"Kustantamoissa ollaan ainoastaan ilahtuneita boikotistanne. "
Kerrankin avaukseen sisältyi ehdotus, josta näyttäsi olevan kaikille osapuolille hyötyä ja johon kaikki voivat olla tyytyväisiä.
Laitetaan siis alkuun viisi suurinta ja palautteen lähettämisen suhteen ylimielisintä kustantamoa boikottiin.
Kun niiden saamien käsikirjoitusten määrä putoaa murto-osaan entisestä, samassa suhteessa vähenee myös valinnanvara ja palkatun henkilökunnan tarve.
Se vain taisi vahingoniloiselta, kustantamotahoa edustavalta nimimerkiltä unohtua, että läheskään kaikki boikottiin osallistujat eivät suinkaan ole niitä "kuran" lähettäjiä. "Kuran" seuloutumisen suhteen boikotista ei käytännössä ole apua.
- kelkoin
Huomaa, että kustantamotahoilla ollaan säikähdetty avauksen sisältämästä ehdotuksesta.
Ovat käyneet joukolla peukuttamassa niitä kommentteja, joissa ehdotetaan vahaan malliin jatkamista. - jokinimimerkki
Muhaha! Eli te todellakin kuvittelette, että Suomessa on suuri määrä potentiaalisia Hemingwaytä ja Faulknereita vain odottamassa löytäjäänsä? Kun suomalaisen proosan taso on muutenkin niin heikko, niin mitä te oikein luulette niiden julkaisemattomien olevan? Okei, tottahan on, että en tiedä mitä kaikkea mahdollisesti jää julkaisematta, mutta kuinak todennäköiseltä näyttää, että pöytälaatikoissa on suuri määrä hyvää tekstiä? Kun ei sitä ole kirjakaupoissakaan!
- Bhjgdt
Kustannustoimittaja? Eikö ole niin, että kustannuspäällikkö ne kommentit lähettää jos lähettää? Älkää haukkuko väärää puuta ;) niin ja en kyllä usko, että heillä on aikaa kirjoittaa kaikille palautetta.. niin kivaa kun se olisikin.
- J-K
Täällä on jollain aika naiiveja oletuksia siitä, miten hyvää bisnestä kustannustoiminta Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on. Pienet kustantamot toimivat käytännössä harrastuspohjalta ilman rahaa, mutta aloittaja varmaan tarkoittaa tässä isoja kustantamoita, niitä isoja pahoja suuryrityksiä. Niidenkään ei kannata laittaa rahojaan kirjaan, jota kukaan ei osta. Jos taas uusi davinchikoodisi tai harripotterisi on mielestäsi varma myyntimenestys, koita omakustannetta ja naura matkalla pankkiin (tai itke matkalla ulos).
Jos oletetaan, että iso kustantamo hylkää n. 1000 käsikirjoitusta vuosittain, eivät kustannustoimittajat muuta ehtisi tehdä kuin kirjoittaa palautteita. Pitäisi palkata työntekijöitä pelkästään kirjoittamaan hylsyjä käsikirjoituksista, jotka eivät kiinnostaa muita kuin niiden kirjoittajaa. Tämä aika ja raha on kaikki pois niiden oikeiden kirjojen julkaisemisesta.- alpua
"Jos oletetaan, että iso kustantamo hylkää n. 1000 käsikirjoitusta vuosittain, eivät kustannustoimittajat muuta ehtisi tehdä kuin kirjoittaa palautteita. "
Ja höpö, höpö.
Tämä asia on jo täällä käsitelty: Eli jos kustannustoimittajalla on aikaa tutustua käsikirjoitukseen, kyllä siitä nykyisellä internetin aikakaudella ehtii edes muutaman rivin palautetta lähettää.
Ei niissä kustantamoissa ole nykyaikana käsikirjoitusmääriä kohti yhtään vähemmän työntekijöitä, kuin menneinä aikoina. Ja kuten täällä on aiemmin todettu, silloin kustannustoimittajilla oli aikaa ja viitseliäisyyttä lähettää palautetta, vaikka se piti käsin kirjoittaa ja postiin toimittaa. - höhnyt
alpua kirjoitti:
"Jos oletetaan, että iso kustantamo hylkää n. 1000 käsikirjoitusta vuosittain, eivät kustannustoimittajat muuta ehtisi tehdä kuin kirjoittaa palautteita. "
Ja höpö, höpö.
Tämä asia on jo täällä käsitelty: Eli jos kustannustoimittajalla on aikaa tutustua käsikirjoitukseen, kyllä siitä nykyisellä internetin aikakaudella ehtii edes muutaman rivin palautetta lähettää.
Ei niissä kustantamoissa ole nykyaikana käsikirjoitusmääriä kohti yhtään vähemmän työntekijöitä, kuin menneinä aikoina. Ja kuten täällä on aiemmin todettu, silloin kustannustoimittajilla oli aikaa ja viitseliäisyyttä lähettää palautetta, vaikka se piti käsin kirjoittaa ja postiin toimittaa.Menneinä aikoina ei lähetetty palautetta yhtään sen enemmän kuin nytkään. Sulla ei ole hajuakaan kustantamisesta ennen eikä nyt, vaikka saisit helposti tietoja lukemalla vaikka kustantamisesta kertovia kirjoja ja muistelmia. Hannu Mäkelä, Jarl Helleman ja monet muutkin kustannusjohtajat ovat kirjoittaneet muistelmansa. Lehtijuttujakin löytyisi, jos viitsisit etsiä.
- Palaute
Minä sain palautetta joskus 1970-luvun alussa.
- keno
höhnyt kirjoitti:
Menneinä aikoina ei lähetetty palautetta yhtään sen enemmän kuin nytkään. Sulla ei ole hajuakaan kustantamisesta ennen eikä nyt, vaikka saisit helposti tietoja lukemalla vaikka kustantamisesta kertovia kirjoja ja muistelmia. Hannu Mäkelä, Jarl Helleman ja monet muutkin kustannusjohtajat ovat kirjoittaneet muistelmansa. Lehtijuttujakin löytyisi, jos viitsisit etsiä.
"Menneinä aikoina ei lähetetty palautetta yhtään sen enemmän kuin nytkään."
Kylläpäs lähetettiin. Lue vaikkapa Kalle Päätalon muistelmateoksia. Ensimmäistä romaanikäsikirjoitustaan Päätalo joutui tarjoamaan useammalle kustantajalle. Hylkäysten yhteydessä tuli käsin kynällä kirjoitettua palautetta. Tammesta sitä mm. tuli silloisen kustannustoimittajan, myöhemmin pääministerinä toimineen Kalvi Sorsan toimesta.
Nykyäänhän nämä suurimmat kustantamot, joihin Päätalokin työtään tarjosi, eivät lähetä hylätyistä käsikirjoituksista käytännössä koskaan mitään palautetta. - eläkkeellä
keno kirjoitti:
"Menneinä aikoina ei lähetetty palautetta yhtään sen enemmän kuin nytkään."
Kylläpäs lähetettiin. Lue vaikkapa Kalle Päätalon muistelmateoksia. Ensimmäistä romaanikäsikirjoitustaan Päätalo joutui tarjoamaan useammalle kustantajalle. Hylkäysten yhteydessä tuli käsin kynällä kirjoitettua palautetta. Tammesta sitä mm. tuli silloisen kustannustoimittajan, myöhemmin pääministerinä toimineen Kalvi Sorsan toimesta.
Nykyäänhän nämä suurimmat kustantamot, joihin Päätalokin työtään tarjosi, eivät lähetä hylätyistä käsikirjoituksista käytännössä koskaan mitään palautetta.Eiköhän nykyisin palautetta lähetetä enemmän, koska sen lähettäminen on helpompaa kuin kirjoituskoneiden aikaan.
Palaute on merkki siitä, että tekstissä on ainesta, Päätalokin sai myöhemmin sopimuksen. Olen ollut kustannustoimittaja 1980-90 -luvuilla, joten perskohtaisestikin tiedän, millaista pinojen läpikäyminen on. Palaute ilman sopimusta poikii lähes aina lisätöitä, kun kirjailijakokelas soittaa perään. Senkin takia sitä harvoille lähetetään. Palaute on hyväntahdon ele kustantamolta kirjailijakokelaalle, ei mikään automaatio, koska - niin kuin mainittiin - se ei kuulu kustantamon toimenkuvaan. Kirjailijakokelaan mielipahaa ei aina voi estää, vaikka palautteenkin lähettäisi. - J-K
alpua kirjoitti:
"Jos oletetaan, että iso kustantamo hylkää n. 1000 käsikirjoitusta vuosittain, eivät kustannustoimittajat muuta ehtisi tehdä kuin kirjoittaa palautteita. "
Ja höpö, höpö.
Tämä asia on jo täällä käsitelty: Eli jos kustannustoimittajalla on aikaa tutustua käsikirjoitukseen, kyllä siitä nykyisellä internetin aikakaudella ehtii edes muutaman rivin palautetta lähettää.
Ei niissä kustantamoissa ole nykyaikana käsikirjoitusmääriä kohti yhtään vähemmän työntekijöitä, kuin menneinä aikoina. Ja kuten täällä on aiemmin todettu, silloin kustannustoimittajilla oli aikaa ja viitseliäisyyttä lähettää palautetta, vaikka se piti käsin kirjoittaa ja postiin toimittaa.Palautteen antamista varten käsikirjoitus pitää myös lukea ja jos sanotaan vaikka, että lukeminen ja palautteen kirjoittaminen vievät n. 2 tuntia / kässäri, tekee se 2000 tuntia turhaa työtä vuodessa. Kustantajan pitää siis palkata joku tekemään kokonaista työviikkoa ympäri vuoden pelkästään kirjoittamaan palautteita hylätyistä kässäreistä. Kustannustoimittajan palkka on n. 3000€/kk. Se on sellaiset 36 tonnia vuosittain hukkaan heitettyä rahaa, joka on poissa kirjojen julkaisemisesta. Ei kovin toimiva businessmalli. Mistä päästääkin toiseen kirjailijanalkujen vinkumisen aiheseen: "byhyy, miksei mun maailman parasta kirjaa aloittelevan kirjailijan jännitävästä elämästä koskaan julkaista, byhyy!"
Aloittaja voi tietysti olla sitä mieltä, että niille 999:lle muulle kässärille ei tarvitse antaa palautetta, kunhan hän itse saa. Kuten täällä on todettu, lupaavat kässärit voivat saada palautetta. Siihenkin on olemassa vain yksi resepti: kirjoita paremmin.
- jokinimimerkki
Olen huomannut että taide-elämä kerää liepeilleen epäonnistuneita, katkeria ihmisiä, jotka projisoivat tunteitaan kuvitelmaansa taiteilijuudesta. Sen huomaa tästäkin ketjusta. Sama jankkaaja täällä itkee sitä että ei saa palautetta. No kun et saa, niin et saa. Koeta kestää. Kukaan ei ole luvannut sinulle, että sinusta tulee kirjailija. Kenen tahansa kirjoittajan mielestä on varmaan kurjaa, että unelmat ei toteudu, mutta elämä ei ole reilua.
Kannattaako, ihan oikeasti, laittaa elämässään kaikkea sen varaan, että saa sen oman kirjan julkisuuteen? Mikä siinä on niin tärkeää?- avaaajaaaaa
"Sama jankkaaja täällä itkee sitä että ei saa palautetta."
Ja heh, heh...
Avaajan osalta aihe on nostettu esiin keskustelun herättämiseksi, enemmänkin huumorimielellä, sillä oli odotettavissa, että "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa". Tietävät sisimmässään sen, että hävytönhän tämä nykyinen käytäntö on. Ilmeisesti ulkomailta kopioitu.
Tavoitteet kirjailijaksi tulemisesta on kuopattu jo aikoja sitten ja ihan muusta syystä, kuin palautteen puutteesta.
- alimielinen
Tämä ketju herättää monenlaisia ajatuksia. Tuntuu että keskittyminen ja energia on väärässä asiassa, jos ajattelee boikottia tai arvostelee kustannustoimittajia ylimielisiksi. Mitä jos tuon saman tarmon käyttäisi siihen kirjoittamiseen ja käsikirjoitukseen. Mitä halutaan, halutaanko tekstille palautetta vai halutaanko se saada julki. Onhan se harmi, kun palautetta ei saa kustantajilta, mutta ei se ole heidän ensisijainen työtehtäväkään. Sitä varten on arvostelupalvelut ja kirjoituskurssit.
- kaplas
"Onhan se harmi, kun palautetta ei saa kustantajilta, mutta ei se ole heidän ensisijainen työtehtäväkään. Sitä varten on arvostelupalvelut ja kirjoituskurssit. "
Älkää nyt alan ihmiset tekeytykö tyhmiksi.
Kyllä alan ammattilaiset tietää tasan tarkkaan, että hylätyn käsikirjoituksen lähettäjä haluaa palautetta juuri siltä henkilöltä, joka hylkäyspäätöksen on tehnyt ja tietysti myös sen keskeisimmän syyn päätökseen. Toistettakoon aiemmin kirjoitettu kommentti: Jos kustannustoimittajalla ei riitä viitseliäisyyttä tai uskallusta lähettää hylkäyspäätöksestään palautteena perusteluja, hän on valinnut väärän ammatin.
Tästä tämä jankuttaminen johtuu, ja sen te kustannustoimittajatkin hyvin tiedätte! Ne arvostelupalvelujen henkilöt, joiden puoleen kehotatte kääntymään, eivät tee kenenkään käsikirjoitukselle sen kaupallisen julkaisemisen hyväksymis- tai hylkäämispäätöstä. - alimielinenII
kaplas kirjoitti:
"Onhan se harmi, kun palautetta ei saa kustantajilta, mutta ei se ole heidän ensisijainen työtehtäväkään. Sitä varten on arvostelupalvelut ja kirjoituskurssit. "
Älkää nyt alan ihmiset tekeytykö tyhmiksi.
Kyllä alan ammattilaiset tietää tasan tarkkaan, että hylätyn käsikirjoituksen lähettäjä haluaa palautetta juuri siltä henkilöltä, joka hylkäyspäätöksen on tehnyt ja tietysti myös sen keskeisimmän syyn päätökseen. Toistettakoon aiemmin kirjoitettu kommentti: Jos kustannustoimittajalla ei riitä viitseliäisyyttä tai uskallusta lähettää hylkäyspäätöksestään palautteena perusteluja, hän on valinnut väärän ammatin.
Tästä tämä jankuttaminen johtuu, ja sen te kustannustoimittajatkin hyvin tiedätte! Ne arvostelupalvelujen henkilöt, joiden puoleen kehotatte kääntymään, eivät tee kenenkään käsikirjoitukselle sen kaupallisen julkaisemisen hyväksymis- tai hylkäämispäätöstä.En ole alan ihminen, olen kirjoittaja kuten sinäkin. Uskon siihen, että he kommentoivat tekstiä jos, heillä on oikeasti jotain sanottavaa. Oman palautteenjanon olen sammuttanut luettamalla tekstiä muilla. Sen takia perushylsy tyydyyttää minua, kun tiedän kässärini vahvuudet ja heikkoudet.
- palautteensaanut
Tietääkseni kaikkia kässäreitä ei lueta kokonaan, joten ei palautteita ei voi siksikään antaa kaikille.
Olisikin mielenkiintoista tietää, millaisia palautteita olette saaneet te, jotka olette saaneet?
Minä olen saanut kahdesti, isolta ja pienemmältä kustantamolta. Toinen oli puolen sivun mittainen, jossa sanottiin, että ei syntynyt yksimielisyyttä kustannuspäätöksestä, mutta kustannustoimittaja itse piti kässäristäni kovasti. Palaute oli lähinnä kehuvaa. Toinen palaute oli kahden sivun mittainen sisältäen kässärin kuvailun ja toteamuksen, että kokonaisuudessa on vielä liikaa hiottavaa. Ei annettu parannusehdotuksia, mutta moitteiden perusteella olen muuttanut kirjoitustapaani työn alla olevassa kässärissä.- että_näin
Tunemani kustannustoimittajan mukaan hyvin pieni osa kässäreistä luetaan kokonaan. Eri kustannsutoimittajilla on omat tapansa tutustua kässäreihin. Jotkut lukaisevat ensin alun ja lopun ja päättävät niiden perusteella, onko tekstiin perusteita tutustua tarkemmin. Jotkut lukevat pätkiä sieltä täältä. Käsikirjoituksia tulee etenkin isoihin kustantamoihin valtavat määrät, eikä ole mitään mieltä kuluttaa kallista työaikaa sellaisen tekstin kokonaan lukemiseen, mistä tietää jo ensimmäisestä kappaleesta, ettei sitä julkaista.
Palautetta saavat lähinnä ne kässärit, joissa kustannustoimittaja näkee potentiaalia, mutta jotka eivät vielä sellaisena riitä ylittämään kustannuskynnystä.
Isossa puljussa pelkkä kustannustoimittajan mielipide ei riitä kustannuspäätökseen. Jos teksti läpäisee kustannsutoimittajan seulan, menee se vielä toiselle arvioivalle taholle, joka voi olla kustannuspäällikkö tai toinen (kokeneempi) kustannustoimittaja. Edes näiden kahden tahon vihreä valo ei yleensä riitä, vaan ennen kuin käsikirjoitus siirtyy eteenpäin, sen täytyy saada myös myynti- ja markkinointiosaston puolto. Sitäkin tapahtuu silloin tällöin, että markkinointiosasto torppaa kirjallisilta ansioiltaan laadukkaan käsikirjoituksen tien, koska ei usko sillä olevan riittävää kaupallista potentiaalia. - palautteensaanut
että_näin kirjoitti:
Tunemani kustannustoimittajan mukaan hyvin pieni osa kässäreistä luetaan kokonaan. Eri kustannsutoimittajilla on omat tapansa tutustua kässäreihin. Jotkut lukaisevat ensin alun ja lopun ja päättävät niiden perusteella, onko tekstiin perusteita tutustua tarkemmin. Jotkut lukevat pätkiä sieltä täältä. Käsikirjoituksia tulee etenkin isoihin kustantamoihin valtavat määrät, eikä ole mitään mieltä kuluttaa kallista työaikaa sellaisen tekstin kokonaan lukemiseen, mistä tietää jo ensimmäisestä kappaleesta, ettei sitä julkaista.
Palautetta saavat lähinnä ne kässärit, joissa kustannustoimittaja näkee potentiaalia, mutta jotka eivät vielä sellaisena riitä ylittämään kustannuskynnystä.
Isossa puljussa pelkkä kustannustoimittajan mielipide ei riitä kustannuspäätökseen. Jos teksti läpäisee kustannsutoimittajan seulan, menee se vielä toiselle arvioivalle taholle, joka voi olla kustannuspäällikkö tai toinen (kokeneempi) kustannustoimittaja. Edes näiden kahden tahon vihreä valo ei yleensä riitä, vaan ennen kuin käsikirjoitus siirtyy eteenpäin, sen täytyy saada myös myynti- ja markkinointiosaston puolto. Sitäkin tapahtuu silloin tällöin, että markkinointiosasto torppaa kirjallisilta ansioiltaan laadukkaan käsikirjoituksen tien, koska ei usko sillä olevan riittävää kaupallista potentiaalia.Mielenkiintoista. Silloin kun sain nuo palautteet, en tiennyt, että palautteen saaminen on harvinaista. En siis kysynyt tarkemmin kustantamosta mitään, olin vain pettynyt, ettei riittävästi kiinnostanut.
- että_näin
palautteensaanut kirjoitti:
Mielenkiintoista. Silloin kun sain nuo palautteet, en tiennyt, että palautteen saaminen on harvinaista. En siis kysynyt tarkemmin kustantamosta mitään, olin vain pettynyt, ettei riittävästi kiinnostanut.
Varmasti käytännöissä on myös eroja kustantamoiden välillä. On aika harvinaista, että hylsyn saanut kirjailija saa isosta kustantamosta palautetta. Palaute on merkki siitä, että joku on pitänyt käsikirjoitusta lukemisen arvoisena ja näkee siinä potentiaalia, vaikkei kustannuskynnys ylitykään. Eivät he tuhlaa työaikaansa kehityskelvottomien käsikirjoitusten kommentoimiseen.
- Helmiä_menny_läpi
että_näin kirjoitti:
Tunemani kustannustoimittajan mukaan hyvin pieni osa kässäreistä luetaan kokonaan. Eri kustannsutoimittajilla on omat tapansa tutustua kässäreihin. Jotkut lukaisevat ensin alun ja lopun ja päättävät niiden perusteella, onko tekstiin perusteita tutustua tarkemmin. Jotkut lukevat pätkiä sieltä täältä. Käsikirjoituksia tulee etenkin isoihin kustantamoihin valtavat määrät, eikä ole mitään mieltä kuluttaa kallista työaikaa sellaisen tekstin kokonaan lukemiseen, mistä tietää jo ensimmäisestä kappaleesta, ettei sitä julkaista.
Palautetta saavat lähinnä ne kässärit, joissa kustannustoimittaja näkee potentiaalia, mutta jotka eivät vielä sellaisena riitä ylittämään kustannuskynnystä.
Isossa puljussa pelkkä kustannustoimittajan mielipide ei riitä kustannuspäätökseen. Jos teksti läpäisee kustannsutoimittajan seulan, menee se vielä toiselle arvioivalle taholle, joka voi olla kustannuspäällikkö tai toinen (kokeneempi) kustannustoimittaja. Edes näiden kahden tahon vihreä valo ei yleensä riitä, vaan ennen kuin käsikirjoitus siirtyy eteenpäin, sen täytyy saada myös myynti- ja markkinointiosaston puolto. Sitäkin tapahtuu silloin tällöin, että markkinointiosasto torppaa kirjallisilta ansioiltaan laadukkaan käsikirjoituksen tien, koska ei usko sillä olevan riittävää kaupallista potentiaalia.Joo.... voisin luetella paljon kirjoja jotka suuret kustantajat ovat hylänneet, mutta jotka ovat kelvanneet pienemmille kustantamoille. Tietokirjoista nyt mm. Seppo LAurellin Suomen Majakat.... josta sittemmin otettiin monta painosta.... oli kuulemma harmittanut hylsyn antajia....
- Kärppänen
Suomen ainoa Lasiavain-palkinnon voittanut dekkaristi, Matti ronkä kertoi televisiohaastattelussa, että hänen oli vaikeaa löytää kustantajaa, joka julkaisisi käsikirjoituksen. Wsoy ei ole vastannut vieläkään.
- Ruudolffi
Itse olen suosinut yhtä kertaa lukuunottamatta pieniä kustantamoita. Suuret maksavat jotain 10-20% myydyistä kirjoista, siis tuotosta, mut omalla kohdallani löysin kustantamot jotka laittavat kaiken 50/50%. Itse olen saanut päättää kirjan nimen, kannen jne. Asioista voinut soitella vaikka lauantaina tai sunnuntaina ilta kahdeksalta... ei mitään hemmetin 8-16 tai 9-17 juttuja.... ja mikä tärkeintä pienemmissä vastauksen saa muutamassa päivässä hyvällä lykyllä. Ja ekan kirjan jälkeen oli helppoa, kun suunniteltiin jo yhdessä seuraavia.... sai ns. jalan oven väliin. En vaihtaisi suureen firmaan. Mitä tulee itse aloitukseen, niin se että kirjailija joutuu odottelee kuukausia vastausta on suoraan sanottuna perseestä. En suostuisi moiseen kyykytykseen.
- Anonyymi
Minusta koko boikotti on turha ajatus. Ymmärrän, että käsikirjoitus on kovan työn takana, mutta valtavasti energiaa tuhraantuu taistelussa kustantajia vastaan. Mielestäni se on täysin turhaa.
Sen sijaan arvostelen joitakin kustantajia nimekkäiden kirjailijoiden nimillä ratsastamisesta. Sinustako uusi Päätalo? Sinustako uusi Outsider? Ei tule.
Uusille kyvyille luodaan helposti harha, että hän on uusi Päätalo tai Outsider. Tässä mennään pahasti metsään.
Pitäisi ehkä keskittää voimansa uuteen käsikirjoitukseen ja miettiä, että missä olisi parannettavaa. On tyypillistä, että palautetta ei saa helposti mistään. Tapani Baggella oli hyvä ohje: Yritä jotain muuta kirjoittamista. Kyllä jostain aukeaa tie.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1394329- 892079
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152051Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi661795Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541502Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1401491VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041375- 741276
- 981221
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1181090