Minä vuonna purettiin tuo Keräsen Shellinä tunnettu (viimemmäksi taisi olla Kekäläisellä) huoltoasema? Siinä Laakkosen viereisellä tontillahan tämä sijaitsi. Onko kenelläkään muistikuvaa? 90-luvun puolta se joka tapauksessa oli.
Kuka muistaa Keräsen Shellin?
Kenmuistaa
78
2658
Vastaukset
Muistan hyvinkin. Eihän tuosta kovin kauan ole. Vain parikymmentä vuotta. Muistattekos Shellin, joka oli Rautayhtiön takana Moisionkadun varrella? Samassa rakennuksessa oli Kotibaari, josta sai todella maistuvia munkkeja kahvin kanssa. Maire oli myymässä. Taisi olla 60-lukua ja ehkä 70-luvun alkua. Nyt on Villus Shellin paikalla. Vastapäätä Shelliä Moisionkadun varrella oli Pyörteen Aunen ja Oivan navetta lehmineen ja talli hevosineen. Nyt navetan, tallin ja asuinrakennuksen paikalla on Osuuspankin sisäpiha. Kesäisin lehmät olivat laitumella Kaarisillan luona Lieksanjoen rannalla. Se oli maalaiselämää keskellä Lieksan kauppalaa! Toki kauppalan alueella pidettiin myös hevostalleja vielä 60-luvullekin saakka. Hevoset olivat työhevosia.
- kuusikymppinen
Kamerat oli olemassa. Harmi kun noistakaan rakennuksista ei taida olla olemassa yhtään valokuvaa? Mopoon ostin bensaa Moisionkadun Sellistä ja se oli 70-lukua.
kuusikymppinen kirjoitti:
Kamerat oli olemassa. Harmi kun noistakaan rakennuksista ei taida olla olemassa yhtään valokuvaa? Mopoon ostin bensaa Moisionkadun Sellistä ja se oli 70-lukua.
Omassa kuvakokoelmassani on runsaasti ilmavalokuvia. Löysin niistä kuvan vuodelta 1953, jossa Moisionkadun Shelliä ei vielä ole. Kuva, jossa rakenteilla oleva Shell jo näkyy on otettu vuoden 1955 jälkeen, koska vesitorni on jo valmis. Huomioitavaa on, että kyseinen rakennus oli tontilla vinottain noin 45 asteen kulmassa. Korkeammassa osassa oli kaksi suurta ovea risteykseen päin ja matalammassa rautakaupan puolella olevassa osassa olivat konttori ja mainittu Kotibaari.
- Brahea
kuusikymppinen kirjoitti:
Kamerat oli olemassa. Harmi kun noistakaan rakennuksista ei taida olla olemassa yhtään valokuvaa? Mopoon ostin bensaa Moisionkadun Sellistä ja se oli 70-lukua.
Moisionkadun shellin oven luota on itsellä yks foto tallessa.
Muistan Keräsen Shellin ja sen lähellä oli kioski josta kerran ostettiin jäätelöt yhden Veken kanssa kun menimme soittokunnan harjoituksiin yli 30 asteen pakkasella. Eipähän sulanut annos käsiin.
Siellä toisella Shellillä oli sellainen keilapeli jolla voitti muistaakseni tupakkiaskin jos sai kaikki keilat nurin.Muistan Keräsen Shellin ja sen lähellä oli kioski josta kerran ostettiin jäätelöt yhden Veken kanssa kun menimme soittokunnan harjoituksiin yli 30 asteen pakkasella. Eipähän sulanut annos käsiin.
Siellä toisella Shellillä oli sellainen keilapeli jolla voitti muistaakseni tupakkiaskin jos sai kaikki keilat nurin.- kuusikymppinen
Facebookista löytyy sellainen sivu kuin Valokuvia Lieksasta. Laittakaa noita historiallisia kuvia sinne kaikkien iloksi. Mukava katsella ja muistella. Paperikuvat voi helposti skannata monitoimilaitteella ensin tietokoneelle ja siitä sitten ladata ne nettiin. Alle viidelläkympillä saa nykyisin noita monitoimilaitteita. Kaiken lisäksi skannatun kuvan laadussa ei huomaa skannaksen jälkeen minkäänlaista laadun heikkenemistä. Tällä palstalla ei saa merkkiä mainostaa, mutta ainakin yhden edullisen ja hyvän monitoimilaitteen merkki alkaa E-kirjaimella.
- Kenmuistaa
Mutta kiinnostaa edelleen se Keräsen Shellin purkamisvuosi. Onko tietoa?
Tuosta Moisionkadun Shellistä kaivattiin kuvia. Tämän löytyi netistä, ihan lähialueen tutuilta harrastesivuilta. Tuo on muutenkin mielenkiintoinen sivusto selailla esim. vanhoja kuvia.
Keräsen Shellin muistan hyvin. Huollatin siellä autonani ainakin 80-luvun alkupuolella. Olisiko purkuvuosi ollut joskus tuon vuosikymmenen aivan lopussa, tai 90-luvun alussa??
http://kainuunmobilistit.fi/kuvagalleriat/vanhoja-kuvia-huoltoasemat-uusi-kansio-1-2-2017/shell-lieksa/- kuusikymppinen
Kiitos linkistä! Tuohon pihaanhan sitä tuli ajettu käytetyllä Solifer Export -mopolla, joka oli ostettu Esa-Takomosta. Tankki täyteen bensaa, maksu kassalle käteisellä - korteista ei ollut tietoakaan.
Ja taas matka jatkui Lieksan raiteilla. Tuonaikuiset mopot olivat kesyjä. Nykymopedien tehot tuntuvat käsittämättömiltä niihin verrattuna. kuusikymppinen kirjoitti:
Kiitos linkistä! Tuohon pihaanhan sitä tuli ajettu käytetyllä Solifer Export -mopolla, joka oli ostettu Esa-Takomosta. Tankki täyteen bensaa, maksu kassalle käteisellä - korteista ei ollut tietoakaan.
Ja taas matka jatkui Lieksan raiteilla. Tuonaikuiset mopot olivat kesyjä. Nykymopedien tehot tuntuvat käsittämättömiltä niihin verrattuna.Sieltä ostettiin bensiiniä mopoon ja katsottiin tarkkaan että myös täyttöletku tuli tyhjäksi. Siinä sai muutaman tipan ylimääräistä.
- lieksalainen.mittarilla
rotestimökinpoika kirjoitti:
Sieltä ostettiin bensiiniä mopoon ja katsottiin tarkkaan että myös täyttöletku tuli tyhjäksi. Siinä sai muutaman tipan ylimääräistä.
Nykyisinkin jotkut vielä nostelevat bensaletkua vaikka ei sieltä tule ylimääräistä kun paine naksahtaa poikki! Joskus tekisi mieli sanoa että jos kiipeät tuonne mittarinpäälle ja väännät vielä kierteelle sitä letkua jos sattuisi vielä pari tippaa tulemaan! On se nuukuus huipussaan!
lieksalainen.mittarilla kirjoitti:
Nykyisinkin jotkut vielä nostelevat bensaletkua vaikka ei sieltä tule ylimääräistä kun paine naksahtaa poikki! Joskus tekisi mieli sanoa että jos kiipeät tuonne mittarinpäälle ja väännät vielä kierteelle sitä letkua jos sattuisi vielä pari tippaa tulemaan! On se nuukuus huipussaan!
Se olikin silloin kun piti käsipumpulla pumpata täyteen se bensiininannostelija.
rotestimökinpoika kirjoitti:
Se olikin silloin kun piti käsipumpulla pumpata täyteen se bensiininannostelija.
Näinhän se meni. Lasiseen annostelijaan pumpattiin sopiva määrä sekoitettua bensiiniä, jonka määrä näkyi lasin läpi. Kun sopiva määrä bensaa oli annostelijassa, se laskettiin pistooliletkun kautta mopon tankkiin. Tottakai letkukin piti saada tyhjäksi ja se tapahtui nostamalla letkua. Annostelijassa ei ollut painetta, vaan bensa virtasi omalla paineellaan.
- jongunjokelainen
kuusikymppinen kirjoitti:
Kiitos linkistä! Tuohon pihaanhan sitä tuli ajettu käytetyllä Solifer Export -mopolla, joka oli ostettu Esa-Takomosta. Tankki täyteen bensaa, maksu kassalle käteisellä - korteista ei ollut tietoakaan.
Ja taas matka jatkui Lieksan raiteilla. Tuonaikuiset mopot olivat kesyjä. Nykymopedien tehot tuntuvat käsittämättömiltä niihin verrattuna.Vai oli Solikka tehoton? Minä ostin -61 syntyneenä Solifer Exportin koneistamon Kivivaaran alku Navetasta ja kun laittelin pyörän pinnat ,valot. Oli Laura merkkinen moottori 59cc eli vähän isompi ja viritetty viimesin päälle.Bensan imut oli siitä kiekosta olevan reiän kautta,minun oli lohkaistu ja hiottu neljänns kampiakselin kyljessä olevasta pois ja polttoaineen kulutus oli sitä mukaa ettei Limsapullollisela kaus päässyt . Jote kaikki Shell ym,huoltamot piti suunnitella matkan varrelle,penkin alla oli muovinen pikkupullo ja salavipu ettei kaasari saanut ilmaa kun Poliisit ihmetteli kulkua. Nopeus mitattiin kolmen henkiläauton mittarin mukaa joista WW-1200 ei pysynyt kun perässä,se oli teistä riippuen 135-145 km/h. Vääntö oli eturatas 10 piikki taka28 piikki,aikuiset miehet yritti pikitiehen painamalla saada sammumaan vaan ei onnistuneet ikinä. Mätäsvaaran tie Viekistä oli mäkeä,mutkaa mutta kaks päällä ohittelimme autoja. Myös SM- Solifer sai pitkän keulan ,rattaat etu 10 taka 86 piikkiset moottoripyörän renkailla silti kulki yli 70km/h, eli saman mihin paras Pappa tunturi. Totuus oli jos polkimet ei ollu Mopo vaan Moottoripolkupyörä,siinä ei virkavalta löytänyt vastausta,meillä oli Mopon kilvet ja SM .ssä oli lisätty viides vaihde joka salattiin. Oli ihan pakko kertoa ettei nykyiset Liettuan mopot jotka kulkee 160km/h ole maan kaato ihme. Vaan Lieksassa oli nopeimmat Mopot ja hatarimmat Maitolaiturit.
Oikein hyvä kuva Moisionkadun Shellistä. Oikealla näkyvät rakennukset on purettu ja niiden paikalla on nyt terveyskeskuksen pysäköintialue. Kotibaarin ikkunat näkyvät kuvan vasemmassa reunassa. Baari oli lyseolaisten suosiossa läheisyytensä takia. Minäkin kävin siellä monet munkkikahvit nauttimassa 60-luvun alkuvuosina.
- entinen.volkkari.mies
Eikös jutun pitänyt koskea Keräsen selliä. Itse asioin aikoinaan päivittäin kahviossa, kaveri vainaa oli siellä autonasentajana .
Kymmeniä vuosia sitten autoja oli vähän, mutta huoltoasemia paljon. Lieksassakin oli ainakin seitsemän polttoaineita myyvää huoltoasemaa ja niiden päälle vielä useita autokorjaamoita. Nyt on autoja paljon, mutta huoltoasemia ei juuri ollenkaan.
Yläkylän Shell -huoltamon historia on lyhyt. Taisi olla toiminnassa vain kymmenisen vuotta, kun se lopetettiin kannattamattomana parikymmentä vuotta sitten. Kauppias Kekäläinen muutti Joensuuhun autokauppiaaksi. Alakylän Shell oli kuitenkin toiminnassa yli kaksikymmentä vuotta.- Lukekaakysymys
Huom! Kyse oli Keräsen shellistä eikä iän ikusesta Myyryn shellistä josta wanha jaksaa vatoa joka vuosi.
- unohdettu.Keräsen.shell
Keräsen shell oli lyhytaikainen ilmiö eikä moni lieksalainen ehtinyt tietääkään sellaisen olemassaolosta Vehkakankaalla. Asema taisi olla jopa liian syrjässä "pelipaikoilta". Kekäläinenkään ei saanut toimintaa piristymään ja homma kuihtui käsiin. Moisionkadun shell oli vilkas paikka ja sen takia se on täälläkin kirjoittamisen arvoinen.
No ei nyt ihan niin syrjässä ollut. Mönninkadun ja Pielisentien välissä, Autotalo Laakkosen viereisellä tontilla keskustaan päin, oli sen tarkka sijainti. Aivan yhtä hyvä kauppapaikka kuin nykyisellä ABC asemalla. Unohdettu voi nyt hyvinkin olla. Enemmän nämä, mitkä tahansa muistelut, ovat kirjoittamisen arvoisia, kuin jotkut muut jutut aiheita mainitsematta.
Aikakausi huoltamoiden suhteen eli tuolloin kuitenkin hyvin suurta murrosta. Itsepalveluhuoltamot olivat tulossa muotiin, ja kaikkialla Suomessa lakkautettiin sadoittain kannattamattomia huoltoasemia. Se oli sitä Sulo Vilenin aikaa, ja tankki täyteen.
Ketä kiinnostaa käyttää ajastaa varttitunti nostalgiaan, niin voi katsella ylen seuraavan reportaasin 1930-luvulta aina uuden vuosituhannen alkupuolelle. Se valaisseen aika hyvin ajanjaksonsa kehitystä näiden huoltamoiden kannattavuudesta ja syistä miksi moni ei, yrittäjän kyvyistä riippumatta, enää menestynyt.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/12/13/entisajan-huoltoasemilla-autoilija-oli-kuin-kuningas
Shellillä taisi toimia myös Vatupassi konevuokraamo.
- etelästä
Kävin nuorena pelaamassa shellin kahvion kolikkopeliä joitain kertoja. Ostin kai jonkun limpparinkin sieltä. Joku avaruuspeli taisi olla. Mummo ja ukki asuivat lähistöllä ja tasku rahoja sinne tuhlailin. Samoin kun tien toisellapuolella olleeseen asuntovaunukioskiin. vuotta en muista, mutta olisikohan ollut 80luvun lopulla tai 90 luvun alussa. Hiljainen paikka oli muistini mukaan aina.
- se.oli.silloin
Hiljaista seutua oli silloin. Se takia ei menestynyt. Oli huomaamattomassa paikassa poissa kantatien varrelta. Kioskin nimi oli Kätevä. Sekin lopetti toimintansa Shellin jälkeen parikymmentä vuotta sitten. Nyt mopopojat ja pakoputkettomat bemarit pitävät hiljaisuuden poissa, kun käyvät kääntymässä ABC:n pihassa ajaessaan sataman ja ABC:n väliä päivät, illat ja yöt.
- Pysyvästientinenlieksa
Keräsen Shellillä oli ihan hyvä meininki. Kahvilla tuli käytyä lähes päivittäin ja kolikkopelit tuli tutuksi. Pesupaikka ja huolto ok. Tankattuakin siellä tuli muun asioinnin yhteydessä. Onko totta ettei olis ollu kun n. 10v🤔 mielestäni selvästi kauemman aikaa..
Pitikö sitä Pertti Keränen, tunsin joskus sen nimisen kaupallisen kaverin.
- minä.muistan
Olet jyvällä. Virpin muistan hyvin hyvällä.
- ääääääääääääää
minä.muistan kirjoitti:
Olet jyvällä. Virpin muistan hyvin hyvällä.
Ei ole ollenkaan jyvällä etkö tajuu tupponen
- muistan.molemmat
Kyllä koko nimi oli Shell Urpo Keränen ja häntä sanottiin tuttavallisesti Keräsen Selliksi. Muistanette myös Veijo Esson.
- miesneiti.kassalla
Olisiko ollut neiti Risto Keräsen veli. Risto oli töissä Säästöpankissa kassaneitinä. Risto oli mies, vaikka oli kassalla töissä.
- Lieksa
miesneiti.kassalla kirjoitti:
Olisiko ollut neiti Risto Keräsen veli. Risto oli töissä Säästöpankissa kassaneitinä. Risto oli mies, vaikka oli kassalla töissä.
Tämän kassaneidin kanssa tuli joskus asioitua.Vieläköhän on pankki alalla.
miesneiti.kassalla kirjoitti:
Olisiko ollut neiti Risto Keräsen veli. Risto oli töissä Säästöpankissa kassaneitinä. Risto oli mies, vaikka oli kassalla töissä.
Täällä Syvässä Etelässä on pankkien asiakaspalvelussa enemmän miehiä kuin naisia.
kamuttaja kirjoitti:
Täällä Syvässä Etelässä on pankkien asiakaspalvelussa enemmän miehiä kuin naisia.
Vielä 60-luvulla pääsi keskikoulun ja kaksivuotisen kauppaopiston käynyt nuorimies suoraan pankinjohtajaksi ja kansalaiskoulun käynyt nuori kauppakoulun käynyt merkanttimies pankkivirkailijaksi, josta myöhemmin yleni pankinjohtajaksi. Luokkakaverini Reijo pääsi pankinjohtajaksi maaseutukuntaan kauppaopiston jälkeen kun minä jatkoin keskikoulusta lukioon. Kauppaopisto toimi tuolloin Sarkalassa.
Lieksan Osuuspankissakin oli vielä jokin vuosikymmen sitten apulaispankinjohtajanimikkeellä kaksi kansakoulun ja kauppakoulun käynyttä merkanttia J. ja H. Minä pakersin lukion jälkeen vierlä kuusi vuotta opiskelujen parissa.
Myös teollisuuslaitoksissa merkonomikoulutusta arvostettiin. Pankakosken tehtaallakin henkilöstöpäällikön tehtäviä hoiti pitkä aikaa merkonomikoulutuksen saanut henkilö. Myöhemmin kyseisen koulutuksen arvostus laski ja työilmoituksissa saattoi lukea, että "otetaan töihin reipas poika tai merkonomi".
Kauppaopiston käyneet naiset pääsivät yleensä vain kassatyöntekijöiksi pankkeihin tai kauppaliikkeisiin.- merkonomin.lapsi
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Vielä 60-luvulla pääsi keskikoulun ja kaksivuotisen kauppaopiston käynyt nuorimies suoraan pankinjohtajaksi ja kansalaiskoulun käynyt nuori kauppakoulun käynyt merkanttimies pankkivirkailijaksi, josta myöhemmin yleni pankinjohtajaksi. Luokkakaverini Reijo pääsi pankinjohtajaksi maaseutukuntaan kauppaopiston jälkeen kun minä jatkoin keskikoulusta lukioon. Kauppaopisto toimi tuolloin Sarkalassa.
Lieksan Osuuspankissakin oli vielä jokin vuosikymmen sitten apulaispankinjohtajanimikkeellä kaksi kansakoulun ja kauppakoulun käynyttä merkanttia J. ja H. Minä pakersin lukion jälkeen vierlä kuusi vuotta opiskelujen parissa.
Myös teollisuuslaitoksissa merkonomikoulutusta arvostettiin. Pankakosken tehtaallakin henkilöstöpäällikön tehtäviä hoiti pitkä aikaa merkonomikoulutuksen saanut henkilö. Myöhemmin kyseisen koulutuksen arvostus laski ja työilmoituksissa saattoi lukea, että "otetaan töihin reipas poika tai merkonomi".
Kauppaopiston käyneet naiset pääsivät yleensä vain kassatyöntekijöiksi pankkeihin tai kauppaliikkeisiin.Sillä tavalla sitä halveksitaan vähemmän koulunkäyneitä. Luuletko olevasi parempi ihminen kun olet käynyt koulua rikkaat vanhemmat koulutti. Jotkut on syntyneet köyhiin perheisiin eikä kultalusikka suussa.Onneksi olkoon korkeasta koulutuksesta ja hyvästä osasta elämässä.
- selvää.tekstiä
merkonomin.lapsi kirjoitti:
Sillä tavalla sitä halveksitaan vähemmän koulunkäyneitä. Luuletko olevasi parempi ihminen kun olet käynyt koulua rikkaat vanhemmat koulutti. Jotkut on syntyneet köyhiin perheisiin eikä kultalusikka suussa.Onneksi olkoon korkeasta koulutuksesta ja hyvästä osasta elämässä.
Kirjoituksessa arvostettiin merkonomikoulutusta, koska sen turvin pääsi korkeisiin virkoihin. Totta on, että merkonomeja koulutettiin liikaa ja tutkinnon arvostus putosi rajusti. Samoin kävi monille muillekin tutkinnoille. Esimerkkinä vaikka teknikko. Ryhdyttiin kouluttamaan hyvin monien alojen teknikoita, kuten vaikkapa kukkaisteknikkoita tai kotitalousteknikoita jne. Tekniikka -sana unohdettiin kokonaan ja teknikkokououtus kärsi inflaation.
- pitäisi.olla.selvää
selvää.tekstiä kirjoitti:
Kirjoituksessa arvostettiin merkonomikoulutusta, koska sen turvin pääsi korkeisiin virkoihin. Totta on, että merkonomeja koulutettiin liikaa ja tutkinnon arvostus putosi rajusti. Samoin kävi monille muillekin tutkinnoille. Esimerkkinä vaikka teknikko. Ryhdyttiin kouluttamaan hyvin monien alojen teknikoita, kuten vaikkapa kukkaisteknikkoita tai kotitalousteknikoita jne. Tekniikka -sana unohdettiin kokonaan ja teknikkokououtus kärsi inflaation.
Kun merkonmikoulutuksen arvostus alkoi laskea, ryhdyttiin korostamaan tutkintoa sanalla ylioppilas eli yo-merkonomi, jos ylioppilastutkinto oli suoritettuna. Yo-merkonomi -nimike ei ole kuitenkaan mikään virallinen oppiarvo, vaan ylioppilashatusta vetäisty. Voisihan joku nimittää itsensä vaikka yo-teknikoksi, jos molemmat tutkinnot on suoritettu.
- muistelua
Kansantaiteija Jaakko Teppo kertoi eräässä sketsissään, kotikylänsä pankinjohtajan olevan koulutukseltaan ylioppilas-narkomaani. Melkoinen titteli sekin.
Mihinkä lokeroon allekirjoittanut laitetaan kun olen työn ohella lukenut itseni metallipuolen työteknikoksi?
- näin.on.määritelty
Työteknikoita valmistuu erään kaupallisen koulutuksenjärjestäjän kursseilta. Virallinen tutkinto, jonka nämä henkilöt suorittavat on nimeltään tekniikan erikoisammattitutkinto ja siitä valmistuneet käyttävät työteknikko-nimikettä ikään kuin markkinointinimikkeenä. Tekniikan erikoisammattitutkinto on toisen asteen ammatillinen lisäkoulutus.
näin.on.määritelty kirjoitti:
Työteknikoita valmistuu erään kaupallisen koulutuksenjärjestäjän kursseilta. Virallinen tutkinto, jonka nämä henkilöt suorittavat on nimeltään tekniikan erikoisammattitutkinto ja siitä valmistuneet käyttävät työteknikko-nimikettä ikään kuin markkinointinimikkeenä. Tekniikan erikoisammattitutkinto on toisen asteen ammatillinen lisäkoulutus.
86-89 Tietomies niminen koulu koulutti työteknikoita, nykyään lie nimellä Rastor. Ei ole ihan läpihuutojuttu, metrin korkuinen pinkka oli koulutusmateriaalia. Koneenpiirustusta kolme vuotta, projektio ja levitysoppia ym. Kertauskurssit kolmena keväänä Helsingin teknisellä oppilaitoksella. Siinä oli työn ohella tarpeeksi tekemistä. Työnantaja korvasi puolet opiskelukuluista ja antoi aina viikon palkallista vapaata kertauskursseille.
- oikeita.ammattilaisia
rotestimökinpoika kirjoitti:
86-89 Tietomies niminen koulu koulutti työteknikoita, nykyään lie nimellä Rastor. Ei ole ihan läpihuutojuttu, metrin korkuinen pinkka oli koulutusmateriaalia. Koneenpiirustusta kolme vuotta, projektio ja levitysoppia ym. Kertauskurssit kolmena keväänä Helsingin teknisellä oppilaitoksella. Siinä oli työn ohella tarpeeksi tekemistä. Työnantaja korvasi puolet opiskelukuluista ja antoi aina viikon palkallista vapaata kertauskursseille.
Hyvin on työnantaja suhtautunut koulutukseen! Uusia puolentoista vuoden pituisia kursseja näkyy alkavan eri puolilla Suomea loppuvuodesta ja kestävän vuoden 2020 kevääseen. Tutkintonimikkeinä ovat joko tekniikan erikoisammattitutkinto tai teollisuusalojen työnjohdon erikoisammattitutkinto, joista on helppo jatkaa suorittamaan koko työteknikon koulutus.
Ei ole epäilystäkään etteikö tällaisen kolmivuotisen koulutuksen suorittaneista tule oikeita tekniikan ammattilaisia!
- Tyhmätkanssaihmiset
Olenhan käynyt kouluja paljon. Tiedän kaikesta kaiken,vähättelen varsinkin wikipediaa kun typerät ihmiset kirjoittavat huuhaata sinne. Kyseenalaistan myös toisten tietämyksen tällä foorumilla ja sotken aloitujset omalla ketjulla vastaamatta kysymykseen sillä olen wanhalieska.
- uusilieska
nokka umpeen räkätti
- paljon.historiaa
On hyvä, että keskustelu rönsyilee. Siinä se on tämän palstan suola. Aloituksena voisi olla myös: "milloin Rauma-Repolan toimitalo purettiin samalta seudulta kuin Keräsen shell?"
- lieksalainen.merkonomi
Wanha_leksalainen ei näy tietävän kuina kauan menee merkonomiksi opiskellessa vuodet heittää. Eikä sinne päässyt jos ei ollut hyvät todistus ja selvinnyt päästökokeista. Jos halveksii muita niin pitää halveksia faktojen mukaan eikä mielikuvituksen, sanoo lieksalainen merkonomi. Jutellaan aiheesta kun seuraavan kerran kaupassa nähdään.
Kukaan ei usko sinua merkonomiksi, koska kirjoitustaitosi on todella surkea. Suomen kielen kieliopin taidoillasi tuskin olisit selvinnyt mainitsemistasi "päästökokeista". Olet saanut neljälle riville kymmenisen virhettä. Kauppaopistossa sinulle olisi opetettu myös suomen kieltä ja kirjoittamista.
Tälläkin palstalla on kirjoitellut monen alan oppineita, mutta useat niistä ovat paljastuneet huijareiksi heidän tekstejään lukiessa.
Kaikkihan tietävät, että merkantiksi opiskelu 60-luvulla kansakoulupohjalta kesti kaksi vuotta. Merkonomiksi opiskelu kesti keskikoulun käyneeltä kaksi vuotta ja ylioppilaalta yhden vuoden. 1970-luvulla kauppaopisto muuttui kolmivuotiseksi ja ylioppilailta kaksivuotiseksi. Ei näissä tiedoissa pitäisi olla kellään mitään ihmettelemistä halveksimista tai epäselvää.
- lieksalainen.merkonomi
Etkö tiedä että merkantti ja merkonomi on eri asia. Jos et nii ole hiljaa äläkä nolaa itseäsi enempää. Vuodet heittää edelleen.
lieksalainen.merkonomi kirjoitti:
Etkö tiedä että merkantti ja merkonomi on eri asia. Jos et nii ole hiljaa äläkä nolaa itseäsi enempää. Vuodet heittää edelleen.
Ei kukaan ole missään väittänyt, että merkantti ja merkonomi ovat sama asia. Taidat olla kouluja käymättömänä vielä lukihäiriöinenkin. Nyt tiedän, että sinä olet se puutaheinää inttäjä entiseltä nimimerkiltään "Pomppas", joka vänkyttää vastaan kaikissa asioissa.
Sinun kannattaa lukea kirja "KAUPPAOPETUKSESTA LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEKSI", niin tiedät kuinka kauan kaupalliset koulutukset ovat kestäneet ja kestävät. Vanhan lieksalaisen tiedot pitävät paikkansa.- lieksalainen.merkonomi
Kieppula kirjoitti:
Ei kukaan ole missään väittänyt, että merkantti ja merkonomi ovat sama asia. Taidat olla kouluja käymättömänä vielä lukihäiriöinenkin. Nyt tiedän, että sinä olet se puutaheinää inttäjä entiseltä nimimerkiltään "Pomppas", joka vänkyttää vastaan kaikissa asioissa.
Sinun kannattaa lukea kirja "KAUPPAOPETUKSESTA LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEKSI", niin tiedät kuinka kauan kaupalliset koulutukset ovat kestäneet ja kestävät. Vanhan lieksalaisen tiedot pitävät paikkansa.Sehän sinulle antaakin pilkata vähemmän kouluja käyneitä. Ole sinä moninikki kieppula wanha kamuttaja pankkolainen nyt jo hiljaa kun et kerran tiedä mitään. Ole iloinen kun olet syntynyt rikkaaseen perheeseen jotka käyttää penskoillaan koulua rahan voimalla kun lahjat puuttuu.
lieksalainen.merkonomi kirjoitti:
Sehän sinulle antaakin pilkata vähemmän kouluja käyneitä. Ole sinä moninikki kieppula wanha kamuttaja pankkolainen nyt jo hiljaa kun et kerran tiedä mitään. Ole iloinen kun olet syntynyt rikkaaseen perheeseen jotka käyttää penskoillaan koulua rahan voimalla kun lahjat puuttuu.
Kuuleppas kun setä selittää sinulle hieman tosiasioita!
Ei tarkoita, että olisi rikkaasta perheestä, jos on käynyt kouluja.
Ei rahalla väkisin kouluja käydä kovin pitkälle, jos ei ole "päätä".
En tiedä miten paljon on kouluja käytävä merkonomiksi, koska en ole merkonomi, joten siihen en ota kantaa.
Ei tällä ole kukaan pilkannut ketään, joten rauhoita mielesi.
Äläkä sotke taas mielessäsi meitä kaikkia samaksi henkilöksi.
Kun minä kirjoitan, niin siinnä lukee Kamuttaja.
Minutkin on mainittu yllä olevissa viesteissä. Lieksalainen merkonomi, en lähde kiistelemään kanssasi, koska se ei johda mihinkään. Olet ärsyttänyt itsesi vähäisten asioiden takia jo raivon partaalle. Eiköhän se jo riitä sinulle.
Olen täällä joskus kirjoittanut, että olen syntynyt 1940-luvulla köyhään kontiolahtelaiseen perheeseen ja muuttanut vanhempieni mukana 40-luvun lopulla Lieksan kauppalaan. Olen myös kirjoittanut, että kansakoulussa olin opettajani kiusaama syntyperäni takia. Onneksi pyrin ja pääsin neljänneltä luokalta 1950-luvun loppupuolella oppikouluun eli Lieksan yhteislyseoon, jossa minua ei kukaan kiusannut.
Ylioppilaskirjoitusten ja varusmiespalveluksen jälkeen pääsin opiskelemaan opintolainan turvin Tampereelle. Jatkoin opintojani myöhemmin Helsingissä ja Joensuussa. Lyhyitä harjoittelujaksoja 1960-luvun lopulla työskentelin myös Lieksassa.
Sain työpaikan suuresta maailmanlaajuisesta yhtiöstä, jonka eri kohteissa työskentelin eläkeikään saakka. Eläkettä olen saanut nauttia jo kymmenisen vuotta ja ikä lähenee kovaa vauhtia kahdeksaakymmentä.
Tunnen useita merkonomeja, jotka saivat hyvän työpaikan jo 60-luvun puolivälissä eli silloin kun minä vasta aloittelin opiskelua. Merkonomikoulutus oli silloin korkealle arvostettu. Minua kiinnosti kuitenkin tekninen ala. Kauppaopisto olisi ollut omassa ”kylässä”, mutta kaupanala ei silloin oikein sytyttänyt.
Saavuttaakseen haluamansa ammatin tai työtehtävän, on muistettava kolme tärkeää asiaa, jotka ovat koulutus, koulutus ja koulutus - olipa ala mikä tahansa. Rahaakin toki tarvitaan ja kouluttautumiseen sitä on Suomessa edullisesti saatavilla. Hyvin tärkeää opiskelun etenemisessä ovat motivaatio ja into.- hauska.palsta
Tää ketju vois olla nimeltään vaikka: Kuinka hyvät mahdollisuudet olisi työskennellä merkonomina Lieksassa? Vieläkö Keräsen Shell hakee työntekijöitä, vai meneekö ne kaikki pankinjohtajiksi..
- EGOnomi
Nykyään pitää olla vähintään ekonomi, jotta pääsee samoille työpaikoille kuin 50- ja 60-luvuilla merkonomi. Onhan toki ekonomeja koulutustaan vastaamattomissa töissä Lieksassakin. Esimerkkinä ATK-tukihenkilönä.
- hauska.palsta
Lieksassa taitaa edelleen riittää se, että tuntee oikean henkilön tai on sille sukua. Tie aukeaa.. todistuksia ei tarvita.
- liekarasse
Keräsen Shellin muistavat ne lieksalaiset, jotka sen huoltoaseman toiminta-aikaan asuivat tai vierailivat Lieksan keskustassa.
- kaukana.keskustasta
Keräsen Shell ei ollut keskustassa, mikä tuohon aikaan tarkoitti silloisen Sokoksen ja Sarkalan seutua. Kyseinen Shell sijaitsi Vehkakankalla hieman ennen mökkikylää.
- kärttyisää-oli
Minusta parasta tuossa huoltamossa oli että se lopetettiin!
- ekonoomi
Kyllä on mitätönkoulutus kamuttajalla kun ei ole etes merkonomi. Puheista päätellen on lukenut paljon ja on kova koulutus mutta ei ole jätkä etes merkonomi. Saisi hävetä ja pittää turpasa kiinni kun minä olen sentään ekonoomi.
Minulle viisasteli eräs sukulainen että ethän sinä ole edes ylioppilas kun kerroin sotilasarvokseni reservin Vänrikki.
- kuuluu.aloitukseen
Oli siellä Hattuvaarassa hiviä ja lakkoja. Mustikkaakin poimittiin. Viisikon baarissa sitten leuhkittiin kalansaaliilla. Maukkaimmat ahvenet sitä ongittiin suonsilmästä. Ei kerenny syötti kun veden pinnan alapuolell, niin jo oli musta kyrmyniska kiinni. Mukavaa oli, ja maukastakin!
Olen tuolla Hämeessä käynyt yhden soistuneen lammen rannalla, jossa tosiaan suonsilmästä ongitaan ahvenia.
Ovat isoja, ja mustia.
Ukkosella saa parhaiten.kamuttaja kirjoitti:
Olen tuolla Hämeessä käynyt yhden soistuneen lammen rannalla, jossa tosiaan suonsilmästä ongitaan ahvenia.
Ovat isoja, ja mustia.
Ukkosella saa parhaiten.Tämä on sikäli mielenkiintoinen havainto, että on Ahti antanut ja ottanutkin. On se tuo järvi täällä, ja meri toisaalla vahvaa meille pienille antava ja ottava tahtiinsa laineitten.
Ukkonen on kiehtova luonnon näytelmä.
- vieläkin.kuuluu
Äidin kummin sedän nappurin pojan tulevalle emännälle kantoi postia muuan kustaa. Ajoi joskus aloituksessa mainitun huoltsikan ohi reitillään. Tais olla joku Pyynyn Union jossain.. miettikääpä sitä. Ja, purettu on!! Joskus.
- entinen.volkkari.mies
Insinööri se ja se, ei se mitään kuhan oot muuten terve.
- Tämäkään.ei.kuulu
Sarkasmikin menee yli tällä palstalla. Olen seurannut keskustelua ja odottanut, saako aloittaja vastausta. Maan ja taivaan väliltä on kaikkein muuta kirjoiteltu. Vielä pari
ennenkuulumatonta kommenttia maahanmuuttajista & amisbemareista, niin alkaa olla peruslieksalainen ketju nipussa 🤗😁😂- Oppia.ikä.kaikki
Nytpä mainitsit Lieksan palstalla ennenkirjoittamattomat sanat. Maahanmuuttaja ja amisbemari. Eipä ole noita sanoja täällä vielä käytettykään. Ehkä niistäkin aletaan vielä kirjoittaa. Joskus. Lieksa on hieman syrjässä sivistyksen poluilta ja uusimmat tiedot tulevat paikkakunnalle pääkaupunkiseudulla asustelevan lieksalaisen jälkikasvun vieraillessa mummolassa.
Oppia.ikä.kaikki kirjoitti:
Nytpä mainitsit Lieksan palstalla ennenkirjoittamattomat sanat. Maahanmuuttaja ja amisbemari. Eipä ole noita sanoja täällä vielä käytettykään. Ehkä niistäkin aletaan vielä kirjoittaa. Joskus. Lieksa on hieman syrjässä sivistyksen poluilta ja uusimmat tiedot tulevat paikkakunnalle pääkaupunkiseudulla asustelevan lieksalaisen jälkikasvun vieraillessa mummolassa.
Puuttuu vielä Kaarisilta ja Reunatie ;-))
- Eräs.vaan
No vastataanpa jotta se purettiin 1992. Ei ole mistään tarkistettu tieto. Saadaanpahan tästäkin joku inttely aikaan. Varmistaminen vaatisi varmaan joidenkin arkistojen kaivelemista. Netistä ei kyllä taida mitään tietoa tuosta purkuvuodesta löytyä.
- vikipeetikkö
Niin mikä purettiin Reunatiekö Wikipeti ainakin väittää niin.
- Eräs.vaan
Tarpeettoman purkaminen pitäisi ymmärtää siistimiseksi. Sitten on mahdollisuus antaa olla luonnonmukaisessa tilassa tai rakentaa jotain uutta ja järkevää tilalle. Se järkevä on kyllä melkein mahdotonta joskus tietyissä asioissa. Sanonpa vaan.
- Tuomari.Hurmio
Kuten tästäkin keskustelunavauksesta on todettava seuraavaa, että paikkakunnan historia ja sen monimuotoiset kuviot hersyttävät meissä ihmisissä monimuotoisia tunteita ja muistoja esiin. Keskustelun rönsyilystä sen verran teille, rakkaat lukijat, että se on täysin luonnollista. Tekeehän esimerkiksi mansikkakin rönsyjä levitäkseen. Aivan luontaista ihmistenkin luontoa esimerkkinään käyttävää toimintaa, ja taitapa vahvasti ihminen kuulua luontoon ilman suuria epäselvyyksiä, niin hyvässä kuin pahassa.
Tyyliseikat ja kaunokirjailu eivät niinkään kuulu mielestäni tänne, kuin asioiden selventäminen tai selvitys. Selittäjiä ja esittäjiä, oman, herkän tietävän, itsensä näyttäjiä korostetusti on monessa. Harvassa meistä on asian tietämystä ja toden tulkintaa. Se vaatii aika paljon enemmän kuin tämänkaltainen keskustelumme.
Joku aina toista ärsyttää enemmän kuin toista. Joku on taas toiselle rakkain asia. Toinen taas sitä ei siedä.
Keräsen selli purettiin 199X, ja tämä on vissi tieto.
Sietäkäätte.- varma.tieto
Eipä tuollaisen Keräsen peltikojun nurin laittamista edes purkamiseksi voi sanoa. Rakennuksen purkaminen on isompaa hommaa. Tunnissa Keräsen koju oli nurin ja pellit vietiin saman tien Riihivaaralla. Koju katosi paikalta 26.8.1991 klo 14.52.
varma.tieto kirjoitti:
Eipä tuollaisen Keräsen peltikojun nurin laittamista edes purkamiseksi voi sanoa. Rakennuksen purkaminen on isompaa hommaa. Tunnissa Keräsen koju oli nurin ja pellit vietiin saman tien Riihivaaralla. Koju katosi paikalta 26.8.1991 klo 14.52.
Oletko varma kellonajasta, minun muistiinpanojen mukaan se oli tuntia myöhemmin.
varma.tieto kirjoitti:
Eipä tuollaisen Keräsen peltikojun nurin laittamista edes purkamiseksi voi sanoa. Rakennuksen purkaminen on isompaa hommaa. Tunnissa Keräsen koju oli nurin ja pellit vietiin saman tien Riihivaaralla. Koju katosi paikalta 26.8.1991 klo 14.52.
No. Varmaa varmalla on ainakin hyvin suuri epävarma. Mutta mukavahan sitä on otatella pehmoisilla muistelukuvilla. Pehmoista kovempaa argumenttia ei ole pöytään vielä lyöty. Riihivaaralla kyllä särähti heti Riihivaaralle. Ei pahalla;)
Sen muistan, että tontti kaivettiin syvältä ja puhdistettiin; en tiedä kustannusten maksajaa. Kiinteistötunnus on 422-2-3-29, ja on yleistä kaikille ilmaiseksi saatavilla. Osapitkäksi näkyy taas mielenkiinto näinkin yksinkertaisesta aiheesta taipuvan.
Loppukevennys.
https://www.youtube.com/watch?v=gbQxOMMtqy4- aikaerolle.selitys
varma.tieto kirjoitti:
Eipä tuollaisen Keräsen peltikojun nurin laittamista edes purkamiseksi voi sanoa. Rakennuksen purkaminen on isompaa hommaa. Tunnissa Keräsen koju oli nurin ja pellit vietiin saman tien Riihivaaralla. Koju katosi paikalta 26.8.1991 klo 14.52.
Tuo tunnin aikaero on totta. Talviaikaan siirryttiin tuolloin vaiheittain ja Etelä-Suomesta Lieksaan postiautolla kuljetettava talviaika ei ollut vielä saapunut paikkakunnalle ja täällä paikallinen aika oli vielä kesäajassa. Helsingissä kello oli tuolloin todellakin jo 15.52.
Kävelinpä kerran ko. Shelliltä Kevätniemen lavalle asti. Ja jos se oli auki, niin sillä tanssittiin;)
Lieksakin omaa erämaita.
https://www.youtube.com/watch?v=mYJQAxLXxio&index=1&list=RDmYJQAxLXxio
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 575790
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap263667Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2271921Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281772- 941222
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301177Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel290955Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee50948Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.76889Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35848