Sukupuolen määritteleminen

Kysymys12

Hei,

Minua on askarruttanut tämä trans ja sukupuoli -kysymys ja siihen liittyy asioita, joita minun on vaikea ymmärtää, enkä ole saanut tarpeeksi selkeitä vastauksia. Ajattelin jos täällä olisi joku joka voisi selventää minulle asioita.

Jos nyt aluksi kerron kuinka itse näen sukupuolen. Itselleni sukupuoli on tarkoittanut aina vain fyysistä sukupuolta, eikä mikään tuntemus siihen liity mitenkään. Sukupuoliroolit taas näen aivan turhina, sillä kyllä kukin saa tehdä mitä itse haluaa, eivätkä ne liity sukupuoleen mitenkään. Nainen voi olla raksalla töissä ja mies käydä runoilloissa. Se ei määritä ketään.

Mikä teistä sitten taas määrittää sukupuolen? Monesti kuulee sanottavan, että henkilö voi itse valita sukupuolensa, mutta miten nämä sukupuolet sitten mielestänne eroavat toisistaan? Eli miten määrittelette miehen ja naisen?

137

1816

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kljll

      Minulta on usein kysytty miten tiesin etten ole syntymässäni määriteltyä sukupuolta. Siihen on vaikeaa vastata - sen vain tuntee. Aivan samoin kun sinäkään et pysty psyykkisellä tasolla määrittelemään miksi olet sitä sukupuolta minkä voit tarkistaa housuistasi.

      Sukupuolta ei voi valita, ei transsukupuolinenkaan. Sukupuoli on korvien välissä ja se on siellä jo alunalkaen myös transsukupuolisella. Ongelmana on vaan se että tuo koettu sukupuoli on ristiriidassa fyysisen ulkomuodon kanssa.

      Taitaa olla maailman suurin kysymys että miten määritellä mies ja nainen. Siihen ei taida pystyä kukaan.

      • Kysymys12

        Tätä minä en juuri ymmärrä, kun jos ei voi määritellä onko mies tai nainen, niin miksi edes määritellä itsensä toiseen? Termeillä on aina jokin määritelmä, että mitä ne tarkoittavat. Esim. kun sanon "juomalasi" tai "auto", niin kyllä kaikille tulee mielikuva siitä mitä tarkoitan. Itse en ymmärrä kuinka sukupuolen voi edes psyykkisesti tuntea. Minulle se on vain tämä fyysinen keho jossa olen ja määrittelen itseni mieheksi tämän perusteella.

        Jos mies ja nainen ei tarkoita lopulta mitään, niin miksi lähteä edes määrittelemään itseään kumpaankaan? Nuo termithän voivat vaikka olla tismalleen sama asia, jos ne eivät kerran tarkoita mitään. Miksi ei vain voi tyytyä määrittelemään sukupuoltaan fyysisen kehonsa perusteella? Silloin ne termit tarkoittaa jotain.


      • KatsosSeKäyNäin

        "Taitaa olla maailman suurin kysymys että miten määritellä mies ja nainen. Siihen ei taida pystyä kukaan. "

        Päinvastoin, se on hyvinkin helppo juttu. Katsoo housuihinsa ja jokainen terve ihminen pystyy määrittelemään sukupuolensa.


      • Lisääkö_rautalankaa

        Samassa viestissä vastaus näille parille hölmöläiselle.

        Ensinnäkin kun koettu sukupuoli ja fyysinen ulkomuoto on samaa "paria", ihminen ei koe mitään ongelmaa, eikä pysty edes tajuamaan että jollekin sukupuoliristiriita on ongelma.

        Fyysinen ulkomuoto ei koskaan pysty määrittelemään ihmisen sukupuolta, ei edes kromosomit. Kromosomit vain ohjaavat näiden fyysisten tunnusmerkkien muotoutumista. Lääketiedekin tunnustaa ettei näiden tunnusmerkkien perusteella pysty määrittelemään ihmisen sukupuolta.


      • Kysymys12

        Itselleni ei riitä vastaukseksi, että minä en vain voi ymmärtää asiaa. Olisiko linkata jotain lukemista, että miten lääketiede määrittelee sukupuolen? Minua kiinnostaa, että mistä se silloin määrittyy. Mikä sen lähde on?

        Kai sitten olen hölmöläinen, mutta on vaikea ymmärtää, että miten joku voi kokea olevansa jotain jolle ei ole mitään määritelmää.


      • yutfgiugytf
        Kysymys12 kirjoitti:

        Itselleni ei riitä vastaukseksi, että minä en vain voi ymmärtää asiaa. Olisiko linkata jotain lukemista, että miten lääketiede määrittelee sukupuolen? Minua kiinnostaa, että mistä se silloin määrittyy. Mikä sen lähde on?

        Kai sitten olen hölmöläinen, mutta on vaikea ymmärtää, että miten joku voi kokea olevansa jotain jolle ei ole mitään määritelmää.

        Siihen ei liene eksaktia määritelmää. Transtutkimuksissakin tutkittavan on itse tiedettävä sukupuolensa jonka lääkärit vahvistavat ellei muuta poikkeavaa tutkimustulosta löydy. 1900 luvun puolivälissä lääketieteessä vielä luultiin että sukupuoli voisi olla opittavissa ja sopivalla lääkehoidolla saavuttaa tarvittava tulos. Sitten todettiin ettei tämä ole mahdollista ja päädyttiin nykyiseen käytäntöön.


      • Anonyymi
        Lisääkö_rautalankaa kirjoitti:

        Samassa viestissä vastaus näille parille hölmöläiselle.

        Ensinnäkin kun koettu sukupuoli ja fyysinen ulkomuoto on samaa "paria", ihminen ei koe mitään ongelmaa, eikä pysty edes tajuamaan että jollekin sukupuoliristiriita on ongelma.

        Fyysinen ulkomuoto ei koskaan pysty määrittelemään ihmisen sukupuolta, ei edes kromosomit. Kromosomit vain ohjaavat näiden fyysisten tunnusmerkkien muotoutumista. Lääketiedekin tunnustaa ettei näiden tunnusmerkkien perusteella pysty määrittelemään ihmisen sukupuolta.

        "Fyysinen ulkomuoto ei koskaan pysty määrittelemään ihmisen sukupuolta, ei edes kromosomit. Kromosomit vain ohjaavat näiden fyysisten tunnusmerkkien muotoutumista. Lääketiedekin tunnustaa ettei näiden tunnusmerkkien perusteella pysty määrittelemään ihmisen sukupuolta."
        Aikamoista humbuugia, siis aivan järjetön teksti, toivottavasti vitsailet.

        Fysiikkahan juuri ainoastaan kertoo ihmisen sukupuolen, sukupuolta ei määritellä vauvasta vaan todetaan.
        Sinä olet kehosi,ja kehosi näyttää oletko nainen vai mies.
        Aina ihminen on jompikumpi.


      • Anonyymi
        Kysymys12 kirjoitti:

        Itselleni ei riitä vastaukseksi, että minä en vain voi ymmärtää asiaa. Olisiko linkata jotain lukemista, että miten lääketiede määrittelee sukupuolen? Minua kiinnostaa, että mistä se silloin määrittyy. Mikä sen lähde on?

        Kai sitten olen hölmöläinen, mutta on vaikea ymmärtää, että miten joku voi kokea olevansa jotain jolle ei ole mitään määritelmää.

        Hyvin harvat ymmärtävät miten paljon on ymmärrettävä asettumalla toisen asemaan voidakseen ymmärtää ettei ymmärrä kovinkaan paljoa. Kukaan ei voi valita minkälaiseksi synnytään , ei ole valinta vaan se annetaan et sinä eikä kukaan muukaan. Tämänkin voisi kääntää toisin päin että sinun päässä on vikaa kun ymmärrys ei riitä laajemmalti ajatella . Tämäkin on fakta


    • Kjfkefkk

      Oletetaan, että olet ap vaikka nainen. Etkö koskaan edes nuorena katsonut jonkun hyvännäköisen naisen farkkuihin verhottua takamusta ja ajatellut, että vitsi, kun mulla olisi tuollainen? Tai jos sinulla oli sellainen, etkö koskaan katsonut sitä peilistä ja tuntenut itseäsi seksikkääksi? Oletko koskaan ollut palavasti ihastunut ja kuunnellut miehen esittämää rakkauslaulua haaveillen ihastuksestasi? Kuvittelitko tämän esittävän kappaleen sinulle vai kuvittelitko itsesi lausumassa sanat hänelle? Oletko koskaan käyttänyt naisten avokkaita ja se on tuntunut ihan luontevalta vai tuntuiko se epäluontevalta ja ällöttävältä? Jos naispuoliset kaverisi lähtisivät keskenään risteilylle kutsumatta sinua mukaan, loukkaantuisitko? Entä jos miespuoliset kaverisi tekisivät näin, loukkaantuisitko?

      • fesgfsfsgfdfdfd

        Osa noista esimerkeistä viittaa enemmänkin fetismiin.


      • Kysymys12

        En tiedä miten tämä liittyy asiaan mitenkään.


      • nollabodari

        Onnistuit kuvailemaan sukupuolisuuden kokemusta aika hyvin. Kyse on nimenomaan siitä, keneksi itsensä mieltää. Cissukupuolisilla ei luonnollisesti tämä asia normaalisti tule edes mieleen, koska ristiriitaa ei esiinny oman identiteettisi ja ulkoisen kropan välillä. Transsukupuoliselle taas tulee vastaan tilanteita, joissa hän kokee henkistä kuulumattomuutta siihen ryhmään, johon hänet on syntymässä määritellyn sukupuolen perusteella sijoitettu.

        Itsellä ensimmäiset sukupuoliristiriitaan liittyvät muistot sijoittuvat lapsuuteen, kun huomasin ajattelevani että olen yksi kaveriporukan pojista ja havahduin siihen, että minun olisi "kuulunut" olla yksi tyttöporukan tytöistä, mutta minua ei harmittanut kun en kokenut mitään yhteyttä tuohon ryhmään. En kokenut menettäneeni mitään, kun en viettänyt aikaani tyttöporukoissa. Sen sijaan harmitti paljon, kun joskus esimerkiksi kavereideni vanhempien toimesta minut rajattiin poikaporukkaan kuulumattomaksi. Ulkonäköön liittyvä sukupuoliristiriita tuli vasta paljon myöhemmin, teini-iässä. Ja oikeastaan vasta varhaisaikuisuudessa tajusin, että kokemukseni tosiaan ovat sukupuoliristiriitaan liittyviä, eivätkä muut tytöt/ naiset normaalisti koe samanlaista vieraudentunnetta omaa kroppaansa kohtaan.

        Tiivistettynä, sukupuolen voi kokea henkisesti tai fyysisesti. Itse uskon, että lapsuudessa henkinen puoli oli vahvemmin läsnä, koska kropassa ei vielä ollut minkään sukupuolen huomattavia ulkoisia tunnusmerkkejä. Kun taas nuoruudesta lähtien on painottunut myös fyysinen puoli, kun kroppakin muuttui tietyn sukupuolen suuntaan. Fetisismillä ei tässä ole mitään tekemistä; sukupuolisia tunnusmerkkejä ei hyljeksitä tai toivota seksuaalisen vetovoiman tai muun seksuaalisuuden vuoksi, vaan koska ne ovat/ eivät ole osa minuuttasi. Toki seksuaalisuus on osa minuuttasi, mutta transsukupuolisella sukupuolen tuntemus ei määrity ensisijaisesti tämän kautta. Näin ainakin itse koen :)


      • Anonyymi
        nollabodari kirjoitti:

        Onnistuit kuvailemaan sukupuolisuuden kokemusta aika hyvin. Kyse on nimenomaan siitä, keneksi itsensä mieltää. Cissukupuolisilla ei luonnollisesti tämä asia normaalisti tule edes mieleen, koska ristiriitaa ei esiinny oman identiteettisi ja ulkoisen kropan välillä. Transsukupuoliselle taas tulee vastaan tilanteita, joissa hän kokee henkistä kuulumattomuutta siihen ryhmään, johon hänet on syntymässä määritellyn sukupuolen perusteella sijoitettu.

        Itsellä ensimmäiset sukupuoliristiriitaan liittyvät muistot sijoittuvat lapsuuteen, kun huomasin ajattelevani että olen yksi kaveriporukan pojista ja havahduin siihen, että minun olisi "kuulunut" olla yksi tyttöporukan tytöistä, mutta minua ei harmittanut kun en kokenut mitään yhteyttä tuohon ryhmään. En kokenut menettäneeni mitään, kun en viettänyt aikaani tyttöporukoissa. Sen sijaan harmitti paljon, kun joskus esimerkiksi kavereideni vanhempien toimesta minut rajattiin poikaporukkaan kuulumattomaksi. Ulkonäköön liittyvä sukupuoliristiriita tuli vasta paljon myöhemmin, teini-iässä. Ja oikeastaan vasta varhaisaikuisuudessa tajusin, että kokemukseni tosiaan ovat sukupuoliristiriitaan liittyviä, eivätkä muut tytöt/ naiset normaalisti koe samanlaista vieraudentunnetta omaa kroppaansa kohtaan.

        Tiivistettynä, sukupuolen voi kokea henkisesti tai fyysisesti. Itse uskon, että lapsuudessa henkinen puoli oli vahvemmin läsnä, koska kropassa ei vielä ollut minkään sukupuolen huomattavia ulkoisia tunnusmerkkejä. Kun taas nuoruudesta lähtien on painottunut myös fyysinen puoli, kun kroppakin muuttui tietyn sukupuolen suuntaan. Fetisismillä ei tässä ole mitään tekemistä; sukupuolisia tunnusmerkkejä ei hyljeksitä tai toivota seksuaalisen vetovoiman tai muun seksuaalisuuden vuoksi, vaan koska ne ovat/ eivät ole osa minuuttasi. Toki seksuaalisuus on osa minuuttasi, mutta transsukupuolisella sukupuolen tuntemus ei määrity ensisijaisesti tämän kautta. Näin ainakin itse koen :)

        Minä en ole valinnut seuraani koskaan sukupuolen perusteella. Kuka ihme niin tekee?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en ole valinnut seuraani koskaan sukupuolen perusteella. Kuka ihme niin tekee?

        Kun minä menin rippikouluun oli alusta asti selviö, että pojat menivät istumaan keskenään toiselle puolelle ja tytöt jonnekin toiselle puolelle omaan ryhmäänsä. Varsinkin lapsena ja teininä tällainen käytös on todella yleistä, sitten tyttöporukassa on usein se yksi femmehomo. Et ole huomannut tällaista ilmiötä?

        Nyt aikuisena pyörin luontevasti sekä naisten että miesten kanssa, mutta myönnän, että on ollut mukavaa, kun vihdoinkin minulla on läheisiä mieskavereita, joiden kanssa voi puhua nyt vaikka runkkaamisesta tai ihan mistä vaan eikä tarvitse pelätä, että toinen ihastuu tai alkaa vongata seksiä.

        En ole tuo, jonne kommentoit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun minä menin rippikouluun oli alusta asti selviö, että pojat menivät istumaan keskenään toiselle puolelle ja tytöt jonnekin toiselle puolelle omaan ryhmäänsä. Varsinkin lapsena ja teininä tällainen käytös on todella yleistä, sitten tyttöporukassa on usein se yksi femmehomo. Et ole huomannut tällaista ilmiötä?

        Nyt aikuisena pyörin luontevasti sekä naisten että miesten kanssa, mutta myönnän, että on ollut mukavaa, kun vihdoinkin minulla on läheisiä mieskavereita, joiden kanssa voi puhua nyt vaikka runkkaamisesta tai ihan mistä vaan eikä tarvitse pelätä, että toinen ihastuu tai alkaa vongata seksiä.

        En ole tuo, jonne kommentoit.

        En käynyt rippikouluakaan enkä ole tuollaista liioin elämässäni havainnut.


    • Seaiempppi

      Miten viittaavat fetisismiin? Kun olin "tyttö", kaverini intoilivat takapuolista, enkä itse ymmärtänyt asiaa ollenkaan. Hämmästyin, kun tajusin olevani tytröporukassa ainoa, joka ei olisi halunnut kuulla pojan esittävän laulun sanoja itselleni vaan toisin päin. Avokkaiden laitto juhliin tuntui aina kauhealta, vaikken ymmärtänyt miksi. Useimmat naiset loukkaantuisivat, jos olisivat ainoa nainen, jota ei kutsuta mukaan, mutta eivät loukkaantuisi, jos miehet eivät kutsuisi.

      Kysyn siksi, koska aivan kuten ap on ihmetellyt transsukupuolisia, itse olen aina ihmetellyt ap:n kaltaisia cissejä, joilla ei muka koskaan ole ollut minkäänlaista yhteyttä naissukupuoleen muuta kuin alapäässä.

      • Kysymys12

        Tuo kuulostaa minusta vain luonteenpiirteiltä. Kuten aloituksessa sanoin, että minusta sukupuoliroolit ovat turhat ja ihmisten itse luomat. Kyllä nainen voi olla raksalla töissä ja mies vaikka siellä runoillassa tai missä lie. En näe, että tuo liittyy sukupuoleen, vaikka toki keskimäärin miehillä ja naisilla on asioita, joista toiset tykkää enemmän kuin toiset.


      • Seaiemppii
        Kysymys12 kirjoitti:

        Tuo kuulostaa minusta vain luonteenpiirteiltä. Kuten aloituksessa sanoin, että minusta sukupuoliroolit ovat turhat ja ihmisten itse luomat. Kyllä nainen voi olla raksalla töissä ja mies vaikka siellä runoillassa tai missä lie. En näe, että tuo liittyy sukupuoleen, vaikka toki keskimäärin miehillä ja naisilla on asioita, joista toiset tykkää enemmän kuin toiset.

        No, minä käyn niissä runoilloissa ja rakastan hempeää musiikkia, enkä pärjäisi raksalla, mutta tyydytyksen saan vain miehen kropassa rinnattomana ilman naisellisia muotoja. Ajatus siitä, että olisin äiti tuntuu oudolta ja vaikealta, ajatus siitä, että olisin isä ja rakkaani synnyttäisi minulle lapsen tuntuu sekin pelottavalta (kuten lähes kaikista miehistä) mutta samalla se tuntuu oikealta. Kuten kaikki muutkin asiat mieheydessä. Paitsi jotkut pelleily, kuten sukupuoliroolit, se, että pitäisi seurata formuloita ja öykkäröidä futispeleissä kaljatuoppi kourassa.


      • Kysymys12

        Mistä tulee se tunne, että pitäisi olla miehen kropassa? Entä jos se vain on tulos siitä kun samaistut enemmän miehiin kuin naisiin, ja tästä tulee mielikuva, että pitäisi kuulua toiseen kroppaan? Silloinkin se olisi vain sosiaalista ja sukupuolirooleihin sidonnaista. Mielikuva, jonka kulttuuri on saanut aikaan sillä miltä kustakin pitävän kuuluisi näyttää fyysisesti.

        Eli siis minulle sukupuoli on vain biologinen asia ja muu vaikuttaa silmissäni ihmisten itse luomilta mielikuvilta, odotuksilta ja niiden ristiriidoilta. Näetkö onko näkemyksessäni mitään samaa omiisi? Luuletko olisiko ristiriitaista oloa kehoosi nähden itselläsi, jos yhteiskunta hyväksyisi paremmin mistä kukin "saa" pitää.


      • Kysymys12

        No nyt luin kyllä huonosti. Itsehän et ole niinkään ns. miesten juttuihin päin. Voit unohtaa viestin.


      • Aijjemp
        Kysymys12 kirjoitti:

        Mistä tulee se tunne, että pitäisi olla miehen kropassa? Entä jos se vain on tulos siitä kun samaistut enemmän miehiin kuin naisiin, ja tästä tulee mielikuva, että pitäisi kuulua toiseen kroppaan? Silloinkin se olisi vain sosiaalista ja sukupuolirooleihin sidonnaista. Mielikuva, jonka kulttuuri on saanut aikaan sillä miltä kustakin pitävän kuuluisi näyttää fyysisesti.

        Eli siis minulle sukupuoli on vain biologinen asia ja muu vaikuttaa silmissäni ihmisten itse luomilta mielikuvilta, odotuksilta ja niiden ristiriidoilta. Näetkö onko näkemyksessäni mitään samaa omiisi? Luuletko olisiko ristiriitaista oloa kehoosi nähden itselläsi, jos yhteiskunta hyväksyisi paremmin mistä kukin "saa" pitää.

        En oikeasti osaa selittää enkä edes jaksa. Olen aikoinaan selittänyt nämä asiat jo sataan kertaan psykiatrille. Se, kuinka aloin viihtyä kropassani ja aloin vihdoin ymmärtää kahden ihmisen välisen seksin tuli itselleni yllätyksenä, kun hormonit ja leikkaukset olivat muovanneet kroppani miehisemmäksi.


      • nollabodari
        Kysymys12 kirjoitti:

        Mistä tulee se tunne, että pitäisi olla miehen kropassa? Entä jos se vain on tulos siitä kun samaistut enemmän miehiin kuin naisiin, ja tästä tulee mielikuva, että pitäisi kuulua toiseen kroppaan? Silloinkin se olisi vain sosiaalista ja sukupuolirooleihin sidonnaista. Mielikuva, jonka kulttuuri on saanut aikaan sillä miltä kustakin pitävän kuuluisi näyttää fyysisesti.

        Eli siis minulle sukupuoli on vain biologinen asia ja muu vaikuttaa silmissäni ihmisten itse luomilta mielikuvilta, odotuksilta ja niiden ristiriidoilta. Näetkö onko näkemyksessäni mitään samaa omiisi? Luuletko olisiko ristiriitaista oloa kehoosi nähden itselläsi, jos yhteiskunta hyväksyisi paremmin mistä kukin "saa" pitää.

        Sen verran sukupuolen neurologisesta puolesta, että nykyään on olemassa jo jonkin verran tietoa siitä, kuinka aivot virittäytyvät jo ennen syntymää tietyn sukupuolen "taajuudelle". Kyse ei ole (pelkästään) sosiaalisista normeista, vaan siitä, mitä aivosi odotusarvoisesti pitävät kroppasi ominaisuutena. Kun tämä odotusarvo ei täyty, syntyy sukupuoliristiriidan kokemus. Ihan kuin kaikki maailman peilit näyttäisivät kroppasi olevan erilainen kuin tiedät (= aivosi odottavat) sen olevan. Itse tavallaan "hämmästyn" joka kerta kun näen itseni peilistä, tuntuu ihan epätodelliselta että näytän naiselta (vaikka totta kai tiedän ja muistan miltä näytän). Samoin on henkisellä puolella, aivosi "tiedostavat", että sulla on vaikkapa pojan mieli, ympäristön kuitenkin jatkuvasti muistuttaessa että olet tyttö. Ja ympäristö tietysti väittää näin siksi, että ulkoinen kroppasi antaa ymmärtää että olet ks. sukupuolen edustaja. Kyseessä on siis ristiriita aivojen ja muun kropan sukupuolen ilmentämisen välillä.

        Tietysti esim löyhemmät sosiaaliset normit antavat transsukupuolisille(kin) paremmin liikkumavaraa. Asiaa ongelmien taustalla ne eivät kuitenkaan valitettavasti poista.

        Itse koitin itseasiassa pitkään sopeutua lesbon identiteettiin, ajattelin että ehkä olen vain niin butch että koen olevani ennemmin maskuliininen kuten mies kuin feminiininen kuten nainen. Tuo nimitys ei kuitenkaan auttanut ongelmaani, siihen etten koe olevani nainen. Enkä itse asiassa edes ole kovin maskuliininen tyyliltäni, joten butch-muottiin mahduttautuminen tuntui joka tapauksessa pakottamiselta. Viimeinen vahvistus sille, etten ole lesbo, tuli kun keskustelin sukupuolen kokemuksesta oikeiden butch-lesbojen kanssa, ja he kertoivat olevansa täysin tyytyväisiä kroppaansa ja että heitä häiritsee jos joku luulee heitä pojaksi. Omassa tapauksessani asia oli juuri päin vastoin; en kokenut minkäänlaista yhteenkuuluvuutta kroppaani, eikä mua olisi haitannut jos joku joskus olisi luullut mua pojaksi.


      • wonderingwoman
        Seaiemppii kirjoitti:

        No, minä käyn niissä runoilloissa ja rakastan hempeää musiikkia, enkä pärjäisi raksalla, mutta tyydytyksen saan vain miehen kropassa rinnattomana ilman naisellisia muotoja. Ajatus siitä, että olisin äiti tuntuu oudolta ja vaikealta, ajatus siitä, että olisin isä ja rakkaani synnyttäisi minulle lapsen tuntuu sekin pelottavalta (kuten lähes kaikista miehistä) mutta samalla se tuntuu oikealta. Kuten kaikki muutkin asiat mieheydessä. Paitsi jotkut pelleily, kuten sukupuoliroolit, se, että pitäisi seurata formuloita ja öykkäröidä futispeleissä kaljatuoppi kourassa.

        "Seaiemmpii", ilmeisesti transmies, kirjoitti, että ajatus siitä, että hän olisi äiti tuntuu oudolta, mutta ajatus siitä, että olisin isä tuntuu sekin pelottavalta mutta samalla oikealta. Hän myös sanoo, ettei siedä miehisiä sukupuolirooleja.

        Kysymys: jos et hyväksy sukupuolirooleja eli sitä, että miehillä ja naisilla on erilaisia käyttäymisen malleja eri tilanteissa, niin miten erotat sitten isän ja äidin? Kuitenkaan et halua olla äiti vaan isä, vaikka sinut on syntymässä todettu tytöksi. Miten siis erotat isän ja äidin?

        MInusta aloittaja on oikeilla jäljillä esittäessään hankalia kysymyksiään.


      • nollabodari
        wonderingwoman kirjoitti:

        "Seaiemmpii", ilmeisesti transmies, kirjoitti, että ajatus siitä, että hän olisi äiti tuntuu oudolta, mutta ajatus siitä, että olisin isä tuntuu sekin pelottavalta mutta samalla oikealta. Hän myös sanoo, ettei siedä miehisiä sukupuolirooleja.

        Kysymys: jos et hyväksy sukupuolirooleja eli sitä, että miehillä ja naisilla on erilaisia käyttäymisen malleja eri tilanteissa, niin miten erotat sitten isän ja äidin? Kuitenkaan et halua olla äiti vaan isä, vaikka sinut on syntymässä todettu tytöksi. Miten siis erotat isän ja äidin?

        MInusta aloittaja on oikeilla jäljillä esittäessään hankalia kysymyksiään.

        No ei nyt niinkään hankalia kysymyksiä, onhan niihin tullut jo tässäkin ketjussa monta selkeää ja laajaa vastausta :)

        "Kysymys: jos et hyväksy sukupuolirooleja eli sitä, että miehillä ja naisilla on erilaisia käyttäymisen malleja eri tilanteissa, niin miten erotat sitten isän ja äidin? Kuitenkaan et halua olla äiti vaan isä, vaikka sinut on syntymässä todettu tytöksi. Miten siis erotat isän ja äidin?"

        Sen vain tuntee, niin vaikeaa kuin se näyttää olevan joillekin hyväksyä. Samoin kuin sinä tunnet olevasi sukupuolta joksi sinut on syntymässä määritelty (vaikka et olisikaan stereotyyppinen sukupuolesi edustaja), samoin transsukupuolinen tuntee, että hän kuuluu toiseen sukupuoleen. Cissukupuoliset vaan eivät usein edes tiedosta tätä tuntemista, kun he eivät koe ristiriitaa.

        Mutta jos cissukupuolinen alkaisi vetämään hormoneja niin, että hänen kroppansa muuttuisi toisen sukupuolen kropan näköiseksi, ihan samalla lailla hän edelleen tuntisi olevansa sen sukupuolen edustaja jolta hän ei enää vain näytä. Se on raskaudenaikaisen kehityksen aikana aivoihin ohjelmoitu juttu, jota nykylääketiede ei pysty enää myöhemmällä iällä muuttamaan (ja kyseenalaista on, pitäisikö pystyäkään).


      • mitentuonerottaisi

        "Kysymys: jos et hyväksy sukupuolirooleja eli sitä, että miehillä ja naisilla on erilaisia käyttäymisen malleja eri tilanteissa, niin miten erotat sitten isän ja äidin?"

        Monella cis-ihmisella on edelleen tiukasti mielessä vain se että nainen ja mies erotellaan toisitaan perinteisillä roolimalleilla. Minulla on eräs ystävä (cis-nainen ja äiti) joka elää niin äijämäistä roolia arkielämässään ettei harva mieskään elä.


      • Sejokuaojjeeemmm
        wonderingwoman kirjoitti:

        "Seaiemmpii", ilmeisesti transmies, kirjoitti, että ajatus siitä, että hän olisi äiti tuntuu oudolta, mutta ajatus siitä, että olisin isä tuntuu sekin pelottavalta mutta samalla oikealta. Hän myös sanoo, ettei siedä miehisiä sukupuolirooleja.

        Kysymys: jos et hyväksy sukupuolirooleja eli sitä, että miehillä ja naisilla on erilaisia käyttäymisen malleja eri tilanteissa, niin miten erotat sitten isän ja äidin? Kuitenkaan et halua olla äiti vaan isä, vaikka sinut on syntymässä todettu tytöksi. Miten siis erotat isän ja äidin?

        MInusta aloittaja on oikeilla jäljillä esittäessään hankalia kysymyksiään.

        Ei mulla ole mitään sukupuolirooleja vastaan, jos ne ihmiselle itselleen sopivat. Mä olen juuri niin maskuliininen ja feminiininen kuin olen. Se, että olen (nyt ulkoisestikin) mies ei tarkoita mitään, se ei kerro mitään harrastuksistani tai musiikkimaustani tms.

        Vanhemmuudessa ihanaa olisi juuri se, että loisi elämää rakkaansa (nainen) kanssa ja isänä poikani ottaisi minusta mallia, tyttäreni ei. Kuulostaa varmaan oudolta, mutta lapsena oli tosi vaikeaa, kun olin serkussarjan vanhin tyttö ja nuoremmat tytöt ihailivat minua hirveästi ja oli pakko esittää hyvää roolimallia heille. Tosiasiassa olisin viihtynyt paremmin serkkupoikien kanssa. Mutta ette te tätä ymmärrä, eikä ole tarviskaan. Mulla on nyt elämä ja hyvä sellainen, iso kaveriporukka, jossa yhdelläkään ei ole aavistustakaan, että olen t-mies.


      • Juupjuup
        Sejokuaojjeeemmm kirjoitti:

        Ei mulla ole mitään sukupuolirooleja vastaan, jos ne ihmiselle itselleen sopivat. Mä olen juuri niin maskuliininen ja feminiininen kuin olen. Se, että olen (nyt ulkoisestikin) mies ei tarkoita mitään, se ei kerro mitään harrastuksistani tai musiikkimaustani tms.

        Vanhemmuudessa ihanaa olisi juuri se, että loisi elämää rakkaansa (nainen) kanssa ja isänä poikani ottaisi minusta mallia, tyttäreni ei. Kuulostaa varmaan oudolta, mutta lapsena oli tosi vaikeaa, kun olin serkussarjan vanhin tyttö ja nuoremmat tytöt ihailivat minua hirveästi ja oli pakko esittää hyvää roolimallia heille. Tosiasiassa olisin viihtynyt paremmin serkkupoikien kanssa. Mutta ette te tätä ymmärrä, eikä ole tarviskaan. Mulla on nyt elämä ja hyvä sellainen, iso kaveriporukka, jossa yhdelläkään ei ole aavistustakaan, että olen t-mies.

        Eivät vaan viitsi sanoa sinulle. Kyllä teikäläiset tunnistaa kilometrin päähän.


      • anotherguyda
        Juupjuup kirjoitti:

        Eivät vaan viitsi sanoa sinulle. Kyllä teikäläiset tunnistaa kilometrin päähän.

        En ole tuo jolle vastasit, mutta vähänpä tiedät. Tai pidä vaan käsityksesi, sittenpä pysymme me stealthit rauhassa, kun luulette meidät tunnistettavan helposti. Muistelen ikuisesti lämmöllä vuosituhannen alun Helsingin Malminkadun aikoja pikkukämpässä, jossa biletettiin ja dokattiin Kampin ja Kallion jengin kanssa, eikä kyllä kukaan olisi tullut ajatelleeksi, että mä kuuluisin johonkin vähemmistöön, vaikka toki olin avoimesti vähemmistömyönteinen - siinä porukassa ei todellakaan ollut aina helppoa...

        Nyt olen ollut jo vuosia perheenisä täällä pohjoisessa, jossa olen syntynyt. Eri paikkakunnalla kylläkin.


      • Anonyymi
        Sejokuaojjeeemmm kirjoitti:

        Ei mulla ole mitään sukupuolirooleja vastaan, jos ne ihmiselle itselleen sopivat. Mä olen juuri niin maskuliininen ja feminiininen kuin olen. Se, että olen (nyt ulkoisestikin) mies ei tarkoita mitään, se ei kerro mitään harrastuksistani tai musiikkimaustani tms.

        Vanhemmuudessa ihanaa olisi juuri se, että loisi elämää rakkaansa (nainen) kanssa ja isänä poikani ottaisi minusta mallia, tyttäreni ei. Kuulostaa varmaan oudolta, mutta lapsena oli tosi vaikeaa, kun olin serkussarjan vanhin tyttö ja nuoremmat tytöt ihailivat minua hirveästi ja oli pakko esittää hyvää roolimallia heille. Tosiasiassa olisin viihtynyt paremmin serkkupoikien kanssa. Mutta ette te tätä ymmärrä, eikä ole tarviskaan. Mulla on nyt elämä ja hyvä sellainen, iso kaveriporukka, jossa yhdelläkään ei ole aavistustakaan, että olen t-mies.

        Annat lapsellesi mallin että on ok huijata kaikkia läheisiään, elät täysin valheellisen keksityn henkilön elämää.
        Minusta tuo on äärimmäisen inhottavasti tehty, et ansaitse ystäviesi ystävyyttä koska salaat heiltä oleellisen asian.
        Jos olisit rehellinen, kertoisit ja antaisit ihmisten päättää itse miten transiuteesi suhtautuvat.
        Petkuttaminen on sikamaista, suuttuisin jos joku olisi onnistunut huijaamaan minua noin päästen läheiseen suhteeseen kanssani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Annat lapsellesi mallin että on ok huijata kaikkia läheisiään, elät täysin valheellisen keksityn henkilön elämää.
        Minusta tuo on äärimmäisen inhottavasti tehty, et ansaitse ystäviesi ystävyyttä koska salaat heiltä oleellisen asian.
        Jos olisit rehellinen, kertoisit ja antaisit ihmisten päättää itse miten transiuteesi suhtautuvat.
        Petkuttaminen on sikamaista, suuttuisin jos joku olisi onnistunut huijaamaan minua noin päästen läheiseen suhteeseen kanssani.

        Minulla ei ole lapsia.

        Olen kavereilleni se tyyppi, johon voi aina luottaa. Se, joka maksoi satoja euroja toisen puolesta, jotta toinen sai pidettyä kämppänsä eikä joutunut kadulle. Se, joka lähetti rahaa taksiin, kun kaverit olivat hevonkuusessa tili tyhjänä keskellä yötä. Jne. Ym. Tms. Mutta jos ystävyyden merkitys on heille se, että pitäisi kertoa yksityiskohtaisesti millainen haarovälini on, niin tervemenoa. Itse en heterona edes haluaisi tietää kaverieni haaroväleistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Annat lapsellesi mallin että on ok huijata kaikkia läheisiään, elät täysin valheellisen keksityn henkilön elämää.
        Minusta tuo on äärimmäisen inhottavasti tehty, et ansaitse ystäviesi ystävyyttä koska salaat heiltä oleellisen asian.
        Jos olisit rehellinen, kertoisit ja antaisit ihmisten päättää itse miten transiuteesi suhtautuvat.
        Petkuttaminen on sikamaista, suuttuisin jos joku olisi onnistunut huijaamaan minua noin päästen läheiseen suhteeseen kanssani.

        Sanon vielä sen, että kaverini itse lähestyivät minua, en ole koskaan tyrkyttänyt itseäni kenellekään. Se onkin muuten vaikea tilanne, kun näyttää ulkoisesti "normaalilta" ja on kaikin tavoin tavismies, sitä tutustuu baareissa toisiin tavismiehiin, sellaisiin, jotka eivät halua kavereikseen vähemmistöjen edustajia. Vaikka minä kelpaan ja olen mahtava tyyppi, kun ei tiedetä. Itse en identifioidu vähemmistön edustajaksi enkä viitsi tuoda asiaa esiin, koska silloin olisinkin toisten silmissä poikkeava, mikä olisi outoa, koska en ole.


      • Anonyymi

        Lisään minäkin.
        En nyt tarkoita että puolitutuille asiasta tarvitsisi kertoa ,mutta siinä vaiheessa kun ollaan läheisiä kyllä.
        Ajattele omalle kohdalle, jos puhuisitko aroista aiheista samoin mies ja naisystävälle?
        Ainakin itse naisena voin avautua naiselle naisten asioista ja miehet puhuvat kuin mies miehelle.
        Jos tulee johdetuksi harhaan noissa jutuissa ei ole kivaa.
        Itse kuitenkin varmasti eniten tilanteesta kärsit.
        Luulen että kaverisi voisivat hyväksyä sinut alkujärkytyksen ja suuttumuksen jälkeen.


      • Anonyymi

        Kaltaisiasi ihmisiä pidetään nykyisin roskana, koska he n. 90 vuotta sitten halusivat merkitä vähemmistöihin kuuluvat ihmiset näkyvillä merkeillä etteivät he pystyneet piiloutumaan muiden ihmisten joukkoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään minäkin.
        En nyt tarkoita että puolitutuille asiasta tarvitsisi kertoa ,mutta siinä vaiheessa kun ollaan läheisiä kyllä.
        Ajattele omalle kohdalle, jos puhuisitko aroista aiheista samoin mies ja naisystävälle?
        Ainakin itse naisena voin avautua naiselle naisten asioista ja miehet puhuvat kuin mies miehelle.
        Jos tulee johdetuksi harhaan noissa jutuissa ei ole kivaa.
        Itse kuitenkin varmasti eniten tilanteesta kärsit.
        Luulen että kaverisi voisivat hyväksyä sinut alkujärkytyksen ja suuttumuksen jälkeen.

        Pakko myöntää, että ajattelin jopa itsekin ennen niin, että läheisille ystäville tulisin tietenkin kertomaan ja muu olisi valheellista. Mutta sitten elämä asettui uomiinsa, muutin isolle paikkakunnalle ja kaikki tuntisivat minut miehenä. Ensimmäistä kertaa elämässäni tulin ihmisten kanssa toimeen, kun elin oikeassa roolissa ja minut nähtiin oikein. En koskaan väitä olevani mies, varsinkaan cismies, joten en edes valehtele. Kertomisen kynnys nousi liian korkeaksi, koska mulla on vain menetettävää. Kuinka moni haluaisi kertoa itsestään asian, jos kertomisen riskinä olisi, että sinua ei enää pidettäisi sukupuolesi edustajana? Ja koska mulla ei ole vähemmistöidentiteettiä ja koen itseni tavalliseksi, en halua muuttua erikoiseksi ihmisten silmissä. Joten nyt on ihan hyvä näin. Kumppanille toki kertoisin asiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään minäkin.
        En nyt tarkoita että puolitutuille asiasta tarvitsisi kertoa ,mutta siinä vaiheessa kun ollaan läheisiä kyllä.
        Ajattele omalle kohdalle, jos puhuisitko aroista aiheista samoin mies ja naisystävälle?
        Ainakin itse naisena voin avautua naiselle naisten asioista ja miehet puhuvat kuin mies miehelle.
        Jos tulee johdetuksi harhaan noissa jutuissa ei ole kivaa.
        Itse kuitenkin varmasti eniten tilanteesta kärsit.
        Luulen että kaverisi voisivat hyväksyä sinut alkujärkytyksen ja suuttumuksen jälkeen.

        Kai mikropenis ja impotenssikin pitää kertoa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään minäkin.
        En nyt tarkoita että puolitutuille asiasta tarvitsisi kertoa ,mutta siinä vaiheessa kun ollaan läheisiä kyllä.
        Ajattele omalle kohdalle, jos puhuisitko aroista aiheista samoin mies ja naisystävälle?
        Ainakin itse naisena voin avautua naiselle naisten asioista ja miehet puhuvat kuin mies miehelle.
        Jos tulee johdetuksi harhaan noissa jutuissa ei ole kivaa.
        Itse kuitenkin varmasti eniten tilanteesta kärsit.
        Luulen että kaverisi voisivat hyväksyä sinut alkujärkytyksen ja suuttumuksen jälkeen.

        Tässä herää monenlaisia kysymyksiä. Transsukupuolisuus teki minusta nöyrän ja empaattisen ja suvaitsevaisen ihmisen, joka ei helposti tuomitse, ehkä siksi monet, niin miehet kuin naisetkin, usein uskoutuvat minulle. He kokevat minut sellaiseksi, jolle voi puhua intiimejäkin asioita - mitä ihmeen merkitystä sillä on, millaiset sukuelimet mulla sattuu olemaan?

        Mulla ei transtaustaisena miehenä ole vähemmistöidentiteettiä siitä huolimatta, että valitettavasti kuulun tosiasiassa vähemmistöön. Tarkoittaa sitä, että mun kanssani voi tavikset puhua rennosti enkä uhriudu enkä vetoa vähemmistöstatukseeni enkä tuo sitä esiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai mikropenis ja impotenssikin pitää kertoa?

        No ei tietenkään tarvitse jos ei halua, niistä ei sukupuoli riipu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä herää monenlaisia kysymyksiä. Transsukupuolisuus teki minusta nöyrän ja empaattisen ja suvaitsevaisen ihmisen, joka ei helposti tuomitse, ehkä siksi monet, niin miehet kuin naisetkin, usein uskoutuvat minulle. He kokevat minut sellaiseksi, jolle voi puhua intiimejäkin asioita - mitä ihmeen merkitystä sillä on, millaiset sukuelimet mulla sattuu olemaan?

        Mulla ei transtaustaisena miehenä ole vähemmistöidentiteettiä siitä huolimatta, että valitettavasti kuulun tosiasiassa vähemmistöön. Tarkoittaa sitä, että mun kanssani voi tavikset puhua rennosti enkä uhriudu enkä vetoa vähemmistöstatukseeni enkä tuo sitä esiin.

        Kyllä mä ymmärrän miksi et halua kertoa, hyvin todennäköisesti jäät kuitenkin lopulta asiasta kiinni, vähintään vanhana.
        Toivon kyllä sinulle sinulle rauhaisaa elämää koska, totta kuulostat sympaattiselta ihmiseltä tuota huijausta lukuunottamatta.
        Tosin eihän toimi täydellisesti ja aina voi parantaa.


        " He kokevat minut sellaiseksi, jolle voi puhua intiimejäkin asioita - mitä ihmeen merkitystä sillä on, millaiset sukuelimet mulla sattuu olemaan?"
        Ymmärrän miksi haluat pelkistää naiskehosi vain peniksen puuttumiseksi tai intiimialueen vammaksi, hyvin ymmärrän.
        Ymmärräthän että tämä on sinun näkökantasi asiaan, vähättelet ja pidät sitä merkityksettömänä.
        On kuitenkin suurin osa ihmisistä jotka eivät jaa tuota konsruktivistista mailmankuvaa, meille transmiestä ei ole olemassakaan, vain nainen joka haluaisi olla mies ja on veistelty tai ei.
        Yhtälailla nainen.
        Suurin osa ihmisistä haluaa tietää ystävän sukupuolen,tai lääkärin sukupuolen, kohtelemme naisia ja miehiä eri tavoin ja se on hyvä mielestäni.
        Esim naiskaverilleni voin vinkua menkkakipuja tai vaikka valittaa jos joku paikka roikkuu, samaa en miehelle tekisi.
        Varmaan tätä on ikävä kuulla mutta eiköhän isoin osa näin ajattele.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaltaisiasi ihmisiä pidetään nykyisin roskana, koska he n. 90 vuotta sitten halusivat merkitä vähemmistöihin kuuluvat ihmiset näkyvillä merkeillä etteivät he pystyneet piiloutumaan muiden ihmisten joukkoon.

        Posmoderneja kulttuurimarxisteja pidetään roskina 30-vuoden päästä kun Suomi on islamin alla ja kaikki pervovähemmistöt sharian mukaan tuomittu kuolemaan tai vankilaan.
        Sitten ihmetellään miten joukko on voinut noin sinisilmäistä olla, ja huippuvitsinä vielä totinen huoli ilmastosta,facepalm.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei tietenkään tarvitse jos ei halua, niistä ei sukupuoli riipu.

        Miksi sitten sukupuolihistoria pitäisi kertoa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi sitten sukupuolihistoria pitäisi kertoa?

        Siksi että sukupuoli ei muutu, eli ei ole historiaa vaan ihan pysyvä tila.
        Ystävyyteen kuuluu rehellisyys eikä oleellisten asioiden pimittäminen.
        Moni nainen ei esim halua vaihtaa vaatteita miehen läsnäollessa mutta naisen kanssa voi.
        Esim. kuukautisjutuistakaan ei miehen kanssa halua puhua. Transiutensa salaava on ihminen ilman menneisyyttä ja aika varmasti asia jossain vaiheessa paljastuu.
        En usko että läpimeneviä edes juurikaan on, aina heissä on jotain joka paljastaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä mä ymmärrän miksi et halua kertoa, hyvin todennäköisesti jäät kuitenkin lopulta asiasta kiinni, vähintään vanhana.
        Toivon kyllä sinulle sinulle rauhaisaa elämää koska, totta kuulostat sympaattiselta ihmiseltä tuota huijausta lukuunottamatta.
        Tosin eihän toimi täydellisesti ja aina voi parantaa.


        " He kokevat minut sellaiseksi, jolle voi puhua intiimejäkin asioita - mitä ihmeen merkitystä sillä on, millaiset sukuelimet mulla sattuu olemaan?"
        Ymmärrän miksi haluat pelkistää naiskehosi vain peniksen puuttumiseksi tai intiimialueen vammaksi, hyvin ymmärrän.
        Ymmärräthän että tämä on sinun näkökantasi asiaan, vähättelet ja pidät sitä merkityksettömänä.
        On kuitenkin suurin osa ihmisistä jotka eivät jaa tuota konsruktivistista mailmankuvaa, meille transmiestä ei ole olemassakaan, vain nainen joka haluaisi olla mies ja on veistelty tai ei.
        Yhtälailla nainen.
        Suurin osa ihmisistä haluaa tietää ystävän sukupuolen,tai lääkärin sukupuolen, kohtelemme naisia ja miehiä eri tavoin ja se on hyvä mielestäni.
        Esim naiskaverilleni voin vinkua menkkakipuja tai vaikka valittaa jos joku paikka roikkuu, samaa en miehelle tekisi.
        Varmaan tätä on ikävä kuulla mutta eiköhän isoin osa näin ajattele.

        En suoraan sanottuna koe jääväni mistään paitsi, jos joku ei tilitä minulle kuukautiskipujaan.


        Kaverini ovat sitä porukkaa, jotka eivät hahmota transmiehiä, joten siksi on parempi vaan jatkaa elämää näin. Pitäkööt minua miehenä, se on kuitenkin meidän elämässä tätä meidän kokemaamme todellisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi että sukupuoli ei muutu, eli ei ole historiaa vaan ihan pysyvä tila.
        Ystävyyteen kuuluu rehellisyys eikä oleellisten asioiden pimittäminen.
        Moni nainen ei esim halua vaihtaa vaatteita miehen läsnäollessa mutta naisen kanssa voi.
        Esim. kuukautisjutuistakaan ei miehen kanssa halua puhua. Transiutensa salaava on ihminen ilman menneisyyttä ja aika varmasti asia jossain vaiheessa paljastuu.
        En usko että läpimeneviä edes juurikaan on, aina heissä on jotain joka paljastaa.

        Kyllä, ns. läpimeneviä, ja varsinkin meitä miehiä, todellakin on. Itse olen hyvin pitkä ja painava, ja kaverien kanssa puskakusella vierekkäin käyvänä kaljuuntuvana, parrakkaana miehenä on vaikea kuvitella, että edes valveutuneempi henkilö, saati sitten nuo minun kaverini, ajattelisivat yhtikäs mitään...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi että sukupuoli ei muutu, eli ei ole historiaa vaan ihan pysyvä tila.
        Ystävyyteen kuuluu rehellisyys eikä oleellisten asioiden pimittäminen.
        Moni nainen ei esim halua vaihtaa vaatteita miehen läsnäollessa mutta naisen kanssa voi.
        Esim. kuukautisjutuistakaan ei miehen kanssa halua puhua. Transiutensa salaava on ihminen ilman menneisyyttä ja aika varmasti asia jossain vaiheessa paljastuu.
        En usko että läpimeneviä edes juurikaan on, aina heissä on jotain joka paljastaa.

        Kieltämättä olikin kiusallista, että moni nainen aikoinaan vaihtoi vaatteita edessäni. Kun eivät tienneet, että tässä on mies. Nyt eivät enää vaihda, paitsi kaikkein läheisimmät, ja no, ei mulla olis mitään sitä vastaan, jos vaihtaisivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En suoraan sanottuna koe jääväni mistään paitsi, jos joku ei tilitä minulle kuukautiskipujaan.


        Kaverini ovat sitä porukkaa, jotka eivät hahmota transmiehiä, joten siksi on parempi vaan jatkaa elämää näin. Pitäkööt minua miehenä, se on kuitenkin meidän elämässä tätä meidän kokemaamme todellisuutta.

        "En suoraan sanottuna koe jääväni mistään paitsi, jos joku ei tilitä minulle kuukautiskipujaan."
        Jos sinä siis olet nainen joka menee läpi miehenä kavereillesi ja salaa tilansa, niin eihän sinulle menkoista puhutakaan.
        Mutta jos mieskaverisi avautuu sinulle vaikeana vaikka eturauhas-ongelmista tai impotenssistaan, ajatellen että olet mies ja omaat ehkä samoja kokemuksia.
        Avautuja tuskin avautuisi aiheesta naiselle.
        Kysehän oli ett ä muut joutuvat harhaanjohdetuksi-
        Ymmärrän että sinulle mieskokemuksesi on kovin totta, muillehan se ei kuitenkaan tee sitä todeksi.

        Miten salaat menneisyytesi? Ei koulukuvia tai muita lapsuuskuvia? Asiasta tietävät lapset tai dementikko omaiset? Miten saat heidät estettyä möläyttämästä asiaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "En suoraan sanottuna koe jääväni mistään paitsi, jos joku ei tilitä minulle kuukautiskipujaan."
        Jos sinä siis olet nainen joka menee läpi miehenä kavereillesi ja salaa tilansa, niin eihän sinulle menkoista puhutakaan.
        Mutta jos mieskaverisi avautuu sinulle vaikeana vaikka eturauhas-ongelmista tai impotenssistaan, ajatellen että olet mies ja omaat ehkä samoja kokemuksia.
        Avautuja tuskin avautuisi aiheesta naiselle.
        Kysehän oli ett ä muut joutuvat harhaanjohdetuksi-
        Ymmärrän että sinulle mieskokemuksesi on kovin totta, muillehan se ei kuitenkaan tee sitä todeksi.

        Miten salaat menneisyytesi? Ei koulukuvia tai muita lapsuuskuvia? Asiasta tietävät lapset tai dementikko omaiset? Miten saat heidät estettyä möläyttämästä asiaa?

        Todennäköisyys sille, että Sysmässä (paikkakunnan nimi muutettu) asuva mummoni ja Helsingissä asuvat kaverini tapaisivat on melko pieni. Tai sille, että he menisivät satojen kilometrien päässä sijaitsevaan lapsuudenkotiini ja alkaisivat selailla jotain vanhoja valokuva-albumeita. En ole itsekään juuri nähnyt kaverieni lapsuudenkuvia, enkä ole sellaisia kysellytkään. He ovat tosin Facebookissa, jos nyt sattuvat profiilikuviani katselemaan, nähneet yhden lapsuudenkuvani. Tietenkin sellaisen, jossa näytän aivan pojalta.

        Juuri noista asioista minulle on avauduttu. Jos joku kokee minut sellaiseksi, jolle haluaa asioista avautua, se on hänen vastuullaan. Entä jos olisin homo, enkä kertoisi asiasta ja kävisin kaverieni kanssa saunassa, tekisinkö väärin, jättäessäni asian kertomatta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "En suoraan sanottuna koe jääväni mistään paitsi, jos joku ei tilitä minulle kuukautiskipujaan."
        Jos sinä siis olet nainen joka menee läpi miehenä kavereillesi ja salaa tilansa, niin eihän sinulle menkoista puhutakaan.
        Mutta jos mieskaverisi avautuu sinulle vaikeana vaikka eturauhas-ongelmista tai impotenssistaan, ajatellen että olet mies ja omaat ehkä samoja kokemuksia.
        Avautuja tuskin avautuisi aiheesta naiselle.
        Kysehän oli ett ä muut joutuvat harhaanjohdetuksi-
        Ymmärrän että sinulle mieskokemuksesi on kovin totta, muillehan se ei kuitenkaan tee sitä todeksi.

        Miten salaat menneisyytesi? Ei koulukuvia tai muita lapsuuskuvia? Asiasta tietävät lapset tai dementikko omaiset? Miten saat heidät estettyä möläyttämästä asiaa?

        Mulle avaudutaan arista aiheista, koska on paremmin tutustuessa huomattu, että mulle pystyy kertomaan asioita enkä ala pitämään esim. mielenterveystaustoistaan kertonutta hulluna tai potenssiongelmista kertovaa vähemmän miehenä. Itse taas en avaudu tästä arasta asiasta, koska en voi luottaa, ettei minua nähtäisi vähemmän miehenä tämän jälkeen. Jos taas voisin luottaa, silloin kertoisin. Tämä on juuri se tavallisen transmiehen dilemma. Olet trans siksi, että synnyit pojaksi tytön kroppaan ja hoitojen jälkeen muutut tavalliseksi ja vertaistukea saat cismiehiltä, jotka taas useinkaan eivät hyväksy tai ymmärrä transihmisiä. Vähän samasta syystä maskuliiniset homot eivät tykkää mainostaa homouttaan, koska heidät leimataan pinkkiä rakastaviksi pride-kulkuehahmoiksi. Missä ei siis ole muuten mitään vikaa, mutta he vaan eivät ole sellaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todennäköisyys sille, että Sysmässä (paikkakunnan nimi muutettu) asuva mummoni ja Helsingissä asuvat kaverini tapaisivat on melko pieni. Tai sille, että he menisivät satojen kilometrien päässä sijaitsevaan lapsuudenkotiini ja alkaisivat selailla jotain vanhoja valokuva-albumeita. En ole itsekään juuri nähnyt kaverieni lapsuudenkuvia, enkä ole sellaisia kysellytkään. He ovat tosin Facebookissa, jos nyt sattuvat profiilikuviani katselemaan, nähneet yhden lapsuudenkuvani. Tietenkin sellaisen, jossa näytän aivan pojalta.

        Juuri noista asioista minulle on avauduttu. Jos joku kokee minut sellaiseksi, jolle haluaa asioista avautua, se on hänen vastuullaan. Entä jos olisin homo, enkä kertoisi asiasta ja kävisin kaverieni kanssa saunassa, tekisinkö väärin, jättäessäni asian kertomatta?

        "Jos joku kokee minut sellaiseksi, jolle haluaa asioista avautua, se on hänen vastuullaan. "
        -Mielestäni ei jos tietoisesti salaat häneltä asian joka todennäköisesti vaikuttaa hänen haluunsa avautua tai olla avautumatta sinulle.
        Täytyy sanoa että en itse pystyisi elämään noin, pelkäisin että asia tulee jotain kautta ilmi.
        Oletko katkaissut välit kaikkiin sukulaisiisi? Entä jos joku muistaa sinut menneisyydestäsi tai jos vanhana dementoidut alat sanomaan vanhaa nimeäsi.
        Kyllähän jonkun aikaa voitkin onnistua salaamaan mutten usko että loppuun asti...
        Alapääsi on vissiin leikelty jos voit pissata seisten ja saunassa käydä miesten kanssa?
        Jos olet lihava se voikin auttaa läpimenossa vähän, yleensä se naisen pienuus ja pepun muoto paljastaakin, ja kasvot.

        Mielestäni homofiiliksiä omaavan olisi kohteliasta kertoa ennen saunareissua, muttei pakollista.
        Kyllä mä luulen että ymmärrät miksi tuntuu ikävältä ettei voi luottaa että ihminen on mitä on ja asioita ystäviltä salataan.
        En usko että itsekään tykkäisit jos sinulta salattaisiin jotain sinun mielestäsi oleellista ja tekisit jotain väärän infon pohjalta.

        Jos on kaikinpuolin ok salata, niin silloinhan kumppanillekin kertomatta jättäminen olisi aivan ok, mitä se ei tietenkään ole.
        HYvää jatkoa sulle kumminkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos joku kokee minut sellaiseksi, jolle haluaa asioista avautua, se on hänen vastuullaan. "
        -Mielestäni ei jos tietoisesti salaat häneltä asian joka todennäköisesti vaikuttaa hänen haluunsa avautua tai olla avautumatta sinulle.
        Täytyy sanoa että en itse pystyisi elämään noin, pelkäisin että asia tulee jotain kautta ilmi.
        Oletko katkaissut välit kaikkiin sukulaisiisi? Entä jos joku muistaa sinut menneisyydestäsi tai jos vanhana dementoidut alat sanomaan vanhaa nimeäsi.
        Kyllähän jonkun aikaa voitkin onnistua salaamaan mutten usko että loppuun asti...
        Alapääsi on vissiin leikelty jos voit pissata seisten ja saunassa käydä miesten kanssa?
        Jos olet lihava se voikin auttaa läpimenossa vähän, yleensä se naisen pienuus ja pepun muoto paljastaakin, ja kasvot.

        Mielestäni homofiiliksiä omaavan olisi kohteliasta kertoa ennen saunareissua, muttei pakollista.
        Kyllä mä luulen että ymmärrät miksi tuntuu ikävältä ettei voi luottaa että ihminen on mitä on ja asioita ystäviltä salataan.
        En usko että itsekään tykkäisit jos sinulta salattaisiin jotain sinun mielestäsi oleellista ja tekisit jotain väärän infon pohjalta.

        Jos on kaikinpuolin ok salata, niin silloinhan kumppanillekin kertomatta jättäminen olisi aivan ok, mitä se ei tietenkään ole.
        HYvää jatkoa sulle kumminkin.

        En ole ollut leikkauksessa vaan virtsaan apuvälineen kanssa. Olen tekemisissä kaikkien sukulaisteni kanssa. Jos joskus dementoidun ja alan käyttää "tyttönimeäni" se on sen ajan murhe se. Sitä odotellessa ajattelin elää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole ollut leikkauksessa vaan virtsaan apuvälineen kanssa. Olen tekemisissä kaikkien sukulaisteni kanssa. Jos joskus dementoidun ja alan käyttää "tyttönimeäni" se on sen ajan murhe se. Sitä odotellessa ajattelin elää.

        Minäkin ihmettelen näitä ihmisiä jotka loukkaantuvat verisesti jos eivät saa heti ensitapaamisella tietää että olen transtaustainen ihminen. Miksi minun pitäisi heti ensi kerralla esitellessäni itseäni kertoa että btw olen ollut joskus mies, ettei vaan kanssakeskustelijan erehtyisi luulemaan minua mukavaksi ja empaattiseksi naiseksi. Siksipä en ala kertomaan taustojani, tutustukoon ihmiset minuun itseeni.

        Kyllähän joskus tapahtui että dementoitunut omaiseni kertoi keskustelussa että ollaan tässä pojan kanssa liikkeellä. Kanssaihmiset kyllä ihmetteli mitä tuo horisee kun on matkassa keski-ikäisen rouvan kanssa. Toivottavasti siihen mennessä kun mahdollisesti joudun dementoituneena johonkin hoitopaikkaan, henkilökunta osaa paremmin ymmärtää jos alankin kutsua itseäni vaikkapa vanhalla etunimellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin ihmettelen näitä ihmisiä jotka loukkaantuvat verisesti jos eivät saa heti ensitapaamisella tietää että olen transtaustainen ihminen. Miksi minun pitäisi heti ensi kerralla esitellessäni itseäni kertoa että btw olen ollut joskus mies, ettei vaan kanssakeskustelijan erehtyisi luulemaan minua mukavaksi ja empaattiseksi naiseksi. Siksipä en ala kertomaan taustojani, tutustukoon ihmiset minuun itseeni.

        Kyllähän joskus tapahtui että dementoitunut omaiseni kertoi keskustelussa että ollaan tässä pojan kanssa liikkeellä. Kanssaihmiset kyllä ihmetteli mitä tuo horisee kun on matkassa keski-ikäisen rouvan kanssa. Toivottavasti siihen mennessä kun mahdollisesti joudun dementoituneena johonkin hoitopaikkaan, henkilökunta osaa paremmin ymmärtää jos alankin kutsua itseäni vaikkapa vanhalla etunimellä.

        Harvassa on tilanteet, joissa ihminen kutsuu itseään millään nimellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos joku kokee minut sellaiseksi, jolle haluaa asioista avautua, se on hänen vastuullaan. "
        -Mielestäni ei jos tietoisesti salaat häneltä asian joka todennäköisesti vaikuttaa hänen haluunsa avautua tai olla avautumatta sinulle.
        Täytyy sanoa että en itse pystyisi elämään noin, pelkäisin että asia tulee jotain kautta ilmi.
        Oletko katkaissut välit kaikkiin sukulaisiisi? Entä jos joku muistaa sinut menneisyydestäsi tai jos vanhana dementoidut alat sanomaan vanhaa nimeäsi.
        Kyllähän jonkun aikaa voitkin onnistua salaamaan mutten usko että loppuun asti...
        Alapääsi on vissiin leikelty jos voit pissata seisten ja saunassa käydä miesten kanssa?
        Jos olet lihava se voikin auttaa läpimenossa vähän, yleensä se naisen pienuus ja pepun muoto paljastaakin, ja kasvot.

        Mielestäni homofiiliksiä omaavan olisi kohteliasta kertoa ennen saunareissua, muttei pakollista.
        Kyllä mä luulen että ymmärrät miksi tuntuu ikävältä ettei voi luottaa että ihminen on mitä on ja asioita ystäviltä salataan.
        En usko että itsekään tykkäisit jos sinulta salattaisiin jotain sinun mielestäsi oleellista ja tekisit jotain väärän infon pohjalta.

        Jos on kaikinpuolin ok salata, niin silloinhan kumppanillekin kertomatta jättäminen olisi aivan ok, mitä se ei tietenkään ole.
        HYvää jatkoa sulle kumminkin.

        Hormonihoidot kylläkin muuttavat ne "pepun muodot" miehiseksi, eivätkä kaikki naiset nyt todellakaan ole pieniä :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hormonihoidot kylläkin muuttavat ne "pepun muodot" miehiseksi, eivätkä kaikki naiset nyt todellakaan ole pieniä :D

        Eivätkä muuta miehiseksi, naisen leveämpi lantio huomataan heti. Samoin kasvojenne sirous paljastaa teidät viimeistään.
        On ihan naurettavaa kuvitella edes näyttävänsä vastakkaiselta sukupuolelta ilman valtavia kasvoleikkauksia. Niistäkin tulos on aina luonnoton ja leikellyn näköinen.
        Parempi olisi vain hyväksyä se että sukupuolta on mahdoton vaihtaa,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eivätkä muuta miehiseksi, naisen leveämpi lantio huomataan heti. Samoin kasvojenne sirous paljastaa teidät viimeistään.
        On ihan naurettavaa kuvitella edes näyttävänsä vastakkaiselta sukupuolelta ilman valtavia kasvoleikkauksia. Niistäkin tulos on aina luonnoton ja leikellyn näköinen.
        Parempi olisi vain hyväksyä se että sukupuolta on mahdoton vaihtaa,

        Olen 17 vuotta testoilla ollut t-mies 178/95, kiitos päivän nauruista mitä tulee kasvojen sirouteen ja siihen, että minut tunnistetaan AINA :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen 17 vuotta testoilla ollut t-mies 178/95, kiitos päivän nauruista mitä tulee kasvojen sirouteen ja siihen, että minut tunnistetaan AINA :D

        Kyllä ainakin melkein aina tunnistaa, silmät paljastaa vanhemmillakin naisilla roolinvedon, niinkuin varmaan sinullakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ainakin melkein aina tunnistaa, silmät paljastaa vanhemmillakin naisilla roolinvedon, niinkuin varmaan sinullakin.

        En tunne ketään vanhempia roolia vetäviä naisia, mutta on totta, että osalla transmiehistä silmät paljastavat, ettei kyseessä ole cismies. Siis jos puhutaan tilanteesta ennen hoitoja. Omiakin silmiäni on kehuttu kauniiksi, ja sehän on vain mukavaa, jos ovat.

        Minua ei tunnista t-mieheksi edes toiset t-ihmiset, mutta en ymmärrä mitä merkitystä sillä olisi, jos tunnistaisi? Minähän OLEN transmies.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tunne ketään vanhempia roolia vetäviä naisia, mutta on totta, että osalla transmiehistä silmät paljastavat, ettei kyseessä ole cismies. Siis jos puhutaan tilanteesta ennen hoitoja. Omiakin silmiäni on kehuttu kauniiksi, ja sehän on vain mukavaa, jos ovat.

        Minua ei tunnista t-mieheksi edes toiset t-ihmiset, mutta en ymmärrä mitä merkitystä sillä olisi, jos tunnistaisi? Minähän OLEN transmies.

        Ei ne "hoidot" niitä silmiä muuta, silmistä näkee silti.
        Transsejen kasvoissa ja olemuksessa on vähintään se "jokin ei mätsää"-vaikutelma, jos ei ole sitten jo kaukaa tunnistettava.
        Aatamin omenakin puuttuu naisilta, ei testot tuota kuin pikku rusinan kaulaan.
        Miehillä taas ääni paljastaa jos naista esittävät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ne "hoidot" niitä silmiä muuta, silmistä näkee silti.
        Transsejen kasvoissa ja olemuksessa on vähintään se "jokin ei mätsää"-vaikutelma, jos ei ole sitten jo kaukaa tunnistettava.
        Aatamin omenakin puuttuu naisilta, ei testot tuota kuin pikku rusinan kaulaan.
        Miehillä taas ääni paljastaa jos naista esittävät.

        Ookkei, eli ne kaikki transfoobikotkin hengailee kanssani jostain käsittämättömästä syystä, no, ihan sama minulle, kuhan oon suosittu :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ookkei, eli ne kaikki transfoobikotkin hengailee kanssani jostain käsittämättömästä syystä, no, ihan sama minulle, kuhan oon suosittu :D

        Haukut ystäviäsi transfoobikoiksi? Ja piilotat itsestäsi jotain hyvin perustavanlaatuista ja johdat ystäviäsi harhaan.
        Et kuulosta hyvältä ystävältä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haukut ystäviäsi transfoobikoiksi? Ja piilotat itsestäsi jotain hyvin perustavanlaatuista ja johdat ystäviäsi harhaan.
        Et kuulosta hyvältä ystävältä.

        Haukun ihmistä, joka on kertonut herjaavia vitsejä tunnistetavista transihmisistä transfoobikoksi, ehkä heille on joku terapiaryhmä, että pääsevät tästä yli.

        Ystäväni ovat humalassa itkeneet minulle ja pyytäneet, ettei näin hyvä ystävä saa heitä koskaan jättää. Ja olen itse sanonut, että jos minusta voisi paljastua joku asia, joka saisi heidät minut jättämään, jättäköön nyt. Kuulemma mikään asia ei saisi heitä katkaisemaan välejä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Haukun ihmistä, joka on kertonut herjaavia vitsejä tunnistetavista transihmisistä transfoobikoksi, ehkä heille on joku terapiaryhmä, että pääsevät tästä yli.

        Ystäväni ovat humalassa itkeneet minulle ja pyytäneet, ettei näin hyvä ystävä saa heitä koskaan jättää. Ja olen itse sanonut, että jos minusta voisi paljastua joku asia, joka saisi heidät minut jättämään, jättäköön nyt. Kuulemma mikään asia ei saisi heitä katkaisemaan välejä.

        Sitten ystäväsi varmaankin pysyisivät ystävinäsi vaikka kertoisitkin heille, en itse lopettaisi ystävyyttä vastaavassa tilanteessa. Alkuun tuntisin vihantunteita ja kyllä se luottamuksen veisi, antaisin kuitenkin jutun anteeksi.
        Kerropa noin omakohtaisesti miten on, onko transsukupuolisuuteen uskominen ja sen kannattaminen pakollista ollakseen ystävä kyseisenlaiselle ihmiselle?
        Esim, minä vastustan trans-asiaa mutta itse ihmistä vastaan on vain positiivisuutta, emmehän me ihmiset useinkaan hyväksy toistemme tekoja.
        Voisin olla pankkiryöstäjänkin ystävä vaikka en tietenkään hyväksyisi hänen ryöstöään, tämä nyt ihan esimerkkinä.
        Eli siis hyväksytkö erimielisen ystäväksi jos hän on sinulle ystävällinen, vaikkei hyväksykään sukupuolijuttujasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitten ystäväsi varmaankin pysyisivät ystävinäsi vaikka kertoisitkin heille, en itse lopettaisi ystävyyttä vastaavassa tilanteessa. Alkuun tuntisin vihantunteita ja kyllä se luottamuksen veisi, antaisin kuitenkin jutun anteeksi.
        Kerropa noin omakohtaisesti miten on, onko transsukupuolisuuteen uskominen ja sen kannattaminen pakollista ollakseen ystävä kyseisenlaiselle ihmiselle?
        Esim, minä vastustan trans-asiaa mutta itse ihmistä vastaan on vain positiivisuutta, emmehän me ihmiset useinkaan hyväksy toistemme tekoja.
        Voisin olla pankkiryöstäjänkin ystävä vaikka en tietenkään hyväksyisi hänen ryöstöään, tämä nyt ihan esimerkkinä.
        Eli siis hyväksytkö erimielisen ystäväksi jos hän on sinulle ystävällinen, vaikkei hyväksykään sukupuolijuttujasi?

        En tiedä mistään transasioista, mutta ilmeisesti siihen "uskomattomuus" tarkoittaisi, että henkilö pitäisi minua 100 % naisena, ja olisihan se outoa ja rasittavaa. Vähän kuin aikoinaan mummoni ei uskonut homouteen ja muisti aina mainita, ettei setäni parisuhde ole aito ja kuinka tämä tulisi vielä "parantumaan" ja löytämään oikean suhteen. Tässä tapauksessa vaan kiellettäisiin koko minuus eikä vaan seksuaalisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä mistään transasioista, mutta ilmeisesti siihen "uskomattomuus" tarkoittaisi, että henkilö pitäisi minua 100 % naisena, ja olisihan se outoa ja rasittavaa. Vähän kuin aikoinaan mummoni ei uskonut homouteen ja muisti aina mainita, ettei setäni parisuhde ole aito ja kuinka tämä tulisi vielä "parantumaan" ja löytämään oikean suhteen. Tässä tapauksessa vaan kiellettäisiin koko minuus eikä vaan seksuaalisuus.

        Niin , ainakin itselläni se trans-uskomattomuus tarkoittaa sitä etten usko väärään ruumiiseen syntymiseen. Pitäisin sinua siis naisena, voisin kutsua sinua sukunimellä ettei asia nousisi kokoajan kiusaamaan sinua. En nyt tietenkään tyrkyttäisi sinulle naisellisia juttuja tai harrasteita, olisin normaalisti.
        En ymmärrä miksi naiseksi suhtautuminen olisi outoa sinulle, olethan sitä kokenut lapsuutesikin.
        Suhtaudun homouteen kuten mummosi, mielestäni se että pitää homoutta paheena ei mitenkään kiellä toisen minuutta ja identiteettiä.
        Hirveää jos ihmisen minuus olisi vain tietynlaisen seksin himo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin , ainakin itselläni se trans-uskomattomuus tarkoittaa sitä etten usko väärään ruumiiseen syntymiseen. Pitäisin sinua siis naisena, voisin kutsua sinua sukunimellä ettei asia nousisi kokoajan kiusaamaan sinua. En nyt tietenkään tyrkyttäisi sinulle naisellisia juttuja tai harrasteita, olisin normaalisti.
        En ymmärrä miksi naiseksi suhtautuminen olisi outoa sinulle, olethan sitä kokenut lapsuutesikin.
        Suhtaudun homouteen kuten mummosi, mielestäni se että pitää homoutta paheena ei mitenkään kiellä toisen minuutta ja identiteettiä.
        Hirveää jos ihmisen minuus olisi vain tietynlaisen seksin himo.

        Nyt luin vähän tarkemmin tekstisi, koet siis että koko minuutesi kiellettäisiin jos sukupuoleesi ei uskottaisi?
        Et kai ole sukupuolesi? Onhan sinussa paljon muutakin, nythän juuri niin monet ajavat sitä sukupuolineutraaliutta, ettei sukupuoli määrittäisi ketään.
        Täytyyhän sinunkin hyväksyä että kehosi sukupuoli on myös osa sinua, jos toinen sen huomioi ei se minusta ole ihmisen minuuden kieltämistä. Ymmärrän kyllä että koska et pidä sukupuolestasi niin haluaisit sen unohtaa, siksi koittaisin olla kiinnittämättä huomiota sukupuoliin jos olisin trans-ihmisen kaverina. Enhän haluaisi tietenkään häntä triggeröidä tahallaan, siltikään en voisi mennä mukaan juttuun jos haluan säilyttää hyvän omantunnon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin , ainakin itselläni se trans-uskomattomuus tarkoittaa sitä etten usko väärään ruumiiseen syntymiseen. Pitäisin sinua siis naisena, voisin kutsua sinua sukunimellä ettei asia nousisi kokoajan kiusaamaan sinua. En nyt tietenkään tyrkyttäisi sinulle naisellisia juttuja tai harrasteita, olisin normaalisti.
        En ymmärrä miksi naiseksi suhtautuminen olisi outoa sinulle, olethan sitä kokenut lapsuutesikin.
        Suhtaudun homouteen kuten mummosi, mielestäni se että pitää homoutta paheena ei mitenkään kiellä toisen minuutta ja identiteettiä.
        Hirveää jos ihmisen minuus olisi vain tietynlaisen seksin himo.

        Tuntuu oudolta, ettet voisi käyttää toisesta tämän virallista nimeä, varsinkaan, kun nimet eivät määritä ihmistä mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuntuu oudolta, ettet voisi käyttää toisesta tämän virallista nimeä, varsinkaan, kun nimet eivät määritä ihmistä mitenkään.

        Tuntuisi jotenkin oudolta käyttää mielestäni väärää nimeä, ja jos se nimi on selkeästi sukupuolittunut niin se olisi sen sukupuolen validina pitämistä mielestäni.
        Jos nimi on sukupuolineutraali niin ehkä silloin voisi käyttää, sukunimi minusta parempi.
        Jokaisen täytyy olla itselleen rehellinen ja elää omien arvojensa mukaan, minun uskoni ja arvoni ei salli hyväksyä homoseksuaalisuutta tai trans-elämää.
        En silti halua kyseisenlaisille ihmisille kuin hyvää, mielestäni erilaisia arvoja voi olla ja silti olla esim hyvä koulukaveri tms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuntuisi jotenkin oudolta käyttää mielestäni väärää nimeä, ja jos se nimi on selkeästi sukupuolittunut niin se olisi sen sukupuolen validina pitämistä mielestäni.
        Jos nimi on sukupuolineutraali niin ehkä silloin voisi käyttää, sukunimi minusta parempi.
        Jokaisen täytyy olla itselleen rehellinen ja elää omien arvojensa mukaan, minun uskoni ja arvoni ei salli hyväksyä homoseksuaalisuutta tai trans-elämää.
        En silti halua kyseisenlaisille ihmisille kuin hyvää, mielestäni erilaisia arvoja voi olla ja silti olla esim hyvä koulukaveri tms.

        Itse en tiedä mistään ihmeen transelämästä, elän tavallista elämää sukupuoltani korostamatta tai ajattelematta. En ole koskaan ollut edes kiinnostunut seksistä, joten homoseksuaali en ole millään mittarilla. Ja jos olisin, sinun ei tarvitsisi olla asiasta mitään mieltä. Käyttäisit minusta etunimeäni, koska et tietäisi minun olevan transtaustainen, mutta jos sattuisit saamaan asian tietoosi, ja esimerkiksi töissä et puhuttelisi minua virallisella, väestörekisteriin merkityllä nimelläni, saisit potkut. Jos taas tuntisimme yksityiselämässä ja sinulla olisi tarve mitätöidä minua, en olisi kanssasi tekemisissä ja myös sukulaiseni ja ystäväni katkaisisivat välinne täysin. Et myöskään validoisi yhtään mitään käyttämällä virallista etunimeäni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse en tiedä mistään ihmeen transelämästä, elän tavallista elämää sukupuoltani korostamatta tai ajattelematta. En ole koskaan ollut edes kiinnostunut seksistä, joten homoseksuaali en ole millään mittarilla. Ja jos olisin, sinun ei tarvitsisi olla asiasta mitään mieltä. Käyttäisit minusta etunimeäni, koska et tietäisi minun olevan transtaustainen, mutta jos sattuisit saamaan asian tietoosi, ja esimerkiksi töissä et puhuttelisi minua virallisella, väestörekisteriin merkityllä nimelläni, saisit potkut. Jos taas tuntisimme yksityiselämässä ja sinulla olisi tarve mitätöidä minua, en olisi kanssasi tekemisissä ja myös sukulaiseni ja ystäväni katkaisisivat välinne täysin. Et myöskään validoisi yhtään mitään käyttämällä virallista etunimeäni.

        " Et myöskään validoisi yhtään mitään käyttämällä virallista etunimeäni."
        Olen eri mieltä, kyllä validoisin.
        Aika sairasta olisi jos ihmiselle annettaisiin potkut siitä syystä että hän kutsuu työkaveriaan sukunimellä, tänä totalitaristisena aikana kaikki on kyllä mahdollista.
        Totalitaarista myöntymistä vaativa trans-väki saa aikaan vihaa joka kaatuu lopulta teidän itsenne päälle.
        Tulee aina olemaan valtava määrä ihmisiä ympärillänne jotka eivät usko koko transsukupuolisuuteen, jos ystävällinen yhteiselo kukin omilla arvoillaan ja alueillaan ei ole mahdollista syntyy vihantunteita meihinkin jotka sitä emme halua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Et myöskään validoisi yhtään mitään käyttämällä virallista etunimeäni."
        Olen eri mieltä, kyllä validoisin.
        Aika sairasta olisi jos ihmiselle annettaisiin potkut siitä syystä että hän kutsuu työkaveriaan sukunimellä, tänä totalitaristisena aikana kaikki on kyllä mahdollista.
        Totalitaarista myöntymistä vaativa trans-väki saa aikaan vihaa joka kaatuu lopulta teidän itsenne päälle.
        Tulee aina olemaan valtava määrä ihmisiä ympärillänne jotka eivät usko koko transsukupuolisuuteen, jos ystävällinen yhteiselo kukin omilla arvoillaan ja alueillaan ei ole mahdollista syntyy vihantunteita meihinkin jotka sitä emme halua.

        Minä en esimerkiksi pidä erästä transvestiittituttavaani naisena, eikä hän itsekään väitä olevansa nainen, mutta kutsun häntä silti kohteliaisuudesta "Minnaksi", kun hän on pukeutunut naiseksi.

        Jos sinulla olisi tapana puhutella ihmisiä sukunimellä, asia olisi ok. Jos sen sijaan puhuttelisit ainoastaan minua sukunimellä ja korostetusti välttäisit etunimen käyttöä kyseessä olisi samanlainen syrjintä kuin esimerkiksi se, ettei sovinisti puhuisi työpaikallaan naisille edes silloin, kun hänelle puhuttaisiin ja pomon olisi pakko puuttua tilanteeseen. Itse en tekisi ilmoitusta enkä vaatisi potkuja, tuskin edes reagoisin sinuun mitenkään, mutta pomolla olisi siis velvollisuus puuttua syrjintään kovalla kädellä, se nääs on Suomessa lailla kielletty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en esimerkiksi pidä erästä transvestiittituttavaani naisena, eikä hän itsekään väitä olevansa nainen, mutta kutsun häntä silti kohteliaisuudesta "Minnaksi", kun hän on pukeutunut naiseksi.

        Jos sinulla olisi tapana puhutella ihmisiä sukunimellä, asia olisi ok. Jos sen sijaan puhuttelisit ainoastaan minua sukunimellä ja korostetusti välttäisit etunimen käyttöä kyseessä olisi samanlainen syrjintä kuin esimerkiksi se, ettei sovinisti puhuisi työpaikallaan naisille edes silloin, kun hänelle puhuttaisiin ja pomon olisi pakko puuttua tilanteeseen. Itse en tekisi ilmoitusta enkä vaatisi potkuja, tuskin edes reagoisin sinuun mitenkään, mutta pomolla olisi siis velvollisuus puuttua syrjintään kovalla kädellä, se nääs on Suomessa lailla kielletty.

        Tottakai kutsut transuystävääsi naisen nimellä, koska sinä todennäköisesti hyväksyt hänen roolileikkinsä ja leikit mukana kutsumalla häntä naisen nimellä.
        Jos taas ei halua leikkiä mukana täytyy koittaa löytää neutraali tapa hoitaa puhumiset, ei se syrjintää ole.
        En hakeudu sellaiseen duuniin jossa ollakseen pitäisi kutsua vaikka miestä naiseksi tai toisinpäin, tai opettaa lapsille jotain väärää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai kutsut transuystävääsi naisen nimellä, koska sinä todennäköisesti hyväksyt hänen roolileikkinsä ja leikit mukana kutsumalla häntä naisen nimellä.
        Jos taas ei halua leikkiä mukana täytyy koittaa löytää neutraali tapa hoitaa puhumiset, ei se syrjintää ole.
        En hakeudu sellaiseen duuniin jossa ollakseen pitäisi kutsua vaikka miestä naiseksi tai toisinpäin, tai opettaa lapsille jotain väärää.

        Syrjinnän vastaiset lait koskevat jokaista työpaikkaa, joten onnea työttömyyteesi.


      • Anonyymi
        Kysymys12 kirjoitti:

        Mistä tulee se tunne, että pitäisi olla miehen kropassa? Entä jos se vain on tulos siitä kun samaistut enemmän miehiin kuin naisiin, ja tästä tulee mielikuva, että pitäisi kuulua toiseen kroppaan? Silloinkin se olisi vain sosiaalista ja sukupuolirooleihin sidonnaista. Mielikuva, jonka kulttuuri on saanut aikaan sillä miltä kustakin pitävän kuuluisi näyttää fyysisesti.

        Eli siis minulle sukupuoli on vain biologinen asia ja muu vaikuttaa silmissäni ihmisten itse luomilta mielikuvilta, odotuksilta ja niiden ristiriidoilta. Näetkö onko näkemyksessäni mitään samaa omiisi? Luuletko olisiko ristiriitaista oloa kehoosi nähden itselläsi, jos yhteiskunta hyväksyisi paremmin mistä kukin "saa" pitää.

        Minulle oli ihan sama mitä yhteiskunta keneltäkin odotti, kun yritin kaksivuotiaana virtsata seisten päiväkodin puskassa kaverini kanssa. Olkoon lapsellista, mutta koska en saanut lapsena kokea tätä poikien välistä tärkeää bondauskokemusta nautin nyt aikuisena suuresti kaverieni kanssa puskakusella käymisestä, vihdoinkin samalla tavalla kuten he.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin , ainakin itselläni se trans-uskomattomuus tarkoittaa sitä etten usko väärään ruumiiseen syntymiseen. Pitäisin sinua siis naisena, voisin kutsua sinua sukunimellä ettei asia nousisi kokoajan kiusaamaan sinua. En nyt tietenkään tyrkyttäisi sinulle naisellisia juttuja tai harrasteita, olisin normaalisti.
        En ymmärrä miksi naiseksi suhtautuminen olisi outoa sinulle, olethan sitä kokenut lapsuutesikin.
        Suhtaudun homouteen kuten mummosi, mielestäni se että pitää homoutta paheena ei mitenkään kiellä toisen minuutta ja identiteettiä.
        Hirveää jos ihmisen minuus olisi vain tietynlaisen seksin himo.

        Kyse ei ole siitä, että pitäisi homoutta paheena vaan siitä, ettei usko homouden olemassaoloon. Se nyt vaan ei ole uskonasia, että mies kiihottuu toisesta miehestä ja rakastuu mieheen. Ja jos homo pidättäytyy seksistä se ei uskovaisten mielestä ole silloin pahe ollenkaan. Kaksi miestä voi olla seksittömässä parisuhteessa ilman, että se määritellään synniksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ole siitä, että pitäisi homoutta paheena vaan siitä, ettei usko homouden olemassaoloon. Se nyt vaan ei ole uskonasia, että mies kiihottuu toisesta miehestä ja rakastuu mieheen. Ja jos homo pidättäytyy seksistä se ei uskovaisten mielestä ole silloin pahe ollenkaan. Kaksi miestä voi olla seksittömässä parisuhteessa ilman, että se määritellään synniksi.

        Kovasti täällä joku vouhkaa siitä, että transmiehellä on velvollisuus kertoa taustansa, mutta toisaalta inttää, että jokaisen transmiehen tausta näkyy päälle 100 % :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ne "hoidot" niitä silmiä muuta, silmistä näkee silti.
        Transsejen kasvoissa ja olemuksessa on vähintään se "jokin ei mätsää"-vaikutelma, jos ei ole sitten jo kaukaa tunnistettava.
        Aatamin omenakin puuttuu naisilta, ei testot tuota kuin pikku rusinan kaulaan.
        Miehillä taas ääni paljastaa jos naista esittävät.

        Näissä lähinnä huvittaa se, etteivät nämä kirjoittajat ymmärrä, etteivät ole tunnistaneet kuin juuri ne, joista asian näkee helposti päältä. Aataminomenan puute varmasti outtaa parrakkaan helposti.

        Ja sitten taas... ei ole olennaista tunnistaako transtaustaisen transtaustaiseksi. Eivät transihmiset yritä pakoilla poliisia vaan haluavat elää mahdollisimman normaalia elämää.


      • Anonyymi
        Seaiemppii kirjoitti:

        No, minä käyn niissä runoilloissa ja rakastan hempeää musiikkia, enkä pärjäisi raksalla, mutta tyydytyksen saan vain miehen kropassa rinnattomana ilman naisellisia muotoja. Ajatus siitä, että olisin äiti tuntuu oudolta ja vaikealta, ajatus siitä, että olisin isä ja rakkaani synnyttäisi minulle lapsen tuntuu sekin pelottavalta (kuten lähes kaikista miehistä) mutta samalla se tuntuu oikealta. Kuten kaikki muutkin asiat mieheydessä. Paitsi jotkut pelleily, kuten sukupuoliroolit, se, että pitäisi seurata formuloita ja öykkäröidä futispeleissä kaljatuoppi kourassa.

        Jollet syntynyt peniksellisenä, et voi koskaan tietää miltä miehistä tuntuu.


      • Anonyymi
        nollabodari kirjoitti:

        Sen verran sukupuolen neurologisesta puolesta, että nykyään on olemassa jo jonkin verran tietoa siitä, kuinka aivot virittäytyvät jo ennen syntymää tietyn sukupuolen "taajuudelle". Kyse ei ole (pelkästään) sosiaalisista normeista, vaan siitä, mitä aivosi odotusarvoisesti pitävät kroppasi ominaisuutena. Kun tämä odotusarvo ei täyty, syntyy sukupuoliristiriidan kokemus. Ihan kuin kaikki maailman peilit näyttäisivät kroppasi olevan erilainen kuin tiedät (= aivosi odottavat) sen olevan. Itse tavallaan "hämmästyn" joka kerta kun näen itseni peilistä, tuntuu ihan epätodelliselta että näytän naiselta (vaikka totta kai tiedän ja muistan miltä näytän). Samoin on henkisellä puolella, aivosi "tiedostavat", että sulla on vaikkapa pojan mieli, ympäristön kuitenkin jatkuvasti muistuttaessa että olet tyttö. Ja ympäristö tietysti väittää näin siksi, että ulkoinen kroppasi antaa ymmärtää että olet ks. sukupuolen edustaja. Kyseessä on siis ristiriita aivojen ja muun kropan sukupuolen ilmentämisen välillä.

        Tietysti esim löyhemmät sosiaaliset normit antavat transsukupuolisille(kin) paremmin liikkumavaraa. Asiaa ongelmien taustalla ne eivät kuitenkaan valitettavasti poista.

        Itse koitin itseasiassa pitkään sopeutua lesbon identiteettiin, ajattelin että ehkä olen vain niin butch että koen olevani ennemmin maskuliininen kuten mies kuin feminiininen kuten nainen. Tuo nimitys ei kuitenkaan auttanut ongelmaani, siihen etten koe olevani nainen. Enkä itse asiassa edes ole kovin maskuliininen tyyliltäni, joten butch-muottiin mahduttautuminen tuntui joka tapauksessa pakottamiselta. Viimeinen vahvistus sille, etten ole lesbo, tuli kun keskustelin sukupuolen kokemuksesta oikeiden butch-lesbojen kanssa, ja he kertoivat olevansa täysin tyytyväisiä kroppaansa ja että heitä häiritsee jos joku luulee heitä pojaksi. Omassa tapauksessani asia oli juuri päin vastoin; en kokenut minkäänlaista yhteenkuuluvuutta kroppaani, eikä mua olisi haitannut jos joku joskus olisi luullut mua pojaksi.

        Aivotutkimusta on puolin ja toisin. Itse en usko vastaavaan.


      • Anonyymi
        Sejokuaojjeeemmm kirjoitti:

        Ei mulla ole mitään sukupuolirooleja vastaan, jos ne ihmiselle itselleen sopivat. Mä olen juuri niin maskuliininen ja feminiininen kuin olen. Se, että olen (nyt ulkoisestikin) mies ei tarkoita mitään, se ei kerro mitään harrastuksistani tai musiikkimaustani tms.

        Vanhemmuudessa ihanaa olisi juuri se, että loisi elämää rakkaansa (nainen) kanssa ja isänä poikani ottaisi minusta mallia, tyttäreni ei. Kuulostaa varmaan oudolta, mutta lapsena oli tosi vaikeaa, kun olin serkussarjan vanhin tyttö ja nuoremmat tytöt ihailivat minua hirveästi ja oli pakko esittää hyvää roolimallia heille. Tosiasiassa olisin viihtynyt paremmin serkkupoikien kanssa. Mutta ette te tätä ymmärrä, eikä ole tarviskaan. Mulla on nyt elämä ja hyvä sellainen, iso kaveriporukka, jossa yhdelläkään ei ole aavistustakaan, että olen t-mies.

        Minä otin mallia sekä isästäni että äidistäni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kieltämättä olikin kiusallista, että moni nainen aikoinaan vaihtoi vaatteita edessäni. Kun eivät tienneet, että tässä on mies. Nyt eivät enää vaihda, paitsi kaikkein läheisimmät, ja no, ei mulla olis mitään sitä vastaan, jos vaihtaisivat.

        Sinä olet sukupuolidysforiasta kärsivä transidentifioitunut nainen.
        Sinun kaltaisiasi varten on valmistettu tuo laillinen fiktio/hyödyllinen valhe, jota transhoidoksi kutsutaan. Mutta fiktiona ja valheena se pysyy, halusit tai et.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin ihmettelen näitä ihmisiä jotka loukkaantuvat verisesti jos eivät saa heti ensitapaamisella tietää että olen transtaustainen ihminen. Miksi minun pitäisi heti ensi kerralla esitellessäni itseäni kertoa että btw olen ollut joskus mies, ettei vaan kanssakeskustelijan erehtyisi luulemaan minua mukavaksi ja empaattiseksi naiseksi. Siksipä en ala kertomaan taustojani, tutustukoon ihmiset minuun itseeni.

        Kyllähän joskus tapahtui että dementoitunut omaiseni kertoi keskustelussa että ollaan tässä pojan kanssa liikkeellä. Kanssaihmiset kyllä ihmetteli mitä tuo horisee kun on matkassa keski-ikäisen rouvan kanssa. Toivottavasti siihen mennessä kun mahdollisesti joudun dementoituneena johonkin hoitopaikkaan, henkilökunta osaa paremmin ymmärtää jos alankin kutsua itseäni vaikkapa vanhalla etunimellä.

        Jos dementoituessa palaa mielessään oikeaan sukupuoleensa, kuten on tapahtunut, ei transius voi olla synnynnäistä.
        Homot ovat pysyneet homoina vaikka ovat menettäneet muistinsa.
        Trans unohtaa, että hänen piti olla vastakkaista sukupuolta ja lopettaa esittämisen kun menettää muistinsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä mistään transasioista, mutta ilmeisesti siihen "uskomattomuus" tarkoittaisi, että henkilö pitäisi minua 100 % naisena, ja olisihan se outoa ja rasittavaa. Vähän kuin aikoinaan mummoni ei uskonut homouteen ja muisti aina mainita, ettei setäni parisuhde ole aito ja kuinka tämä tulisi vielä "parantumaan" ja löytämään oikean suhteen. Tässä tapauksessa vaan kiellettäisiin koko minuus eikä vaan seksuaalisuus.

        Sinä olet sataprosenttinen nainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä herää monenlaisia kysymyksiä. Transsukupuolisuus teki minusta nöyrän ja empaattisen ja suvaitsevaisen ihmisen, joka ei helposti tuomitse, ehkä siksi monet, niin miehet kuin naisetkin, usein uskoutuvat minulle. He kokevat minut sellaiseksi, jolle voi puhua intiimejäkin asioita - mitä ihmeen merkitystä sillä on, millaiset sukuelimet mulla sattuu olemaan?

        Mulla ei transtaustaisena miehenä ole vähemmistöidentiteettiä siitä huolimatta, että valitettavasti kuulun tosiasiassa vähemmistöön. Tarkoittaa sitä, että mun kanssani voi tavikset puhua rennosti enkä uhriudu enkä vetoa vähemmistöstatukseeni enkä tuo sitä esiin.

        Transit eivät koskaan vaikuta "nöyriltä ja empaattisilta", ennemminkin ylimielisiltä ja toksisilta.


    • bbbbbu

      Ovatko isällisyys ja äidillisyys siis aivan sama asia?

    • wonderingwoman

      Tuli sitten liian hankala kysymys vastaan. Tästä ketjusta selvisi, että jokainen kirjoittaja määrittelee sukupuolensa ihan omalla tavallaan, ei ole enää mitään järkevää määritelmää naiselle ja miehelle tai isälle ja äidille. Kaikki on jokaisen sisäisistä mielteistä ja tuntemuksista kiinni.

      Voinemme siis muutaman vuoden sisällä poistaa käsitteet "mies", "nainen", "isä" ja "äiti" sanastostamme ja Nykysuomen sanakirjasta. Jos ne eiväy tarkoita mitään,niitä ei tarvitse. Sen jälkeen transsukupuolisetkin voivat huoata helpotuksesta.

      • Perijätärrr

        Tosi helpotus, kun olet taistellut saadaksesi tulla nähdyksi naisena tai miehenä ja juuri silloin sanat poistetaan. Itse ainakin olen täysi nainen, sanoi neutraaliusfanaatikot mitä tahansa.


      • Perijätärrr kirjoitti:

        Tosi helpotus, kun olet taistellut saadaksesi tulla nähdyksi naisena tai miehenä ja juuri silloin sanat poistetaan. Itse ainakin olen täysi nainen, sanoi neutraaliusfanaatikot mitä tahansa.

        Nyt vain pitäisi nähdä koko kuva:

        On olemassa naisia ja miehiä ja niitä, jotka ovat vähän molempia tai ei kumpiakaan. Sen, että transnainen haluaa elää naisen elämää, ei tule olla este sille, että joku toinen ei halua elää miehen eikä naisen elämää.

        Kaikille meille on tilaa täällä maailmassa. Tilan tekee ahtaaksi vain omaan napaan tuijotteleva itsekkyys - niin puolin kuin kolmansinkin.


      • Ptärr
        anukatariina kirjoitti:

        Nyt vain pitäisi nähdä koko kuva:

        On olemassa naisia ja miehiä ja niitä, jotka ovat vähän molempia tai ei kumpiakaan. Sen, että transnainen haluaa elää naisen elämää, ei tule olla este sille, että joku toinen ei halua elää miehen eikä naisen elämää.

        Kaikille meille on tilaa täällä maailmassa. Tilan tekee ahtaaksi vain omaan napaan tuijotteleva itsekkyys - niin puolin kuin kolmansinkin.

        Huom.minä todellakin sallin muille sen, että he eivät ole täysin naisia eikä miehiä vaan jotain siltä väliltä. En vaan hyväksy sitä, että kaikkien pitäisi olla neutraaleja eikä mies-ja nainen sanoja saisi käyttää yhtään kenestäkään.


      • Ptärr kirjoitti:

        Huom.minä todellakin sallin muille sen, että he eivät ole täysin naisia eikä miehiä vaan jotain siltä väliltä. En vaan hyväksy sitä, että kaikkien pitäisi olla neutraaleja eikä mies-ja nainen sanoja saisi käyttää yhtään kenestäkään.

        Jos tällä viittaat "sukupuolineutraaliin", niin ei tuosta tarkkaan ottaen ole kyse: Esimerkiksi ammattikuvia toki pyritään muokkaamaan ei-niin sukupuolitetuiksi. Sukupuolineutraalius tarkoittaa siis oikein käytettynä sitä, että ihmisiä kohdellaan samoin riippumatta hänen sukupuoli-identiteetistään - näin esimerkiksi avioliiton solmimisen suhteen. Konservatiiviset kouhottajat ovat siitä luoneet olkiukon, jonka mukaan sukupuolinautraalissa ajattelussa kukaan ei saisi olla enää nainen tai mies.

        SukupuoliSENSITIIVISESSÄ agendassa taas halutaan antaa tilaa kaikille olla niin paljon tai niin vähän nainen tai mies kuin kukin itse kokee hyväksi - jalkoväliin ketään katsomatta.


      • sivustahuutelija
        anukatariina kirjoitti:

        Jos tällä viittaat "sukupuolineutraaliin", niin ei tuosta tarkkaan ottaen ole kyse: Esimerkiksi ammattikuvia toki pyritään muokkaamaan ei-niin sukupuolitetuiksi. Sukupuolineutraalius tarkoittaa siis oikein käytettynä sitä, että ihmisiä kohdellaan samoin riippumatta hänen sukupuoli-identiteetistään - näin esimerkiksi avioliiton solmimisen suhteen. Konservatiiviset kouhottajat ovat siitä luoneet olkiukon, jonka mukaan sukupuolinautraalissa ajattelussa kukaan ei saisi olla enää nainen tai mies.

        SukupuoliSENSITIIVISESSÄ agendassa taas halutaan antaa tilaa kaikille olla niin paljon tai niin vähän nainen tai mies kuin kukin itse kokee hyväksi - jalkoväliin ketään katsomatta.

        Hyvä ja asioita selkiyttävä kommentti, kiitos :)


      • wonderingwoman
        anukatariina kirjoitti:

        Jos tällä viittaat "sukupuolineutraaliin", niin ei tuosta tarkkaan ottaen ole kyse: Esimerkiksi ammattikuvia toki pyritään muokkaamaan ei-niin sukupuolitetuiksi. Sukupuolineutraalius tarkoittaa siis oikein käytettynä sitä, että ihmisiä kohdellaan samoin riippumatta hänen sukupuoli-identiteetistään - näin esimerkiksi avioliiton solmimisen suhteen. Konservatiiviset kouhottajat ovat siitä luoneet olkiukon, jonka mukaan sukupuolinautraalissa ajattelussa kukaan ei saisi olla enää nainen tai mies.

        SukupuoliSENSITIIVISESSÄ agendassa taas halutaan antaa tilaa kaikille olla niin paljon tai niin vähän nainen tai mies kuin kukin itse kokee hyväksi - jalkoväliin ketään katsomatta.

        Opetushallituksen ohjeissa kehotetaan käyttämään mieluummin nimiä kuin sanoja "tyttö" ja "poika", koska joku voi tästä pahastua. Kysymys ei siis ole olkiukosta eli vastustajan piikkiin keksitystä väitteestä. Oikeasti meitä halutaan ohjailla siihen suuntaan. että sukupuoli olisi muka merkityksetön tekijä, vaikka näin ei ole.

        Mielestäni kuitenkin myös tyttöys ja poikana oleminen tarvitsevat tukea ja nähdyksi tulemista. Tyttöjen kulttuuri ja huumori ja kommunikaatio poikkeaa jonkin verran poikakulttuurista. Molempia pitäisi tukea, ei pelkästään trans- ja muunsukupuolisia nuoria. Vai mitä?

        Tytöistä kasvaa naisia ja tulevia äitejä, se on iso tehtävä, johon pitää henkisesti valmistautua. Siitä oli kyse nukkeleikeissäkin, joita ennen tytöt leikkivät. Nythän leikkivät barbeilla, eivätkä enää aikuisina osaa juurikaan nauttia äitinä olosta. siltä ainakin kuulostaa. Stressiä vaan, vaikka sen pitäisi olla luonnollinen asia. Nykyihmiselle vaistomaiset asiat ovat vaikeita.


      • wonderingwoman kirjoitti:

        Opetushallituksen ohjeissa kehotetaan käyttämään mieluummin nimiä kuin sanoja "tyttö" ja "poika", koska joku voi tästä pahastua. Kysymys ei siis ole olkiukosta eli vastustajan piikkiin keksitystä väitteestä. Oikeasti meitä halutaan ohjailla siihen suuntaan. että sukupuoli olisi muka merkityksetön tekijä, vaikka näin ei ole.

        Mielestäni kuitenkin myös tyttöys ja poikana oleminen tarvitsevat tukea ja nähdyksi tulemista. Tyttöjen kulttuuri ja huumori ja kommunikaatio poikkeaa jonkin verran poikakulttuurista. Molempia pitäisi tukea, ei pelkästään trans- ja muunsukupuolisia nuoria. Vai mitä?

        Tytöistä kasvaa naisia ja tulevia äitejä, se on iso tehtävä, johon pitää henkisesti valmistautua. Siitä oli kyse nukkeleikeissäkin, joita ennen tytöt leikkivät. Nythän leikkivät barbeilla, eivätkä enää aikuisina osaa juurikaan nauttia äitinä olosta. siltä ainakin kuulostaa. Stressiä vaan, vaikka sen pitäisi olla luonnollinen asia. Nykyihmiselle vaistomaiset asiat ovat vaikeita.

        Kyse oli siis kai kohdasta, jossa kehotettiin välttämään sanoja "tytöt" ja "pojat" ryhmää yleistävänä. Kyse on sukupuolisensitiivisestä lähestymisestä, jossa joku puhuteltu todella voi kokea nimityksen ahdistavana, jos se ei vastaa hänen kokemustaan. Sillä ei ole mitään tekemistä sen olkiukkoväitteen kanssa, etteivätkö lapset saisi olla niin tyttöjä tai niin poikia kuin ikinä - jalkoväliin katsomatta.

        Lapselle, joka haluaa harjaantua hoivaavuuteen, on tässä sukupuolisensitiivisessä ajattelussa yhtä paljon tilaa kuin ennenkin. Tilaa syntyy kuitenkin myös pojille ja niille tytöille, joille tällainen asia ei ole ominta. Kuulostaa kovasti raskaalta sellainen maailma, jossa lasten leikitkin pitää valjastaa aikuisuuden velvoitteiden onnistumisen maksimointiin.


      • Wonderingwoman
        anukatariina kirjoitti:

        Kyse oli siis kai kohdasta, jossa kehotettiin välttämään sanoja "tytöt" ja "pojat" ryhmää yleistävänä. Kyse on sukupuolisensitiivisestä lähestymisestä, jossa joku puhuteltu todella voi kokea nimityksen ahdistavana, jos se ei vastaa hänen kokemustaan. Sillä ei ole mitään tekemistä sen olkiukkoväitteen kanssa, etteivätkö lapset saisi olla niin tyttöjä tai niin poikia kuin ikinä - jalkoväliin katsomatta.

        Lapselle, joka haluaa harjaantua hoivaavuuteen, on tässä sukupuolisensitiivisessä ajattelussa yhtä paljon tilaa kuin ennenkin. Tilaa syntyy kuitenkin myös pojille ja niille tytöille, joille tällainen asia ei ole ominta. Kuulostaa kovasti raskaalta sellainen maailma, jossa lasten leikitkin pitää valjastaa aikuisuuden velvoitteiden onnistumisen maksimointiin.

        Oph:n sivuilta: "Käytännössä sukupuolitietoisuus näkyy siten, etteivät opetuksen ja ohjauksen käytännöt ylläpidä ja uusinna tyttöjen ja poikien jakoa erillisiin ryhmiin."

        - Eli ei haluta tukea tyttöyttä ja poikuutta sosiaalisena ryhminä, jolla olisi jotain yhteistä ja yhdistävää. Miksi ei? Onko se pois muunsukupuolisilta, jos heidät kuitenkin otetaan huomioon omina itsenään, ei nimitetä esim. sukupuolen mukaan.

        Monet tytöt ja pojat pitävät siitä, että ovat tyttöjä tai poikia ja kokevat soidaarisuutta ja lojaalisuutta omaa sukupuoltaan kohtaan. Pitäisikö se siis kitkeä pois?

        Tyttöjen vaistomaisia hoivataitoja ei ole heikentänyt tämä nykyinen sukupuolineutraali kasvatus, se alkoi jo silloin kun naisenmalliset barbit korvasivat vauvanuket.

        " Kuulostaa kovasti raskaalta sellainen maailma, jossa lasten leikitkin pitää valjastaa aikuisuuden velvoitteiden onnistumisen maksimointiin." - Vaikea ymmärtää tätä ajatusta. jotenkin tuntuu niin salaliittolaiselta. Patriarkaattiko se siis valjastaa tyttöjä vauvanukkien hoitoon? :D

        Äitiys on tytön psyykeen sisäänrakennettu juttu niin kuin munasarjat hänen kehoonsa, ei siinä sen kummempaa "valjastamista" ole tapahtunut. Lajin säilymisen kannalta äitiyden taidot ovat aika olennaiset, niitä tytöt ovat kautta aikain harjoitelleet ihan omasta halustaan. Teollisen maailman mukana nämä taidot ovat heikentyneet, koska mallit eivät siirry edes äidiltä tyttärelle kun lapset vuedään niin varhain hoitoon, jos sisaruksia edes on. Ja tuntuu, että äidit eivät jaksa olla lastensa seurassa eivätkä tunnu nauttivan äitinä olemisesta.


      • Vaistoton

        En tiedä yhtään keskivertoa älykkäämpää naista joka nauttisi äitiydestä. Jokainen sanoo rehellisesti että pitkäpiimäistä helvettiä lähinnä. Väsyttävää, lasten kiukuttelut ja järjettömyydet, pitäisi teeskennellä innostunutta jostain tikku-ukoista ja räpellyksistä, älyllisesti puuduttavaa ja tuntee menevänsä hukkaan ihmisenä. Sen sijaan tuntemani hyvin yksinkertaiset naiset jotka pärjää helpoissa suorittavissa ammateissa ja usein tuntuu että vintiltä on suurin osa valoista sammunut aikaa päivää sitten kestää erinomaisesti äitiyttä ja saa siitä jotain irti. Kyse ei tunnu siis olevan äidinvaistosta. Lapsen kanssa vaan pärjää aikuinen jota ei ole turhalla järjellä pilattu.


      • Anonyymi
        anukatariina kirjoitti:

        Kyse oli siis kai kohdasta, jossa kehotettiin välttämään sanoja "tytöt" ja "pojat" ryhmää yleistävänä. Kyse on sukupuolisensitiivisestä lähestymisestä, jossa joku puhuteltu todella voi kokea nimityksen ahdistavana, jos se ei vastaa hänen kokemustaan. Sillä ei ole mitään tekemistä sen olkiukkoväitteen kanssa, etteivätkö lapset saisi olla niin tyttöjä tai niin poikia kuin ikinä - jalkoväliin katsomatta.

        Lapselle, joka haluaa harjaantua hoivaavuuteen, on tässä sukupuolisensitiivisessä ajattelussa yhtä paljon tilaa kuin ennenkin. Tilaa syntyy kuitenkin myös pojille ja niille tytöille, joille tällainen asia ei ole ominta. Kuulostaa kovasti raskaalta sellainen maailma, jossa lasten leikitkin pitää valjastaa aikuisuuden velvoitteiden onnistumisen maksimointiin.

        "Kyse oli siis kai kohdasta, jossa kehotettiin välttämään sanoja "tytöt" ja "pojat" ryhmää yleistävänä. Kyse on sukupuolisensitiivisestä lähestymisestä, jossa joku puhuteltu todella voi kokea nimityksen ahdistavana, jos se ei vastaa hänen kokemustaan."
        - Ihan pimeää, kokemus ja tuntemus ja pälä pälä.
        Jos on pimppa on tyttö ja jos pippeli niin poika, hulluksihan lapset tulee jos niiten kokemuksia ruvetaan kaivelemaan ja paapomaan.
        Ennen jos synnyit naiseksi elit naisena ja mieheksi niin elit kuten miehen pitää, tuntemukset ei sukupuolta käännä mihinkään suuntaan.

        Mitään muunsukupuolisia ei ole, joku nainen tai mies vaan vetänyt väärää hormonia ja leikannut jotain kehostaan.
        Ihmiset pohtivat liikaa ja maalaisjärki on kadonnut.
        Agendahan tämä on mutta miksi joku noin pimeä juttu uppoaa ihmisiin? Onko nykyjengi niin heikkoja henkisesti...?


      • Anonyymi
        Vaistoton kirjoitti:

        En tiedä yhtään keskivertoa älykkäämpää naista joka nauttisi äitiydestä. Jokainen sanoo rehellisesti että pitkäpiimäistä helvettiä lähinnä. Väsyttävää, lasten kiukuttelut ja järjettömyydet, pitäisi teeskennellä innostunutta jostain tikku-ukoista ja räpellyksistä, älyllisesti puuduttavaa ja tuntee menevänsä hukkaan ihmisenä. Sen sijaan tuntemani hyvin yksinkertaiset naiset jotka pärjää helpoissa suorittavissa ammateissa ja usein tuntuu että vintiltä on suurin osa valoista sammunut aikaa päivää sitten kestää erinomaisesti äitiyttä ja saa siitä jotain irti. Kyse ei tunnu siis olevan äidinvaistosta. Lapsen kanssa vaan pärjää aikuinen jota ei ole turhalla järjellä pilattu.

        Ei ei ei, lasten kanssa viihtyminen vaatii luovuutta ja kärsivällisyyttä.
        Ei se ole älystä kiinni, enemmän sosiaalisuudesta ja onko rakkautta ja hoivaviettiä.
        En voi tajuta uranaisia jotka vievät pikkupalleron päiväkotiin vaikka taloudellisesti voisivat olla kotona.
        Silloin on jo jotain emotionaalisesti päin persettä äidillä.


    • emmuista

      Paljastuiko se muuten koskaan, että anukatariina oli ns.tieteilijä?

    • Wonderingwoman

      "Vaistoton", et vain ole yrittänyt tarpeeksi päästä ulos siitä kuivasta, älyllisestä päänsisäisestä kelauksesta, jota ilmeisesti pidät älykkyytenä. Itse olen akateemisesti koulutettu, töissäkin yliopistolla jossain vaiheessa opettajana, ja siksi vaistomaiseen mieleen pääseminen eka lapsen synnyttyä olikin iso ponnistus.

      Naiset, jotka tekee väitöskirjoja äitiyslomilla, eivät koskaan pääsekään siihen vaistomaiseen äitiys-moodiin, jossa LÄSNÄOLO riittää. Esim. imetys on autuaallista vaistomaisessa mielentilassa.

      "Vaistoton" on esimerkki teollisen maailman omasta vaistomaisesta olemuksestaan vieraantuneesta naisesta, jolle paras vaihtoehto onkin ulkoistaa omien lasten hoito tarhan tädeille. Jos ei osaa nauttia lapsistaan, kannattaa antaa ne sellaisen hoidettavaksi ainakin osaksi aikaa, joka osaa kommunikoida heidän kanssaan ja nauttii lasten kanssa olemisesta.

      Kyllä näen tämän naissuvun heikentymisenä, jos äitiys tuntuu taakalta ja vastenmieliseltä ja tylsältä.

      "Vaistoton", millaisia kontribuutioita olet suonut ihmiskunnalle omalla älykkyydelläsi?

      • Vaistoton

        Minä olen transmies joten en tietenkään naisen kehoon pakotettuna ymmärrä näitä naisten juttuja joista naiset näyttää pitävän ja jotka minun silmiini on lähinnä nöyryytystä ( imetys, synnytys ja naisen kehon oikeudettomuus koskemattomuuteen , naisen biologia joka nöyryyttää naista jatkuvasti kuukautisten ja heikon pienemmän olemuksen muodossa ), enkä ole kysynyt sen enempää naisystäviltäni heidän äitiysdestä vieraantumisesta koska teknisesti suorittavan sen ihan oppikirjojen mukaan. Äidinvaiston vaatiminen ihmiseltä joka on syntynyt naisen kehoon on henkistä väkivaltaa. Äitiydestä ei tarvitse nauttia suorittaakseen sen kuitenkin oikein niin että kohteesta kasvaa täysjärkinen henkilö. Eihän lapsia siksi hankita että on lapsia vaan siksi että he on ihmisiä ja kasvatetaan itsenäinen yksilö. Lapsuus on valitettavasti vain vaihe jonka yli on mentävä että saa aikaiseksi jotain millä on ns. arvoa. Mitä kontribuutioihin tulee niin minua ei kiinnosta, eikä sitä minulta edes vaadita eikä haluta.


      • elämääääu
        Vaistoton kirjoitti:

        Minä olen transmies joten en tietenkään naisen kehoon pakotettuna ymmärrä näitä naisten juttuja joista naiset näyttää pitävän ja jotka minun silmiini on lähinnä nöyryytystä ( imetys, synnytys ja naisen kehon oikeudettomuus koskemattomuuteen , naisen biologia joka nöyryyttää naista jatkuvasti kuukautisten ja heikon pienemmän olemuksen muodossa ), enkä ole kysynyt sen enempää naisystäviltäni heidän äitiysdestä vieraantumisesta koska teknisesti suorittavan sen ihan oppikirjojen mukaan. Äidinvaiston vaatiminen ihmiseltä joka on syntynyt naisen kehoon on henkistä väkivaltaa. Äitiydestä ei tarvitse nauttia suorittaakseen sen kuitenkin oikein niin että kohteesta kasvaa täysjärkinen henkilö. Eihän lapsia siksi hankita että on lapsia vaan siksi että he on ihmisiä ja kasvatetaan itsenäinen yksilö. Lapsuus on valitettavasti vain vaihe jonka yli on mentävä että saa aikaiseksi jotain millä on ns. arvoa. Mitä kontribuutioihin tulee niin minua ei kiinnosta, eikä sitä minulta edes vaadita eikä haluta.

        Millä tavalla naisen keholla ei ole oikeutta koskemattomuuteen? Ainoa hyvä puoli transmieheydessä kouluaikoina oli se, että kun muita poikia hakattiin ja tönittiin ja haastettiin tappeluihin, minut jätettiin rauhaan.


      • Anonyymi
        Vaistoton kirjoitti:

        Minä olen transmies joten en tietenkään naisen kehoon pakotettuna ymmärrä näitä naisten juttuja joista naiset näyttää pitävän ja jotka minun silmiini on lähinnä nöyryytystä ( imetys, synnytys ja naisen kehon oikeudettomuus koskemattomuuteen , naisen biologia joka nöyryyttää naista jatkuvasti kuukautisten ja heikon pienemmän olemuksen muodossa ), enkä ole kysynyt sen enempää naisystäviltäni heidän äitiysdestä vieraantumisesta koska teknisesti suorittavan sen ihan oppikirjojen mukaan. Äidinvaiston vaatiminen ihmiseltä joka on syntynyt naisen kehoon on henkistä väkivaltaa. Äitiydestä ei tarvitse nauttia suorittaakseen sen kuitenkin oikein niin että kohteesta kasvaa täysjärkinen henkilö. Eihän lapsia siksi hankita että on lapsia vaan siksi että he on ihmisiä ja kasvatetaan itsenäinen yksilö. Lapsuus on valitettavasti vain vaihe jonka yli on mentävä että saa aikaiseksi jotain millä on ns. arvoa. Mitä kontribuutioihin tulee niin minua ei kiinnosta, eikä sitä minulta edes vaadita eikä haluta.

        Naisen biologia ei nöyryytä naista yhtään enempää kuin miehen biologia miestä.
        Ongelmahan on se että et hyväksy itseäsi, eli kehoosi kuuluvaa mieltä ja persoonaa.


      • Anonyymi
        elämääääu kirjoitti:

        Millä tavalla naisen keholla ei ole oikeutta koskemattomuuteen? Ainoa hyvä puoli transmieheydessä kouluaikoina oli se, että kun muita poikia hakattiin ja tönittiin ja haastettiin tappeluihin, minut jätettiin rauhaan.

        Kuka normaali jätkä nyt tyttöä löisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka normaali jätkä nyt tyttöä löisi.

        Niin, se juuri oli pointtini. Tytön näköisenä jätettiin rauhaan, eihän se olisi ollut pojalle kunniaksi lyödä tyttöä.


      • Anonyymi

        Niin kauan kuin synnyttämään pakotetaan tai kun sitä ei arvosteta ei kukaan halua synnyttää. Äidin työ jatkuu ympäri vuorokauden, mutta sille ei silti anneta yhtä paljon arvoa kuin 8:n tunnin työpäivälle.


      • Anonyymi
        Vaistoton kirjoitti:

        Minä olen transmies joten en tietenkään naisen kehoon pakotettuna ymmärrä näitä naisten juttuja joista naiset näyttää pitävän ja jotka minun silmiini on lähinnä nöyryytystä ( imetys, synnytys ja naisen kehon oikeudettomuus koskemattomuuteen , naisen biologia joka nöyryyttää naista jatkuvasti kuukautisten ja heikon pienemmän olemuksen muodossa ), enkä ole kysynyt sen enempää naisystäviltäni heidän äitiysdestä vieraantumisesta koska teknisesti suorittavan sen ihan oppikirjojen mukaan. Äidinvaiston vaatiminen ihmiseltä joka on syntynyt naisen kehoon on henkistä väkivaltaa. Äitiydestä ei tarvitse nauttia suorittaakseen sen kuitenkin oikein niin että kohteesta kasvaa täysjärkinen henkilö. Eihän lapsia siksi hankita että on lapsia vaan siksi että he on ihmisiä ja kasvatetaan itsenäinen yksilö. Lapsuus on valitettavasti vain vaihe jonka yli on mentävä että saa aikaiseksi jotain millä on ns. arvoa. Mitä kontribuutioihin tulee niin minua ei kiinnosta, eikä sitä minulta edes vaadita eikä haluta.

        Kuulostat kristilliskonservatiivilta.
        Mielestäsi naisen keho on häpeällinen ja saastainen ja kuukautiset myös hävettävää jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Naisen biologia ei nöyryytä naista yhtään enempää kuin miehen biologia miestä.
        Ongelmahan on se että et hyväksy itseäsi, eli kehoosi kuuluvaa mieltä ja persoonaa.

        Tällaista kehodysforiset naiset sanovat vain, koska tahtovat päästä miesten suosioon, eikä mikään auta siinä paremmin kuin osoittaa asenteellaan, että maailma on miehiä varten ja nainen tarkoitettu heidän käyttöönsä.


    • miesss

      Jumala loi miehen sekä naisen .
      Muuta ei tarvitse selittää .

      • Itsestäänselvyys

        Aivan - onko joku väittänyt muuta?


    • tämäontotuus

      Jumala loi vain miehen ja naisen. Ei muita sukupuolia. Vain ja ainoastaan kaksi sukupuolta.
      Olkaa kiitollisia, että olette syntyneet juuri tytöksi tai pojaksi, näin sen jumala halusi.
      Noa keräsi arkkiinsa mies ja naispuolisen.
      Jokainen tietää, miksi niin.

      • poisvaan

        Uskiksille on oma palstansa jossa saavat selitellä.


      • Uskis

        Minä olen uskovainen, mutta sen verran aikuinen että tajuan raamatussa olevan paljon satuilua ja hölynpölyä joka on kirjoitettu sen aikaisella suht rajallisella ymmärryksellä ja järjellä. Raamatusta voi hyvällä mielellä rajata pois kaiken mikä ei ole nykytietämyksen mukaista eikä tue moderneja arvoja.


      • Anonyymi
        Uskis kirjoitti:

        Minä olen uskovainen, mutta sen verran aikuinen että tajuan raamatussa olevan paljon satuilua ja hölynpölyä joka on kirjoitettu sen aikaisella suht rajallisella ymmärryksellä ja järjellä. Raamatusta voi hyvällä mielellä rajata pois kaiken mikä ei ole nykytietämyksen mukaista eikä tue moderneja arvoja.

        Voi sinua!
        Luulet että ihmist olivat jotenkin tyhmempiä Raamatun aikoihin vai?
        Kyllä silloin oltiin huomattavasti älykkäämpiä ja terveempiäkin, nyt ollaan rappeuduttu tähän pisteeseen ettei osa ihmisistä tiedä edes sukupuoltaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi sinua!
        Luulet että ihmist olivat jotenkin tyhmempiä Raamatun aikoihin vai?
        Kyllä silloin oltiin huomattavasti älykkäämpiä ja terveempiäkin, nyt ollaan rappeuduttu tähän pisteeseen ettei osa ihmisistä tiedä edes sukupuoltaan.

        Kyse ei ole tyhmyydestä vaan kulttuuritaustasta. Esimerkiksi transsukupuolisuutta on ollut jo raamatun alkuaikoinakin, mutta se pidettiin salassa ja senaikaisessa maailmassa pidettiin luonnottomana. Nykyisin ihmiset uskaltavat pistää kysymyksenalaiseksi jopa sukupuolensa ja monia muita asioita, papit ja profeetat eivät enää määrittele sitä mitä saa ajatella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse ei ole tyhmyydestä vaan kulttuuritaustasta. Esimerkiksi transsukupuolisuutta on ollut jo raamatun alkuaikoinakin, mutta se pidettiin salassa ja senaikaisessa maailmassa pidettiin luonnottomana. Nykyisin ihmiset uskaltavat pistää kysymyksenalaiseksi jopa sukupuolensa ja monia muita asioita, papit ja profeetat eivät enää määrittele sitä mitä saa ajatella.

        Muta kyllähän se on selvä ihmissuvun rappion merkki ettei tajuta enää onko nainen vai mies.
        Entisaikaan oli vain eunukkeja jotka oli toisten halusta eunukiksi tehty, vartijoiksi.
        Myöhemmin laulajiksi kuohittiin pikkupoikia kastraateiksi,että ääni pysyisi kimeänä.
        Ei sitä henkilöt itse halunneet eikä se heidän sukupuoltaan muuttanut mihinkään suuntaan, miehiä olivat (joskin kyvyttömiä) ja halveksuttuja osansa tähden.
        Kastraattien ääntä tosin ihailtiin vaikka ei heitä kunnon miehinä pidetty.
        Ei ennen edes ajateltu niin älyttömästi että mielellä voisi olla joku keksitty sukupuoli, keho kertoi kumpaa olet.

        Onhan se luonnotonta epäluonnollisesti muuttaa itseään, luonnotonta on myös luonnoton seksuaalisuuden harjoittaminen.
        Kahta miestä tai naista ei ole luotu seksiin keskenään, kertoohan sen jo supupuolielinten yhteensopimattomuus ja keskinäisen lisääntymisen mahdottomuus.

        Koskaan suurin osa ihmisistä ei ole halunnut elää Jumalan tahdon mukaan, meille on luotu vapaa tahto.
        Ongelma on minusta se että enää ei tarpeeksi kerrota esim. nuorelle polvelle mikä on oikein Raamatun valossa ja mikä väärin.
        Jokainen tekee itse päätöksensä mutta ei voi niin helposti valita oikein jos ei tiedä mikä on oikein.
        Hienointa Jumalan tahdon mukaan elämisessä on että se on suora tie, varmasti oikea ja lopulta osoittautuu aina parhaaksi vaihtoehdoksi.
        "Sinun tahtosi tie on parhain, vain murhetta tie oma toi"-lauletaan yhdessä hyvässä virressäkin.
        Loppupelissä ihminen on onnellisin jos koittaa elää Herran tahdon mukaan, kyllähän Hän tietää mikä on meidän parhaaksemme kun on meidät luonut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muta kyllähän se on selvä ihmissuvun rappion merkki ettei tajuta enää onko nainen vai mies.
        Entisaikaan oli vain eunukkeja jotka oli toisten halusta eunukiksi tehty, vartijoiksi.
        Myöhemmin laulajiksi kuohittiin pikkupoikia kastraateiksi,että ääni pysyisi kimeänä.
        Ei sitä henkilöt itse halunneet eikä se heidän sukupuoltaan muuttanut mihinkään suuntaan, miehiä olivat (joskin kyvyttömiä) ja halveksuttuja osansa tähden.
        Kastraattien ääntä tosin ihailtiin vaikka ei heitä kunnon miehinä pidetty.
        Ei ennen edes ajateltu niin älyttömästi että mielellä voisi olla joku keksitty sukupuoli, keho kertoi kumpaa olet.

        Onhan se luonnotonta epäluonnollisesti muuttaa itseään, luonnotonta on myös luonnoton seksuaalisuuden harjoittaminen.
        Kahta miestä tai naista ei ole luotu seksiin keskenään, kertoohan sen jo supupuolielinten yhteensopimattomuus ja keskinäisen lisääntymisen mahdottomuus.

        Koskaan suurin osa ihmisistä ei ole halunnut elää Jumalan tahdon mukaan, meille on luotu vapaa tahto.
        Ongelma on minusta se että enää ei tarpeeksi kerrota esim. nuorelle polvelle mikä on oikein Raamatun valossa ja mikä väärin.
        Jokainen tekee itse päätöksensä mutta ei voi niin helposti valita oikein jos ei tiedä mikä on oikein.
        Hienointa Jumalan tahdon mukaan elämisessä on että se on suora tie, varmasti oikea ja lopulta osoittautuu aina parhaaksi vaihtoehdoksi.
        "Sinun tahtosi tie on parhain, vain murhetta tie oma toi"-lauletaan yhdessä hyvässä virressäkin.
        Loppupelissä ihminen on onnellisin jos koittaa elää Herran tahdon mukaan, kyllähän Hän tietää mikä on meidän parhaaksemme kun on meidät luonut.

        Hohhoijaa, uskovaisilla on omat horinaosastonsa, sinne vain hopihopi...!

        Transsukupuolisia on ollut aina, juutalaisissa uskonnollisissa teksteissäkin erilaisia sukupuoli-identiteettejä mainitaan useita. Monissa kulttuureissa tällaiset ihmiset huomataan jo varhain ja heidät kasvatetaan sen mukaisesti ja myös toimittamaan joitakin tärkeitä kulttuurissa ilmeneviä tehtäviä.


      • Anonyymi
        Uskis kirjoitti:

        Minä olen uskovainen, mutta sen verran aikuinen että tajuan raamatussa olevan paljon satuilua ja hölynpölyä joka on kirjoitettu sen aikaisella suht rajallisella ymmärryksellä ja järjellä. Raamatusta voi hyvällä mielellä rajata pois kaiken mikä ei ole nykytietämyksen mukaista eikä tue moderneja arvoja.

        En kyllä ymmärrä millä perusteella katsot sitten olevasi uskovainen? Jos et usko ja arvosta Raamattua, Jumalan Sanaa.
        Rajaatko ylösnousemuksenkin pois? Jos niin et ole Kristitty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En kyllä ymmärrä millä perusteella katsot sitten olevasi uskovainen? Jos et usko ja arvosta Raamattua, Jumalan Sanaa.
        Rajaatko ylösnousemuksenkin pois? Jos niin et ole Kristitty.

        Ei kristityn ole pakko olla tyhmä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kristityn ole pakko olla tyhmä.

        Miten tyhmyys tähän liittyy?
        Mihin sinä sitten uskot ?


      • Anonyymi

        Emme me transsukupuoliset muuta väitäkään, ne ovat sitten muunsukupuoliset, joita nyt kritisoit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Emme me transsukupuoliset muuta väitäkään, ne ovat sitten muunsukupuoliset, joita nyt kritisoit.

        Ei me, vaan muut.. No, paljon asiaa on tässä ihmiselle, jolla on myös kehodysforia-kokemus nuorena..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei me, vaan muut.. No, paljon asiaa on tässä ihmiselle, jolla on myös kehodysforia-kokemus nuorena..

        No me transsukupuoliset nyt ollaan ihan vaan naisia tai miehiä eikä väitetä, että sukupuolia ei olisi enemmän kuin kaksi, joten turha asiaa on meille erityisemmin saarnata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No me transsukupuoliset nyt ollaan ihan vaan naisia tai miehiä eikä väitetä, että sukupuolia ei olisi enemmän kuin kaksi, joten turha asiaa on meille erityisemmin saarnata.

        Oma kehokokemukseni on hieman pirstaloitunut elämän matkalla.. Saarnaa en muille, ihmettelen omaani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oma kehokokemukseni on hieman pirstaloitunut elämän matkalla.. Saarnaa en muille, ihmettelen omaani.

        Nainen on nainen, jos hän kokee sellainen olevansa, sama miesten suhteen. Ihmisen kehollista sukupuolta voitaisiin kutsua vaikkapa lisääntymissukupuoleksi. Aivoissa on oma kokemuksensa siitä, onko mies, nainen vai ei kumpaakaan, Nämä molemmat sukupuolen tasot ovat taustaltaan biologiset ja voivat kehittyä yksilön kohdalla monenlaisia toisistaan poikkeavia reittejä pitkin.

        Kulttuuri ja ihmisen omat kokemukset sen suhteen vaikuttavat sitten siihen, mikä on ihmisen sukupuoli-identiteetti. Esimerkiksi joku voi identifioitua transvestiitiksi ja toinen ihan samoista biologisista lähtökohdista bigenderiksi tai sukupuolijoustavaksi. Myös sukupuoliroolit ovat kulttuurista tasoa, ja molempien suhteen ihminen voi tehdä päätöksiä ja valintoja.

        Cis-ihminen ei usein hahmota näiden tasojen eroja itsessään, koska ne kaikki ovat samansuuntaisia, eikä niitä tule sen kummemmin itsessään kyseenalaistetuksi. Toki sukupuoliroolit kyseenalaistetaan usein, jos ne ovat ihmisen intresssin vastaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nainen on nainen, jos hän kokee sellainen olevansa, sama miesten suhteen. Ihmisen kehollista sukupuolta voitaisiin kutsua vaikkapa lisääntymissukupuoleksi. Aivoissa on oma kokemuksensa siitä, onko mies, nainen vai ei kumpaakaan, Nämä molemmat sukupuolen tasot ovat taustaltaan biologiset ja voivat kehittyä yksilön kohdalla monenlaisia toisistaan poikkeavia reittejä pitkin.

        Kulttuuri ja ihmisen omat kokemukset sen suhteen vaikuttavat sitten siihen, mikä on ihmisen sukupuoli-identiteetti. Esimerkiksi joku voi identifioitua transvestiitiksi ja toinen ihan samoista biologisista lähtökohdista bigenderiksi tai sukupuolijoustavaksi. Myös sukupuoliroolit ovat kulttuurista tasoa, ja molempien suhteen ihminen voi tehdä päätöksiä ja valintoja.

        Cis-ihminen ei usein hahmota näiden tasojen eroja itsessään, koska ne kaikki ovat samansuuntaisia, eikä niitä tule sen kummemmin itsessään kyseenalaistetuksi. Toki sukupuoliroolit kyseenalaistetaan usein, jos ne ovat ihmisen intresssin vastaisia.

        "Tiedän miltä tuntuu olla nainen", on miehen suusta naisia sortava kommentti.
        Hän ei tiedä mitään eikä hän tule koskaan tietämään.


    • Anonyymi

      Mikä ihmeen pakko miehen on olla trans heti jos hän tekee jotain vähänkin feminiiniä?

      Vaikka miehellä onkin jokin feminiini harrastus (esim rytminen voimistelu) se ei tarkoita että miehen olisi pakko olla homo tai vaihtamassa sukupuoltaan tai mitään vastaavaa. Tai olla minkäänlainen hörhö tai säälinkipeä friikki. Eikä myöskään olla muita tasa-arvoisempi.

      Ei tarvitse olla myöskään sairastapaus tai omata uhri tai sairaus tai mitään muutakaan identiteettiä. Oikeastaan koko identiteetin vatvominen on ihan turhaa. Oleellista on ulkoiset teot.

      Transvillitys on ihan selvästi osa psykokulttuuria.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykokulttuuri

      Eikö sitä voisi korvata miesten versiolla poikatyttökulttuurista? Vaikka tyttö voikin pelata jalkapalloa poikien kanssa ja samoissa kamppeissa tyttö ei mene poikien pukukoppiin. Vuosikymmenet sitten tyttöjalkapallo ei ollut normaali asia eikä muutos ollut mikään läpihuutojuttu, se tapahtui pikkuhiljaa. Yleensä suuret muutokset tapahtuvat pieni askel kerrallaan. Älä riko sääntöjä - muuta niitä.

      Varsinkin pienelle pojalle olisi hyvä jos hänellä olisi rajattu alue jossa hän voisi halutessaan olla niin tyttömäinen kuin ikinä haluaa ilman pelkoa leimautumisesta. Ei ole lapselle hyväksi jos häntä koko ajan kyylätään leimakirves tanassa.

      Eikö rytmistä voimistelua harrastava mies voisi olla ihan vain normaali mies jolla nyt vain sattuu olemaan feminiini harrastus?

      Fyysiset tosiasiat ovat epäoleellisia asioita monissa sosiaalisissa tilanteissa, miksi siis muutella ruumistaan?

      Pois vastakkainasettelu ja sortajien syyttely. Sissyfobiaan on kyllä olemassa hyvät syyt, kuten se hyypiö joka meni uimahallin naisten pukuhuoneeseen muniansa viuhtomaan. Epäluuloisten mieli muuttuu kun he näkevät että sissykin voi olla asiallinen ihminen eikä mikään uhka.

      • Anonyymi

        Onko joku transnainen esitellyt muniaan pukuhuoneessa? Yleensä kyllä peittävät ne todellakin. Mutta onhan sitä kaikenlaista, itse en ole tuosta kuullut, ellet siis tarkoita tapausta, jossa prosessiaan aloitteleva transnainen, joka peitti peniksensä tunnistettiin transnaiseksi pukuhuoneessa miehisten kasvonpiirteidensä vuoksi.

        Tottakai poika saa olla juuri niin feminiinen kuin on. Todella usein nyt vaan sattuu olemaan niin, että äärimmäisen feminiininen poika on joko btm-homo tai sitten transtyttö. Kuinka monta rytmistä voimistelua harrastavaa sissyä heteromiestä tunnet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko joku transnainen esitellyt muniaan pukuhuoneessa? Yleensä kyllä peittävät ne todellakin. Mutta onhan sitä kaikenlaista, itse en ole tuosta kuullut, ellet siis tarkoita tapausta, jossa prosessiaan aloitteleva transnainen, joka peitti peniksensä tunnistettiin transnaiseksi pukuhuoneessa miehisten kasvonpiirteidensä vuoksi.

        Tottakai poika saa olla juuri niin feminiinen kuin on. Todella usein nyt vaan sattuu olemaan niin, että äärimmäisen feminiininen poika on joko btm-homo tai sitten transtyttö. Kuinka monta rytmistä voimistelua harrastavaa sissyä heteromiestä tunnet?

        Miksi leimaat heti rytmistä voimistelua harrastavan miehen sissyksi? Onko harrastuksetkin jaettu noin voimakkaasti miehille ja naisille sallituiksi. Naiset ovat avarakatseisempia ja uskaltautuvat "miehisiin" harrastuksiin kuten mainittuun jalkapalloon ja jopa formulakuskeiksi. "Naisellista" harrastusta harrastava mies leimataan erityisesti toisten miesten kesken homoksi.

        Ainoa naisellinen harrastus joka "sallitaan" miehille, taitaa olla pitsinnypläys koska sitä on kauan harrastaneet ronskit merimiehet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi leimaat heti rytmistä voimistelua harrastavan miehen sissyksi? Onko harrastuksetkin jaettu noin voimakkaasti miehille ja naisille sallituiksi. Naiset ovat avarakatseisempia ja uskaltautuvat "miehisiin" harrastuksiin kuten mainittuun jalkapalloon ja jopa formulakuskeiksi. "Naisellista" harrastusta harrastava mies leimataan erityisesti toisten miesten kesken homoksi.

        Ainoa naisellinen harrastus joka "sallitaan" miehille, taitaa olla pitsinnypläys koska sitä on kauan harrastaneet ronskit merimiehet.

        Tuossa mainittiin rytminen voimistelu joten siksi otin sen esimerkiksi. Rytmiselle voimistelulle ei esimerkiksi ole miehille sarjaa olympialaisissa, naisille on. Että voisiko siihen olla syykin? Ei näitä asioita määrätä mistään ylhäältä vaan ihmiset hakeutuvat omaksi kokemiinsa harrastuksiin. Ei kukaan käske feminiinistä homoa valitsemaan rättikässää ja lesboa puukässää, silti he sen valitsevat tai ainakin haluaisivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi leimaat heti rytmistä voimistelua harrastavan miehen sissyksi? Onko harrastuksetkin jaettu noin voimakkaasti miehille ja naisille sallituiksi. Naiset ovat avarakatseisempia ja uskaltautuvat "miehisiin" harrastuksiin kuten mainittuun jalkapalloon ja jopa formulakuskeiksi. "Naisellista" harrastusta harrastava mies leimataan erityisesti toisten miesten kesken homoksi.

        Ainoa naisellinen harrastus joka "sallitaan" miehille, taitaa olla pitsinnypläys koska sitä on kauan harrastaneet ronskit merimiehet.

        Edelleen, näytä mulle ne maskuliiniset heteromiehet, jotka harrastavat pitsinnypläystä ja rytmistä voimistelua.


      • Anonyymi

        Iät ja ajat translapset on olleet vaan vaiheessa tai se nyt on vaan poikatyttö tai vähän herkempi poika, muttei missään nimessä trans. Ja nyt kun vihdoin on alettu ymmärtää, että kyllä, se lapsi ihan oikeasti voisi olla trans ja tarvita tukea jo lapsena, kyllä pelihousut nyt revitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Edelleen, näytä mulle ne maskuliiniset heteromiehet, jotka harrastavat pitsinnypläystä ja rytmistä voimistelua.

        Onhan niitä rytmistä voimistelua harrastavia miehiä ja ihan MM-tasolla, kuten Santiago Rodriquez Sanz Espanjasta. Homoudesta ei tietoa.

        https://www.aamulehti.fi/urheilu/art-2000007360305.html

        Miehen feminiini harrastus ei todista miestä feminiiniksi. Rytminen voimistelu on aika fyysinen urheilu laji, heikkokuntoiset eivät pärjää. Cheerleading oli alunperin sukupuolitettu miesten lajiksi.

        Se että mies on kovin naisellinen, ei todista vielä mitään mutta kyllähän se herättää homous-epäilyjä.

        Sinuhe Wallinheimo on joskus sanonut että joukkueurheilussa miehet vihaavat homoja paljon enemmän kuin naiset lesboja.

        Minulle Sissy on miesversio poikatytöstä, ei siis mikään seksiin liittyvä juttu. Sissy ei muuta ruumistaan tai vaihda miehen papereita naisen papereiksi tai muuta vastaavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan niitä rytmistä voimistelua harrastavia miehiä ja ihan MM-tasolla, kuten Santiago Rodriquez Sanz Espanjasta. Homoudesta ei tietoa.

        https://www.aamulehti.fi/urheilu/art-2000007360305.html

        Miehen feminiini harrastus ei todista miestä feminiiniksi. Rytminen voimistelu on aika fyysinen urheilu laji, heikkokuntoiset eivät pärjää. Cheerleading oli alunperin sukupuolitettu miesten lajiksi.

        Se että mies on kovin naisellinen, ei todista vielä mitään mutta kyllähän se herättää homous-epäilyjä.

        Sinuhe Wallinheimo on joskus sanonut että joukkueurheilussa miehet vihaavat homoja paljon enemmän kuin naiset lesboja.

        Minulle Sissy on miesversio poikatytöstä, ei siis mikään seksiin liittyvä juttu. Sissy ei muuta ruumistaan tai vaihda miehen papereita naisen papereiksi tai muuta vastaavaa.

        Sissy ei myöskään kärsi penisdysforiasta, kuten transnaiset yleensä. Itse olen muuten heteromies, mutta minulla on voimakas fetissi nuoria sissyjä kohtaan. Aiemmin olin kiinnostunut transnaisista, mutta heistä monelle oli vaikea ymmärtää miksi toimiva penis naisella oli minulle niin tärkeä juttu ja siksi yhteistä säveltä oli vaikea löytää. Mieltymykseni on hyvin D/S-tyyppistä. Nautin valtavasti ajatuksesta, että toinen osapuoli omaksuu tietoisesti naisen roolin ja haluaa tulla kohdelluksi passiivisena osapuolena. Sissyn kanssa ollessa on äärimmäisen kiihottavaa erityisesti se, että hänen peniksensä jätetään täysin huomiotta ja saadaan aikaan puhtaita eturauhasorgasmeja. En tiedä kumpi on parempi, se kun sissyllä on kivikova erektio vai kun hän ei saa erektiota ollenkaan, mutta laukeaa silti. Ehkä jälkimmäinen, koska silloin hän tuntuu vielä enemmän naiselta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan niitä rytmistä voimistelua harrastavia miehiä ja ihan MM-tasolla, kuten Santiago Rodriquez Sanz Espanjasta. Homoudesta ei tietoa.

        https://www.aamulehti.fi/urheilu/art-2000007360305.html

        Miehen feminiini harrastus ei todista miestä feminiiniksi. Rytminen voimistelu on aika fyysinen urheilu laji, heikkokuntoiset eivät pärjää. Cheerleading oli alunperin sukupuolitettu miesten lajiksi.

        Se että mies on kovin naisellinen, ei todista vielä mitään mutta kyllähän se herättää homous-epäilyjä.

        Sinuhe Wallinheimo on joskus sanonut että joukkueurheilussa miehet vihaavat homoja paljon enemmän kuin naiset lesboja.

        Minulle Sissy on miesversio poikatytöstä, ei siis mikään seksiin liittyvä juttu. Sissy ei muuta ruumistaan tai vaihda miehen papereita naisen papereiksi tai muuta vastaavaa.

        Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että olisi olemassa miesversio poikatytöistä, mutta poikatytöt ovat aikuisina pääsääntöisesti tavallisia heteronaisia, mistä oikeasti löydät vastaavan miesversion? Sankoin joukoin vain tyttöjen kanssa leikkiviä, vain stereotyyppisiä tyttöjen leikkejä, kyykyssä pissaavia vain tyttöjen vaatteita käyttäviä poikia, jotka aikuisena ovat tavallisia heteromiehiä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sissy ei myöskään kärsi penisdysforiasta, kuten transnaiset yleensä. Itse olen muuten heteromies, mutta minulla on voimakas fetissi nuoria sissyjä kohtaan. Aiemmin olin kiinnostunut transnaisista, mutta heistä monelle oli vaikea ymmärtää miksi toimiva penis naisella oli minulle niin tärkeä juttu ja siksi yhteistä säveltä oli vaikea löytää. Mieltymykseni on hyvin D/S-tyyppistä. Nautin valtavasti ajatuksesta, että toinen osapuoli omaksuu tietoisesti naisen roolin ja haluaa tulla kohdelluksi passiivisena osapuolena. Sissyn kanssa ollessa on äärimmäisen kiihottavaa erityisesti se, että hänen peniksensä jätetään täysin huomiotta ja saadaan aikaan puhtaita eturauhasorgasmeja. En tiedä kumpi on parempi, se kun sissyllä on kivikova erektio vai kun hän ei saa erektiota ollenkaan, mutta laukeaa silti. Ehkä jälkimmäinen, koska silloin hän tuntuu vielä enemmän naiselta.

        Pidän kyllä transnaisen kanssa seurustelevaa miestä heterona, jos tämä ei nimenomaisesti etsinyt juuri transnaista. Sen sijaan se, että kumppanilla on ehdottomasti oltava penis on eräs homouden muoto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pidän kyllä transnaisen kanssa seurustelevaa miestä heterona, jos tämä ei nimenomaisesti etsinyt juuri transnaista. Sen sijaan se, että kumppanilla on ehdottomasti oltava penis on eräs homouden muoto.

        Se onkin aika jännä, että tällä hetkellä transfoobikot keskittyy julistamaan, kuinka transmiesten kanssa seurustelevat naiset, jotka ihastuvat näihin miehinä tietämättä taustaa ja ovat aina eläneet heteroina eivätkä ymmärrä mitään naistenvälisistä suhteista saati seksistä ovat lesboja, ja sillä aikaa äijät, joiden kumppanilla on oltava penis ovat täysiä heteroita :D Juu, ovat kyllä seksissä dominoivia ja ovat omasta mielestään homoja miehekkäämpiä, mutta top-homoja he tosiasiassa ovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iät ja ajat translapset on olleet vaan vaiheessa tai se nyt on vaan poikatyttö tai vähän herkempi poika, muttei missään nimessä trans. Ja nyt kun vihdoin on alettu ymmärtää, että kyllä, se lapsi ihan oikeasti voisi olla trans ja tarvita tukea jo lapsena, kyllä pelihousut nyt revitään.

        Siis kehot revitään, eiks'je?


    • Anonyymi

      Ite huomasin olevani puoleksi eläin koska kaverit aina sanoo että jätkä on eläin.. Tä!

    Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1888
    2. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      128
      1874
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1838
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1620
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      60
      1442
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1256
    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1153
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1150
    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1148
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1127
    Aihe