En oikeastaan enää yhtään mistään :(
Tämä ilmeisesti on se elämän tarkoitus?
Se kun tajuaa kaiken olevan turhaa ja mitätöntä. Se kun ei enää nauti mistään.
Edes kesällä ei osaa rentoutua ja istua rannalla.
Kokoajan on stressi ja paine siitä, miten rahat riittävät, miten tulee toimeen.
Kukaan ei uskoisi minusta päällepäin, että minulla on tällaisia ongelmia, mitä minulla on.
Minut on tuhottu jo lapsena, myöhemmin epäonnistunut parisuhde vei sen viimeisenkin uskon vastakkaiseen sukupuoleen. Homo en ole, enkä edes halua olla. Mitä elämä loppujen lopuksi on? Minusta se tuntuu samalta kuin loputtoman maratonin juokseminen, juokset kokoajan kohti maalia, mutta et tule koskaan saavuttamaan sitä. Olisi ollut parempi kun ei olisi koskaan syntynytkään tänne. Kohti pahempaa vain mennään yhteiskunnassa. Nauti ja rentoudu tässä sitten.
Kauanko tätä vielä jaksaa? Ennenkuin tästä haluaa päästä lopullisesti eroon, tappamalla itsensä. Se jää nähtäväksi.
En enää haaveile parisuhteesta
31
1042
Vastaukset
- AlienFromOuterSpace
Elämä on armotonta, ei kukaan voi auttaa toista. Kukaan ei monesti edes halua auttaa toista. "En minä osaa sanoa tuohon mitään" tuo lause on kuultu yli 1000 kertaa elämän aikana. Kyllä tämä elämä on sellaista taiteilua, että sitä ei nuorena uskoisi. Raha ja sen puute on suurin syy omiin ongelmiini. Toinen on sopivan kumppanin löytäminen, kukaan ei koskaan tunnu sopivalta. Olen itse liian outo sopiakseni kenellekkään, tähän tulokseen olen tullut. En ole normaali minkään mittapuun mukaan. Tämä on ollut selvää jo lapsuudesta lähtien. Erilainen minä olen. Kaikkien kun pitäisi olla mahdollisimman samanlaisia tässä yhteiskunnassa, jotta sopeutuisi tähän yhtälöön nimeltä elämä. Ei erilaisuutta hyväksytä helpolla.
Ei suomalainen yhteiskunta ole mikään erilaisuuden hyväksyjä. Yksin täällä saa olla jo lapsesta lähtien, jos erilainen on. Ajattelin 16-vuotiaana, että kyllä minä vielä jonkun sopivan kumppanin löydän, vaan enpä löytänyt. "Sinä olet vielä niin nuori, kyllä sinulla on vielä aikaa", kuinka monta kertaa tämäkin hokema on tuullut kuultua elämäni aikana? Kukaan ei voi auttaa minua, siihen tulokseen olen tullut. Olisi ollut parempi, kun ei olisi koskaan tähän paskamaailmaan syntynytkään, pelkkää helvettiä tämä elämä on. Olo on kuin olisi alien ja kotoisin vieraalta planeetalta, ehkä minä olenkin. Täytyy olla vahva luonne ja varsinainen selviytyjä, jotta täällä jaksaa yksin elää, eikä päädy tappamaan itseään. Se kuinka kauan tätä paskaa jaksaa on eri asia. - friikki89
"Olen itse liian outo sopiakseni kenellekkään, tähän tulokseen olen tullut. En ole normaali minkään mittapuun mukaan. Tämä on ollut selvää jo lapsuudesta lähtien. Erilainen minä olen. " Niin olen minäkin erilainen. Koulukiusattu, työpaikkakiusattu ja parisuhteessa petetty. Olen myös luovuttanut jossain vaiheessa elämää sen suhteen, että löytäisin vielä muka joskus kumppanin. Taidan olla jo tottunut tähän yksin eloon enkä edes osaa oikeen kaivata ketään rinnalleni. En edes tiedä mikä on normaali parisuhde niin en osaa kaivata sellaista. Tälläkin hetkellä olen ihastunut mutta en ikinä voisi tuota sanoa koska luultavasti minulle naurettaisiin ja munaisin itseni. Täysin yksipuolista ihastusta joten miksi edes vaivautua. Tunteet ja ihastukset kuolee aikanaan. Onneksi tulee viikonloppu niin en näe tätä ihmistä eli silloin en ruoki ihastustani. En ole mitenkään haluttava. Ihan perusduunari, friikki ehkä kaunis kuitenkin . Hän on aivan erilainen. Fiksu ja todella komea. Ei tällainen hyypiö ole mitään hänen verrattuna ja todennäköisesti hänellä on jo kumppani. Miksi tuollainen olisi vapaa. Onneksi olen hyvä näyttelijä ja näyttelen, että en ole kiinnostunut.
Oli 2009 kun yritin yhden ja ainoan kerran päättää itse päiväni. Olen joskus miettinyt, että mitä hyvää muka tuonkin jälkeen on tapahtunut mutta ehkä tuolloin ei vain ollut vielä aikani. Kai kaikella on joku tarkoitus elämässä mitä tapahtuukaan koska eihän tässä hullussa elämässä muuten olisi mitään järkeä. Kerranhan täällä vain ollaan käymässä. Jossain vaiheessa elämän raadollisuus näytti puolensa. Välillä tuntuu hullulta tämä jatkuva oravanpyörä koska kaikki päättyy aikanaan. - mömmömömöö
IIIIiitsesääli yhyyy on näköjään käyttövoimasi. Unohda uhrin rooli ja ala elä elämääsi. Hanki työ, niin taloutesi korjaantuu. Työn kautta löydät myös ihmissuhteita. Myös lääkäri voi auttaa sinua, mutta itse on myös ymmärrettävä auttaa itseään, eikä vain märehtiä kurjuudessa.
- IamAllRightNow
Olen jo töissä, kiitos vain.
Jokainen elää omalla tavallaan ja purkaa ahdistustaan, jos siltä tuntuu. Kaikkea ei kannata kertoa, eikä edes halua. Vittuilua on saanut jo muutenkin osakseen elämässään. Kun on paha olla, niin on paha olla, mitä sitä kaunistelemaan. - Taulun
minunkin neuvoni on, että työ pitää nupin kunnossa. Hanki vaan se työ niin asiat alkaa rullaamaan. Itse olwn vahtimestarina. Ek ole kovin kummoista mutta tykkään työkavereista enkä haöuis mistään hinnasta luopua. Tsempiä sulle!
- iita61
Jos työ on ainoa henkistä hyvinvointia ylläpitävä asia, kuinkas sitten kun työ kuitenkin jokaiselta joskus loppuu? On paljon yksinäisiä eläkeläisiä, joiden elämänsisältönä on ollut pelkästään työ. Vaikka itse kamppailen oman yksinäisyyteni kanssa jatkuvasti, uskallan silti antaa sellaisen neuvon, että älä ihmeessä anna periksi kuitenkaan. En tiedä ikääsi, mutta olen itse 61 v ja elänyt ehkä samansorttista taistelua kuin sinulla suurinpiirtein koko ikäni. En tiedä myöskään, mitä tarkoitat, kun sanot, että sinut on tuhottu jo lapsena, mutta itse olen kokenut fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, sekä armotonota köyhyyttä lapsuudessani ja sanoisin, että Suomessa on tehty vakavia ihmisoikeusrikkomuksia lapsia vastaan jo vuosisatoja ja valitettavasti lainsäädännöstä huolimatta käytäntö tuntuu jatkuvan vielä nykypäivänäkin. Kansa ei ole osannut/ei osaa rakastaa lapsiaan. On hurskaasti väitetty, että "joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa". Vitsan käyttöä - ja muiden lyömäaseiden, kuten tuppivyön, nyrkin, yms. - on siten pidetty kunnollisen vanhemmuuden merkkinä! Ihmisen minäkuva ja tunne-elämä vääristyy väkisinkin kaltoinkohdeltuna ja se vaikuttaa kaikkiin muihinkin ihmissuhteisiin. Tarvittaisiin pitkää ja perusteellista terapiaa, jotta noista vammoista selviäisi, mutta oman kokemukseni mukaan terapiat ovat yhtä tyhjän kanssa. Ainakin keskusteluterapiat. Oma syiden ja seurausten pohtiminen on ainakin minua auttanut paljon enemmän.
- 5272
Pelkkä työn saaminen ei paranna esim niitä traumoja joita on syntynyt,
rahapulaan työ voi auttaa, muttei useinkaan muuhun.
No, näkee ihmisiä. ? Voihan sitä mennä vaikka torille, ja "nähdä" ihmisiä.
Ei se ole toisen kohtaamista.
Joskus jonkun ystävällisyys hetkeksi helpottaa...
Kumpa me kaikki jotka luulemme itseämme omituisiksi voisimme kokoontua yhteen!
Sillä oravanpyörässä pyöriminen,
ei ole terveen merkki, vaikka joku niin väittäisi.
Kaiken kyseenalaistaminen on jo lähempänä terveyttä :)- Kuiyöjapäivä
Työhä on vain yksi osa-alue elämässä kelle enemmän kelle vähemmän tärkeä. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee sitä enemmän hän tarvitsee läheisiä ihmisiä. Torilla tapaa ihmisiä, mutta ei luultavasti tutustu. Ihminen joka on 30 vuotta ollut parisuhteessa ja ihminen joka ollut 30 vuotta yksin, niin siinä on ero kuin yöllä ja päivällä.
- OmakohtaisestiKoen
että työelämässä väkisin roikkuminen ajoi minut vain pahempaan jamaan henkisesti. Pari loppuunpalamista tuli koettua. Joo kyllä siellä tapaa ihmisiä, ja joku voi saada kavereitakin, mutta työpaikalla tehdään töitä, eikä seurustella.
Kyllähän se työelämässä mukana oleminen tuo elämään rutiinia ja helpottaa rahapulaa, ehkä sillä on myös turruttava vaikutus, eikä jaksa ajatella negatiivisesti.
Sitten on olemassa nämä lieveilmiöt kuten vaikkapa työpaikkakiusaaminen, jonka kohteeksi helposti päätyy, jos on vähän erikoisempi yksilö. - iita61
Hyvä 5272. Mielestäni asian ydin on juuri noin, niinkuin sanoit. Yhteiskuntamme ei ole ollenkaan terve ja herkimmin reagoivat juuri ne hmiset, jotka ovat herkistyneet epäterveille ihmissuhteille ja ympäristölle jo lapsina. Sairastamme siis yhteisön puolesta yksinäisyyttämme ja sopeutumattomuuttamme. Vaatii melkoista kovaluontoisuutta pystyä osallistumaan yhteiskunnassa vallitseviin toimintatapoihin, jos kokee ne sisimmässään vääräksi. Ja tuota kovuutta ja itsekkyyttä työelämä ja sosiaaliset kuviotkin nykyään edellyttävät. Tästä riittäisi keskusteltavaa ja pohdiskeltavaa paljonkin. Toisaalta kyllä julkisuudessakin jopa sanomalehdet ovat "tunnetta" ihan kyllästymiseen asti täynnä, mutta ihmiselämän ydin (...mikä sitten onkin?) on jäänyt taloudellisten arvojen ja kaikkialla esiin tulevan itsekeskeisen, pinnallisen ja materialistisen onnellisuudentavoittelun jalkoihin.
- Vesimies84
Kyllä kannattaa tarpeen tullen kyseenalaistaa, Juha Sipilän yhteiskuntanäkemys on syvältä lehmän perseestä. Ei suomalaiset kykene kunnolliseen kritiikkiin vallanpitäjiä kohtaan, toista on Britanniassa ja Ranskassa jossa kansan asettama kritiikki on jo oikeissa mittasuhteissa.
Se otetaan nöyränä vastaan mukisematta minkä istuva porvarihallitus Eduskunnasta käsin tarjoilee, johan tässä on jo 15 vuotta valunut kaivoon pelkästään porvarien pitäessä valtaa yllä eikä mitään näkyvää olla saatu aikaiseksi, vuosina 2007-2010 Matti Vanhanenkin oli poropeukalo kun finanssikriisi jylläsi Euroopassa.
Kyllä minä ainakin näen selkeästi mikä mättää Eduskuntatyössä tällä hetkellä, ei markkinakapitalismi ole autuaaksitekevä joskaan ei ole myöskään suunnitelmatalouskaan, joku järkiratkaisu pitäisi löytää, Ruotsin kaltainen, jollainen oli Ruotsissa jo vuosina 1932-1976 pitkän aikaa, 44 vuotta. Vaan kun ei kelpaa kansalle jos sen tarjoilee Antti Rinne Sosialidemokraattien kera.
Aikuiset ihmiset, iältään 18-90v., kuvittelevat että ainoa oikea elämä on oravanpyörä orjatyön ja orjapalkan kera, itse voin todeta tähän että moni aikuinen on ulalla millaista oikean elämän kuuluisi olla, ehkäpä joogaguruilla on antaa vaihtoehtoinen näkemys uuvuttavalle oravanpyörä-elämälle.
Parasta terapiaa on metsissä, rantakaistaleilla ja kallioilla tepastelu sekä järvillä soutelu ja merillä veneily, näkee muutakin kuin autoväyliä, kerrostaloja, ostoskeskuksia ja poukkoilevia/pelokkaita/takakireitä/
nirppanokkia ihmisiä.
Kyllä monesti tekee mieli todeta kuten Irwin Goodman (Antti Hammarberg) totesi jo 1976 Vexi (Veikko) Salmen tekstissä "...haistakaa paska koko valtiovalta, ette osaa muuta kuin verottaa..."
- bingbong
Olen joskus sivunnut juuri samoja ajatuksia.
Vastaus on harrastus. Mikä tahansa käy.
Itse menin nyrkkeilyyn. Se teki hyvää fysiikalle, psyykkeelle ja sosiaaliselle elämälle.
Valmentajat ammattilaisia jotka osaavat ihmisten kanssa olla.
En tiedä mitä ne maksavat. Mutta yhdistyksiä .. ne on aina halvempia - urheiluseuroja.
Ei Oy päätteisiä, koska ne tekee myös bisnestä.
Ei bisneksessä vikaa ole, mutta kallita ovat jos rahaa on vähän.- iita61
Harrastus on hyvä, mutta se vaatii kiinnostusta, innostumista ja sitoutumista. Löytyykö näitä välttämättä väsyneeltä ja masentuneelta, ulkopuoliseksi itsensä tuntevalta ihmiseltä? Myös harrastusryhmissä ja yhdistyksissä on usein toimintatapoja, jotka sulkevat pois osan ryhmästä. Vrsinkin hiukankaan kriittisen osan. No...nyrkkeily saattaa olla poikkeus :-).
- Vesimies84
Ei naisen tarvitse justiinsa olla kukkeimmassa iässä, 18-30v., kyllä nainen voi olla 40-60v. ja kuitenkin hyvässä kondiksessa jos vain viitsii pitää kondistaan yllään, liikalihavuus kun tuo mukanaan verenpainetta, kilpirauhasen vajaatoimintaa, hengästymistä ja liikkumisen kankeutta, niin mikään ei tällöin jaksa ko. liikalihavaa naista kiinnostaa vaikka miten oma puoliso kehuisi maasta taivaisiin että oletpas kaunis/seksikäs. Ihailen Lena Meriläistä, Ritva "Kike" Elomaata, Mariitta "Miitta" Sorvalia ja Eija-Riitta Korholaa, miten ovat jaksaneet pitää kondista yllään liikkumalla vanhemmalla iälläänkin vielä.
Ei se että ikää on mittarissa 40 vuotta, ole jokin kriteeri antaa kroppansa lässähtää kun on jo keski-ikäinen, ehkä nolointa on nähdä sellaisia 50-70 vuotiaita lihavia leidejä ryhmäliikunnassa yrittämässä kilojaan karistaa vyötäröltään. Google-haulla löytää ihan seksikkäiden keski-ikäisten naisten kuvia, kuten vaikkapa Michelle Pfeiffer taikka Gwyneth Paltrow, Gwynethan on vannoutunut liikuntafriikki ja vielä markkinoi omaa elämäntapaansa lehdissä, kirjoissa, tv:ssä ja netissä. 🖐 high fivet Gwynethille siitä ettei ole päästänyt kroppaansa lössähtämään, vaikka ikää mittarissa hänellä jo 46 vuotta, ensi vuonna 2019 jo 47 vuotta.
Tässä 2 kuvaa näyttelijä
Gwyneth Paltrowista
https://i.dailymail.co.uk/i/pix/2011/10/11/article-2047926-0E549DA600000578-749_224x660.jpg
https://bootsonthepavement.files.wordpress.com/2012/01/gwyneth-paltrow-red-bikini-kids-beach-07092011-lead.jpg
- orkkk
yksi kovin aliarvostettu keino on luopua elämästä oman käden kautta.siihen suuntaan tä yhteiskunta menossa et täytys kehoittaa ihmisiä siihen enemminkin kuin yrittää ehkäistä.itse varmaan päädyn tulevaisuudessa tuohon ratkaisuun...
- iita61
Ollenkaan väheksymättä aikomuksesi syitä, kehottasin kuitenkin harkitsemaan ja miettimään sitä, että elämässä on henkisempi ulottuvuus, kuin mitä nykyinen elämänmeno on. Sinussa ja elämässäsi on varmasti hyviäkin asioita ja niihin takertumalla alkaa ajatustoiminnassa yleensä kehittyä uusia uria. Yhteiskunta on paljolti epäonnistunut yksilötason ongelmien hoidossa, mutta se ei tarkoita, että yksilön pitäisi "heittää lusikka nurkkaan". Vaikka itselläkin tuollaisia ajatuksia on välillä, olen pahimmilla hetkillä ajatellut, että en lapsilleni voi tuollaisen teon taakkaa jättää. Yksi sisarukseni teki itsemurhan 42-vuotiaana ja olen monesti ajatellut, että siihen lopulta johtaneet syyt olisivat olleet korjattavissa, mutta silloin minäkin olin vielä nuori ja ymmärtämätön, enkä osannut/välittänyt häntä mitenkään auttaa. Ja on niitä oikeitakin auttajia myös yhteiskunnassa, joten ota yhteyttä vaikka mielenterveystoimistoon tai auttavaan puhelimeen, esim. Mielenterveysseuralla ja seurakunnilla sellaisia on.
- orkkk
lapset vois olla kyl asia miks jaksaa täällä.mutta niitä ei valitettavasti ole eikä tule enään olemaankaan..elän vain itseäni varten,ja onko se kaiken tämän arvoista?ei
- iita61
Elämä on elämää ja aina vaivan arvoista, Kuitenkin.
- 5272
Meidät on ajettu läpi myllystä, jonka tulos on kuluttaja, yksi lisää muiden joukkoon.
Koen, että se on ainoa identiteetti jonka yhteiskunta on minulle antanut.
Toisaalta sehän on aivan järjetöntä, että elämä olisi pelkkää suorittamista.
Se on siis epäelämää.
Elämä itsessään, koen niin, antaa meidän olla, millaisina tahansa haluamme. :)
Työ vaatii meiltä aikaa, voimia ja sitä "suorittamista" yhteiskunta sitä "kuluttamista"....
Pahin päällepäsmäri on ihminen itse joka toistaa opittua ajatuskaavaa: Pitäisi pitäisi pitäisi...
Saada se koulutus, työ, perhe, lapset, auto, vene ja se kesämökki.
Elämyksiä ulkomaanmatkoista! Pitäisi pitäisi :)
Milloin me itse jätämme itsemme rauhaan?
Intiaaneilla on vanha viisas sanonta " Me pyydämme oman voimamme takaisin."- iita61
Tuossapa hyvin tiivistettynä nykyihmisen ongelmien lähde!
- etjjte
Saaha ihminen olla täysin hyödytön nyhjäke ilman koulutusta, työtä, lapsia, autoa, venettä tai sitä kesämökkiä. Itehän saa isossa kuvassa elämän suunnan valita. Todella harva kuitenkaan on tyytyväinen jos mitään noista em. asioista ei ole. Sehän on kuin katsoisi omaa elämää lasipullon sisältä missä muut porskuttaa ja ite on täydessä lamaantuneisuuden tilassa ilman mitään konkreettista. Voihan erakkokin olla tyytyväinen, mut ei siihen läheskään kaikista ole. Ihminen on sosiaalinen eläin, aina.
- iita61
etjjte kirjoitti:
Saaha ihminen olla täysin hyödytön nyhjäke ilman koulutusta, työtä, lapsia, autoa, venettä tai sitä kesämökkiä. Itehän saa isossa kuvassa elämän suunnan valita. Todella harva kuitenkaan on tyytyväinen jos mitään noista em. asioista ei ole. Sehän on kuin katsoisi omaa elämää lasipullon sisältä missä muut porskuttaa ja ite on täydessä lamaantuneisuuden tilassa ilman mitään konkreettista. Voihan erakkokin olla tyytyväinen, mut ei siihen läheskään kaikista ole. Ihminen on sosiaalinen eläin, aina.
Ihminen on sosiaalinen, kuten useimmat eläimetkin, mutta niissäkin on erakkonsa ja yksin enimmäkseen viihtyvät. Mielestäni noissa mainitsemissasi asioissa painottuvat kuitenkin materialistiset arvot. Onko ihminen siis hyödytön nyhjäke, ellei omista mitään? Mielestäni ei. Vaikka ei olisi edes perhettä, voi olla tärkeä lähimmäinen jollekin muulle. Vaikka vain sen kaupassakäynnin ohimenevän ajan, kun on auttanut jollekin pienikokoiselle sen kauimmaisen tavaran hyllystä... Ja luonto esim. on kaikille ilmaista (ainakin toistaiseksi) ja mahtava voiman lähde. Sitäkin valitettavasti on masinoitu suorittamiseksi viime vuosina; kaikelle toiminnalle pitää olla jokin trendikäs nimitys! Tavallinen luonnossa kävely ja luonnon katselu jo sinällään antavat ihmiselle paljon positiivisia ajatuksia ja sitä myöten voimavaroja.
- Vesimies84
Munkki Bodhidharma oli kyllä fiksu äijä, joka loi Zen meditaation joka on nyt vallalla Kiinassa ja Japanissa. Tästä olisi paljolti apua vaatimusten ja stressin kourissa kamppaileville länsimaalaisille.
Kyllä mielenrauha tuo sen tarvittavan seesteisyyden elämään, varmuuden että jaksaa päivästä toiseen, joillekin vain 1 viikkokin voi olla yhtä helvetin suossa tarpomista että sunnuntai-iltana saattaa miettiä mihin helvettiin tämäkin viikko tuhraantui. Stressi, huolestuneisuus ja ahdistuneisuus ovat kyllä yksiä perkeleen vitsauksia ihmisten elämissä. Ja myös tähän vaikuttaa miten muut ihmiset kohtelevat sinua, hyvin vaiko huonosti, jos huonosti niin itsetuntosi ei ole kauhean korkealla tällöin, mutta jos hyvin niin sinulla on varmuus siitä että jaksat viikosta toiseen vaikkapa työyhteisössä, jossa tapaamme muita ihmisiä, työtovereitamme.
Tämäpä juurikin, jos potee sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja tästä huolimatta haluaisi olla muiden kanssa tekemisissä ettei olisi aivan yksin mutta pelkotila estää lähtemästä sosiaalisiin rientoihin, aika vittumainen tilanne kylläkin ko. ihmisen elämässä. Nykyaika on liikaa
kaikkea epäsopivaa informaatiota tulvillaan etten itsekään aina tiedä mihin tarttua innolla kunnes huomaakin menneensä markkinoijien ansaan. Mainonta kun on kusetusta hyvin pitkälti, mutta yhteiskunnassamme mainonta ja markkinointi ovat pääroolissa kun yhteiskuntamme sattumoisin perustuu markkinakapitalismille jota Juha Sipilä ja Petteri Orpo yhdessä rummuttavat suureen ääneen ja Jyrki Katainen ottaa osaa kampanjaan markkinakapitalismin puolesta.
Heteromiehellä, kuten minulla on yksi ihminen, nainen, lähipiirissä, minua 4 vuotta nuorempi, joka pelkällä olemassaolollaan ja läsnäolollaan ruokkii minun erotiikan nälkääni ja saa hyviä endorfiineja aikaiseksi sisuksissani. Kuitenkin tästä huolimatta on rankkaa seurata Donald Trumpin, Vladimir Putinin, Juha Sipilän, Anne Bernerin, Jari Lindsrömin ja Petteri Orpon edesottamuksia koska nämä nyt ovat politiikan keskiössä vallan kahvassa kiinni. Ei mahda mitään.
Pieni pelko persuksissa odottelen mikä on eduskuntavaalien jälkimaininki huhtikuussa 2019, jatkuuko sama meininki kuin nyt on jatkunut jo 15 vuotta putkeen, vai vaihtuuko valta parempiin ja osaavampiin pääministeriin ja ministereihin seuraavaa hallitusta ajatellen, pelkään että mihinkäs porvarit hallitusvastuussa katoaisivat kun nyt on menty jo 15 vuotta totutulla sähellyskaavalla Suomessa hallitustyöskentelyssä Eduskunnassa.
Aina pitää olla joku, heteromiehellä tietenkin joku nainen joka ruokkii aisteja, tällöin jaksaa pienessä endorfiinihuumassa tappavan tylsää arkeakin viikosta toiseen. Eikä se Bodhidharman kehittelemä Zen meditaatio ole yhtään paha ajatus, suosittelen lämpimästi mielenrauhaa etsiville tätä mielenharjoitustekniikka, se mitä istuva porvarihallitus Eduskunnasta käsin tarjoaa parastaikaa on vahingollista järjellä ajatteleville ihmisille, sillä idiotismi on vallannut istuvan porvarihallituksen Suomessa.
Tässä kuva Munkki Bodhidharmasta
https://www.zen-buddhism.net/images/bodhidharma3.jpg
Vaikuttaisit saapuneen eksistensiaaliseen kriisiin. Kaikkihan siihen taitavat jossain vaiheessa törmätä. Määrätään Sartrea ja Nietzcheä iltalukemiseksi.
- HyvääSyksyä
Kiitos ajatuksistasi :)
Tätä kriisiä on ollut jo lapsuudesta asti.
Eikä se ole loppumassa, päinvastoin se vain pahenee.
Olen koittanut hoitaa itse itseäni omilla lääkkeillä. Liian raskasta ajateltavaa ei nyt jaksa.
Hyvää syksyä muillekin samojen ongelmien kanssa eläville.
- Minavaan18
Surullista minusta on se kuinka raha nykyään määrää kaiken. Niin moni ihminen kärsii rahaongelmista eikä tunnu olevan elämää ilman rahaa. Mitä täällä voi tehdä ilman rahaa? On siihenkin olemassa ratkaisu: elää luonnonvaroilla, hankkia ravintonsa jostain muualta kuin lähikaupasta ja elää "alkeellisemmin" mutta se vaatii enemmän työtä itseltä. Kovin moni ei taida olla siihen valmis tänä päivänä. Mutta vaihtoehtoja on aina, ne vaan pitää itse keksiä. Älä kysy muilta apua jos et luota heidän apuunsa tai pelkäät saavasi vastaukseksi "en osaa sanoa tohon mitään", luota itseesi ja tutkiskele itseäsi. Olet paras asiantuntija itsesi suhteen, piditpä itsestäsi tai et. On sinulle tehty kuinka paljon pahaa hyvänsä, kai tiesit että vastuu niiden asioiden hyväksymiseen ja elämänlaatusi paranemiseen jää sinulle itsellesi? Tuon kun itse vihdoin hyväksyin muuttui elämäni merkittäväksi. Olin ennen kuin sinä, anteeksi nyt mutta ryvin itsesäälissä enkä vaivautunut edes miettimään itse ratkaisuja ongelmiini koska tiesin kyllä että se ei ole se helpoin tie. Mutta se kannatti. Luulin pitkään että haluan kuolla kunnes tuli tilanne jossa henkeäni todella uhattiin ja siitä hetkestä eteenpäin huomasin kuinka kovasti haluankaan elää tätä elämää ja olla parempi ihminen. Tsemppiä sulle
- 5272
Huvitti tuo kommentti ylempänä " hyödytön nyhjäke" jos ei ole työtä :)
Olen sitten todella onnellinen "nyhjäke" kun olen sairaseläkkeellä
enkä enää saa/joudu juoksemaan siinä oravanpyörässä.
Silti ikävä kyllä monet kadehtivat jopa sitä, että joku on sairaana. Uskomatonta, mutta totta.
Vaihtaisitteko siis elämää kanssani? Enpä tod usko!
Sellutuotteita paperirahan muodossa en enää palvo, enkä heitä kadehdi ketkä niin tekevät,
jos on lusikalla annettu niin voi heitäkin sitten.....
Naapurin audikaan ei saa sydäntä karrelle :) - nietsevaimikäsoli
minulla on taulu jossa lukee: "miksiköhän murehdin joutavaa paskaa, kun maailma on puolillaan ihmisiä joilla on todellisiakin ongelmia." voimia!
- jjjjjjjbk
Unelma: jos rikastun käyn huorissa.
- Löylyn_henki
Pitääkö elämässä osata olla kateellinen? Mie oon vähään tyytyväinen ja mulle on paljon kateellisia. Kun tulee toimeen itsekseen pienillä teoilla ja tuloilla se on myrkkyä kateellisille. Suomalaiset on sellaisia et toinen ahnehtii ja toinen. Kadehtii? 🤣
- Anonyymi
Ei kannata tappaa itseään☀️joskus itsekkin muinoin mietin sitä, ja se typerin asia minkä ihminen vaan voi tehdä, ensinnäkin se mitä muut siitä tuumaa, lähimmäiset suree ja tuntemattomat jatkaa niinkuin muulloinkin, jotkut jotka on nähneet joskus tai tietävät, ajattelevat että "olihan se sekin, mut teki sitten niin, voi rassua".... ei se mikään sankariteko todellakaan ole jos niin vähän itseään osaa arvostaa että päättää päivänsä😮aattele ny😮, Raamatun mukaan on joutuva ikuiseen kadotukseen jos itsemurhan tekee, ja sitä ei voi jälkikäteen enää perua, ota Jeesus Herraksi ja syntien sovittajaksi nii pääset pois tuosta "perkeleen" ahdistuksesta🙏☀️
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla1166040Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta334137- 823362
Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä182996Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2552083Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?882014Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui441846- 1431805
Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau81696Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881569