terveessä talossa hyvä asua

etkai vain asu muovipussitalossa kuitenkin? onko terve talo?

Mihin ihmeeseen olette saanneet mätettyä noin paljon rahaa siinä hirsitalossa, jos velkaa vielä jäljellä 230000€??? Vai onko velkaa jostain ihan muusta, kuin talosta, autoista ja muusta omaisuudesta??
Eihän hirsitalolle voi tulla hintaa mahdottomia, vaikka tekee suuremmankin!

terveessätalossa kirjoitti:

Mihin ihmeeseen olette saanneet mätettyä noin paljon rahaa siinä hirsitalossa, jos velkaa vielä jäljellä 230000€??? Vai onko velkaa jostain ihan muusta, kuin talosta, autoista ja muusta omaisuudesta??
Eihän hirsitalolle voi tulla hintaa mahdottomia, vaikka tekee suuremmankin!

Lue lisää

Avaimet käteeen tontilla 386000€, autovelkaa jäljellä 8000€. Kuten huomaat maksettukin on.

mut ei ole terve talo kuten hirsitalo on?

> Sekä talvella pienikin toimimattomuus ilmastoinnissa voi helposti pilata talon.

Tässä ei ole oikeasti suurta merkitystä. Hirsitaloissakin höyrynsulkumuovilla (tai SPU:lla) tiivistetty yläpohja on ainoa oikea vaihtoehto.
kts esim: Sisäilmayhdistyus RY:
"Ilmansulkuna tulee yleensä käyttää höyrynsulkua." ... "Ilman höyrynsulkua olevaa rakennetta ei suositella."

> Tuo kehumasi ilmastointi on ihan ok, jos se todella on suunniteltu, säädetty oikein ja sen toimintaa seurataan kunnolla.

Se on pakollinen myös hirsitaloissa, muutoin sisäilman epäpuhtaudet eivät ole terveellisellä alhaisella tasolla.

>Pussitaloa voi toki koneellisesti kesällä jäähdyttää, mutta silloin ilmansulkumuovi pitäisi siirtää kesäksi seinän ulkopinnalle, kun kosteussulku pitäisi olla siellä lämpimämmällä pinnalla.

Sama ongelma on myös hirsitalojen yläpohjassa jos joku idiootti viilentää liikaa.

Asiantuntijat varoittavat viilentämästä sisäilmaa alle 23 asteen.
23 asteessa mitään vaaraa kosteuden tiivistymiselle ei ole koska yli 30 asteisia hellepäiviä on vähän.
Viilennyslaite kuivattaa kesäistä ilmaa, sisäilma on siten miellyttävän raikkaan tuntuista, ei raskasta.

>Jokatapauksessa fakta on se että molemmilla tavoilla talon voi rakentaa mutta pussitalossa on paljon isompi riski epäonnistua.

Virheellinen yleistys.

Passiivitalo on kyllä täyttä huuhaata, mutta
-ilmatiiviin energiatehokkaan talon voi tehdä ilman "pusseja" jos haluaa (esim. harkkorakenteet, ilmaisenergioiden hyödyntäminen)
-yläpohjassa höyrytiivis rakenne kuitenkin ainoa oikea
-massiivirakenteet turvallisenpia kuin monimutkaiset rakenteet
-jos eristettä on paljon, höyrynsulku on oltava, paitsi esim harkkorakanteissa ym. massiivirakenteissa
-eristys tiiviillä ja yhtenäisellä SPU vaipalla on myöskin toimivaksi todettu

Jos yksinkertaisinta rakennetta hakee, se löytynee yleensä harkkorakenteista.
(puuteollisuus voisi myös koettaa kehittää puupohjaisen pinnoitusmateriaalin jolla saataisiin hengittävä, sileä ja tiiviyden säilyttävä lisäkerros hirren ulkopintaan)

2/2

Aalto yliopisto.... Heikki Jussila, Ilmatiiveys ja vuotokohdat pientaloissa, 31.3.2015

Lyhyt tiivistelmä:

1979...2006: (40 kivitaloa, 102 puutaloa ja 21 hirsitaloa)
-tiiveyden keskiarvot: Kivitalot 2,5, puutalot 3.9, hirsitalot 5,7.

2012-2015: (69 kivitaloa, 610 puutaloa, 218 hirsitaloa)
-tiiveyden keskiarvot: Kivitalot 1,17, Puutalot 1,19, hirsitalot 1,9.
-Hajonta, suunnilleen: kivitalot 0,8...1,5, puutalot 0,6...1,8, hirsitalot 0,5...3.3
-1kerroksiset on viiveinpiä ja 1,5 kerroksiset ovat epätiiveinpiä taloja (2, 2,5 ja 3 kerroksiset on siinä välissä).

Päätelmä:
Kivitalorakentajat ilmeisesti luulevat että tiiveys tulee itsestään, siksi ero ei ole suurempi niiden eduksi??
(haasteellista on jos/kun elämätön kivirunko yhdistyy puurakenteiseen "elävään" yläpohjaan)
Hirsitaloissa suurin hajonta koska sen rakentaminen tiiviiksi on kaikein vaikeinta, tiivistettävää saumaa on kuitenkin 1,3 kilometriä enemmän kuin esim. valuharkkotalossa (uusista kivitaloista tietääkseni suurin osa on valuharkkotaloja).

Uusien hirsitalojen keskiarvo 1,9 on erittäin hyvä entiseen verrattuna, ilmavuoto varmaan vain 1/10 100 vuoden takaisesta, nostan hattua onnistuneelle kehitystyölle.

(1% ero tiiveydessä vaikuttaa muistaakseni noin 6% lämmitysenergian kulutukseen..tjsp)

Tämmöisen kotin joskus koostaa ekologisuudesta hirsi vs betoni:

Jos huomioidaan vain ulkoseinärunko, josta tässä ketjussa on kyse.

Iso kaksikerroksinen massiivihirsitalo sitoo hiilidioksidia 58000kg.
Sama talo valubetoniharkoista tehtynä tuottaa noin 21000kg hiilidioksidia.
Ero noin 80000kg hirsitalon hyväksi.

Käytön aikana moinen kaksikerroksinen hirsitalo kuluttaa 20% enemmän energiaa kuin vastaava valubetoniharkkotalo.
Jos valuharkkotalon kulutukseksi otetaan 20Mwh/a, se tarkoittaa noin 4000kg hiilidioksidia vuodessa kaukolämmöllä ja 8000kg per vuosi suorasähköllä jne...

Hirsitalo siis käytön aikana tuottaa 800kg ... 1600kg enemmän hiiltä per vuosi.
Siitä voimme laskea että hirsitalon "ekologinen vaikutus" kestää 100 vuotta kaukolämmön tapauksessa ja 50 vuotta suorasähkön tapauksessa.

Hirsitalossa on siksi valittava hiilineutraali lämmönlähde, muuten ekologisuus ei ole kestävää.

>mutta hirsitalo ei mene homeeseen kuten muovipussitalot!!!

Hirsitalo ei ole homehtumaton, jos niin kuvittelet.

"Muovipussi"taloissakin homevauriot useinmiten johtuu ihan jostain muusta kuin siitä muovista.

Jos hometta ja lahoa pelkää, ei pidä rakentaa lahoavista materiaaleista.
Mutta huolellisella rakentamisella saa terveen talon monista materiaaleista.
Joillain materiaaleilla se voi olla helpompaa kuin joillain toisilla.
Kaiken voi pilata virheillä ja monet voi pilata myös väärällä käytöllä ja puutteellisella huollolla.

>miksi sitten mainostetaan että parempi ilma on hirsitalossa, miksi miksi miksi??????

Mainostajat tekevät mitä tahansa myydäkseen omaa tuotetta. Useasti valehtelevat päin naamaa.

Mutta yksi selitys voi olla se että hirsitalo vuotaa ja falskaa. Toinen selitys voi olla plaseboefekti. Jne. Tiede ei vielä pysty osoittamaan hirren positiivista vaikutusta.

>mielenkiinnolla odotan muovipussissa kehittyneitä vastauksia....

Synnyin muovipussiin. Säilyin hengissä. Nyt siihen taloon muutti kolmas sukupolvi asumaan edelleen se on terve vaikka vesivahinkojakin on ollut puolenkymmentä.

Nykyisessä töllissä on höyrynsulku vain katossa. Siellä se on ainoa oikea ratkaisu.

Raksaaja-sh kirjoitti:

>mutta hirsitalo ei mene homeeseen kuten muovipussitalot!!!

Hirsitalo ei ole homehtumaton, jos niin kuvittelet.

"Muovipussi"taloissakin homevauriot useinmiten johtuu ihan jostain muusta kuin siitä muovista.

Jos hometta ja lahoa pelkää, ei pidä rakentaa lahoavista materiaaleista.
Mutta huolellisella rakentamisella saa terveen talon monista materiaaleista.
Joillain materiaaleilla se voi olla helpompaa kuin joillain toisilla.
Kaiken voi pilata virheillä ja monet voi pilata myös väärällä käytöllä ja puutteellisella huollolla.

>miksi sitten mainostetaan että parempi ilma on hirsitalossa, miksi miksi miksi??????

Mainostajat tekevät mitä tahansa myydäkseen omaa tuotetta. Useasti valehtelevat päin naamaa.

Mutta yksi selitys voi olla se että hirsitalo vuotaa ja falskaa. Toinen selitys voi olla plaseboefekti. Jne. Tiede ei vielä pysty osoittamaan hirren positiivista vaikutusta.

>mielenkiinnolla odotan muovipussissa kehittyneitä vastauksia....

Synnyin muovipussiin. Säilyin hengissä. Nyt siihen taloon muutti kolmas sukupolvi asumaan edelleen se on terve vaikka vesivahinkojakin on ollut puolenkymmentä.

Nykyisessä töllissä on höyrynsulku vain katossa. Siellä se on ainoa oikea ratkaisu.

Lue lisää

ei ei ja vielä kerran ei! hirsi hengittää joka on tutkitusti todistettu. jos tuo ei olisi totta niin silloin myyjät voitaisiin vetää oikeuteen valheesta. jos sinä ostat auton, myyjä sanoo että siinä 2 litran moottori. menet kotiin ja huomaat että se onkin 1.6 litrainen niin eikö se ole jo valehtelua?
kyllä hirsi hengittää ja on terveellinen asua. ei voi olla kaikki kehut mainoksissa valhetta.
ja montako homeista hirsitaloa olet nähnyt? entäs villataloja?
niinpä niin.
ja miksi nykyään aletaan rakentamaan hirrestä kouluja yms?
aivan. hirsi on paras mahdollinen ratkaisu ja egolooginen.

Mitä tarkoitat kun sanot että hirsi hengittää?

moovitmoovit kirjoitti:

ei ei ja vielä kerran ei! hirsi hengittää joka on tutkitusti todistettu. jos tuo ei olisi totta niin silloin myyjät voitaisiin vetää oikeuteen valheesta. jos sinä ostat auton, myyjä sanoo että siinä 2 litran moottori. menet kotiin ja huomaat että se onkin 1.6 litrainen niin eikö se ole jo valehtelua?
kyllä hirsi hengittää ja on terveellinen asua. ei voi olla kaikki kehut mainoksissa valhetta.
ja montako homeista hirsitaloa olet nähnyt? entäs villataloja?
niinpä niin.
ja miksi nykyään aletaan rakentamaan hirrestä kouluja yms?
aivan. hirsi on paras mahdollinen ratkaisu ja egolooginen.

Lue lisää

>hirsi hengittää joka on tutkitusti todistettu.

Totta kai. Mutta selkeästikään sinulla ei ole mitään käryä siitä mitä rakenteen hengittävyydellä tarkoitetaan.

Aiheeseen liittyen...

Panu Kaila:
"Hengittävyyttä ajatellaan usein seinän kykynä siirtää kosteutta sisältä ulos ja päinvastoin. Tiiviiksi tehdyssä hirsitalossa sellaista ei juuri tapahdu.
Terveyden ja mukavuuden kannalta tutkitusti tärkeämpää on rakenteen hengittävyys ja ilmankosteuden tasapaino.
Huoneilman öisin kohoavan kosteuden on päästävä hirren sisälle ja palattava sieltä taas päivällä kostuttamaan ilmaa, joka etenkin talvisin tahtoo olla liian kuivaa.
Tähän reaktioon riittää muutaman sentin syvyinen rakenne vallan hyvin, eli liimasauma hirren sisällä ei vaikuta."

Jopa hengittävyyden suurvisiiri / yliprofeetta (talotohtori) Panu Kaila siis myöntää että hengittävyyteen tarvitaan vain muutaman sentin paksuinen puukerros. Hirsiseinää ei siis tarvita.

Höyrynsuluttomien rakenteiden "ongelma" on se ettei esim. ulkoseinän sisään päässyt kosteus pääse takaisin huoneilmaan, ulkoseinät ei käytännössä siis sisäilman kosteuteen juurikaan mitään positiivista vaikutusta tuo, ei tetenkään talvella. Päinvastoin.

Juha Vinha TTY:
"Vuorokautiset kosteusvaihtelut ulottuvat puussa enintään noin 1–2 millin syvyyteen."

Tällainenkin fakta löytyy TTY:n puolelta, kannattaa hirsitalossakin huomioida, esim katon osalta:
"TTY:n laboratoriossa on tehty kokeita erilaisilla (höyrynsulullisilla ja ilmansulullisilla) seinärakenteilla ja ongelmalliseksi ajankohdaksi on todettu myöhäissyksy. Koetuloksista voitiin havaita että pelkkä ilmansulku selluvillaeristeisessä seinässä ei riittänyt vaan rakenteen ulkopintaan tuulensuojan sisäpintaan tiivistyi kosteutta ja muodostui jäätä. Tätä ilmiötä ei tapahtunut vastaavassa rakenteessa, jossa oli höyrynsulku."

Samaa kertoilee Sisäilmayhdistys RY:
"Rankarakenteisen seinän höyry- ja ilmatiiviys varmistetaan asentamalla avohuokoisen lämmöneristekerroksen sisäpintaan ilmansulku sekä ulkopintaan hyvin vesihöyryä läpäisevä tuulensuoja. Ilmansulkuna tulee yleensä käyttää höyrynsulkua."
"Lämmöneristeen lämpimällä puolella olevan rakennekerroksen vesihöyrynvastuksen tulee olla vähintään viisinkertainen verrattuna kylmällä puolella olevan tulensuojan vesihöyrynvastukseen."
"Jos tuulensuojalevynä käytetään levyä jonka vesihöyrynvastus on kohtuullisen suuri esim. kipsilevy, tulee sisäpinnassa olla tiivis höyrynsulku, esim. höyrynsulkumuovi. Ilman höyrynsulkua olevaa rakennetta ei suositella."

Sisäilman vesihöyryä ei kannata päästää rakenteisiin:
-riski rakenteen vaurioitumisesta kasvaa
-sisäilma kuivuu epäterveellisesti

Siltä varalta jos hirsiuskovainen uskoo vain hirsi"jumalia"...
http://www.hirsilinna.com/hirsiteknologia/lamellihirsi/
"LAMELLIHIRREN HENGITTÄVYYS
Liimaukseen liittyen yleinen kysymys lamellihirrestä on se, että mikä on lamellihirren hengittävyys? Vastaus on se, että kaikkien valmistajien tekemät lamellihirret hengittää eikä lamellihirsiin muodostu mitään muovikalvoa, joka tekisi talosta pullotalon, kuten on esimerkiksi lähes kaikkien muiden talotyyppien laita. Luonnonmukaisilla liimoilla liimatessa, liima on myrkytöntä ja itsessään hengittää jonkin verran. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hieman tehokkaampia liimoja, jotka kuivuessaan muodostavat verkkomaisen liimapinnan, josta kosteus pääsee läpi. Kaikkiaan lamellihirren hengittävyydestä kohistaan ehkä hieman liikaakin, sillä suurin osa hengittävyydestä tapahtuu lamellihirren pintakerroksissa."

Lopullinen totuus löytyy aina puolueettomalta taholta...

Ympäristöministeriö, Juhani Pirinen:
”Näistä uskonnoista pitäisi päästä eroon. Hengittävyys-ismi ja pullotalo-ismi ovat populistisia..."
"Sisäilman kosteuspuskuriksi ei tarvita puutaloa - siihen riittävät kirjat, tekstiilit ja kalusteet, sanoo rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta."

Populistisii "Hengittävyys-ismiin" ja "pullotalo-ismiin" ei siis pidä sairastua.

Kannattaa perehtyä asioihin.

Rakentamisen laatu ja asumisen aikainen järkevä toiminta on tärkeintä rakenteen terveenä pysymiselle.
Sisäilman terveenä pysymiselle on tärkeää ettei rakenne pääse sairastumaan ja että ilmanvaihto on riittävä ja laadukas.

Ilmanvaihto on PAKOLLINEN terveellisen sisäilman aikaansaamiseksi.


Oulun Yliopisto:
"Ulkoilmavirran tulisi yleensä olla n. 4 l/s henkilöä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi suuremmaksi kuin 1500 ppm, mutta muiden ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi ja poistamiseksi tarvitaan enemmän, 8-10 l/s henkilöä kohden (Asumisterveysohje 2003)."Seinien läpi epäpuhtaudet/kaasut eivät vaihdu riittävästi.

Oulun Yliopisto:
"Mittaustulokset osoittavat, että jos makuuhuoneen ovi oli yöllä kiinni, eikä sinne päässyt virtaamaan ulkoilmaa korvausilmaventtiilistä tai sinne ei johdettu raitisilmaa koneellisesti, sen hiilidioksidipitoisuus nousi huomattavasti yli terveydensuojelulain edellyttämän tason. Sen mukaan hiilidioksidipitoisuus asunnossa ei saisi kohota yli 1500 ppm.

Kahden asunnon makuuhuoneissa, joissa yöpyi kaksi henkilöä, hiilidioksidipitoisuus oli molemmissa enimmillään noin 3000 ppm oven ollessa kiinni. Huoneissa ei ollut minkäänlaista ilmanvaihtoa yön aikana. Vastaavasti makuuhuoneissa, joihin ilma pääsi virtaamaan joko puhaltimen avulla tai korvausilmaventtiilin kautta, pitoisuus jäi enimmillään 1200-1400 ppm tasolle oven ollessa kiinni tai lähes kiinni. Huoneessa, jossa oli korvausilmaventtiili, mutta ovi kiinni, jolloin virtausta ei päässyt muodostumaan, CO2-pitoisuus kohosi 2200 ppm lukemaan. Ei siis riitä, että huoneessa on korvausilmaventtiili, huoneeseen on muodostuttava lisäksi poistopuhaltimen aiheuttama alipaine, jotta ilma vaihtuisi."


En nyt löytänyt linkkiä aikaisemmin lukemaani tieteelliseen tutkimukseen hengittävän (mutta vuotoilmatiiviin) rakenteen vaikutuksesta CO2 pitoisuuteen. Mutta pointti oli se että "paperin" läpi ulkoilmaan siirtyvä CO2 määrä on mitätön verrattuna siihen kuinka paljon sitä pitäisi siirtyä jotta sillä olisi mitään todellista merkitystä.


sisäilmayhdistys:
”Viime vuosina on usein syytetty liian tiiviitä rakenteita, "pullotaloja", sisäilman ongelmista. Itse tiiviys ei kuitenkaan ole ongelmien syy, vaan sisäilman epäpuhtauslähteet ja puutteellinen ilmanvaihto niiden torjunnassa.”


Summa summaarum:
-Hirrestä voi saada aikaan hyvän talon. Mutta se ei ole ainoa materiaali jolla se onnistuu. Ei edes helpoin.

Onneksi melkein jokaiselle on jotakin?

Tuossa on hyvä tutkimus vesihöyryn/ilmankosteuden käyttäytymisestä:
https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1991.pdf

Koulujen rakenteista oli mainintaa, tässä koulujen ongelmista/homevaurioista/ym. tutkimusta:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78158/2008c02.pdf
Selkeästi voi päätellä että ulkoseinärakenteella ei ole juurikaan merkitystä.

Ja vielä vihoviimiseksi joskus koostamani VTT tieto...

VTT:
Kosteusvaurioituneet rakenteet (osassa tapauksista vaurio useammassa kohtaa, prosentit likimääräisesti):
82% Välipohja/alapoha
38% Sisäseinä
18% Ulkoseinä
10% Yläpohja
3% Ikkunat

"VTT ja TAMK selvittivät 431 asuinrakennusten kosteusvauriotapausta, joista omakotitaloja oli 293, rivitaloja 42 ja asuinkerrostaloja 96. Otoksessa suurin edustus oli 1980-luvulla valmistuneilla rakennuksilla. Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines. Mediaanikustannukset ovat lähes riippumattomia talotyypistä, joten kosteusvauriot näyttäisivät olevan enemmän asunto- kuin rakennuskohtaisia.

Kosteusvaurio ei ole pelkästään tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään."

Siispä:
-yli 80% vaurioherkistä kohteista on samat hirsi ja puutaloissa.
-"muovipusseja" ei ole havaittu kosteusvaurioiden syyksi
-suurin osa vauroista (ja siitä johtuvista sisäilmaongelmista) aiheutuu muissa osissa kuin ulkoseinissä
-luultavasti suuri osa ulkoseinienkin vaurioista lienee vesiputkiston yms. aiheuttamia
-en pikalukasulla vielä huomannut mainintaa ulkoseinärakenteesta syyksi kosteusvaurioon, varmaaan muutama pitäisi olla

On paljon mahdollista että jos seinät vuotaa ilmaa, on kostean sisäilman pääsy yläpohjaan todennäköisempää kuin tiiviiden seinien tapauksessa, koska alipaineen ylläpitäminen on vaikeampaa ilmaa vuotavan seinän tapauksessa.
Sekin on mahdollista että myös ikkunoiden vaurioituminen on tapahtuu herkemmin hirsitalossa kuin jossain tiiviissä talossa.