Sovimme että, kyseessä on poistoilmalämpöpumppu (PILP), joka vaihtaa ja lämmittää talouteen tulevaa raitisilmaa. Laite toimii kuten lämmönvaihtimen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä.
Ilmamäärä ulos ja sisään on 100 m3/h eli 120 kg/h, sovitaan ilmankosteus vakioksi ja ominaislämpökapasiteetiksi 1008 J/K-kg.
T1 = huoneilman lämpötila = vaihdettava sisäilma ulos ennen PILP:iä = 22 C
T2 = raitisilma PILP:in jälkeen = lämmitetty raitisilma sisään huoneeseen = 37 C
T3 = raitisilma PILP:iin = ulkoilman lämpotila ennen PILP:iä = 10 C
T4 = vaihdettu sisäilma ulos = vaihdetun sisäilman lämpötila PILP:in jälkeen 15 C
MIkä on laitteen teho (tai lämmönvaihdon hyötysuhde), jos puhaltimien tehoja ei oteta huomioon?
Ilmamäärä ulos ja sisään on 100 m3/h eli 120 kg/h, sovitaan ilmankosteus vakioksi ja ominaislämpökapasiteetiksi 1008 J/K-kg.
T1 = huoneilman lämpötila = vaihdettava sisäilma ulos ennen PILP:iä = 22 C
T2 = raitisilma PILP:in jälkeen = lämmitetty raitisilma sisään huoneeseen = 37 C
T3 = raitisilma PILP:iin = ulkoilman lämpotila ennen PILP:iä = 10 C
T4 = vaihdettu sisäilma ulos = vaihdetun sisäilman lämpötila PILP:in jälkeen 15 C
MIkä on laitteen teho (tai lämmönvaihdon hyötysuhde), jos puhaltimien tehoja ei oteta huomioon?
Vastaukset 48
Vanhimmat
Ulos-+ja+sisäänvirtaus+on+sama.+PILP+ottaa+ulosmenevästä+ilmasta+7+C+(22+-+15+)+talteen.+Lämmitetyn+ilman+ja+ulkoilman+lämpötilaero+on+27+C+(37+-+10).+Tästä+7+C+eli+26+%+on+PILP:n+"ansiota".+Eli+lämmitysenergian+kulutus+pienenee+tuon+verran.
Kyseessä on kompressorilla toimiva kylmä-lämpökone, lämmityskaudella lämpökone. Pilp ottaa talteen ulosmenevästä ja poistettavasta huoneilmasta 7 C (eli jäähdyttää poistettavaa ilmaa) ja lämmittää yhteensä sisäänotettavaa ilmaa 27 astetta.
Unohdamme kaiken muun ja kone lämmittää tulevaa ilmaa 27 asteella, jonka lämpösisältö on 120 kg x 1008 J/K-kg x 27 K = 3265,92 kJ. Se vastaa tehoa 3266 kWs/3600 s = 0,91 kW.
Koneen tuottama lämpöteho on siis 0,91 kW.
Häviöitä aiheutuu sekä puhaltimista että karkaavasta lämmöstä (nyt 15 C). Ne eivät näy koneen tehossa, joten kokonaishyötysuhdetta ei voi laskea. Karkaavan lämmön osuus ei ole hyötysuhteen kannalta oleellista, vaan oleellista on tuotettu lämpö.
Melko huono hyötysuhde. Maalämmöstä ei tule niin lämmintä kun poistoilma on. Silti poistoilmaa ei saada hyödynnettyä kun 7C ?
Jos poijaat osaisivat käyttää järkeään suunnittelussa, niin maalämpö olisi huonompi kun tuo em. kyselty kokonaisuus. Nyt hyöty heitetään harakoille ja otetaan energialla lisää sisälle.
Kyllä tuo johtuu ihan ilman lämmönjohtokyvystä, joka on varsin harvaa ainetta verrattuna maalämmössä käytettyihin nesteisiin. Tästä syystä tarvittaisiin paljon suurempia pinta-aloja lämmön vaihtimessa, jotta lämpöä saisi siirtymään - valitettavasti ongelmaksi tulee tällöin myös lämmön haihtuminen eli järjestelmää ei pystytä eristämään riittävästi jos sen koko kasvaa liikaa.
kannattaa+tsiikata+muutama+youtube-video,+esimerkiksi
Kiitos vastaajille.
Osaako Martta laskea tuon videon pohjalta avauksen tehon tai hyötysuhteen, kun ilmamäärät ja lämpötilat on annettu?
Se on selvää että lämpöpumpun sähkö- vs. lammöntuottosuhde (COP tai SCOP) pitää olla välillä 2-5. Jos kompressorin ottama sähköteho on 1 kW, laitteen tuottama lämpöteho on 2 - 5 kW. Kovilla pakkasilla SCOP saattaa jäädä alle kahden.
Täällä on kaavat, jolla saat laskettua COP:n: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=6&ved=2ahUKEwi8yrTirLreAhVik4sKHV2kCskQFjAFegQIAxAC&url=http://www.ym.fi/download/noname/{3A3AA968-B9E7-48FC-ACEB-7C4E7F0917D8}/133697&usg=AOvVaw2ml5Wqn479vtdHyiohDAye
Olettamalla massavirta ja Cp vakioksi, tulee kaavasta 5:
dTpoisto/dTtulo=1-1/COP eli 7/27=1-1/COP => COP = 1,35.
Jatketaan vielä, että tuo PILP kuluttaa siis sähköä 0,91 kW/1,35 eli 0,67 kW. Sama kulutus saataisiin huonohkolla lämmönvaihtimella, jonka jälkeen poistoilma olisi samat 15 astetta ja tuloilma 17 astetta, ja loppulämmityksen tekevällä sähkövastuksella eli 20*120*1008/3600 W = 0,67 kW.
Täydellisellä lämmönvaihtimella tuloilma olisi mahdollista saada 22 asteeseen, jolloin vastukselle jäisi 15 C eli 0,50 kW.
Korkean COP:n lämpöpumpulla taas poistoilma jäähtyisi lähes yhtä paljon kuin tuloilma lämpenee. Vaikkapa COP=4 tarkoittaisi, että dTpoisto/dTtulo=0,75 eli poistoilma jäähtyisi 7 asteen sijaan 20 astetta oli poistolämpötila olisi 2 astetta. Tuolloin siis sähköä kuluisi vain 0,23 kW.
Laskenta ei huomioi kosteuden lauhtumista, jota tapahtuisi helposti mentäessä alle ulkoilman lämpötilan.
En tunne PILPejä juurikaan. Tuossa tapauksessa vaikuttaa, että ainoa järki kompressorissa on laitteen pienentäminen. Tehoka lämmönvaihdin on suurikokoinen. Tietysti kompura mahdollistaa jäähdytyksen, toisin kuin sähkövastus. Mutta voihan sen jäähdytyksen hoitaa maalämpöpumpun maakierrollakin tms. kylmällä nesteellä.
Oikein+hyvä+linkki+nimimerkiltä+Joakim,+mutta+korjataan+silti+virheelliset+väittämät.
Höpsistä,+PILPIn+tai+minkään+muunkaan+lämpöpumpun+hyötysuhde+ei+milloinkaan+ole+yli+100+%.++COP+tarkoittaa+lämpökerrointa+-+ei+hyötysuhdetta!
Äläpäs nyt Martta puutu saivartelemalla miesten juttuihin, sinusta ei ole tässä ketjussa ollut mitään apua! Sossaat vain sekaista soossia. Ideaalinen lämpövoimakone toimii pumppuna aina yhtä suuremmalla hyötysuhteella mutta voimakoneena hyötysuhteella alle yksi. Se ei ole mikään ikiliikkuja, joten lämmönluovutuksenkin hyötysuhde on alle yksi.
Lämpökerroin kertoo, mikä lämpöpumpun hyötysuhde on. Esimerkiksi COP 4,8 tarkoittaa, että laite tuottaa yhdellä kilowatilla sähköenergiaa 4,8 kilowattia lämpöenergiaa.
Luitko tuon linkin, jossa kaava oli johdettu hyvin selkeästi. Lämpöpumppu siirtää lämpöä poistoilmasta tuloilmaan. Koska poistoilma ei jäähdy ko. tapauksessa kuin 7 astetta, ei se paljoa pumppaa. Loppuosa tuloilman lämmittämisestä tulee väkisin sähköverkosta eli lämpöpumpun tapauksessa kompuran suoraan lämmöksi muuttamasta sähkötehosta.
Ei lämpöpumppu mikään ikiliikkuja ole. Ei se voi synnyttää lämpöä muuten kuin siirtämällä tai sähköllä lämmittämällä.
Jos sitten ko. tapauksessa PILP siirtää lämpöä jostain muualta, kuten vaikkapa ulkoilmasta (siis muusta kuin poistoilmasta) tai maasta, tilanne on eri. Samoin tilanne on eri, jos poistoilman massavirta on oleellisesti suurempi kuin tuloilman, mutta miksi niin olisi.
Vielä linkki Motivan sivuille: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/lammitysmuodot/poistoilmalampopumppu
"Mitä kylmemmäksi jäteilma kyetään jäähdyttämään, sitä korkeampi lämpökerroin laitteella saadaan. Parhailla laitteilla saavutetaan -15 Celsiusasteinen jäteilman lämpötila."
Kuten kirjoitin, pitäsi poistoilman jäähtyä n. 20 astetta eikä vain 7 astetta tuolla 27 asteen tuloilmalämmityksellä, jos COP olisi hyvä.
PILPistä ei tule mitään sähkönsäästoä lämmönvaihtimeen ja suoraan sähkölämmitykseen verrattuna, jos se ei kykene jäähdyttämään poistoilmaa kylmemmäksi kuin lämmönvaihdin, joka taas voi päästä lähelle ulkoilman lämpötilaa.
Niis+COP+tarkoittaa+tosiaan+sähkötehon+ja+tuotetun+lämpötehon+suhdetta.+Lämmitettäessä+siinä+on+mukana+myös+sähköteho,+joka+muuttuu+lämmöksi.
"Kovilla pakkasilla PILP on pelkkä sähkölämmitin, toisin kuin maaläpöpumppu, joka edelleen tekee hyvällä todellisella COP:llä lämpöä".
Puhutaan, että tuollaisessa maalämpötalossa kannattaa olla lämmönjakelu lattialämmityksellä. Tällöin huonelämpötilan ollessa 20 C riittänee lattian lämpötilana noin 22 C. Toinen vaihtoehto on, että lämpö jaetaan pienellä vesipatterilla, jolloin sen pintalämpötila pitää olla luokkaa 60 C.
Kuinka paljon parempi COP saadaan lattialämmityksellä ?
"Puhutaan,+että+tuollaisessa+maalämpötalossa+kannattaa+olla+lämmönjakelu+lattialämmityksellä.+Tällöin+huonelämpötilan+ollessa+20+C+riittänee+lattian+lämpötilana+noin+22+C.+Toinen+vaihtoehto+on,+että+lämpö+jaetaan+pienellä+vesipatterilla,+jolloin+sen+pintalämpötila+pitää+olla+luokkaa+60+C.
Ei kai noin huonoja maalämpöpumppuja enää myydä? EN14511 mukaiset COP:t 0/35 n. 4,5 ja 0/45 n. 3,5. Tuossa siis 0 on maasta tuleva lämpötila ja 35/45 lämmitetyn veden lähtölämpötila. COP sisältää kiertovesipumput ja elektroniikan.
Valmistajat ilmoittavat myös korkeampia arvoja standardista poikkeavalla tavalla.
Laskepa+vaikka+ihan+huviksesi+lämpökerroin+esim.+kylmäaineella+R410A+olettaen+höyrystymislämpötilaksi+vaikkapa+-10c+ja+lauhtumislämpötilaksi++45c+sekä+isentrooppiseksi+hyötysuhteeksi+kompressorille+75%.++Mitäpä+saat+lämpökertoimeksi...
Huvikseen voi laskea, mutta antamasi arvot riippuvat lämpöpumpun mitoituksesta. Tuo 0/35 COP on standardin mukaan mitattu arvo.
Kiitos vastaajille.
Uudet mittaustulokset säätöjen jälkeen:
Ilmamäärä ulos ja sisään on 175 m3/h eli 210 kg/h, sovitaan taas ilmankosteus vakioksi ja ominaislämpökapasiteetiksi 1008 J/K-kg.
T1 = huoneilman lämpötila = vaihdettava sisäilma ulos ennen PILP:iä = 22 C
T2 = raitisilma PILP:in jälkeen = lämmitetty raitisilma sisään huoneeseen = 35 C
T3 = raitisilma PILP:iin = ulkoilman lämpotila ennen PILP:iä = 5 C
T4 = vaihdettu sisäilma ulos = vaihdetun sisäilman lämpötila PILP:in jälkeen 15 C
Jos ymmärrän annettuja vinkkejä oikein, laskukaava on 210 kg x 1008 J/K-kg x 30 K = 6350,4 kJ vastaten tehoa 6350 kWs/3600 s = 1,76 kW.
En tiedä kompressorin ja puhaltimien tehoa, mutta liitäntäteho on ilmeisesti 0,7 kW. Kompressorissa ja puhaltimissahan saattaa myös olla taajuusmuuttaja, jolloin ne eivät ota täyttä virtaa, ehkä? Sovitaan, että puhaltimet ovat 100 W kukin, jolloin kompressorin teho olisi 0,5 kW.
Tuosta laskettuna COP-luku olisi 3,52 ja hetkellinen lämpökerroin olisi 2,5. 0,7 kilowatilla sähköä tehdään siis 1,76 kW lämpöä.
Menikö oikein?
Tuon+käyttämäsi+kaavan+mukaan+laskien+poistoilmasta+(+-7C)+otetaan+talteen+0.41+kW.+Jotta+lämmitystehoksi+saadaan+1.76+kW,+täytyy+siihen+tuoda+1.35+kW+sähkötehoa.+Tällä+siis+saadaan+1.76+kW+lämmitykseen,+joten+COP+on+1.30.+Säästöä+syntyy+26+%.
Niin siis säästöä siihen nähden, että poistoilmaa ei hyödynnettäisi lainkaan, vaan se päästettäisiin harakoille. Huonokin LTO pystyisi parempaan.
Täältä saisi pari erilaista Exceliä, jotka laskevat PILPin COP:n ja vertaavat muihin järjestelmiin. En ole kokeillut noita, mutta kommenttien mukaan on selvää, että maalämpöpumppu on aivan ylivoimainen sähkönsäästössä PILPiin verrattuna, mikä onkin täysin loogista: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?threads/pilp-kokonaiscop-laskuri.9139/
Eihän poistoilmassa ole riittävästi lämpöä talon lämmitykseen puhumattakaan myös käyttövedestä. Sitten kun poistoilmaa jäähdytetään reilusti alle ulkoilman lämpötilan (siis toisin kuin avaajan arvoilla tapahtuu), olisi järkevämpi ottaa se loppulämpö lämpimämmästä ulkoilmasta.
"Huonokin+LTO+pystyisi+parempaan."
Avaajan+tiedot+ovat+fysikaalinen+mahdottomuus.+Jos+ilmavirta+ulos+ja+sisään+on+sama,+ei+noin+pieni+sähköteho+ole+mahdollinen+noilla+lämpötiloilla.+Jos+0,7+kW:llä+haluaa+saada+lämpöpumpulla+1,76+kW,+pitää+toinen+puoli+jäähtyä+1,06+kW.+Ei+lämpöpumppu+taio+energiaa,+se+vain+siirtää+sitä.
Talossa oli aikaisemmin lämmönvaihdin lisälämmitin, en tiedä oliko se tominnaltaan hyvä vaiko huono, mutta nyt talossa on poistoilmalämpöpumppu. Säästöä on syntynyt, joten kyllä pumppu jotenkin toimii. Pilp ei ole talon päälämmönlähde.
Pilp on parempi kuin vanha lämmönvaihdin, tiedän sen sähkönkulutuksesta.
Tein tarkistusmittaukset juuri seuraavasti:
T1 = huoneilman lämpötila = vaihdettava sisäilma ulos ennen PILP:iä = 22,5 C
T2 = raitisilma PILP:in jälkeen = lämmitetty raitisilma sisään huoneeseen = laitteen mittarilta 33 C (tarkastettu käsimittarilla 30 astetta)
T3 = raitisilma PILP:iin = ulkoilman lämpotila ennen PILP:iä = 6 C
T4 = vaihdettu sisäilma ulos = vaihdetun sisäilman lämpötila PILP:in jälkeen = laitteen mittarilta 13 C (tarkastettu käsimittarilla 9 astetta)
Koneen mittarivirhe on jostakin syystä iso.
Yritetään taas sijoittaa tuohon ilmeiseen yleiskaavaan
210 kg x 1008 J/K-kg x 27 K = 5715 kJ vastaten tehoa 1,59 kW (laitteelta)
TAI
210 kg x 1008 J/K-kg x 24 K = 5080 kJ vastaten tehoa 1,41 kW (käsimittareilla)
Huoneilma sisältä ulos jäähtyy todellisuudessa 13,5 astetta ja ulkoilma lämpenee 24 astetta. 10,5 asteen lämpötilan nousu lienee nyt lämpöpumpun ominaisuuksiin perustuvaa lämmöntuottoa.
210 kg x 1008 J/K-kg x 10,5 K = 2222 kJ vastaten tehoa 0,617 kW.
Jos liitäntätehoon 0,7 kW lisätään tuo 0,617 kW, pääsemme 1,3 kilowattiin, joka on lähellä mitattua 1,41 kW. Lämmöntuoton hyötysuhde olisi siis lähellä kahta.
"Huoneilma+sisältä+ulos+jäähtyy+todellisuudessa+13,5+astetta+ja+ulkoilma+lämpenee+24+astetta.+10,5+asteen+lämpötilan+nousu+lienee+nyt+lämpöpumpun+ominaisuuksiin+perustuvaa+lämmöntuottoa."
Muistelen+lukeneeni,+että+norminmukaisella+ilmanvaihdolla+(vaihto+kertaalleen+kahdessa+tunnissa)++sen+lämmityskuluosuus+vuositasolla+on+noin++40+%.+Jos+hyvällä+talteenotolla+puolet+saadaan+talteen,+niin+säästö+on+20+%+luokkaa.+Erinomaisella+75+%+talteenotolla+voisi+päästä+30+%+suuruusluokkaan.
Latentilla+lämmöllä+on+usein+merkittävä+osuus+(vesihöyryssä+piilevä+lämpö),+mutta+sen+laskeminen+mukaan+on+nyt+ilmeisen+monimutkaista.+Kuten+Joakim1+kertoo,+merkittävää+osaa+näyttelee+painehäviöt+kanavissa,+ali-+ja+ylipaine+ja+siten+puhaltimien+säädöistä+johtuva+ilman+todellinen+määrä.+Kuten+onkin+huomattu+jossakin,+useissa+puhaltimissa+ja+kompressorissa+on+säätöpiirejä+eli+yksiköt+eivät+aina+toimi+maksimitehollaan.
uskokaa+nyt+jo,+että+minkään+laitteen+hyötysuhde+ei+ole+yli+100%+,+ei+edes+PILPin
Tuohon+hyötysuhde-huomautukseen+liittyen+miten+on+mahdollista,+että+makkarassa+lihapitoisuus+on+140+%?
niin tai kilon ketsuppipurkkiin on käytetty yli kilo tomaatteja?
Ei+kosteuden+tiivistymisen+laskeminen+kovin+vaikeaa+ole,+jos+tietää+lähtöarvot+eli+tässä+tapauksessa+sisäilman+kosteus.
Näyttää+meillä+kotona+olevan+tilanne+se,+että+ulkona+on+88%+kosteus+7+C+ja+sisällä+35%+22+C,+joissa+molemissa+on+7+g/m3+vettä.+Ei+siis+tapahtuisi+lauhtumista,+jos+poistoilmaa+ei+jäähdytettäisi+alle+5+C+lämpötilaan.++0:aan+jäähdytettäessä+lauhtuisi+2+g/m3,+-5+C+4+g/m3,+-10+C+5+g/m3+ja+-15+C+vajaat+6+g/m3.
Kiitos+kaikille+vastaajille.+On+vain+uskottava,+että+kehitys+kehittyy.
Maalampöpumpun+(tai+ilmalämpöpumpun)+ja+PILPin+SCOP-arvot+eivät+ole+vertailukelpoisia,+jos+niiden+avulla+haluaa+laskea+vuosittaista+sähkönkulutusta.+Tai+ovat,+jos+maalämpötapauksessa+ei+käytetä+lainkaan+hyväksi+poistoilmaa,+vaan+päästetään+se+suoraan+harakoille.
Maalämpöpumppu maksaa asennettuna ja käyttöönotettuna tyypillisesti 15 - 30 000 euroa. Ei siis pidä verrata omenaa ja perunaa keskenään. Maalämpöpumpun kokonaiskustannuksista kolmasosa - puolet muodostuu pelkästä pumpusta. Loppuosa on asennusta ja porareikää tai maatöitä. Maalämpopumppu sellaisenaan sopii vain harvoin saneerauskohteisiin tai tiiviille kaupunkialueelle, mutta se voi erinomainen vaihtoehto uudiskohteisiin ja moniin öljylämmitteisiin saneerauskohteisiin.
Maalämpöpumpun kilpailija ei ole poistoilmalämpöpumppu vaan tietenkin ilmalämpöpumppu tai ulkoilma-vesilämpöpumppu. Jos maalämmön investoinnin kannattavuus rahoituskuluineen ja tukineen saavutetaan 5 - 7 vuoden kuluessa, hankinta on ehdottomasti järkevä. Sen sijaan jos kannattavuus saavutetaan 15 - 20 vuoden kuluessa, hankintaan voi vetää rastin päälle.
Nykyisin parhaat ilmalämpöpumput tuottavat lämpöä COP-arvolla >6,0 ja jopa vielä 25 asteen pakkasessa COP-arvolla >2. Ne voidaan asentaa myös saneerauskohteisiin kohtuukustannuksin.
Olihan tuossa mainittuna 14000 euron PILP, jossa myös vesipiiri. Maksaa senkin asennus.
Samaa yritin kertoa, että PILP ei kykene samaan kuin maalämpöpumppu. Tässä ketjussa ja PILP- markkinoinnissa kuitenkin väitetään paikoin toista eli, että PILP olisi maalämpöpumpun kanssa kilpailukykyinen sähkönkulutuksessa.
Näyttää kyllä hienolta vempaimelta tuollainen 14 000 euron PILP, tuollaista en ole käytössä nähnytkään.
Jos pelkästään taloudellisuutta miettii, itse ottaisin kaksi perus-ilpoa (lappiin Panasonicin tai Mitsubishin lippulaiva-ilpot) ja Enerventin LTO:n pyörivällä kiekolla. Lämminvesivaraaja tosin tarvitaan, ellei sellaista ole.
Ilpot maksavat 1500 euroa kappaleelta asennettuna ja Enervent 4000 euroa päälle asennettuna, yhteensä 7000 euroa. Jos lämmivesivaraaja tarvitaan, sille tulee hintaa tonni.
Säästyy pitkä penni, johon MLP:llä tai PILP:llä ei ole mitään asiaa, jos raha määrää.
Palstalla näkyy olevan paljon lämpöpumpputietämystä. Viestissä 5.11.2018 20:20 esitettyyn kysymykseen ei kukaan ole vastannut. Ehkä se on hukkunut tuonne sekaan. Löytyisikö kommenttia ?
Kysyit siis COP eroa maalämpöpumpussa 22 vs. 60 astetta. 60 astetta tulee kyseeseen lähinnä käyttövedessä. COP kai on tyypillisesti n. 3 tuohon lämpötilaan. 22 astetta taas ei riitä mihinkään talvella lattialämmityksessä. 35 voi jo riittää. Siihen COP on 5:n luokkaa.
Teoreettinen maksimi lämpöpumpulle on COP=Th/(Th-Tc). Jos maapiiri on 0 C:ssä tuosta tulee 22 C:llä 295/22= 13.4, 35 C:llä 8,8 ja 60 C:llä 5,6. Käytännön arvot ovat n. puolet noista.
Joo, varmaankin pakkasella lattia 35 C tai vesipatterit 60 C. COP-arvot siis 5 ja 3. Eli lattiajakelu on selvästi edullisempi.
Tuolla on jo merkitystä, jos miettii vanhaan vesipatteritaloon maalämpöä vaikkapa kaukolämmön vaihtoehtona.
Avauksen tekijä vielä kerran, hellou!
Joakim kysyi yhdessä vaiheessa, saanko mitattua virranottoja. En saa, mutta puhaltimissa lienee jonkinlainen portaaton säätö, kaksi puhallinta a´ 120 W, sekä mäntäkompressori, ilmeisesti on-off ja teho-max 0,57 kW. Jos oletamme, että että puhaltimet ovat puoliteholla, hyvä oletus on, että PILP ottaa lämmityskaudella aina noin 0,7 kW ottotehon. On-Off -kompressori käynee jatkuvasti nimellistehollaan ilman tehomuutoksia invertteriohjatuista poiketen.
Lienemme siis kaikki yhtä mieltä siitä, että lämmöntuoton suhteen ko. PILP ei ainakaan nyt ole paras mahdollinen, tai ainakin tehokkaampia vaihtoehtoja on nykyisin olemassa. Jos ymmärrän oikein, lämmöntuoton suhde on nyt laskijasta riippuen 1,3 - 2 x sähkönottoteho.
Kysymykseni koskee energiatehokkuutta eli onko lämmityskaudella tehokkainta
1) pitää laite päällä koko ajan kuten nyt (ja mittaustulokset on esitetty);
2) pysäyttää kompressori mutta pitää puhaltimet päällä; tällöin ilma vaihtuu, mutta koska lämmön talteenottoa ei ole, lämmintä ilmaa karkaa ja kylmää ilmaa tulee sisään; lämpö joudutaan tuottamaan muilla keinoin;
3) pysäyttää ja käynnistää PILP puhaltimineen ajastimella, jolloin off-tilassa sähköä ei kulu lainkaan, mutta ilmakaan ei vaihdu eikä lämpöäkään huku;
4) vaihtaa laite modernimpaan versioon tai tehokkaaseen LTO-yksikköön?
Kohdan 3 ongelma on tietenkin mm. kouluista tuttu eli ilmanlaatu kärsii, kosteus tiivistyy hormeihin tai muille pinnoille ja homeongelmat saattavat alkaa. Ajastimen käyttö pitäisi olla järkeistetty tai kytketty kosteus-, hiilidioksidi- tai vastaavaan mittaukseen.
Edelleen tiedossa on, että kompressorin elinikä lyhenee jokaisessa kylmäkäynnistyksessä. Voikin käydä sillä tavalla, että satasen säästöllä saa aikaan kymmenen tuhannen euron vahingot!?
Jos taloudessa on suora sähkölämmitys tai kaukolämmitys, lämmityskaudella on paras pitää kaikki lämpöä tuottavat ja tarpeelliset laitteet päällä kuten juuri poistoilmalämpöpumppu, valot, tv ja luonnollisesti jääkaappi ja pakastin jne. Myös saunan kiuas tai uuni ja keittolevyt palauttavat suurimman osan lämmöstä talouteen. Paino sanalla tarpeelliset, ja kesäaikaan tilanne on myös erilainen.
Sen sijaan, jos taloudessa on ilmalämpöpumppu, maalämpöpumppu tai vastaava, ongelma onkin aivan toisenlainen, sillä silloin lämpöä voidaan tuottaa edullisemmin. Silloin kohta 3) voi olla mahdollinen, varsinkin jos laitteeseen saa kytkettyä kosteusanturin. Paljon ihmisiä samassa tilassa tuottaa paljon hyötylämpöä, mutta myös kosteutta.
Kaukolämmön energiamaksu kai on sentään paljon halvempi kuin sähkön. Siltä osin homma riippuu hetkellisen COP:n suhteesta kaukolämmön ja sähkön marginaalikuluun, siis kulutuksesta riippu iin kuluihin.
Kaukolämmön hinta on noussut reilusti, mutta onhan n. 7 c/kWh edelleen selvästi vähemmän kuin sähkö siirtomaksuineen ja veroineen.
LTO tietysti aina säästää, kuten myös uudempi PILP tai muu tehokad lämpöpumppu.
Totta kai pilp kannattaa pitää päällä koska saat 0,5 kilowattitunnin edestä "ilmaista" energiaa koko ajan.
Työntäkää pilppinne perssiisseen, kennot jäätyy.
Ei mahdu kun se on jo täynnä maalämpöpumppuja.
Täytyy aina muistaa että lämpöpumppu ei ole ilmastointilaite, ja lämpöpumppua on laitonta käyttää huoneiston viilentämiseen.
"lämpöpumppua on laitonta käyttää huoneiston viilentämiseen"
Kerro lisää tuosta laittomuudesta.