Sovimme että, kyseessä on poistoilmalämpöpumppu (PILP), joka vaihtaa ja lämmittää talouteen tulevaa raitisilmaa. Laite toimii kuten lämmönvaihtimen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä.
Ilmamäärä ulos ja sisään on 100 m3/h eli 120 kg/h, sovitaan ilmankosteus vakioksi ja ominaislämpökapasiteetiksi 1008 J/K-kg.
T1 = huoneilman lämpötila = vaihdettava sisäilma ulos ennen PILP:iä = 22 C
T2 = raitisilma PILP:in jälkeen = lämmitetty raitisilma sisään huoneeseen = 37 C
T3 = raitisilma PILP:iin = ulkoilman lämpotila ennen PILP:iä = 10 C
T4 = vaihdettu sisäilma ulos = vaihdetun sisäilman lämpötila PILP:in jälkeen 15 C
MIkä on laitteen teho (tai lämmönvaihdon hyötysuhde), jos puhaltimien tehoja ei oteta huomioon?
Lämpöpumpun hyötysuhde
EiSaaLaskettua
48
4917
Vastaukset
- Arvi.O
Ulos- ja sisäänvirtaus on sama. PILP ottaa ulosmenevästä ilmasta 7 C (22 - 15 ) talteen. Lämmitetyn ilman ja ulkoilman lämpötilaero on 27 C (37 - 10). Tästä 7 C eli 26 % on PILP:n "ansiota". Eli lämmitysenergian kulutus pienenee tuon verran.
- in-and-out
Kyseessä on kompressorilla toimiva kylmä-lämpökone, lämmityskaudella lämpökone. Pilp ottaa talteen ulosmenevästä ja poistettavasta huoneilmasta 7 C (eli jäähdyttää poistettavaa ilmaa) ja lämmittää yhteensä sisäänotettavaa ilmaa 27 astetta.
Unohdamme kaiken muun ja kone lämmittää tulevaa ilmaa 27 asteella, jonka lämpösisältö on 120 kg x 1008 J/K-kg x 27 K = 3265,92 kJ. Se vastaa tehoa 3266 kWs/3600 s = 0,91 kW.
Koneen tuottama lämpöteho on siis 0,91 kW.
Häviöitä aiheutuu sekä puhaltimista että karkaavasta lämmöstä (nyt 15 C). Ne eivät näy koneen tehossa, joten kokonaishyötysuhdetta ei voi laskea. Karkaavan lämmön osuus ei ole hyötysuhteen kannalta oleellista, vaan oleellista on tuotettu lämpö.- tyhmienkerho
Melko huono hyötysuhde. Maalämmöstä ei tule niin lämmintä kun poistoilma on. Silti poistoilmaa ei saada hyödynnettyä kun 7C ?
Jos poijaat osaisivat käyttää järkeään suunnittelussa, niin maalämpö olisi huonompi kun tuo em. kyselty kokonaisuus. Nyt hyöty heitetään harakoille ja otetaan energialla lisää sisälle. - Anonyymi
tyhmienkerho kirjoitti:
Melko huono hyötysuhde. Maalämmöstä ei tule niin lämmintä kun poistoilma on. Silti poistoilmaa ei saada hyödynnettyä kun 7C ?
Jos poijaat osaisivat käyttää järkeään suunnittelussa, niin maalämpö olisi huonompi kun tuo em. kyselty kokonaisuus. Nyt hyöty heitetään harakoille ja otetaan energialla lisää sisälle.Kyllä tuo johtuu ihan ilman lämmönjohtokyvystä, joka on varsin harvaa ainetta verrattuna maalämmössä käytettyihin nesteisiin. Tästä syystä tarvittaisiin paljon suurempia pinta-aloja lämmön vaihtimessa, jotta lämpöä saisi siirtymään - valitettavasti ongelmaksi tulee tällöin myös lämmön haihtuminen eli järjestelmää ei pystytä eristämään riittävästi jos sen koko kasvaa liikaa.
- martta00
kannattaa tsiikata muutama youtube-video, esimerkiksi
https://www.youtube.com/watch?v=HnPLpPbgttA
ihan ok juttuja videoissa on ja vastaa varsinkin kysymykseen, mikä on on LP:n hyötysuhde (on joka tapauksessa alle 60%)- Avaajana
Kiitos vastaajille.
Osaako Martta laskea tuon videon pohjalta avauksen tehon tai hyötysuhteen, kun ilmamäärät ja lämpötilat on annettu?
Se on selvää että lämpöpumpun sähkö- vs. lammöntuottosuhde (COP tai SCOP) pitää olla välillä 2-5. Jos kompressorin ottama sähköteho on 1 kW, laitteen tuottama lämpöteho on 2 - 5 kW. Kovilla pakkasilla SCOP saattaa jäädä alle kahden. - Joakim1
Avaajana kirjoitti:
Kiitos vastaajille.
Osaako Martta laskea tuon videon pohjalta avauksen tehon tai hyötysuhteen, kun ilmamäärät ja lämpötilat on annettu?
Se on selvää että lämpöpumpun sähkö- vs. lammöntuottosuhde (COP tai SCOP) pitää olla välillä 2-5. Jos kompressorin ottama sähköteho on 1 kW, laitteen tuottama lämpöteho on 2 - 5 kW. Kovilla pakkasilla SCOP saattaa jäädä alle kahden.Täällä on kaavat, jolla saat laskettua COP:n: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=6&ved=2ahUKEwi8yrTirLreAhVik4sKHV2kCskQFjAFegQIAxAC&url=http://www.ym.fi/download/noname/{3A3AA968-B9E7-48FC-ACEB-7C4E7F0917D8}/133697&usg=AOvVaw2ml5Wqn479vtdHyiohDAye
Olettamalla massavirta ja Cp vakioksi, tulee kaavasta 5:
dTpoisto/dTtulo=1-1/COP eli 7/27=1-1/COP => COP = 1,35. - Joakim1
Joakim1 kirjoitti:
Täällä on kaavat, jolla saat laskettua COP:n: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=6&ved=2ahUKEwi8yrTirLreAhVik4sKHV2kCskQFjAFegQIAxAC&url=http://www.ym.fi/download/noname/{3A3AA968-B9E7-48FC-ACEB-7C4E7F0917D8}/133697&usg=AOvVaw2ml5Wqn479vtdHyiohDAye
Olettamalla massavirta ja Cp vakioksi, tulee kaavasta 5:
dTpoisto/dTtulo=1-1/COP eli 7/27=1-1/COP => COP = 1,35.Jatketaan vielä, että tuo PILP kuluttaa siis sähköä 0,91 kW/1,35 eli 0,67 kW. Sama kulutus saataisiin huonohkolla lämmönvaihtimella, jonka jälkeen poistoilma olisi samat 15 astetta ja tuloilma 17 astetta, ja loppulämmityksen tekevällä sähkövastuksella eli 20*120*1008/3600 W = 0,67 kW.
Täydellisellä lämmönvaihtimella tuloilma olisi mahdollista saada 22 asteeseen, jolloin vastukselle jäisi 15 C eli 0,50 kW.
Korkean COP:n lämpöpumpulla taas poistoilma jäähtyisi lähes yhtä paljon kuin tuloilma lämpenee. Vaikkapa COP=4 tarkoittaisi, että dTpoisto/dTtulo=0,75 eli poistoilma jäähtyisi 7 asteen sijaan 20 astetta oli poistolämpötila olisi 2 astetta. Tuolloin siis sähköä kuluisi vain 0,23 kW.
Laskenta ei huomioi kosteuden lauhtumista, jota tapahtuisi helposti mentäessä alle ulkoilman lämpötilan.
En tunne PILPejä juurikaan. Tuossa tapauksessa vaikuttaa, että ainoa järki kompressorissa on laitteen pienentäminen. Tehoka lämmönvaihdin on suurikokoinen. Tietysti kompura mahdollistaa jäähdytyksen, toisin kuin sähkövastus. Mutta voihan sen jäähdytyksen hoitaa maalämpöpumpun maakierrollakin tms. kylmällä nesteellä.
- in-and-out
Oikein hyvä linkki nimimerkiltä Joakim, mutta korjataan silti virheelliset väittämät.
"dTpoisto/dTtulo=1-1/COP eli 7/27=1-1/COP => COP = 1,35."
Ilmalämpöpumpun hyötysuhde (COP = Coefficient Of Performance) kertoo sen tehon, jolla kulutettava tai tarvittava sähköenergia muutetaan lämmöksi, kun ulkoilman lämpötila on 7 astetta. Avauksessa ei mainita kompressorin ja siis laitteen sähköistä ottotehoa, joten COP-lukua ei voida laskea. Lämmityskauden mukainen vaihtelu otetaan huomioon termissä SCOP, jossa S kuvaa termiä seasonal.
COP-lukua ei siis voida tapauksessa laskea. Kaikki edelliseen COP-väittämään perustuvat oletukset ovat virheellisiä.
"Laskenta ei huomioi kosteuden lauhtumista, jota tapahtuisi helposti mentäessä alle ulkoilman lämpötilan."
Tarkastelun voi tehdä vaikkapa Mollierin diagrammia tulkitsemalla.
"En tunne PILPejä juurikaan."
Niin.
"Tuossa tapauksessa vaikuttaa, että ainoa järki kompressorissa on laitteen pienentäminen."
Poistoilmalämpöpumppu hoitaa lähtökohtaisesti (talouden) koneellisen ilmanvaihdon, mutta usein myös käyttöveden lämmityksen sekä osan talouden lämmittämisestä joko ilma-ilma- tai ilma-vesi -periaatteella. Tähän ei mikään talouden ilmanvaihdossa käytettävä lämmönsiirrin kykene, sillä parhaankin (pyörivän tai vastavirta) lämmönvaihtimen hyötysuhde jää reilusti alle 100 prosentin, toki ylittäen joskus 85 prosenttia. PILP:in osalta hyötysuhde on jopa yli 100 %, perustuen juuri lämpöpumppumekanismiin. COP-lukuna ilmaistuna ja siis kompressorin sähkötehoon suhteutettuna PILP:in teho on tyypillisesti 2-4, ja vaikka puhaltimetkin huomioitaisiin, hyötysuhde on yli 100 %. Puhutaan järjestelmän ominaissähkötehosta yksikössä W/(m3/h).
Avauksen tapauksessa systeemin lämmitysteho on lasketusti 0,91 kW. On olettavaa, että lämmityskauden alussa (nyt ulko-T on 10 C), COP luku on noin 2,5 joten avauksen laitteen kompressorin teho lienee luokkaa 0,3 ... 0,45 kW. Normaalissa PILP:issä on kaksi puhallinta, molemmat oletusarvoisesti 100 wattia, yhteisteholtaan 200 W, joten lähtötilanteessa koko PILP:in ottoteho on 0,5 - 0,65 kW. Koko laitteiston hyötysuhdetta ajatellen hetkellinen lämpökerroin on nyt tuotetun lämmön (kW) ja käytetyn sähkön (kW) suhde eli noin 1,5 - 1,8. Pitkällä jaksolla tuota suhdetta kuvataan termillä SPF.- martta00
Höpsistä, PILPIn tai minkään muunkaan lämpöpumpun hyötysuhde ei milloinkaan ole yli 100 %. COP tarkoittaa lämpökerrointa - ei hyötysuhdetta!
- pysy-asiassa-ikiliikkuja
martta00 kirjoitti:
Höpsistä, PILPIn tai minkään muunkaan lämpöpumpun hyötysuhde ei milloinkaan ole yli 100 %. COP tarkoittaa lämpökerrointa - ei hyötysuhdetta!
Äläpäs nyt Martta puutu saivartelemalla miesten juttuihin, sinusta ei ole tässä ketjussa ollut mitään apua! Sossaat vain sekaista soossia. Ideaalinen lämpövoimakone toimii pumppuna aina yhtä suuremmalla hyötysuhteella mutta voimakoneena hyötysuhteella alle yksi. Se ei ole mikään ikiliikkuja, joten lämmönluovutuksenkin hyötysuhde on alle yksi.
Lämpökerroin kertoo, mikä lämpöpumpun hyötysuhde on. Esimerkiksi COP 4,8 tarkoittaa, että laite tuottaa yhdellä kilowatilla sähköenergiaa 4,8 kilowattia lämpöenergiaa. - Joakim1
Luitko tuon linkin, jossa kaava oli johdettu hyvin selkeästi. Lämpöpumppu siirtää lämpöä poistoilmasta tuloilmaan. Koska poistoilma ei jäähdy ko. tapauksessa kuin 7 astetta, ei se paljoa pumppaa. Loppuosa tuloilman lämmittämisestä tulee väkisin sähköverkosta eli lämpöpumpun tapauksessa kompuran suoraan lämmöksi muuttamasta sähkötehosta.
Ei lämpöpumppu mikään ikiliikkuja ole. Ei se voi synnyttää lämpöä muuten kuin siirtämällä tai sähköllä lämmittämällä.
Jos sitten ko. tapauksessa PILP siirtää lämpöä jostain muualta, kuten vaikkapa ulkoilmasta (siis muusta kuin poistoilmasta) tai maasta, tilanne on eri. Samoin tilanne on eri, jos poistoilman massavirta on oleellisesti suurempi kuin tuloilman, mutta miksi niin olisi.
Vielä linkki Motivan sivuille: https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/lammitysmuodot/poistoilmalampopumppu
"Mitä kylmemmäksi jäteilma kyetään jäähdyttämään, sitä korkeampi lämpökerroin laitteella saadaan. Parhailla laitteilla saavutetaan -15 Celsiusasteinen jäteilman lämpötila."
Kuten kirjoitin, pitäsi poistoilman jäähtyä n. 20 astetta eikä vain 7 astetta tuolla 27 asteen tuloilmalämmityksellä, jos COP olisi hyvä.
PILPistä ei tule mitään sähkönsäästoä lämmönvaihtimeen ja suoraan sähkölämmitykseen verrattuna, jos se ei kykene jäähdyttämään poistoilmaa kylmemmäksi kuin lämmönvaihdin, joka taas voi päästä lähelle ulkoilman lämpötilaa. - Joakim1
pysy-asiassa-ikiliikkuja kirjoitti:
Äläpäs nyt Martta puutu saivartelemalla miesten juttuihin, sinusta ei ole tässä ketjussa ollut mitään apua! Sossaat vain sekaista soossia. Ideaalinen lämpövoimakone toimii pumppuna aina yhtä suuremmalla hyötysuhteella mutta voimakoneena hyötysuhteella alle yksi. Se ei ole mikään ikiliikkuja, joten lämmönluovutuksenkin hyötysuhde on alle yksi.
Lämpökerroin kertoo, mikä lämpöpumpun hyötysuhde on. Esimerkiksi COP 4,8 tarkoittaa, että laite tuottaa yhdellä kilowatilla sähköenergiaa 4,8 kilowattia lämpöenergiaa.Niis COP tarkoittaa tosiaan sähkötehon ja tuotetun lämpötehon suhdetta. Lämmitettäessä siinä on mukana myös sähköteho, joka muuttuu lämmöksi.
Siis alkuperäisen kysymyksen mukaisesti poistoilmasta otetaan 120*7*1008/3600 W eli vain 235 W. Tuon verran on siis systeemistä toiseen siirrettyä lämpöä. Loppu on lämmöksi muuttunutta sähkötehoa, jota on siis 672 W, jotta saadaan se kokonaisteho 907 W.
PILP-markkinoinnissa tunnutaan johtavan kuluttajia pahasti harhaan. Väitetään, että noilla päästäisiin maalämpöpumppujen tasolle. Sehän ei tietenkään pidä paikkansa, ellei lämpöpumpun tapauksessa päästetä poistoilmaa suoraan harakoille eli ei käytetä minkäänlaista lämmönvaihdinta ilmanvaihdossa.
Poistoilman energiasisältö on helposti saatavissa tuloilmaan lämmönvaihtimella. Vasta tuon alle jäähdyttämällä alkaa tulla säästöä edes suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.
Vaikka COP olisi 5, 7 asteen ulkolämpötilalla. 21 asteen sisälämpötilalla ja -15 C jäähdytetyllä poistolämpötilalla, rehellisemmin laskettu COP olisi vain ~3,5. Tuosta 36 asteen jäähdytyksestä olisi saanut (100%) lämmönsiirtimelläkin 14 astetta eli 39% siirretystä lämpöenergiasta. Vasta nuo ylimääräiset 22 astetta ovat oikeaa säästöä.
COP 5:llä sähköteho on 1/5 lämmitysmäärästä eli siirtyvän osuus on 4/5. Oikeasti hyötysiirtoa on vain 22/36*4/5= 0,49, jonka päälle tulee tuo 1/5 eli yhteensä 0,69. "Oikein" laskettu COP on siis 0.69/0,2=3,45.
Ulkoilman ollessa kylmempää, vaikka -5, tilanne on vielä paljon huonompi. Nyt lämmönsiirtimellä saisi 26 astetta 36:sta eli 72%.
5:n "väärällä" COP:llä laskettuna "oikea" COP olisi (10/36*4/5 1/5)/0,2=2,1.
Kovilla pakkasilla PILP on pelkkä sähkölämmitin, toisin kuin maaläpöpumppu, joka edelleen tekee hyvällä todellisella COP:llä lämpöä. - miten.on
"Kovilla pakkasilla PILP on pelkkä sähkölämmitin, toisin kuin maaläpöpumppu, joka edelleen tekee hyvällä todellisella COP:llä lämpöä".
Puhutaan, että tuollaisessa maalämpötalossa kannattaa olla lämmönjakelu lattialämmityksellä. Tällöin huonelämpötilan ollessa 20 C riittänee lattian lämpötilana noin 22 C. Toinen vaihtoehto on, että lämpö jaetaan pienellä vesipatterilla, jolloin sen pintalämpötila pitää olla luokkaa 60 C.
Kuinka paljon parempi COP saadaan lattialämmityksellä ? - martta00
miten.on kirjoitti:
"Kovilla pakkasilla PILP on pelkkä sähkölämmitin, toisin kuin maaläpöpumppu, joka edelleen tekee hyvällä todellisella COP:llä lämpöä".
Puhutaan, että tuollaisessa maalämpötalossa kannattaa olla lämmönjakelu lattialämmityksellä. Tällöin huonelämpötilan ollessa 20 C riittänee lattian lämpötilana noin 22 C. Toinen vaihtoehto on, että lämpö jaetaan pienellä vesipatterilla, jolloin sen pintalämpötila pitää olla luokkaa 60 C.
Kuinka paljon parempi COP saadaan lattialämmityksellä ?"Puhutaan, että tuollaisessa maalämpötalossa kannattaa olla lämmönjakelu lattialämmityksellä. Tällöin huonelämpötilan ollessa 20 C riittänee lattian lämpötilana noin 22 C. Toinen vaihtoehto on, että lämpö jaetaan pienellä vesipatterilla, jolloin sen pintalämpötila pitää olla luokkaa 60 C.
Kuinka paljon parempi COP saadaan lattialämmityksellä ?"
22c on liian matala, käytetään arvoa 35c. Jos lähdetään ensin arvioimaan kylmäaineen höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloja, niin MLP:llä ns. maaliuos tullee kaivosta/maasta noin lämpötilassa 2c - 5c, jolloin kylmäaineen höyrystymislämpötila noin -10c. Vastaavasti jos tiloja lämmittävän nesteen lämpötilan pitää lattialämmityksessä olla esim. 35c, niin MLP:n lauhtumislämpötila on luokkaa 45c. Lasketaan näillä arvoilla ensin teoreettinen maksimiCOP → COPmax = 318/45 = 7,1. MLP:n hyötysuhde on tyypillisesti noin 40 - 50%, joten todellinen lämpökerroin COP on suuruusluokkaa COP = 2,8 - 3,5,
Mikäli käytetään patterilämmitystä, niin lauhtumislämpötilan pitää olla huomattavasti korkeampi eli noin luokkaa 60 - 70c (mkä ei edes onnistu kaikilla pumpuilla). Tällöin COPmax = 338/75 = 4,5 ja todellinen lämpökerroin noin COP = 1,8 - 2,3. - Joakim1
martta00 kirjoitti:
"Puhutaan, että tuollaisessa maalämpötalossa kannattaa olla lämmönjakelu lattialämmityksellä. Tällöin huonelämpötilan ollessa 20 C riittänee lattian lämpötilana noin 22 C. Toinen vaihtoehto on, että lämpö jaetaan pienellä vesipatterilla, jolloin sen pintalämpötila pitää olla luokkaa 60 C.
Kuinka paljon parempi COP saadaan lattialämmityksellä ?"
22c on liian matala, käytetään arvoa 35c. Jos lähdetään ensin arvioimaan kylmäaineen höyrystymis- ja lauhtumislämpötiloja, niin MLP:llä ns. maaliuos tullee kaivosta/maasta noin lämpötilassa 2c - 5c, jolloin kylmäaineen höyrystymislämpötila noin -10c. Vastaavasti jos tiloja lämmittävän nesteen lämpötilan pitää lattialämmityksessä olla esim. 35c, niin MLP:n lauhtumislämpötila on luokkaa 45c. Lasketaan näillä arvoilla ensin teoreettinen maksimiCOP → COPmax = 318/45 = 7,1. MLP:n hyötysuhde on tyypillisesti noin 40 - 50%, joten todellinen lämpökerroin COP on suuruusluokkaa COP = 2,8 - 3,5,
Mikäli käytetään patterilämmitystä, niin lauhtumislämpötilan pitää olla huomattavasti korkeampi eli noin luokkaa 60 - 70c (mkä ei edes onnistu kaikilla pumpuilla). Tällöin COPmax = 338/75 = 4,5 ja todellinen lämpökerroin noin COP = 1,8 - 2,3.Ei kai noin huonoja maalämpöpumppuja enää myydä? EN14511 mukaiset COP:t 0/35 n. 4,5 ja 0/45 n. 3,5. Tuossa siis 0 on maasta tuleva lämpötila ja 35/45 lämmitetyn veden lähtölämpötila. COP sisältää kiertovesipumput ja elektroniikan.
Valmistajat ilmoittavat myös korkeampia arvoja standardista poikkeavalla tavalla. - martta00
Joakim1 kirjoitti:
Ei kai noin huonoja maalämpöpumppuja enää myydä? EN14511 mukaiset COP:t 0/35 n. 4,5 ja 0/45 n. 3,5. Tuossa siis 0 on maasta tuleva lämpötila ja 35/45 lämmitetyn veden lähtölämpötila. COP sisältää kiertovesipumput ja elektroniikan.
Valmistajat ilmoittavat myös korkeampia arvoja standardista poikkeavalla tavalla.Laskepa vaikka ihan huviksesi lämpökerroin esim. kylmäaineella R410A olettaen höyrystymislämpötilaksi vaikkapa -10c ja lauhtumislämpötilaksi 45c sekä isentrooppiseksi hyötysuhteeksi kompressorille 75%. Mitäpä saat lämpökertoimeksi...
- Joakim1
martta00 kirjoitti:
Laskepa vaikka ihan huviksesi lämpökerroin esim. kylmäaineella R410A olettaen höyrystymislämpötilaksi vaikkapa -10c ja lauhtumislämpötilaksi 45c sekä isentrooppiseksi hyötysuhteeksi kompressorille 75%. Mitäpä saat lämpökertoimeksi...
Huvikseen voi laskea, mutta antamasi arvot riippuvat lämpöpumpun mitoituksesta. Tuo 0/35 COP on standardin mukaan mitattu arvo.
- Avaajana
Kiitos vastaajille.
Uudet mittaustulokset säätöjen jälkeen:
Ilmamäärä ulos ja sisään on 175 m3/h eli 210 kg/h, sovitaan taas ilmankosteus vakioksi ja ominaislämpökapasiteetiksi 1008 J/K-kg.
T1 = huoneilman lämpötila = vaihdettava sisäilma ulos ennen PILP:iä = 22 C
T2 = raitisilma PILP:in jälkeen = lämmitetty raitisilma sisään huoneeseen = 35 C
T3 = raitisilma PILP:iin = ulkoilman lämpotila ennen PILP:iä = 5 C
T4 = vaihdettu sisäilma ulos = vaihdetun sisäilman lämpötila PILP:in jälkeen 15 C
Jos ymmärrän annettuja vinkkejä oikein, laskukaava on 210 kg x 1008 J/K-kg x 30 K = 6350,4 kJ vastaten tehoa 6350 kWs/3600 s = 1,76 kW.
En tiedä kompressorin ja puhaltimien tehoa, mutta liitäntäteho on ilmeisesti 0,7 kW. Kompressorissa ja puhaltimissahan saattaa myös olla taajuusmuuttaja, jolloin ne eivät ota täyttä virtaa, ehkä? Sovitaan, että puhaltimet ovat 100 W kukin, jolloin kompressorin teho olisi 0,5 kW.
Tuosta laskettuna COP-luku olisi 3,52 ja hetkellinen lämpökerroin olisi 2,5. 0,7 kilowatilla sähköä tehdään siis 1,76 kW lämpöä.
Menikö oikein?- Arvi.O
Tuon käyttämäsi kaavan mukaan laskien poistoilmasta ( -7C) otetaan talteen 0.41 kW. Jotta lämmitystehoksi saadaan 1.76 kW, täytyy siihen tuoda 1.35 kW sähkötehoa. Tällä siis saadaan 1.76 kW lämmitykseen, joten COP on 1.30. Säästöä syntyy 26 %.
- Joakim1
Arvi.O kirjoitti:
Tuon käyttämäsi kaavan mukaan laskien poistoilmasta ( -7C) otetaan talteen 0.41 kW. Jotta lämmitystehoksi saadaan 1.76 kW, täytyy siihen tuoda 1.35 kW sähkötehoa. Tällä siis saadaan 1.76 kW lämmitykseen, joten COP on 1.30. Säästöä syntyy 26 %.
Niin siis säästöä siihen nähden, että poistoilmaa ei hyödynnettäisi lainkaan, vaan se päästettäisiin harakoille. Huonokin LTO pystyisi parempaan.
Täältä saisi pari erilaista Exceliä, jotka laskevat PILPin COP:n ja vertaavat muihin järjestelmiin. En ole kokeillut noita, mutta kommenttien mukaan on selvää, että maalämpöpumppu on aivan ylivoimainen sähkönsäästössä PILPiin verrattuna, mikä onkin täysin loogista: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?threads/pilp-kokonaiscop-laskuri.9139/
Eihän poistoilmassa ole riittävästi lämpöä talon lämmitykseen puhumattakaan myös käyttövedestä. Sitten kun poistoilmaa jäähdytetään reilusti alle ulkoilman lämpötilan (siis toisin kuin avaajan arvoilla tapahtuu), olisi järkevämpi ottaa se loppulämpö lämpimämmästä ulkoilmasta.
- in-and-out
"Huonokin LTO pystyisi parempaan."
On vaikea ymmärtää tuota väitettä, voitko kertoa lisää?
Avaajan antamien tietojen mukaan 0,7 kilowatilla sähköä tehdään 1,76 kW lämpöä. Jos ja kun PILP on pumppu ja lämpöpumppu, ei teoriamielessä ikiliikkuja, sen hyötysuhde sähkö vs. lämpö on reilusti yli 1 eli yli 100 %.
Erinomaisella vastaristivirtakennolla varustetun ilmanvaihtolaitteen vuosihyötysuhde voi olla yli 75 % ja tuloilman lämpötilahyötysuhde voi olla jopa 85 %. Kun oletus on että koneellisessa ilmanvaihdossa tarvitaan kaksi puhallinta, yhteensä noin 200 wattia, muun osan ollessa staattista, lämpöä hukataan keskimäärin 25 %.
Jos modernin vastavirtakenno-LTO:n lämpötilahyötysuhde on 75 - 85 %, ja PILP:in vastaava on yli 100 %, miten jopa huono LTO on parempi?- Joakim1
Avaajan tiedot ovat fysikaalinen mahdottomuus. Jos ilmavirta ulos ja sisään on sama, ei noin pieni sähköteho ole mahdollinen noilla lämpötiloilla. Jos 0,7 kW:llä haluaa saada lämpöpumpulla 1,76 kW, pitää toinen puoli jäähtyä 1,06 kW. Ei lämpöpumppu taio energiaa, se vain siirtää sitä.
Tuo vaatisi, että 7 asteen lämpötilaerolla virtaama olisi 540 kg/h tai 210 kg/h virtaamalla lämpötilaero olisi 18 astetta.
Avaajan tiedoilla poistoilmasta otetaan vain 0,41 kW. Loput eli 1,35 kW tuotetaan sähköllä (kompura, puhaltimet, mahdolliset vastukset).
Ulkoilmaan olisi 17 asteen lämpötilaero eli 1,0 kW. Tuon saman 0,41 kW siis saisi talteen LTO:lla, joka ottaisi vain 41% poistoilman energiasta talteen. 75% laitteella saisi jo 0,75 kW, jolloin siis sähkötehoa tarvittaisiin vain 1,01 kW (sis puhaltimet jne) samaan sisääntulolämpötilaan.
- Avaajana
Talossa oli aikaisemmin lämmönvaihdin lisälämmitin, en tiedä oliko se tominnaltaan hyvä vaiko huono, mutta nyt talossa on poistoilmalämpöpumppu. Säästöä on syntynyt, joten kyllä pumppu jotenkin toimii. Pilp ei ole talon päälämmönlähde.
Pilp on parempi kuin vanha lämmönvaihdin, tiedän sen sähkönkulutuksesta.
Tein tarkistusmittaukset juuri seuraavasti:
T1 = huoneilman lämpötila = vaihdettava sisäilma ulos ennen PILP:iä = 22,5 C
T2 = raitisilma PILP:in jälkeen = lämmitetty raitisilma sisään huoneeseen = laitteen mittarilta 33 C (tarkastettu käsimittarilla 30 astetta)
T3 = raitisilma PILP:iin = ulkoilman lämpotila ennen PILP:iä = 6 C
T4 = vaihdettu sisäilma ulos = vaihdetun sisäilman lämpötila PILP:in jälkeen = laitteen mittarilta 13 C (tarkastettu käsimittarilla 9 astetta)
Koneen mittarivirhe on jostakin syystä iso.
Yritetään taas sijoittaa tuohon ilmeiseen yleiskaavaan
210 kg x 1008 J/K-kg x 27 K = 5715 kJ vastaten tehoa 1,59 kW (laitteelta)
TAI
210 kg x 1008 J/K-kg x 24 K = 5080 kJ vastaten tehoa 1,41 kW (käsimittareilla)
Huoneilma sisältä ulos jäähtyy todellisuudessa 13,5 astetta ja ulkoilma lämpenee 24 astetta. 10,5 asteen lämpötilan nousu lienee nyt lämpöpumpun ominaisuuksiin perustuvaa lämmöntuottoa.
210 kg x 1008 J/K-kg x 10,5 K = 2222 kJ vastaten tehoa 0,617 kW.
Jos liitäntätehoon 0,7 kW lisätään tuo 0,617 kW, pääsemme 1,3 kilowattiin, joka on lähellä mitattua 1,41 kW. Lämmöntuoton hyötysuhde olisi siis lähellä kahta.- Joakim1
"Huoneilma sisältä ulos jäähtyy todellisuudessa 13,5 astetta ja ulkoilma lämpenee 24 astetta. 10,5 asteen lämpötilan nousu lienee nyt lämpöpumpun ominaisuuksiin perustuvaa lämmöntuottoa."
Ei vaan se 13,5 astetta on sitä pumpattua lämpöä ja se 10,5 astetta "hukkalämpöä" eli sähkötehoa. Siis noilla arvoilla 794 W pumpataan ja sähköä kuluu 617 W. COP 2,3. Paremmalla COP:llä joko poistoilma jäähtyisi enemmän (suurempi pumpattu lämpö) tai tuloilma lämpenisi vähemmän (pienempi sähköteho). Äärettömällä COP:llä lämpötilaerot ovat samat.
Tilanne vastaa täysin LTO:ta, joka jäähdyttää ilman 22,5-9 eli ottaa talteen 82% poistoilmasta ja tuottaa sillä sitten samat 13,5 astetta tuloilmaan eli tuloilma olisi 19,5 asteista. Loppulämmitys sitten hoidetaan 617 W teholla (puhaltimet vastus).
Jos LTO oli huono, noilla luvuilla tulee jo säästöä, toisin kuin aiemmilla.
Etkö saa sähkötehoa mitattua? Mistä tiedät tulo- ja poistoilmamäärän ja onko perusteltua olettaa ne samoiksi. Talo lienee alipaineninen, jolloin poistoilmaa on varmasti enemmän ellei muitakin poistoilmareittejä ole (esim. takan hormi).
- Arvi.O
Muistelen lukeneeni, että norminmukaisella ilmanvaihdolla (vaihto kertaalleen kahdessa tunnissa) sen lämmityskuluosuus vuositasolla on noin 40 %. Jos hyvällä talteenotolla puolet saadaan talteen, niin säästö on 20 % luokkaa. Erinomaisella 75 % talteenotolla voisi päästä 30 % suuruusluokkaan.
Taannoin eräs pientalon omistaja totesi, että hänellä säästöt eivät ole riittäneet edes systeemin korjaus- ja huoltokulujen kattamiseen. - arvaaja123
Latentilla lämmöllä on usein merkittävä osuus (vesihöyryssä piilevä lämpö), mutta sen laskeminen mukaan on nyt ilmeisen monimutkaista. Kuten Joakim1 kertoo, merkittävää osaa näyttelee painehäviöt kanavissa, ali- ja ylipaine ja siten puhaltimien säädöistä johtuva ilman todellinen määrä. Kuten onkin huomattu jossakin, useissa puhaltimissa ja kompressorissa on säätöpiirejä eli yksiköt eivät aina toimi maksimitehollaan.
Itse laskisin näin.
Suora lämmönvaihto onkin jo laskettu eli
"210 kg x 1008 J/K-kg x 24 K = 5080 kJ vastaten tehoa 1,41 kW (käsimittareilla)"
Normaalisti esimerkin tapauksessa hukkalämmöksi lasketaan vain se poistuvan ilman lämpö, joka ylittää ulkoilman lämpötilan. Nyt dT = 9 - 6 K = 3 C. Sijoittamalla dT kaavaan, saadaan hukkalämmön määräksi
210 kg x 1008 J/C-kg x 3 C = 635 kj, joka on vastaavasti tehoksi muutettuna 0,176 kW.
Todellinen järjestelmän lämpöteho, hukkalämpö vähennettynä, on siis noin 1,2 kW. Jos järjestelmän ottoteho on mainitut 0,7 kW, lämmön suhteen hyötysuhde on 176 %. Sitä kai avauksessa kysyttiin.- martta00
uskokaa nyt jo, että minkään laitteen hyötysuhde ei ole yli 100% , ei edes PILPin
:) - veteenpiirrettyviiva1
martta00 kirjoitti:
uskokaa nyt jo, että minkään laitteen hyötysuhde ei ole yli 100% , ei edes PILPin
:)Tuohon hyötysuhde-huomautukseen liittyen miten on mahdollista, että makkarassa lihapitoisuus on 140 %?
- martta00
veteenpiirrettyviiva1 kirjoitti:
Tuohon hyötysuhde-huomautukseen liittyen miten on mahdollista, että makkarassa lihapitoisuus on 140 %?
niin tai kilon ketsuppipurkkiin on käytetty yli kilo tomaatteja?
- Joakim1
Ei kosteuden tiivistymisen laskeminen kovin vaikeaa ole, jos tietää lähtöarvot eli tässä tapauksessa sisäilman kosteus.
Tietämättäkin voi sitä arvioida. Ulkoilman 6 asteessa 100% kosteus vastaa n. 7 g/m3 vettä. Enempää ei siis voi tulla sisään. Poistoilman 9 asteessa taas 9 g/m3, joten sisäilmaa pitää kosteuttaa yli 2 g/m3, jotta tiivistymistä tapahtuisi. Siis yli 350 g/h vettä pitäisi haihtua ilmaan ja kosteuden nousta yli 45% sisällä.
Ihminen tuottaa n. 100 g/h kostetta hengityksen ja hikoilun kautta eli muitakin lähteitä tarvitaan.
Jokainen tiivistynyt gramma vastaa n. kahden asteen lämpötilaeroa.
Tuolla alkaa olemaan suurempaa merkitystä, kun mennää reilusti alle ulkoilman lämpötilan. Silloin tiivistetään myös ulkoilmasta tullutta kosteutta. - Joakim1
Joakim1 kirjoitti:
Ei kosteuden tiivistymisen laskeminen kovin vaikeaa ole, jos tietää lähtöarvot eli tässä tapauksessa sisäilman kosteus.
Tietämättäkin voi sitä arvioida. Ulkoilman 6 asteessa 100% kosteus vastaa n. 7 g/m3 vettä. Enempää ei siis voi tulla sisään. Poistoilman 9 asteessa taas 9 g/m3, joten sisäilmaa pitää kosteuttaa yli 2 g/m3, jotta tiivistymistä tapahtuisi. Siis yli 350 g/h vettä pitäisi haihtua ilmaan ja kosteuden nousta yli 45% sisällä.
Ihminen tuottaa n. 100 g/h kostetta hengityksen ja hikoilun kautta eli muitakin lähteitä tarvitaan.
Jokainen tiivistynyt gramma vastaa n. kahden asteen lämpötilaeroa.
Tuolla alkaa olemaan suurempaa merkitystä, kun mennää reilusti alle ulkoilman lämpötilan. Silloin tiivistetään myös ulkoilmasta tullutta kosteutta.Näyttää meillä kotona olevan tilanne se, että ulkona on 88% kosteus 7 C ja sisällä 35% 22 C, joissa molemissa on 7 g/m3 vettä. Ei siis tapahtuisi lauhtumista, jos poistoilmaa ei jäähdytettäisi alle 5 C lämpötilaan. 0:aan jäähdytettäessä lauhtuisi 2 g/m3, -5 C 4 g/m3, -10 C 5 g/m3 ja -15 C vajaat 6 g/m3.
Ko. tapauksessa 22->5 C siis voitaisiin laskea pelkällä Cp:llä, mutta 22->-15 C toisi jo 33% lisää energiaa lauhtumisen kautta. 0 C:ssä lisä olisi 24%. ja -5 C:ssä 32%.
- Avaajana
Kiitos kaikille vastaajille. On vain uskottava, että kehitys kehittyy.
Selaamalla löytyi PILP:istä paaaaaljon kehittyneempiä versioita, esimerkkinä Nilan Compact Air -ilmavesilämpöpumppu. Siinä on sekä vastavirtalämmönvaihdin että poistoilmalämpöpumppu ja ilma-vesi -lämpöpumppu, ja valmistajan kertomana paras mahdollinen energialuokitus A ja SCOP-lukuna arvioiden 5,11. Vastaa siis hyvän maalämpöpumpun arvoja joka suhteessa.
Mutta.... Hinta on sen mukainen eli tarjouksessakin yli 14 000 euroa. Hinta on siis maalämpöpumpun hinnoissa mutta maata tai kaivoja ei tarvitse rakennella.
https://www.nilan.fi/tuotteet/poistoilmalampopumput/compact/compact-pc-air-9-ilmavesilampopumppu/
Pelkkä moderni PILP lämmönvaihdinkin tuottaa nykyisin COP-luvun 7,5, jossa lämmönvaihtimen lämpötilahyötysuhde jopa 96 % (ja siihen pumppu vielä päälle). Tuollainen laite maksaa 5000 euroa.
https://www.nilan.fi/tuotteet/ilmanvaihtokoneet-lto/combi/combi-302-polar/
Nibella ja Enerventillä lienee vastaavat tuotteet.- Joakim1
Maalampöpumpun (tai ilmalämpöpumpun) ja PILPin SCOP-arvot eivät ole vertailukelpoisia, jos niiden avulla haluaa laskea vuosittaista sähkönkulutusta. Tai ovat, jos maalämpötapauksessa ei käytetä lainkaan hyväksi poistoilmaa, vaan päästetään se suoraan harakoille.
Maalämpöpumpun (tai ilmalämpöpumpun) SCOP kertoo kuinka paljon tietty tuotettu lämmitysteho vaatii sähköä. Lämpö siirretään maasta tai ulkoilmasta, joissa on lämpöä rajattomasti ja ilmaiseksi. Jos käytetään myös LTO:ta (tai PILPiä), lämmitystehon tarve vähenee, joten sähköä menee vähemmän.
PILPin osalta taas SCOP kertoo periaatteessa saman asian, mutta suurena erona on se, että poistoilma käsitellään ilmaisena energiana, vaikka siitä saisi LTO:lla suurimman osan talteen. Yhtä hyvin voisi laskea LTO:lle SCOPin, josta tulisi lähes jopa ääretön. Sehän "tuottaa" lämpöä tuloilmaan ja ei kuluta sähköä käytännössä lainkaan (painehäviö lisää hiukan puhaltimien kulutusta ja pyörivä vaatii tietysti pyöritysmoottorin).
Poistoilmaan menevä teho lienee yleensä 20-40% tarvittavasta lämmitystehosta riippuen miten hyvin talo on eristetty sekä tiesti poistoilmavirtaamasta. Lisäksi tulee vielä käyttöveden lämmitys, joka tietysti riippuu käytöstä. Jos PILP ei jäähdytä poistoilmaa reilusti, ei se voi siirtää läheskään tarpeeksi energiaa lämmitystarpeeseen. Vaikkapa SCOP olisi tuhat, ei se auta, jos loppulämmitys pitää tehdä vastuksilla.
Ilmeisesti parhaat PILPit pystyvät -15 C poistoilmaan. Tällöin tyypillisessä 5 keskilämpötilassa saadaan siirrettyä kosteudesta riippuen 2-3 kertaisesti poistoilman hukkatehon verran energiaa. Hyvin eristetyssä talossa tämä riittänee eli vastuksia ei tarvita. Mutta siirretystä energiasta siis 30-50% on sellaista, jonka olisi saanut "ilmaiseksi" myös LTO:lla.
Jos COP on ko. tapauksessa ilmoitettu 5:ksi, 5 kW lämmitys tarvitsee 1 kW sähkötehoa ja 4 kW olisi siirrettyä. Tuosta siirretystä 4 kW kuitenkin LTO olisi voinut saada talteen ehkä 1,5 kW (PILPin poistolämpötila -15 C). Tällöin siis maalampöpumpun tarvitsee lämmittää vain 3,5 kW ja sama 1 kW sähkönkulutus tulee COP 3,5:llä tai 5:n COP:llä kuluu vain 0,7 kW.
Pakkasilla PILPin tilanne on huonompi, koska se ei pysty saamaan enempää tehoa. -15 C:ssä se ei enää saa enempää kuin poistoilman hukkatehon siirrettyä eli vain sen 20-40% tarvitusta energiasta. Loput tulee suoraan sähköstä. COP on myös huono kylmässä, toisin kuin maalämpöpumpulla, jolla maan lämpötila on sama kesät talvet.
Maalampöpumpun teholle ei ole maksimia (no tietysti kaivon koko rajoittaa), mutta PILPillä teho rajoittuu poistoilman energiamäärän (laskettuna PILPin jäähdyttämään lämpötilaan) ja sähkötehon summaan. - Melkein6-0
Joakim1 kirjoitti:
Maalampöpumpun (tai ilmalämpöpumpun) ja PILPin SCOP-arvot eivät ole vertailukelpoisia, jos niiden avulla haluaa laskea vuosittaista sähkönkulutusta. Tai ovat, jos maalämpötapauksessa ei käytetä lainkaan hyväksi poistoilmaa, vaan päästetään se suoraan harakoille.
Maalämpöpumpun (tai ilmalämpöpumpun) SCOP kertoo kuinka paljon tietty tuotettu lämmitysteho vaatii sähköä. Lämpö siirretään maasta tai ulkoilmasta, joissa on lämpöä rajattomasti ja ilmaiseksi. Jos käytetään myös LTO:ta (tai PILPiä), lämmitystehon tarve vähenee, joten sähköä menee vähemmän.
PILPin osalta taas SCOP kertoo periaatteessa saman asian, mutta suurena erona on se, että poistoilma käsitellään ilmaisena energiana, vaikka siitä saisi LTO:lla suurimman osan talteen. Yhtä hyvin voisi laskea LTO:lle SCOPin, josta tulisi lähes jopa ääretön. Sehän "tuottaa" lämpöä tuloilmaan ja ei kuluta sähköä käytännössä lainkaan (painehäviö lisää hiukan puhaltimien kulutusta ja pyörivä vaatii tietysti pyöritysmoottorin).
Poistoilmaan menevä teho lienee yleensä 20-40% tarvittavasta lämmitystehosta riippuen miten hyvin talo on eristetty sekä tiesti poistoilmavirtaamasta. Lisäksi tulee vielä käyttöveden lämmitys, joka tietysti riippuu käytöstä. Jos PILP ei jäähdytä poistoilmaa reilusti, ei se voi siirtää läheskään tarpeeksi energiaa lämmitystarpeeseen. Vaikkapa SCOP olisi tuhat, ei se auta, jos loppulämmitys pitää tehdä vastuksilla.
Ilmeisesti parhaat PILPit pystyvät -15 C poistoilmaan. Tällöin tyypillisessä 5 keskilämpötilassa saadaan siirrettyä kosteudesta riippuen 2-3 kertaisesti poistoilman hukkatehon verran energiaa. Hyvin eristetyssä talossa tämä riittänee eli vastuksia ei tarvita. Mutta siirretystä energiasta siis 30-50% on sellaista, jonka olisi saanut "ilmaiseksi" myös LTO:lla.
Jos COP on ko. tapauksessa ilmoitettu 5:ksi, 5 kW lämmitys tarvitsee 1 kW sähkötehoa ja 4 kW olisi siirrettyä. Tuosta siirretystä 4 kW kuitenkin LTO olisi voinut saada talteen ehkä 1,5 kW (PILPin poistolämpötila -15 C). Tällöin siis maalampöpumpun tarvitsee lämmittää vain 3,5 kW ja sama 1 kW sähkönkulutus tulee COP 3,5:llä tai 5:n COP:llä kuluu vain 0,7 kW.
Pakkasilla PILPin tilanne on huonompi, koska se ei pysty saamaan enempää tehoa. -15 C:ssä se ei enää saa enempää kuin poistoilman hukkatehon siirrettyä eli vain sen 20-40% tarvitusta energiasta. Loput tulee suoraan sähköstä. COP on myös huono kylmässä, toisin kuin maalämpöpumpulla, jolla maan lämpötila on sama kesät talvet.
Maalampöpumpun teholle ei ole maksimia (no tietysti kaivon koko rajoittaa), mutta PILPillä teho rajoittuu poistoilman energiamäärän (laskettuna PILPin jäähdyttämään lämpötilaan) ja sähkötehon summaan.Maalämpöpumppu maksaa asennettuna ja käyttöönotettuna tyypillisesti 15 - 30 000 euroa. Ei siis pidä verrata omenaa ja perunaa keskenään. Maalämpöpumpun kokonaiskustannuksista kolmasosa - puolet muodostuu pelkästä pumpusta. Loppuosa on asennusta ja porareikää tai maatöitä. Maalämpopumppu sellaisenaan sopii vain harvoin saneerauskohteisiin tai tiiviille kaupunkialueelle, mutta se voi erinomainen vaihtoehto uudiskohteisiin ja moniin öljylämmitteisiin saneerauskohteisiin.
Maalämpöpumpun kilpailija ei ole poistoilmalämpöpumppu vaan tietenkin ilmalämpöpumppu tai ulkoilma-vesilämpöpumppu. Jos maalämmön investoinnin kannattavuus rahoituskuluineen ja tukineen saavutetaan 5 - 7 vuoden kuluessa, hankinta on ehdottomasti järkevä. Sen sijaan jos kannattavuus saavutetaan 15 - 20 vuoden kuluessa, hankintaan voi vetää rastin päälle.
Nykyisin parhaat ilmalämpöpumput tuottavat lämpöä COP-arvolla >6,0 ja jopa vielä 25 asteen pakkasessa COP-arvolla >2. Ne voidaan asentaa myös saneerauskohteisiin kohtuukustannuksin. - Joakim1
Melkein6-0 kirjoitti:
Maalämpöpumppu maksaa asennettuna ja käyttöönotettuna tyypillisesti 15 - 30 000 euroa. Ei siis pidä verrata omenaa ja perunaa keskenään. Maalämpöpumpun kokonaiskustannuksista kolmasosa - puolet muodostuu pelkästä pumpusta. Loppuosa on asennusta ja porareikää tai maatöitä. Maalämpopumppu sellaisenaan sopii vain harvoin saneerauskohteisiin tai tiiviille kaupunkialueelle, mutta se voi erinomainen vaihtoehto uudiskohteisiin ja moniin öljylämmitteisiin saneerauskohteisiin.
Maalämpöpumpun kilpailija ei ole poistoilmalämpöpumppu vaan tietenkin ilmalämpöpumppu tai ulkoilma-vesilämpöpumppu. Jos maalämmön investoinnin kannattavuus rahoituskuluineen ja tukineen saavutetaan 5 - 7 vuoden kuluessa, hankinta on ehdottomasti järkevä. Sen sijaan jos kannattavuus saavutetaan 15 - 20 vuoden kuluessa, hankintaan voi vetää rastin päälle.
Nykyisin parhaat ilmalämpöpumput tuottavat lämpöä COP-arvolla >6,0 ja jopa vielä 25 asteen pakkasessa COP-arvolla >2. Ne voidaan asentaa myös saneerauskohteisiin kohtuukustannuksin.Olihan tuossa mainittuna 14000 euron PILP, jossa myös vesipiiri. Maksaa senkin asennus.
Samaa yritin kertoa, että PILP ei kykene samaan kuin maalämpöpumppu. Tässä ketjussa ja PILP- markkinoinnissa kuitenkin väitetään paikoin toista eli, että PILP olisi maalämpöpumpun kanssa kilpailukykyinen sähkönkulutuksessa. - Pilpitilpotjamlpt
Joakim1 kirjoitti:
Olihan tuossa mainittuna 14000 euron PILP, jossa myös vesipiiri. Maksaa senkin asennus.
Samaa yritin kertoa, että PILP ei kykene samaan kuin maalämpöpumppu. Tässä ketjussa ja PILP- markkinoinnissa kuitenkin väitetään paikoin toista eli, että PILP olisi maalämpöpumpun kanssa kilpailukykyinen sähkönkulutuksessa.Näyttää kyllä hienolta vempaimelta tuollainen 14 000 euron PILP, tuollaista en ole käytössä nähnytkään.
Jos pelkästään taloudellisuutta miettii, itse ottaisin kaksi perus-ilpoa (lappiin Panasonicin tai Mitsubishin lippulaiva-ilpot) ja Enerventin LTO:n pyörivällä kiekolla. Lämminvesivaraaja tosin tarvitaan, ellei sellaista ole.
Ilpot maksavat 1500 euroa kappaleelta asennettuna ja Enervent 4000 euroa päälle asennettuna, yhteensä 7000 euroa. Jos lämmivesivaraaja tarvitaan, sille tulee hintaa tonni.
Säästyy pitkä penni, johon MLP:llä tai PILP:llä ei ole mitään asiaa, jos raha määrää.
- miten.on
Palstalla näkyy olevan paljon lämpöpumpputietämystä. Viestissä 5.11.2018 20:20 esitettyyn kysymykseen ei kukaan ole vastannut. Ehkä se on hukkunut tuonne sekaan. Löytyisikö kommenttia ?
- Joakim1
Kysyit siis COP eroa maalämpöpumpussa 22 vs. 60 astetta. 60 astetta tulee kyseeseen lähinnä käyttövedessä. COP kai on tyypillisesti n. 3 tuohon lämpötilaan. 22 astetta taas ei riitä mihinkään talvella lattialämmityksessä. 35 voi jo riittää. Siihen COP on 5:n luokkaa.
Teoreettinen maksimi lämpöpumpulle on COP=Th/(Th-Tc). Jos maapiiri on 0 C:ssä tuosta tulee 22 C:llä 295/22= 13.4, 35 C:llä 8,8 ja 60 C:llä 5,6. Käytännön arvot ovat n. puolet noista. - miten.on
Joakim1 kirjoitti:
Kysyit siis COP eroa maalämpöpumpussa 22 vs. 60 astetta. 60 astetta tulee kyseeseen lähinnä käyttövedessä. COP kai on tyypillisesti n. 3 tuohon lämpötilaan. 22 astetta taas ei riitä mihinkään talvella lattialämmityksessä. 35 voi jo riittää. Siihen COP on 5:n luokkaa.
Teoreettinen maksimi lämpöpumpulle on COP=Th/(Th-Tc). Jos maapiiri on 0 C:ssä tuosta tulee 22 C:llä 295/22= 13.4, 35 C:llä 8,8 ja 60 C:llä 5,6. Käytännön arvot ovat n. puolet noista.Joo, varmaankin pakkasella lattia 35 C tai vesipatterit 60 C. COP-arvot siis 5 ja 3. Eli lattiajakelu on selvästi edullisempi.
Tuolla on jo merkitystä, jos miettii vanhaan vesipatteritaloon maalämpöä vaikkapa kaukolämmön vaihtoehtona.
- Aloittajana
Avauksen tekijä vielä kerran, hellou!
Joakim kysyi yhdessä vaiheessa, saanko mitattua virranottoja. En saa, mutta puhaltimissa lienee jonkinlainen portaaton säätö, kaksi puhallinta a´ 120 W, sekä mäntäkompressori, ilmeisesti on-off ja teho-max 0,57 kW. Jos oletamme, että että puhaltimet ovat puoliteholla, hyvä oletus on, että PILP ottaa lämmityskaudella aina noin 0,7 kW ottotehon. On-Off -kompressori käynee jatkuvasti nimellistehollaan ilman tehomuutoksia invertteriohjatuista poiketen.
Lienemme siis kaikki yhtä mieltä siitä, että lämmöntuoton suhteen ko. PILP ei ainakaan nyt ole paras mahdollinen, tai ainakin tehokkaampia vaihtoehtoja on nykyisin olemassa. Jos ymmärrän oikein, lämmöntuoton suhde on nyt laskijasta riippuen 1,3 - 2 x sähkönottoteho.
Kysymykseni koskee energiatehokkuutta eli onko lämmityskaudella tehokkainta
1) pitää laite päällä koko ajan kuten nyt (ja mittaustulokset on esitetty);
2) pysäyttää kompressori mutta pitää puhaltimet päällä; tällöin ilma vaihtuu, mutta koska lämmön talteenottoa ei ole, lämmintä ilmaa karkaa ja kylmää ilmaa tulee sisään; lämpö joudutaan tuottamaan muilla keinoin;
3) pysäyttää ja käynnistää PILP puhaltimineen ajastimella, jolloin off-tilassa sähköä ei kulu lainkaan, mutta ilmakaan ei vaihdu eikä lämpöäkään huku;
4) vaihtaa laite modernimpaan versioon tai tehokkaaseen LTO-yksikköön?
Kohdan 3 ongelma on tietenkin mm. kouluista tuttu eli ilmanlaatu kärsii, kosteus tiivistyy hormeihin tai muille pinnoille ja homeongelmat saattavat alkaa. Ajastimen käyttö pitäisi olla järkeistetty tai kytketty kosteus-, hiilidioksidi- tai vastaavaan mittaukseen.
Edelleen tiedossa on, että kompressorin elinikä lyhenee jokaisessa kylmäkäynnistyksessä. Voikin käydä sillä tavalla, että satasen säästöllä saa aikaan kymmenen tuhannen euron vahingot!?- kosteuspumppu
Jos taloudessa on suora sähkölämmitys tai kaukolämmitys, lämmityskaudella on paras pitää kaikki lämpöä tuottavat ja tarpeelliset laitteet päällä kuten juuri poistoilmalämpöpumppu, valot, tv ja luonnollisesti jääkaappi ja pakastin jne. Myös saunan kiuas tai uuni ja keittolevyt palauttavat suurimman osan lämmöstä talouteen. Paino sanalla tarpeelliset, ja kesäaikaan tilanne on myös erilainen.
Sen sijaan, jos taloudessa on ilmalämpöpumppu, maalämpöpumppu tai vastaava, ongelma onkin aivan toisenlainen, sillä silloin lämpöä voidaan tuottaa edullisemmin. Silloin kohta 3) voi olla mahdollinen, varsinkin jos laitteeseen saa kytkettyä kosteusanturin. Paljon ihmisiä samassa tilassa tuottaa paljon hyötylämpöä, mutta myös kosteutta. - Joakim1
kosteuspumppu kirjoitti:
Jos taloudessa on suora sähkölämmitys tai kaukolämmitys, lämmityskaudella on paras pitää kaikki lämpöä tuottavat ja tarpeelliset laitteet päällä kuten juuri poistoilmalämpöpumppu, valot, tv ja luonnollisesti jääkaappi ja pakastin jne. Myös saunan kiuas tai uuni ja keittolevyt palauttavat suurimman osan lämmöstä talouteen. Paino sanalla tarpeelliset, ja kesäaikaan tilanne on myös erilainen.
Sen sijaan, jos taloudessa on ilmalämpöpumppu, maalämpöpumppu tai vastaava, ongelma onkin aivan toisenlainen, sillä silloin lämpöä voidaan tuottaa edullisemmin. Silloin kohta 3) voi olla mahdollinen, varsinkin jos laitteeseen saa kytkettyä kosteusanturin. Paljon ihmisiä samassa tilassa tuottaa paljon hyötylämpöä, mutta myös kosteutta.Kaukolämmön energiamaksu kai on sentään paljon halvempi kuin sähkön. Siltä osin homma riippuu hetkellisen COP:n suhteesta kaukolämmön ja sähkön marginaalikuluun, siis kulutuksesta riippu iin kuluihin.
Kaukolämmön hinta on noussut reilusti, mutta onhan n. 7 c/kWh edelleen selvästi vähemmän kuin sähkö siirtomaksuineen ja veroineen.
LTO tietysti aina säästää, kuten myös uudempi PILP tai muu tehokad lämpöpumppu. - arvaaja123
Totta kai pilp kannattaa pitää päällä koska saat 0,5 kilowattitunnin edestä "ilmaista" energiaa koko ajan.
- Anonyymi
Työntäkää pilppinne perssiisseen, kennot jäätyy.
- Anonyymi
Ei mahdu kun se on jo täynnä maalämpöpumppuja.
- Anonyymi
Täytyy aina muistaa että lämpöpumppu ei ole ilmastointilaite, ja lämpöpumppua on laitonta käyttää huoneiston viilentämiseen.
- Anonyymi
"lämpöpumppua on laitonta käyttää huoneiston viilentämiseen"
Kerro lisää tuosta laittomuudesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle
"voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On7049059Suomi on täysin sekaisin
Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-20000103853750Sano vain suoraan, että nyt riittää
ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh432785Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.
Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja862635Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)
Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "1752485Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."
Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb552484- 1511767
Luokatonta toimintaa
Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista681592Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka
minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa141550Maailmankuulu homopingviini on kuollut
Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k61393