Käytöstä poistetun ydinvoimalan jälkikustannukset?

Maa-alue on ainkin pois muusta käytöstä. Tietojen ylläpito maksaa jonkin verran.

Nakki kiittää tuosta artikkelilinkistä.

Maailmalla ei siis ole purettu ensimmäistäkään ydinvoimalaa; näin hieman arvelinkin ihan vain omassa päässäni.
Näitä on siis osapurettu vain koeluonteisesti, mitä se sitten tarkoittaneekaan.

Loviisan voimaloiden suojakuoret ovat nähdäkseni teräsbetonia. Tiedämme hyvin nykybetonin kestoiän joka ei todellakaan ole kummoinen. Halkeamia ja rapautumista tulee vuorenvarmasti. Näitäkö sitten paikkaillaan maailman tappiin saakka?

Olin korjausrakentamisen ammattilainen ja tiedän että betonikorjaukset ovat vaativia ja tulevat hyvin kalliiksi mutta onko vaihtoehtoja?
Betonirakenteisia taloja ainakin on halvempi purkaa kuin korjata.
Toivon että elinpäiviä riittää että näkisin Loviisan purkutyön toteutuvan.
Itse en usko että sitä puretaan koskaan.

Toivottavasti lapsenlapsillenne ei tule suurena pettymyksenä se, että Loviisan ydinvoimaloiden käyttöä tullaan jatkamaan vielä vuoden 2040 ylitsekin...

Minä uskon että nuo "koeluonteiset" purkutyöt ovat käsittäneet ainoastaan apurakennuksien purkuja.

On saatanan varmaa ettei yhtäkään atomisiiloa tai mitä ne lienevät ei olla purettu muuta kuin Tsernobylissä ja Fukushimassa ja nekin räjäyttämällä.....D

Ydintutkimusreaktoreiden käytöstä kertoo IAEA:

"Tutkimusreaktorit ovat ydinreaktoreita, joita käytetään tutkimukseen, kehitykseen, koulutukseen ja koulutukseen. Ne tuottavat neutronia muun muassa teollisuudessa, lääketieteessä, maataloudessa ja oikeuslääketieteessä."
( Artikkelin https://www.iaea.org/topics/research-reactors konekäännöksestä
https://translate.google.fi/translate?sl=en&tl=fi&js=y&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&u=https://www.iaea.org/topics/research-reactors&edit-text= )

IAEA jätti mainitsematta ainakin ydinasemateriaalin kehityksen tutkimusreaktoreilla.

Ei pidä opetella sanomaan, että tutkimusreaktoreissa tuotetaan sähköä, koska ainkaan kaikissa niissä sitä ei varmasti tehdä. Ydinasemateriaalin tuotannon rinnalla voidaan nimellisesti tuottaa sähköä. Ja voihan siihen ydinmiilun kylkeen iskeä vaikka jonkun kahden pinnan lämpötilaerosta sähköä tuottavan elementin, mutta se ei muuta tutkimusreaktorin käyttöä miksikään.

Tutkimusreaktorit ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia. Niitä ei kannata sotkea maailmassa kaikkialla kiistaa aiheuttaviin ydinvoimaloihin.

Jossain muuten näin IAEA-tilaston tutkimusreaktoreista. Nyt en sitä löytänyt. Katson tarkemmin kun ehdin, ellei joku toinen ehdi ensin.

Nyt kun on tuotu esille esimerkit onnistuneesti puretuista ydinvoimaloista niin jatkossa kirjoitellaan kyseiset esimerkit muistaen.

ps. Käptsä - kuvia joutuu klikkailemaan kymmeniä eikä mene silti lävitse. HALOOO SUOMI24!

Haluaisin kovasti nähdä kuvia rakenteilla olevista ydinvoimalaitoksista.
Niitähän on varmaankin valtavasti koska ydinsähkö on niin ympäristöystävällistä ja halpaa....

"Haluaisin kovasti nähdä kuvia rakenteilla olevista ydinvoimalaitoksista."

Kuvia nähtäväksi kannattaa kysyä nimimerkiltä stuxnet. Hän on palstan kuvalinkki-asiantuntija.

"Onko uusia ydinvoimaloita edes rakenteilla?"

Nyt rakenteilla 54 ydinreaktoria, ja lisää on tulossa.

http://www.world-nuclear.org/nuclear-basics/global-number-of-nuclear-reactors.aspx

Suomessa oli vuoden 2015 alussa rahastoissa ydinjätteiden käsittelyä ja voimaloiden purkua varten varattuna 2.38 miljardia euroa. Tieto löytyy täältä: urly.fi/15PP

Tuo on siis rahasto, jonka pääoma sijoitettuna tuotti vuonna 2014 voittoa noin 25.5 miljoonaa euroa. Ydinvoimayhtiöt lisäävät rahastoon joka vuosi niin paljon pääomaa rahaston liikevoitto huomioiden, että se riittää aiottuun tarkoitukseen eli ydinjätteen loppusijoitukseen ja lopulta voimalan purkamiseen.

Lisää tietoa rahaston toiminnasta löytyy kun laittaa hakusanaksi ydinjätehuoltorahasto.

Yankee Roven purkaminen maksoi yli 500 miljoonaa dollaria. 180 megawattinen atomikeitin oli rakennuskustannuksiltaan aikoinaan edullinen, noin 50 miljoonaan dollaria.

Suomessa on ollut aika staattinen arvio purkukustannuksista, noin 300 miljoonaa per reaktori. Saksan Loviisa-tyyppisten voimaloiden purkuhinta on ollut noin miljardi euroa kappaleelta. Veikkaan, että Suomessa purkukustannukset ovat arvioitu alakanttiin. Onhan ne purkukustannukset toisaalta vakea arvioida, koska sitä teknologiaa, jota tulaan esim 40 vuoden päästä käyttämään, ei välttämättä ole vielä edes olemassa.

Mitä sitten tehdään, jos ja kun rahat eivät riitä? TVO:n kohdalla jpudutaan tekemään ilmeisesti kansalaiskeräys, koska osakkaat tulevat vetoamaan siihen, ettei tästä oltu sovittu. Rahaa osuuskunnassa ei ole, lähinnä vain velkaa.

Fortum on vakavarainen valtioyhtiö, mutta jos rahat loppuvat, niin sama juttu sielläkin, veronmaksajat tulevat apuun.

Jos oletetaan, että Fennovoima tulee maksamaan sen 7 miljardia ja loppuhoito 2-3 (tämän päivän rahaa) miljardia. Sähkön omakustannushinta voi olla paljon korkeampi, kuin Norpoolin keskihinta. Millä tällainen yhtiö kerää sitten hilloa talteen, jotta purku ja loppusijoitus menee mallikkaasti. Vai rakennetaanko voimalaa periaatteella: tulkoon vedenpaisumus meidän jäkeemme.

" Suomessa oli vuoden 2015 alussa rahastoissa ydinjätteiden käsittelyä ja voimaloiden purkua varten varattuna 2.38 miljardia euroa. Tieto löytyy täältä: urly.fi/15PP "

Pälätyksen sijaan K.Laten kannattaisi tutustua tuohon rahastoon ja sen tarkoitukseen.

Fiksumpi ja vielä fiksumpi voisi tutustua reaalitodellisuuteen, eli siihen mitä ydinvoimalan purkaminen oikeasti maksaa. Purkamiskustan uksiiisa voi tulla iso lovi lompakkoon, vaikka ns loppusijoitus (maahan hautaaminen) olisikin budjetoitu kohdilleen.

Onhan noita halapapurkujankin tehty, Esimerkiksi Trojanin purkamisesta selvittiin alle 500 miljoonan, kun mm reaktorin paineastia haudattiin läheisen joen penkkaan 14 metrin syvyyteen.

Lopulta noissa purkukustannuksissa näyttäisi olevan iso lovi. Ja koska loppusijoituskin tehdään enesimmäistä kertaa, koko maailmassa, niin eihän kukaan sen kustannuksia voi oikeasti tarkkaa laskea. Pelkästään kuparin (yksi kapseli lähes 30 tonnia) heiluva hinta voi vaikuttaa kustannuksiin sadoilla miljoonilla.

Kannattaa tutustua asioihin ja jättää se vihapuhe vähemmälle.

Otetaanpa Laten kirsikanpoiminnan vastapainoksi vähän kattavampi katselmus suurten jenkkireaktoreiden käytöstäpoistokustannuksista. Eivät sisällä käytetyn polttoaineen varastointia.
* Fort St Vrain 330 MW (kaasujäähdytteinen): 189 M$ (1996)
* Trojan 1130 MW (PWR): 210 M$ (1993) 42 M$ ei-aktiivisten osien purkaminen
* Haddam Neck 619 MW (PWR): 344 M$ (1996)
* Maine Yankee 830 MW (PWR): 275 M$ (1997)
* Rancho Seco 913 MW (PWR): 441 M$ (1995).

Eli noita käytöstäpoistohankkeita on päätetty useita kohtuukustannuksin. Suomen käytöstäpoistosuunnitelmat perustuvat samanlaiseen konseptiin kuin Trojanin, joka on halvin. Käytöstäpoiston kustannusarvioita tarkennetaan jatkuvasti kun kokemuksia kertyy ja rahastointia tarkistetaan vastaavasti. Fortum on aika vakavarainen yhtiö ja TVOn ydinvoiman käyttö jatkuu vuosisadan loppupuolelle asti. Joten eiköhän ne kustannukset hoideta ilman kansalaiskeräyksiä. TVOlla muuten on jo kokemusta yhden voimalaitoksen käytöstäpoistosta. Olkiluodossa ollut tuulivoimalaitos on nyttemmin purettu.

Katsopas uudestaan esim Trojanin toteutuneet kustannukset. Laita myös lähde, mistä sait nuo lukusi. Vaikuttaa vähän siltä, että ne ovat niitä arvioituja kustannuksia, joilla on tyypillisesti tapana vähän kasvaa, tai kaksinkertaistua ajan kanssa.

Veikkaan, että tänäpäivänä miljardi per reaktori on aika realistinen arvio. Brittiläiset kaasuvehkeet voivat olla lähes tuplasti enemmän.

Laita nyt vaan se lähde, äläkä kiemurtele.

"The estimated cost for decommissioning Big Rock Point, a 67-MWe boiling-water reactor, was $290 million in 1997 dollars."

Lähteesi kertoo kustannusarvioista 90-luvulta. Koeta tarjota jotain oikeita tai toteuyuneita lukuja.

"Relevanttia kustannustietoa on vaikea löytää, koska usein laskettuihin kustannuksiin sisältyy käytetyn polttoaineen varastointi"

Okei, älä sitten syytä minua kirsikanpoiminnasta, koska minä kuitenkin esitin joitain toteutuneita kustannuksia. Kun sinä taas esitit jotakin 90-luvun arvioita.

Kyllä niitä oikeitakin lukuja on saatavilla, mutta jotenkin tuntuu siltä, että ne eivät teille oikein maistu.

"Kyllä niitä oikeitakin lukuja on saatavilla, mutta jotenkin tuntuu siltä, että ne eivät teille oikein maistu."

pistäs laittaen niitä oikeita lukuja.

Juuu.
On saatanan mielenkiintoista nähdä mitä Loviisan voimalan kanssa tullaan tekemään kun se suljetaan.
Sen aika on käsillä jo aivan kohta.

"NRC regulations require licensees of nuclear power plants to submit data every two years, and annually in some cases on the status of funds to be put aside to cover the cost of decommissioning their nuclear plants (known as the Decommissioning Funding Status (DFS) Report). The NRC staff independently analyzes each of these reports to determine whether the agency has reasonable assurance the licensees are providing sufficient funding for radiological decommissioning of the reactor when it is permanently shut down. This assurance is referred to as "decommissioning funding assurance (DFA).""

USAn ydinturvallisuusvirastolla on edellä mainittu tehtävä valvoa ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston rahoitusta. Ja koska lähes kaikilla ydinvoimalaitoksilla on itse voimalaitoksen purkamisen jälkeenkin käytetyn ydinpolttoaineen polttoaineen kuivasäiliövarasto, on käytöstäpoisto usalaisen määritelmän mukaisesti yhä meneillään ja rahastointi jatkuu siihen asti, kunnes säiliöt siirretään pois. Eli kyllä nuo NRC:n esittämät kustannukset ovat luotettavat. Esim. maininta 1997 dollars merkitsee, että kustannus on laskettu tuon ajan rahassa (jolloin pääosa hommista on tehty), eikä inflaatiokorjauksia ei ole suoritettu.

Erona suomalaisiin käytöstäpoistolaskelmiin on, että meillä käytetyn polttoaineen varastointia ei lasketa käytöstäpoistokustannuksiin, vaan ne sisällytetään käytetyn polttoaineen huollon kustannuslaskelmiin. Meillä ei myöskään edellytetä "green field" -periaatetta, eli ei-aktiivisten rakenteiden purkamista ei sisällytetä rahastointiin. Meillä on myös hyvin halpa loppusijoituskonsepti: loppusijoitus voimalaitosalueella oleviin kalliotiloihin. Rahaa säästyy paljon, kun paineastioita, höyrystimiä ym suuria komponentteja ei tarvita paloitella ja pakata kuljetusmääräysten mukaisesti, vaan ne voidaan viedä ja sijoittaa sellaisenaan kalliotiloihin.