Kuopion piispa Jari Jolkkonen kirjoitti Areiopagi-verkkolehden järjestämässä seminaarissa 14.1.2016 kannattavansa tieteen ja uskonnon välistä vuoropuhelumallia, jota on kutsuttu myös ”osittaiseksi päällekäisyysmalliksi”.
– Siinä molemmat puhuvat samasta todellisuudesta, vaikka ovatkin itsenäisiä. Joskus luonnontiede haastaa teologian, joskus teologia luonnontieteen, joskus taas molemmat näyttävät kapuavan eri polkua samalle kukkulalle, Jolkkonen sanoi."
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/piispa-jolkkonen-uskonkappaleilla-ei-tarkoiteta-pelkkaa-fiilistelya/
Katsotaanpa asiaa hieman tarkemmin.
1) Tieteilijä laittaa aamuksi herätyskellon soimaan klo 6:30. Herättyään hän käväisi nopeasti vaa'alla ja totesi painavansa 75 kg. Klo 7 hän käynnisti autonsa ja ajoi 60 km/h työpaikalleen. Auton mittari näytti ulkolämpötilan olevan 5 celsiusastetta, tuulen voimakkuus 10m/s. Työpaikalla alkoi palaveri klo 9:00. Säntillisenä henkilönä hän oli paikalla jo 5 min aikaisemmin. Palaverissa keskusteltiin Einsteinin esittämästä kosmologisesta vakiosta. Ruokatauolla hän söi lounaan, joka sisälsi 2/3 osaa kasviksia ja 1/3 lihaa. Juomaksi hän joi 1% maitoa. Töiden jälkeen hän käveli 8 km. Askelmittarin mukaan hän oli päivän aikana kävellyt 10000 askelta. Yöllä hän nukkui 8h ja heräsi seuraavan aamuna klo 6:30. Sykemittari unohtui kotiin, pahus.
2) Uskova tokaisi toiselle uskovalle 3 ja toinen vastaa, että ei kun 1.
Väitän, että tiede ja uskonto voivat kyllä puhua samasta todellisuudesta, mutta tiede puhuu maailmasta numeroina ja numerot eivät kuulu uskontoon. Oikeastaan voidaan sanoa, että numerot kuuluvat vain siihen osaan todellisuutta, jota voidaan ilmaista matemaattisilla kaavoilla, mutta kaikkea ei voi esittää matemaattisilla kaavoilla. Numerot ovat hyviä vain osana luonnollista kieltä. Uskonnon tulee jättää numerot tieteelle ja keskittyä muihin todellisuuteen kuuluviin asioihin.
Seurakuntavaaleissa miettikää tarkasti minkä numeron kirjoitatte.
Osittainen päällekäisyysmalli
34
590
Vastaukset
>> Uskonnon tulee jättää numerot tieteelle ja keskittyä muihin todellisuuteen kuuluviin asioihin. <<
Kannatat siis erillisyysmallia. Näin tuon tulkitsen.
"Jari Jolkkonen esitteli omassa puheenvuorossaan neljä eri mallia, joiden avulla tieteen ja uskon suhdetta on ollut tapana kuvata... Erillisyys-mallissa tiede ja usko nähdään kokonaan itsenäisinä ja toisistaan riippumattomina."
Jolkkosen esittämistä malleista minäkin kannatan erillisyysmallia.
ps numeroita toki tarvitaan uskossakin, vaikkapa niiden kymmenen (10) käskyn muodossa.TARvitaan sitä Raamatun luvussakin. Juu, ja miten sitten ilmaista määriä yms. , jos numerot on kielletty?
mummomuori kirjoitti:
TARvitaan sitä Raamatun luvussakin. Juu, ja miten sitten ilmaista määriä yms. , jos numerot on kielletty?
Ehkä ap:n ajatus oli, että uskoa ei voi ilmaista matemaattisilla yhtälöillä.
Aika harvaa asiaa voi.qwertyilija kirjoitti:
Ehkä ap:n ajatus oli, että uskoa ei voi ilmaista matemaattisilla yhtälöillä.
Aika harvaa asiaa voi.Siinä tapauksessa tuossa olisi jotain mieltä. Matematiikka tosin on paljon laajempaa kuin pelkkiä yhtälöitä.-
mummomuori kirjoitti:
Siinä tapauksessa tuossa olisi jotain mieltä. Matematiikka tosin on paljon laajempaa kuin pelkkiä yhtälöitä.-
Jos Jumala olisi olemassa ja Jumala kommunikoisi ihmisen kanssa, tämä voitaisiin todentaa varsin yksinkertaisella aaltoyhtälöllä. Tätä on jopa ihan oikeasti pohdittu.
qwertyilija kirjoitti:
Ehkä ap:n ajatus oli, että uskoa ei voi ilmaista matemaattisilla yhtälöillä.
Aika harvaa asiaa voi."Ehkä ap:n ajatus oli, että uskoa ei voi ilmaista matemaattisilla yhtälöillä.
Aika harvaa asiaa voi."
Harvaa vaiko sittenkin varsin useaa? Viimeisin tietämyksemme havaittavasta, mitattavasta ja testattavissa olevasta todellisuudestamme nimittäin kiteytyy yhtälöihin.
Tieteen kieli on matematiikka ja esimerkiksi tieteelliset teoriat kuvataan tyypillisesti yhtälöin joista tunnetuin on ytimekäs E=mc².
Jumaluuksia ei tietenkään edellä mainituista syistä voi matemaattisesti oleviksi todistaa.a-teisti kirjoitti:
"Ehkä ap:n ajatus oli, että uskoa ei voi ilmaista matemaattisilla yhtälöillä.
Aika harvaa asiaa voi."
Harvaa vaiko sittenkin varsin useaa? Viimeisin tietämyksemme havaittavasta, mitattavasta ja testattavissa olevasta todellisuudestamme nimittäin kiteytyy yhtälöihin.
Tieteen kieli on matematiikka ja esimerkiksi tieteelliset teoriat kuvataan tyypillisesti yhtälöin joista tunnetuin on ytimekäs E=mc².
Jumaluuksia ei tietenkään edellä mainituista syistä voi matemaattisesti oleviksi todistaa.>> Tieteen kieli on matematiikka ja esimerkiksi tieteelliset teoriat kuvataan tyypillisesti yhtälöin joista tunnetuin on ytimekäs E=mc². <<
Totta, ajattelin vain sitä suurta osaa ajattelustamme jota kutsumme filosofiaksi.
Eli kuten Bertrand Russell sanoi: "Tiede on mitä tiedämme, ja filosofia mitä emme tiedä."qwertyilija kirjoitti:
>> Tieteen kieli on matematiikka ja esimerkiksi tieteelliset teoriat kuvataan tyypillisesti yhtälöin joista tunnetuin on ytimekäs E=mc². <<
Totta, ajattelin vain sitä suurta osaa ajattelustamme jota kutsumme filosofiaksi.
Eli kuten Bertrand Russell sanoi: "Tiede on mitä tiedämme, ja filosofia mitä emme tiedä."Tässä tullaankin siihen mahdottomaan vaatimukseen joka aika ajoin esitetään: tieteen pitäisi hyväksyä Jumalan olemassa olevaksi. Kuinka kun se ei voi sitä kuvata edes?
Ja mitä tieteen kielellä ei voida kuvata ei siitä voida sen enempää sitten tieteellisesti kertoakaan.a-teisti kirjoitti:
Tässä tullaankin siihen mahdottomaan vaatimukseen joka aika ajoin esitetään: tieteen pitäisi hyväksyä Jumalan olemassa olevaksi. Kuinka kun se ei voi sitä kuvata edes?
Ja mitä tieteen kielellä ei voida kuvata ei siitä voida sen enempää sitten tieteellisesti kertoakaan.>> Tässä tullaankin siihen mahdottomaan vaatimukseen joka aika ajoin esitetään: tieteen pitäisi hyväksyä Jumalan olemassa olevaksi. <<
Niinpä ja juuri se vaatimuksen esittäjien Oma Jumala ja sen väitetyt tekemiset pitäisi hyväksyä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tyyliin puolimatka.
Sama olisi sotkea siihen vielä astrologia, kädestä ennustaminen, kahvinporojen tulkitseminen ja ajatusten lukeminen, niin saisimme tieteestä kunnon pseudotiedettä.qwertyilija kirjoitti:
>> Tässä tullaankin siihen mahdottomaan vaatimukseen joka aika ajoin esitetään: tieteen pitäisi hyväksyä Jumalan olemassa olevaksi. <<
Niinpä ja juuri se vaatimuksen esittäjien Oma Jumala ja sen väitetyt tekemiset pitäisi hyväksyä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tyyliin puolimatka.
Sama olisi sotkea siihen vielä astrologia, kädestä ennustaminen, kahvinporojen tulkitseminen ja ajatusten lukeminen, niin saisimme tieteestä kunnon pseudotiedettä.Nyt jo edesmennyt fysiikan porfessori Victor Stenger osallistui aktiivisesti elämänsä loppupuolella tiede vs. uskonto (erityisesti kristinusko) -debattiin. Stengerin esitelmiä ja kirjoituksia löytyy netistä paljonkin. Esiintyjänä Stenger ei ollut kummoinen, mutta Stengerin esitelmät ovat silti informatiivisiä.
Stengerin lähtökohta oli lyhyesti seuraava: Jumalan olemassaoloa ei voida empiirisesti verifioida, mutta jos Jumala on olemassa, mikä tahansa tapahtuma, jota väitetään Jumalan tekemiseksi, voidaan asetttaa empiirisen testauksen kohteeksi. Lopulta Stenger hahmotteli joukon erilaisia testejä, joilla Jumalan tekemisiä voidaan testata. Stenger totesi, ettei yksikään testi ole vahivstanut Jumalan vaikutusta. Stenger myös väitti, ettei jumalhypoteesin (jokin jumalista on olemassa) ja siitä johdetun jonkin jumalan vaikutuksen vahvistaminen ei onnistu ilman loogista ristiriitaa.
Tuolla alempana spekuloitiin aiheella kvantitatiiivset tutkimusmenetelmät vs. kvalitatiiivset tutkimusmenetelmät. Ei ole lainkaan yllättävää, että jonkin jumalaan olemassoloon uskovat kallistuvat kvalitatiiivsten tutkimusmentelmien kannalla, sillä laadulliset menetelmät mahdollistavat edes aukkojen jumalan olemassaolon. Kvantitatiiviset menetelmät eivät anna armoa: jokin on totta tai sitten ei, näin varsinkin jos lisäpremissinä käytetään kaksiarvoista logiikkaa.
Itse lähden siitä, että jos jokin on olemassa (mikä tahansa materiaalinen objekti, objektien välinen relaatio, ihan mikä tahansa minkä väitetään olevan olemassa), se voidaan kvantifioida joko matematiikan, fysiikan ja formaalin logiikan puitteissa.
Tässä ketjussa numeroille on annettu jokin maaginen merkitys. Numerot ovat yksi kvantitatiivisuuden symboli. Aivan hyvin voitaisiin käyttää ,ja käytetäänkin, muitakin symboleja.netpunk kirjoitti:
Nyt jo edesmennyt fysiikan porfessori Victor Stenger osallistui aktiivisesti elämänsä loppupuolella tiede vs. uskonto (erityisesti kristinusko) -debattiin. Stengerin esitelmiä ja kirjoituksia löytyy netistä paljonkin. Esiintyjänä Stenger ei ollut kummoinen, mutta Stengerin esitelmät ovat silti informatiivisiä.
Stengerin lähtökohta oli lyhyesti seuraava: Jumalan olemassaoloa ei voida empiirisesti verifioida, mutta jos Jumala on olemassa, mikä tahansa tapahtuma, jota väitetään Jumalan tekemiseksi, voidaan asetttaa empiirisen testauksen kohteeksi. Lopulta Stenger hahmotteli joukon erilaisia testejä, joilla Jumalan tekemisiä voidaan testata. Stenger totesi, ettei yksikään testi ole vahivstanut Jumalan vaikutusta. Stenger myös väitti, ettei jumalhypoteesin (jokin jumalista on olemassa) ja siitä johdetun jonkin jumalan vaikutuksen vahvistaminen ei onnistu ilman loogista ristiriitaa.
Tuolla alempana spekuloitiin aiheella kvantitatiiivset tutkimusmenetelmät vs. kvalitatiiivset tutkimusmenetelmät. Ei ole lainkaan yllättävää, että jonkin jumalaan olemassoloon uskovat kallistuvat kvalitatiiivsten tutkimusmentelmien kannalla, sillä laadulliset menetelmät mahdollistavat edes aukkojen jumalan olemassaolon. Kvantitatiiviset menetelmät eivät anna armoa: jokin on totta tai sitten ei, näin varsinkin jos lisäpremissinä käytetään kaksiarvoista logiikkaa.
Itse lähden siitä, että jos jokin on olemassa (mikä tahansa materiaalinen objekti, objektien välinen relaatio, ihan mikä tahansa minkä väitetään olevan olemassa), se voidaan kvantifioida joko matematiikan, fysiikan ja formaalin logiikan puitteissa.
Tässä ketjussa numeroille on annettu jokin maaginen merkitys. Numerot ovat yksi kvantitatiivisuuden symboli. Aivan hyvin voitaisiin käyttää ,ja käytetäänkin, muitakin symboleja.Tuolla ylempänä viitattiin filosofiaan ja Russell ja siitä tuli mieleen seuraava:
Yli sata vuotta sitten Alexius Meinong ja Bertrand Russell kävivät tiukan debatin ei-olemassaolevien objektien eksistenssista. Debatti alkoi muistaakseni "kultaisen vuoren" olemassaolosta. Yksisarviset tulivat kuvaan myöhemmin muiden aihetta tutkineiden toimesta.
Ei-olemassaolevien eksistenssi (jota Meinong kutsui subsistenssiksi) sopii tähänkin ketjuun siitä syystä, että voidaan filosofoida ovatko numerot oikeasti olemassa vai ovatko ne subsistoivia olioita. Tästä taas filosofit ovat kirjoittaneet paljonkin.
- muuten.ok
Aloittaja sekoittaa asioita. Esimerkeissä käytetään kyllä numeroita symboleina, mutta ei juurikaan matematiikkaa. Matematiikka on abstrakti ja absoluuttinen tiede, mutta tavat joilla aikaa, painoa tai nopeutta mitataan vaihtelevat historiallisesti ja kulttuurisesti, esim. Amerikassa ei ole km/t vaan miles per hour. Vaalien numeroilla ei ole mitään tekemistä matematiikan kanssa. Ihan hyvin siinä voisi olla vaikka raksi ruutuun.
Vaalien numeroilla on perustavanlaatuisesti tekemistä vaalimatematiikan kanssa. Kun kirjoittaa äänestyskopissa numeron, se numero lähtee vaalimatematiikan ympäristöön, joka ei enää ole äänestäjän hallittavissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/D’Hondtin_menetelmä
Suomessa käytössä oleva vaalimatematiikka, kuten tunnettua, ei välttämättä yks-yhteen takaa sitä tulosta, mitä äänestäjä on ajatellut numeroa kirjoittaessaan ja ehdokkaiden saamat äänimäärät nähdessään.jjeeves kirjoitti:
Vaalien numeroilla on perustavanlaatuisesti tekemistä vaalimatematiikan kanssa. Kun kirjoittaa äänestyskopissa numeron, se numero lähtee vaalimatematiikan ympäristöön, joka ei enää ole äänestäjän hallittavissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/D’Hondtin_menetelmä
Suomessa käytössä oleva vaalimatematiikka, kuten tunnettua, ei välttämättä yks-yhteen takaa sitä tulosta, mitä äänestäjä on ajatellut numeroa kirjoittaessaan ja ehdokkaiden saamat äänimäärät nähdessään.https://fi.wikipedia.org/wiki/D’Hondtin_menetelmä
Jotain jäi puolitiehen linkissä.
Tampereella järjestettiin 2017 kansainvälisen seminaarin, jossa pohdittiin numeroiden valtaa ja niihin liittyviä ongelmia. Vertailevan koulutuspolitiikan dosentti Nelli Piattoevan mukaan numeroiden valta johtaa harhaan:
– Ongelma on siinä, että numeroiden ajatellaan edustavan todellisuutta. Nyt numeroista on tullut tavoite, josta seuraa joko rangaistus tai palkinto. Numerot eivät enää vain kuvaile todellisuutta. Olemme siirtyneet aikaan, jossa luvuista tulee kontrollin välineitä. Sen seurauksena ihmiset alkavat käyttäytyä eri tavalla
http://www2.uta.fi/index.php/ajankohtaista/uutinen/numeroiden-valta-johtaa-harhaan
Otsikoita kirjoituksesta:
- Numerot ohjaavat väärään johtamiseen
- Heikot oppilaat karsitaan kouluista
- Ranking määrää tutkijoiden työtä
- Julkinen sektori omaksui bisnesmallit
Uskonnon tehtävänä on siis katsoa tieteen tuottamien numeroiden perään ja olla valveilla sen asian
suhteen ettei hyvä renki (tiede) muutu huonoksi isännäksi. Hyvä tiede tuottaa hyviä numeroita
ihmisten parhaaksi, mutta ei ole hyväksi, jos numerot alkavat hallitsemaan ihmistä. Hyvä uskontotieteilijäkään ei välttämättä ole hyvä uskova.Tuossa mielessä kyllä, kun kaikkea pyritään mittaamaan numeroiden avulla ja niitä painotetaan aivan liikaa, niin numeroilla on valtaa.
Tässäkin asiassa maltti on hyvä sekä realistinen asenne.- osuit.niin.oikeaan
mummomuori kirjoitti:
Tuossa mielessä kyllä, kun kaikkea pyritään mittaamaan numeroiden avulla ja niitä painotetaan aivan liikaa, niin numeroilla on valtaa.
Tässäkin asiassa maltti on hyvä sekä realistinen asenne.Aika hyvä pointti. Modernimin, tieteellisen industrialismin ansa, jota postmodernismi on purkanut korostamalla kvalitattiivisen tutkimuksen arvoa kvalitatiivisen rinnalla.
Insinöörimäinen ajattelu, että vain se, mikä voidan mitata numeroissa, on tietämisen arvoista, kåäsittämättä sitä, että se mitä voimme mitata tai emme voi mitata määräytyy vain oman vajavaisuutemme mukaan, ei sen mukaan, mikä meidän olisi hyvä tietää. Jopa insinööritieteet ovat teitotekniikan ja ennen kaikkea tekoälytutkimuksen seurauksensa siirtymässä tuosta ehdottomasta ylimatemaattisesta ajattelusta ja tuon miehisen autismin viimeiseksi linnakkeeksi on jäänyt oikeastaan enää vain taloustiede, tai oikeastaan silläkin alallla vain käytäntöön soveltaminen.
Numerot antoivat meille niin suuren vallan ja voiman luonnon yli, että sokaistuimme siitä niin, ettemme hetkeen käsittäneet niidenkin kyvyllä ja voimalla olevan rajansa, niin kuin on kaikella. Niin kauan kuin numerot palvelevat tunteitamme ja viettejämme, ne ovat meille hyväksi. Yrittäessään nousta hallitsemaan meitä ne tuottavat vain ongelmia. Suurempia kokonaiuuksia voi hallita vain strategisen ajattelun kautta. Laskukaava ei koskaan voi tarjota intentiota, se voi ainoastaan toteuttaa sen. Siksi se olkoon orja, ei herra. - sama_ilman_typoja
osuit.niin.oikeaan kirjoitti:
Aika hyvä pointti. Modernimin, tieteellisen industrialismin ansa, jota postmodernismi on purkanut korostamalla kvalitattiivisen tutkimuksen arvoa kvalitatiivisen rinnalla.
Insinöörimäinen ajattelu, että vain se, mikä voidan mitata numeroissa, on tietämisen arvoista, kåäsittämättä sitä, että se mitä voimme mitata tai emme voi mitata määräytyy vain oman vajavaisuutemme mukaan, ei sen mukaan, mikä meidän olisi hyvä tietää. Jopa insinööritieteet ovat teitotekniikan ja ennen kaikkea tekoälytutkimuksen seurauksensa siirtymässä tuosta ehdottomasta ylimatemaattisesta ajattelusta ja tuon miehisen autismin viimeiseksi linnakkeeksi on jäänyt oikeastaan enää vain taloustiede, tai oikeastaan silläkin alallla vain käytäntöön soveltaminen.
Numerot antoivat meille niin suuren vallan ja voiman luonnon yli, että sokaistuimme siitä niin, ettemme hetkeen käsittäneet niidenkin kyvyllä ja voimalla olevan rajansa, niin kuin on kaikella. Niin kauan kuin numerot palvelevat tunteitamme ja viettejämme, ne ovat meille hyväksi. Yrittäessään nousta hallitsemaan meitä ne tuottavat vain ongelmia. Suurempia kokonaiuuksia voi hallita vain strategisen ajattelun kautta. Laskukaava ei koskaan voi tarjota intentiota, se voi ainoastaan toteuttaa sen. Siksi se olkoon orja, ei herra.Aika hyvä pointti. Modernismin, tieteellisen industrialismin ansa, jota postmodernismi on purkanut korostamalla kvalitattiivisen tutkimuksen arvoa kvantitatiivisen rinnalla.
Tuo insinöörimäinen ajattelu, että vain se, mikä voidaan mitata numeroissa, on tietämisen arvoista, käsittämättä sitä, että se mitä voimme mitata tai emme voi mitata määräytyy vain oman vajavaisuutemme mukaan, ei sen mukaan, mikä meidän olisi hyvä tietää. Jopa insinööritieteet ovat tietotekniikan ja ennen kaikkea tekoälytutkimuksen seurauksena siirtymässä pois tuosta ehdottomasta ylimatemaattisesta ajattelusta ja tuon miehisen autismin viimeiseksi linnakkeeksi on jäänyt enää vain taloustiede, tai oikeastaan silläkin alallla vain sen käytäntöön soveltaminen.
Numerot antoivat meille niin suuren vallan ja voiman luonnon yli, että sokaistuimme siitä niin paljon, ettemme hetkeen käsittäneet niidenkin kyvyllä ja voimalla olevan rajansa, niin kuin on kaikella. Niin kauan kuin numerot palvelevat tunteitamme ja viettejämme, ne ovat meille hyväksi. Yrittäessään nousta hallitsemaan meitä ne tuottavat vain ongelmia. Suurempia kokonaisuuksia voi hallita vain strategisen ajattelun kautta. Laskukaava ei koskaan voi tarjota intentiota, se voi ainoastaan toteuttaa sen. Siksi se olkoon orja, ei herra.
Voiitteko ilmoittaa poistoon tuon liian nopeasti kirjoitetun ja siten aivan paskan ensimmäisen version. - osuit.niin.oikeaan
Oikein hyvää settiä. Osoittaa, että uskonnollisista piireistä nousevalla keskustelulla on oma tärkeä sijansa yhteiskunnassamme, varsinkin tottujen ajattelutapojen ja myös monen sorttisen tieteelliseksi mielletyn haastamisessa.
Sanahelinäähän Jolkkonen harrastaa ilman minkäänlaista kielenkäytön kuria, kuten monet piispat ennen häntä. Että tiede haastaa uskon ja usko tieteen on silkkaa sanapötköä puppugeneraattorista ilman minkäänlaista konkreettista merkitystä.
Kun puhumme maailmasta, on AINA kyse siitä, onko väitteemme tosi vai epätosi. Jos usko antaa eri vastauksen kuin tiede, ei ole kysymys mistään haastamisesta, vaan siitä kumman kannan aivojemme rakenne ja niihin varastoitunut informaatio pakottaa valitsemaan. Tai sitten ei pakota yhtään mihinkään, vaan tyydymme toteamaan a) en tiedä, b) ei kiinnosta."Kun puhumme maailmasta, on AINA kyse siitä, onko väitteemme tosi vai epätosi."
Tuo väite on epätosi. Pitää osata esittää hyviä kysymyksiä. Aina vastaukseksi ei riitä tosi tai epätosi tai pelkät numerot. Seurakuntavaaleissa ei kannata äänestää uskontotieteilijöitä.
Tiede on tuhottava heti ensi tilassa. Tai tiede sinänsä olisi tietysti melko turhaa ja harmitonta puuhastelua, mutta tieteen ongelmana on se, että se johtaa ennen pitkää lähes väistämättä liikaan teknologiaan, ja liika teknologia tekee meistä ennen pitkää lähes väistämättä orjia. Jumala on kuitenkin tarkoittanut meidät vapauteen (paratiisissa ihminen oli vapaa, vapauteen Kristus meidät vapautti), niinpä tiede (teknologia) palvelee saatanallisia tarkoitusperiä.
Ennen pitkää meitä hallitaan vaikuttamalla suoraan aivoihimme. Tavallaan sitä tehdään jo nyt, kemiallisesti lääkkeiden avulla (mielisairas on jokainen, joka ei ole tarpeeksi sopeutunut ja sosiaalistunut systeemiin pystyäkseen palvelemaan isäntiään). Mutta lääkitseminen on verrattain tehotonta, vaikka lääke olisi toimivakin, sillä ihminen voi aina jättää lääkkeet ottamatta. Sen sijaan esimerkiksi aivoihin asennettava implantti (voidaan asentaa heti synnytyslaitoksella jokaiseen uuteen kansalaiseen) on tehokas keino saada ihmiset käyttäytymään systeemin vaatimalla tavalla, eivätkä orjat edes huomaa mitään: he kokevat tekevänsä itse valintoja, olevansa vapaita. Implantti päässä kukaan ei enää ole laiska tai rikollinen tai masentunut, kukaan ei enää äänestä populisteja tai muita häirikköjä, kukaan ei enää jätä uusinta älypuhelinta ostamatta.
Mutta onneksi profeetat Jeesus Kristus, Pentti Linkola ja Theodore Kaczynski johtavat meidät uuteen maailmaan, jossa teknologian ja talouden hirmuvalta on murskattu ja ihminen saanut autonomiansa takaisin. Olen mieluummin Jumalan, luonnon ja pienyhteisöni armoilla kuin kaukaisten, minulle vieraiden ihmisten armoilla, jotka sitä paitsi ovat saaneet kohtuuttoman vallan muiden yli nimenomaan sen takia, että he ovat pahoja: vallanhaluisia, ahneita, itsekkäitä, narsistisia, ehkä psykopaatteja. Kuolen mieluummin vapaana imeväisenä hirvittäviin tuskiin kuin elän satavuotiaaksi tyytyväisenä orjana, ja pidän säälittävänä, viheliäisenä matona ja ihmiskunnan vihollisena jokaista, joka tässä kokee toisin.
Täytyy elää miehekkäästi, yhtä koskemattomasti kuin koskematon luonto, yhtä villisti, yhtä kesyttömästi, yhtä uljaasti.
Kannattaa ottaa huomioon, että sinä, jota tätä luet, olet vetelä vellihousu ja mukavuudenhaluinen itkupilli luultavasti enimmäkseen sen takia, että olet sopeutunut ja sosiaalistunut tähän raukkojen maailmaan. Mutta jos olisit elänyt kymmenentuhatta vuotta sitten, olisit ollut oikea soturi, joka olisi tappanut miehen silmää räpäyttämättä ja ottanut naisen lupaa kysymättä – tai sitten olisit kuollut, mutta elämä raukkana on kuolemaa verrattoman paljon pahempi kohtalo.- nykyaikamme
"Ennen pitkää meitä hallitaan vaikuttamalla suoraan aivoihimme"
Sitä tehdään jo nyt. Joskus sitä pakosti ihmettelee joitain uutisia lukiessaan, miten siinä kuvatut asiat ovat voineet tapahtua. Tapahtumat etenevät kuin draaman käsikirjoitus ja ihmiset itse eivät osaa jälkeenpäin (yleensä poliisikuulusteluissa) kertoa, miksi he ovat toimineet niin kuin ovat toimineet. Suuret ja kirkuvat otsikot ovat siihen mennessä jo myyneet kymmeniä numeroita lukemattomia lehtiä, visuaaliset mediat ovat täynnä keskusteuohjelmia.
En nyt juuri haluaisia elää luonnonkaan armoilla, ei sekään ole helppoa, mikä on ehtinyt unohtua meiltä teknisen sivilisaation ihmisiltä jo. Mutta on täysin totta, että meitä uhkaa uudenlainen vihollinen, mielihyväämme hyväksikäyttävä pahojen ihmisten lauma, joka on kiinnostunut vain rahoistamme, ei meidän hyvinvoinnistamme. Ja osa heistä nauttii vain silkasta pahuudesta, siitä, että he voivat tehdä asioita jäämättä siitä kiinni. Kymmenentuhatta vuotta sitten oli myös hyvin vähän suoria viivoja vaikkakin muinainen kommunikointi perustui nuolenpääkirjoitukselle. Ensimmäinen nuoli haavoitti, toinen vei hengen.
Nykyisin osataan jo käyttää mannertenvälistä nuolenpääkirjoitusta.
Kommunikointiin myös savumerkeillä. Valitettavasti numerot olivat silloinkin kuvioissa mukana:
"Apasseilla yksi merkki oli usein huomiomerkki ja kehotus odottaa lisää merkkejä. Kaksi merkkiä tarkoitti että kaikki oli hyvin ja että leiri oli turvassa. Kolme merkkiä oli hälytys, ja jatkuvat pitkät savupylväät olivat avunpyyntö."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Savumerkki
Savumerkkejä käytetään edelleenkin kommunikoinnissa, tosin toisessa merkityksessä kuin apasseilla. Siinä olet oikeassa, että vellihousut eivät käytä nuolenpääkirjoitusta, eivätkä savumerkkejä. Vellihousu käyttää edelleenkin papyrusta.
Numerot kuuluvat uskontoon, heprean kirjaimet ovat myös numeroita, tai toisinpäin numeroita ilmaistaan kirjaimin.
Eikö kukaan ole kuullut Gematriasta.https://www.myjewishlearning.com/article/gematria/
Tässäpä linkki gematriasta..En ole perehtynyt Gematriaan. Heprean kielessä kaikki sanat ovat laskettavissa?
Englannin kielessä puolestaan on countable-sanoja (joita voidaan laskea) ja uncountable-sanoja (joita ei voi laskea, esim. aine- ja abstraktisanat) eli laskettavissa ja ei laskettavissa olevat substantiivit.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/21/kertaa-englannin-kielioppia
http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti3/lesson10.htm
"substantiivit jaetaan englannin kielessä kahteen ryhmään:
c-sanat eli countables
u-sanat eli uncountables
c-sanoilla on sekä yksikkö että monikko
a cat - two cats
u-sanat viittaavat asioihin, joita ei voi laskea yksin kappalein
love, snow, coffee, water "
Minusta englannin kielessä on jo mukana oikeaa lähestymistapaa asioihin.
- evlut101
Tiede ja usko olivat hyvin vahvasti yhdessä vielä 1800-luvulla. Kerrotaan että viimeisenä uskosta tiedemaailmassa luopuivat fyysikot, mikä on vähän ristiriitaista sen kanssa että tänä päivän fyysikoissa on paljon julkiateisteja ympäri maailman. Esimerkiksi J.C.Maxwell (joka rakensi teoreettisen yhteyden sähkömagnetismin ja valon välille ja mm. laski valon nopeuden) oli vielä vahvasti uskossa (1830-1879). Hänen tuloksiaan ei usko näyttänyt pilaavan, vaikkakin nykytieteentekijöiden mielestä usein usko on ehdottomasti erotettava tieteestä, koska se muka pilaa sen.
Se miksi tiede irrotettiin uskonnosta ei ollut tieteellinen kysymys vaan ideologia, joka levisi valistuksen seurauksena. Valistuksen aikana ei syntynyt tieteellisesti mitään sellaista, mikä olisi mullistanut käsityksen uskosta."Tiede ja usko olivat hyvin vahvasti yhdessä vielä 1800-luvulla."
Tuohon aikaan tieteen maailmankuva taisi kuitenkin olla liian mekanistinen.
https://apowiki.fi/wiki/James_Clerk_Maxwell
"Kristillisen uskon ohjaamana hänen ajattelunsa pystyi tuoreeseen, rajun itsenäiseen tarkastelutapaan, niin että hän pystyi rikkomaan newtonilaisen tieteen kovan mekanistisen rakenteen ja avasi tien sille peruuttamattomalle muutokselle maailmankaikkeuden ymmärtämisessä, joka edelleen jatkuu. Hänen saavutuksensa auttaa meitä ymmärtämään kristillisen uskon ja fysikaalisen tieteen välistä syvällistä suhdetta."
Tuosta saa sen käsityksen, että tiede oli hyvin mekanistista, varmaankin paljon mekanistisempaa kuin nykyisin. Silloin ei vielä tunnettu todellisuuden mysteerejä niin hyvin kuin nykyisin, esimerkkinä Arthur Eddingtonin kaksi pöytää, substantiaalinen pöytä ja tieteellinen pöytä:
https://evolvingthoughts.net/2011/05/20/quote-eddingtons-two-tables/
Jari Jolkkonen ja Esko Valtaoja keskustelivat uskon ja tieteen suhteesta Veritas Forumissa Itä-Suomen yliopistoon Joensuussa.
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/jari-jolkkonen-ja-esko-valtaoja-vetivat-salin-tayteen-veritas-forumiin-joensuussa/
Valtaojan kerrotaan sanoneen
"– Toisaalta jos tiede määritellään siten, että se koostuu selville saaduista tosiasioista, niin silloin tiedeusko sanana tarkoittaa vain sitä, että uskoo asioihin, jotka ovat totta."
Eikö olisi totuudellisempaa sanoa, että uskoo asioihin, jotka ovat tieteellisen metodin puitteissa tosiasioita? Tiede näyttää suhtautuvan epäillen ihmisen ensimmäisen persoonan näkökulmaan ja pyrkii tarkastelemaan ilmiöitä kolmannen persoonan näkökulmasta. Uskontoon puolestaan kuuluu vahvana ensimmäisen persoonan näkökulma. Koska sielu on ensimmäisen persoonan näkökulma tähän maailmaan, niin liiallinen jumiutuminen tieteelliseen kolmannen persoonan näkökulmaan saattaa johtaa siihen, että ihminen menettää sielunsa ja vieraantuu omasta
sisimmästään.- Arvo.Penaali
Uskonnot on perseestä.
Aiheeseen liittyvä pidempi kirjoitus piispa Jari Jolkkoselta:
https://www.piispajarijolkkonen.fi/kirjoitukset/tiede-ja-usko-kaksi-kielta-yksi-todellisuus/
Lopussa hän kiteyttää hienosti:
"En usko Jumalaan kuten aurinkoon, yhtenä oliona muiden olioiden joukossa. Uskon Jumalaan kuten aurinkoon, jonka valossa näen kaiken muun."- Näinseasiaon
Teologia ja luonnontiede eivät oikein ole keskenään vertailukelpoisia sillä teologia oikein ymmärrettynä on jumaluusoppia eli raamatunselittämistä, ja ihmisiin nähden ilmoitusluonteista, julistusta kun taas luonnontiede on ihmisen omista vaikuttimista ja rajallisuudesta kumpuavaa tutkimista ja Luojan töiden ihmettelyä.
Sen takia on täysin epärelevanttia puhua "kahdesrta eri kilpailijasta jotka kipuavat kohti samaa vuorenhuippua mutta eri teitä", ja osoittaa kyllä piispalata hengellisen harkintakyvyn puutetta. Ehkäpä syynä on kirkon piirissä niin yleiseksi tullut, mutta valitettava suuren yleisön mielisteleminen. Todellisuudessahan uskonto ja tiede ovat aina ristiriidassa kun tiede pyrkii esittämään uskonvastaisia väittämiä, ja tätä ei tulisi unohtaa. Esim. luomiskertomusta ja evoluutiota ei ole mahdollista sovittaa yhteen ilman lankeamista älylliseen epärehellisyyteen.Mielestäni näistä asioista on hyvä keskustella. Kun todellisuudesta karsitaan pois kaikki inhimillinen jää jäljelle tieteellinen maailmankuva. Kaikki eivät tätä asiaa hiffaa. Uskonnon tehtäväksi jää puolustaa inhimillisyyttä muistuttamalla, että tiede käsittelee vain osaa todellisuudesta. Tiede on ok, kunhan se muistaa oman rajallisuutensa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https2712636En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e731431- 411421
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan231179Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change71154En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o271153Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej481146- 91131
Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(461083- 91063