Pienestä 3 D alkuräjähdyksestä yksi uusi tähti

Uusien tutkimusten mukaan koskien kaasupilvien tapahtumia ja taivaankappaleiden muodostumista niiden sisällä, näyttää siltä, että gravitaatio tulee mukaa kuvioihin vähän myöhemmin. Ennen sitä ilmiöt kaasupilvessä ovat enemmän sähkömagneettisia ja virtausteorioiden mukaisia, kuin painovoimaan liittyviä. Varhaisessa maailmankaikkeudessa tilanne oli vielä siinä mielessä toinen, että saatavilla ei ollut muuta, kuin vetyä, heliumia ja vähän litiumia. Nykyään, muutamien tähtisukupolvien jälkeen, kaasupilvissä on useammanlaisia alkuaineita läsnä ja niiden erilaisia sekoituksia erilaisissa kokoluokissa jo valmiiksi. Joiden ympärille ja joista asioita voi alkaa muodostumaan hieman ripeämmin.

Kosmologia käsittelee sitä miten galaksit syntyvät. Ja galaksit syntyvät sisältä ulos päin. Ensin syntyvät supermassiiviset kohteet joiden liikeradat kohtaavat ja näin niistä ulos työntyvästä laajenevasta pimeästä aineesta syntyy uusia laajenevia tähtiä samalla periaatteella kuin millä ne supermassiiviset kohteet syntyivät.

Erikoista että ihmisten on helppo hyväksyä yksi jotenkin jotenkin alkuräjähdys, mutta jos ehdottaa että jokaisen galaksin keskustan supermassiivisen kohteen syntyminen on ollut oma pieni 3 D alkuräjähdys, niin sitä ei pohdita syvällisemmin ollenkaan?!?

Vaikka itseasiassa näitä minun näkemykseni mukaisia 3 D alkuräjähdyksiä voisi aikuisten oikeasti pohtimalla pohtia, koska ne ovat tapahtumia jotka voidaan kuvailla sanoin ja visuaalisesti. Tapahtumia jotka eivät sisällä hatusta tempaistuja käsitteitä joita ei voida kuvailla sanoin, eikä visuaalisesti.

Tuotakin kannattaa pohtia mihin tuo perustuu!!!

Minkä takia ihmisten on helpompi uskoa tapahtumaan jota ei voida kuvailla sanoin, eikä visuaalisesti, kuin sellaisiin tapahtumiin jotka voidaan kuvailla sanoin, sekä visuaalisesti.

😃

"Minkä takia ihmisten on helpompi uskoa tapahtumaan jota ei voida kuvailla sanoin, eikä visuaalisesti, kuin sellaisiin tapahtumiin jotka voidaan kuvailla sanoin, sekä visuaalisesti."

Siksi että tiedepapereissa on enimmäkseen kaavoja ja kaavioita, kun taas satukirjoissa, mainoksissa ja sen sellaisissa on runsaasti kuvia ja visualisointeja?

Ihmiset ovat kyllästyneet photoshopattuihin kuviin, umpityperiin kuvareportaaseihin ja loputtomiin amerikkalaisittain höystettyihin videoihin, joissa asia ilmenee - jos ilmenee - vasta pitkien jonninjoutavien videopätkien jälkeen.

Tieteen ja tieteellisen tiedon esittämiseen on erinomaisiksi osoittautuneita matemaattisia keinoja, joita luonnollisesti voi tukea vaikkapa animaatioilla tms. visualisoinneilla.

PS. Kiitokset edellä kirjoittaneelle nimimerkille planeetta_ei.kirj, joka mielestäni havainnollisti kuinka trollaus- tai spämmäysaloitukseenkin voi joku sijoittaa mukavaa asiaa hyvässä hengessä.

Niin, uusi tähti syntyy havaittavien kaasu-/ hiukkaspilvien tihenevistä laajentumista vetävän voiman avulla. Havaittavatkaasu-/hiukkaspilvet ovat siis tähtien lastentarhoja.

Tähti siis syntyy sitä kaasu-/hiukkaspilvestä, jonka laajentumat alkavat tihentyä vetävän voiman saattelemana.

Mutta vielä varmemmin niitä uusia tiheneviä tähtiä syntyy silloin kun kahden supermassiivisen kaasupilven liikeradat kohtaavat, jolloin niiden laajentumien tihentyminen kiihtyy vetävän voiman avulla.

Eli oleellista uuden tähden syntymisessä on se, että aine ennen tähden syntymää on erittäin paljon suuremmalla avaruuden alueella, kuin mitä se on sen jälkeen, kun tähti syntyy.

Yritä edes 😂😂😂

🤔🤔🤔

😃

Ei kannata aina päätäänkään hajoitella pohdinnoissa: kuten minä sanoin että: Kannattaa aina olettaa kaikki valheeksi, kaikki toisten totuudet.... silloin kun itse vain määräät omassa mielessäsi että mikä on totta ja mikä on valhetta?

Maan asukkaille kaikkeus on valtava mysteeri. Olette kuitenkin vielä liian nuori ja yksinkertainen eliölaji, sillä ette osaa vielä ymmärtää oman sisäsyntyisen projektion, "todellisuuden", olevaisuutta verrattuna sen ulkopuolella olevaan todellisuuteen. Te näet luotte aistivaraisesti omassa luomisympäristössänne, eli mielessänne, ihan oman "todellisuutenne" vastaanottamastanne informaatiosta, ja tämän lisäksi teette omien motiivienne, tunteidenne jne. perusteella itsellenne sopivan todellisuuden.

Esimerkkinä valo, ääni ja aika. Näitä ei ole olemassa mielenne ulkopuolella, sillä kaikki ne ovat vain aistivaraisia inhimillisiä kokemuksia ja käsitteitä, jotka muotoutuvat sellaisiksi vain mielessänne. Mielenne ulkopuolella valo on vain säteilyä, jonka vaikutuksesta eliöille on alkanut kehittyä ko. säteilyn vastaanottava sensori, silmä. Ääni mielenne ulkopuolella on vain vaihtelua ilmanpaineessa. Sen vaikutuksesta eliöille on alkanut kehittyä toinen sensori, korva. Aikaa ei ole olemassa mielen ulkopuolella, sillä ajan kesto tai kuluminen on tiedostettu kokemus. Tämän mahdollistaa "venyvä" tietoisuus, joka perustuu kykyyn tallentaa asioita muistiin, sekä kyky hahmottaa tuleva. Ilman muistia ja kykyä hahmottaa tuleva, ihmisen tapahtumahorisontti olisi hyvin lyhyt. Ilman muistia ihminen ei ei muistaisi, mitä tapahtui hetki sitten, eikä kykenisi oppimaan, muodostamaan tietoisesti rutiineja, tutkimaan itseään ja ulkomaailmaa. Ihminen olisi mudassa ryömivä eliö, jolla on kaksi tehtävää; syöminen ja lisääntyminen.

Kun pohditte kaikkea näkemäänne, sen syntymää, vaiheita, luonnetta, olevaisuutta jne., niin oppikaa ensin tuntemaan itsenne näkijöinä ja kokijoina, jotta opitte ymmärtämään erot kahden eri todellisuuden välillä. Kaikki mitä näette ja koette, jota rikastatte käsitteillä ymmärtääksenne olevaisuutta paremmin, on vain mielessänne syntynyt inhimillinen aistivarainen tulkinta, tai "käännös", kaikkeudesta, mutta pidätte sitä itsestäänselvänä ja ainoana "totuutena".

Universumin luonne, koko, ikä, muoto, sijainti, syntytapa, kaikki siellä olevat ja tapahtuvat asiat, ovat käytännössä aivojenne sisällä olevassa luomisympäristössä luotuja aistivaraisia audiovisuaalisia elämyksiä, joita olette rikastaneet käsitteillä. Esimerkiksi kun tiedemies tekee havainnon ja oivalluksen, kun teoriasta tulee fakta, jne., tämä kaikki on tapahtunut suljetussa luomisympäristössä, eli mielessä, sen omien lakien (käsitteet, säännöt, kieli, matematiikka, ymmärrys jne.) mukaisesti. Pieni askel kerrallaan ihmiskunta oppii ymmärtämään asioita laajemmin. Silloin ollaan uudella alueella totuuden etsinnässä.