Onko kyse fossiilisista luonnonvaroista?

Mustamuffe

Alkoi askarruttaa yksinkertainen kysymys:

Johtuuko CO2-taustainen ilmastonmuutos loppujen lopuksi vain siitä, että kaivamme ja pumppaamme hiiltä maaperästä ja vapautamme sen asteittain ilmakehään?

Vai johtuuko merkittävä osa CO2-muutoksesta hiilikierron muuttamisesta, esimerkiksi metsien pinta-alan pienenmisesta?

Eli konkreettisesti, CO2-pitoisuuden nousu 300->400 ppm, kuinka iso osa tästä hiilestä on fossiilista hiiltä, kuinka iso osa vapautunut esim. sademetsien tuhoamisesta? Entäpä seuraavat 400->500 ppm, kuinka iso osa tästä seuraa siitä, että hiiltä oteaan maasta ja vapautetaan ilmakehään, ja on käytännössä estettävissä ainoastaa niin että ei kaiveta sitä hiiltä ylös?

Eli toisin sanoen, onko ainoa mahdollinen keino estää katastrofi se, että lopetetaan hiilen kaivaminen, tai kehitetään keino säilöä käytetty hiili jotenkin muuten kuin kuin Co2:na ilmakehään? Kaikki muu on näpertelyä, mitä nimenomaan ilmastomullistuksen estämiseen tulee?

18

294

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mitä.hä

      Mistä ihmeen katastrofista höliset?

    • antialarmisti

      Aika epäoleellisia nuo sun jutut, kun todellisuudessa ns. kasvihuonekaasut ei aiheuta ilmaston lämpenemistä, Muutenkin asiasta lässytetään niinkin vain ihmiskunta tuottaisi CO2 päästöjä. Ne lässyttäjät ei viitsi itselleen selvittää alkeellisimpiakaan faktoja

      Ihmiskunta tuottaa CO2 päästöistä vain noin 2%. Lopun tuottaa luonto itse. Suurin CO2 lähde on valtameret, mutta niiden eliöstö käyttää sen tuotoksen yhteyttämisessä. Valtameriin menee jonkin verrran myös ilhmiskunnan tuotosta, mutta koska ihmiskunta tuottaa vain 2% vaikutus on vähäinen.

      Lahoava kasvullisuus maalla tuottaa CO2 päästöjä paljon enemmän kuin ihmiskunta.. Kun jatkuvasti vaahdotaan siitä ihmiskunnana tuotoksesta ja sen vähentämisestä, se on kuin ampuisi kärpästä tykillä. Ihmiskunta vain vapauttaa hiiltä luonnon kiertokulkuun, jolsta se on ollut pois miljoonia vuosia.

      Täytyy tuntea koko luonnon kiertokulku, ennenkuin voi päätellä, millä on merkitystä ja millä ei. Se on niin monimutkainen, että harvat sitä tuntee, eikä sitä täysin tunne kukaan Jokainen tieteenhaara puuhastelee omassa lokerossaam Paremmat mahdollisuudet siihen on maallikolla, joka on vapaa eri tieteenalojen kahleista.

      Siihen tarvitaan kuitenkin valtava määrä tietoa. Itse olen sitä kerännyt vuosikummeniä ja yhdistellyt kokonaisuudeksi. Sen joutuu kuitenkin jokainen tekemään itse. Ei sitä pysty opettamaan edes professoreille. Hekin joutuu sen keräämään itse.

      Jos yksi professori on onnistunut keräämään kaiken tarvittavan tiedon, ei hänkään sitä pysty opettamaan muille. Maapallon ekosysteemi on suunnattoman monimutkainen, mutta ei siitä nyt tarvitse tietää kuin pääpiirteet, jotta ymmärtäisi mitä se vaikuttaa ilmastoon

      Ekosysteemi ja ilmasto on kiinteässä vuoprovaikutuksessa toisiinsa, koska kaiken elämän perusta on yhteyttäminen, joka kuluttaa hiilidioksidia. Hiilidioksidia siis kuluu lähes yhtä paljon kuin sitä ekosysteemi ja ihmiskunta tuottaa. Tämä on yksi ydinasioista.

      Toinen ydinasia on se, että mitä enemmän tulee hiilidioksidia, sitä enemmän sitä myös kulutetaan Suomen metsät kasvaa nykyään todella paljon nopeammin kuin 1800-luvulla. Kasvu on nopeutunut todella paljon 1950 luvulta lähtien.

      Käytin joskus rakentamisessa puutavaraa joka oli sahattui 1950-luvulla. En meinannut saada paksua lankkunamillään poikki pistsahalla. Se oli niin kovaa, kun se oli kasvanut hitaasti. se oli puretusta rakennuksesta.

      Yhteen keskusteluun oli linkitetty kartta joka näytti että Suomi on maailma huippuja biomassan tuotoksessa. Suomen kasvullisuus tuottaa biomassaa todella paljon enemmän kuin siutä kulutetaan, ja tuotto tietysti lisääntyy, kun CO2 taso väistämättä nousee.

      Taannoin vihreä professori ja Kimmo Tiilikainen keskustelivat telkkarissa valtion metsien hakkuista. Professori jankutti omaa asenteellista jankutustaan, ja mitkään Tiilikaisen vastaväitteet ei menneet jakeluun. Tiilikaisella oli selvästikin tietoa asiasta. Professorilla oli vain asenne.

      Professori väitti, että valtion metsät hakataan liika nuorina. Lopuksi Tiilikainen sanoi, että valtion metstä uudistetaan vuosittain alle prosentti. Professorin kuvitelma oli tupla.

    • Asiaa-seurannut

      Ihminen puskee 35 miljardia tonnia hiilidioksidia ilmakehään joka vuosi.

      • näin.se.on

        Niin, mitä sitten?
        Aivan mitätön määrä.
        Tuota pitäisi saada kasvatetuksi huomattavasti.


      • antidenialisti
        näin.se.on kirjoitti:

        Niin, mitä sitten?
        Aivan mitätön määrä.
        Tuota pitäisi saada kasvatetuksi huomattavasti.

        Mitätön määrä se on. Se on vain Suomen osuus tuo 35 miljardia. Minä mietin taannoin , mikä voisi olla koko maailman tuotos. Se voi lähennellä 15 000 miljardia tonnia. Kuitenkin ilmakehäsä on paljon vähemmän. Luonto ahmii suurimman osan. Hiili kiertää ja kasvit kasvaa.

        Tuskin tuo kauhistelija tietää, että kaikki ravintoketjut perustuu yhteyttämiseen. Eihän niitä edes kiinnosta sellaiset asiat kuin biologia.


    • Näillä-mennään

      35 miljardia tonnia on vasta Ahvenanmaan osuus. Heh.

    • BioQ

      Kysymys on hyvä. Fossiilisten hiilidioksidipäästöt eri vuosina suunnilleen tiedetään, mutta maan käytön muuttumisesta johtuvat päästöt on ollut vaikea mitata. Kuitenkin voidaan arvioida, että maan käytön muuttumisen päästöt ovat olleet 1960 - 1970 luvuilla saakka suuremmat kuin fossiilisten päästöt.

      • Mustamuffe

        Kiitos, ainoa kommentti, joka edes yrittää vastata aiheeseen!

        Itse kysymys on ilmeisesti vaikea, kun on edelleen vastaamatta, eli että onko fossiilisen hiilen ylös oton lopettaminen ainoa keino pitää nykyisin hiilikierrossa oleva hiili, ja samalla sen ilmakehässä olevan hiilen osuus, jollain järkevällä tasolla.


      • herää.unestasi
        Mustamuffe kirjoitti:

        Kiitos, ainoa kommentti, joka edes yrittää vastata aiheeseen!

        Itse kysymys on ilmeisesti vaikea, kun on edelleen vastaamatta, eli että onko fossiilisen hiilen ylös oton lopettaminen ainoa keino pitää nykyisin hiilikierrossa oleva hiili, ja samalla sen ilmakehässä olevan hiilen osuus, jollain järkevällä tasolla.

        Mikä on mielestäsi "järkevä taso"?
        Nykyinen hiilivaje? Vai reilusti lisättynä kukoistava paratiisi?


      • antidenialisti
        Mustamuffe kirjoitti:

        Kiitos, ainoa kommentti, joka edes yrittää vastata aiheeseen!

        Itse kysymys on ilmeisesti vaikea, kun on edelleen vastaamatta, eli että onko fossiilisen hiilen ylös oton lopettaminen ainoa keino pitää nykyisin hiilikierrossa oleva hiili, ja samalla sen ilmakehässä olevan hiilen osuus, jollain järkevällä tasolla.

        Kyllä se on ainoa keino pitää CO2 pitoisuus järkevällä tasolla. Näinpäin se todellisuus on, mutta kun maailma hurahti 1800-luvun harhaoppiin, niin edes oppineet ei sitä ymmärrä.

        1800-luvulla oli CO2 pitoisuus elämän kannalta vaarallisen alhainen 280 ppm, kun raja jossa kasvit alkaa kuihtumaan on 200 ppm. Nyt pitoisuus on vasta 400 ppm ja kasvihuoneissa käytetään pitoisuutta 1200 ppm.

        Se tässä ilmastolla ahdistamisessa niin hirveää onkin, että kaikki onkin aivan päinvastoin kun uskotellaan. Hiilidioksidin lisääntymisellä on positiivinen eikä megatiivinen vaikutus. Kyllä sen nyt ainakin kasvihuoneviljelijät tietää. Tietää sen monet muutkin.

        Tieteen pirstoutuminen on ongelma. Tutkitaan yhä kapeampia osa-alueita. Kukaan ei vedä eri tutkimusten tuloksia yhteen kokonaisuudeksia. Sitten kun joku niin erehtyy tekmään, saa heti denialistin leiman.

        Jotta hiilidioksidin merkityksen ymmärtäisi oikein,täytyy olla faktatietoa todella monelta alalta. Ei yhden alan osaaminen riitä alkuunkaan, varsinkin jos ala on pelkästään teoreettinen.

        Parhaat alat on sellaiset, jotka hyödyntää monien muiden alojen tietoa. Siinä syntyy kunnioitus niitä muita aloja kohtaan, ja tietää, mistä saa tarvittaessa apua, jos ei itse tiedä.

        Tällaisia aloja on mm. lääketiede ja metallipuoli. Molemmat hyödyntää muiden alojen tietoa, ja tekee tiedettä itsekin. Se tiede on vaan sellaisia kertaluontoisia oivalluksia, jotka lääketieteessä päätyy kenties potilaspapereihin ja metalliteollisuudessa tuotteeksi maailmalle.

        Saattaa syntyä prototyyppi firman tarpeisiin, eikä sitä koskaan myydä maailmalle. Usein juuri sellaiset on tarkkaan varjeltuja salaisuuksia. Minä tein yhden sellaisen. Peitin muovikuoren valkoisella teipillä. ettei kukaan näe rakennetta.

        Sitä käytännön tiedettä tehdään hurjan paljon enemmän kuin Helsingin humanistit ja toimittajat ymmärtää. Niinkin yksinkertainen asia kuin tonnin painoisen metallijöötin nostaminen sahalle vaatii tieteentajua.

        Oli hirveän näköistä touhua, kun sahalle tuli töihin nuori heppu, jolla ei ollut mitään tajua tieteellisistä faktoista. Ei se tahtonut edes oppia, mitkä riskit siinä raskaiden rautojen käsittelyssä on. Ei ollut monta kuukautta talossa. Vaarallinen niin itselleen kuin muillekin.

        Humanistit ja varsinkin kouluttamattomat ei tajua, että metallissa oikeasti täytyy tietää tieteestä aika paljon. Ennenkaikkea täytyy olla tieteentaju. Jos ei ole, on vaarallinen itselleen ja muille.
        Kun katsoo Sciense of stupid ohkelmaa, niin siinä esiintyy niitä, joilta puuttuu tieteentaju


      • antidenialisti
        Mustamuffe kirjoitti:

        Kiitos, ainoa kommentti, joka edes yrittää vastata aiheeseen!

        Itse kysymys on ilmeisesti vaikea, kun on edelleen vastaamatta, eli että onko fossiilisen hiilen ylös oton lopettaminen ainoa keino pitää nykyisin hiilikierrossa oleva hiili, ja samalla sen ilmakehässä olevan hiilen osuus, jollain järkevällä tasolla.

        Ymmärsinpä tuon sinun kommenttisi väärin puoliunissani, joten vastaukseni alku meni metsään. Jos CO2 pitosuus halutaa rajoitta nykyiselle tasolleen, ainoa keino on fossiiliste käytön radikaali vähentäminen. Siinä ei vaan ole mitään järkeä, koska luonnolle CO2 on lannoite eika haitta.

        Ilmastoon CO2 lisäyksellä ei ole mitään vaikutusta, koska sen kasvihuonevaikutus on vain 0,04% eikä 26% niinkuin ilmastotede uskoo. Happi ja typpi myös on kasvihuonekaasuja.

        Se järkevä CO2 raja voisi olla 1200-2000 ppm, joten nykyisellään rajoittamiseesn ei ole mitään tarvetta. Fossiiliset loppuu ennenkuin saavotetaan haitallinen raja. Silloinkin siitä kärsii ihmiset eikä luontp. Sen paljonko luonto kestää, voisi testata kasvihuoneessa.

        Miksi elää harhamaailmassa, kun totuus on mahdollista selvittää. Ksvit kasvihuoneeseen ja pullosta CO2 kaasua sinne. Jos pannaan 20 000 ppm, niin ihminen ei voi siellä olla kuin hetken. Kasvit todennäköisesti viihtyisi aivan hyvin.

        Asian voisi testata vaikka Helsingin kasvitieteellisellä puutarhalla. Olisi ainakin virallinen taho tutkimassa.


      • Mustamuffe
        antidenialisti kirjoitti:

        Ymmärsinpä tuon sinun kommenttisi väärin puoliunissani, joten vastaukseni alku meni metsään. Jos CO2 pitosuus halutaa rajoitta nykyiselle tasolleen, ainoa keino on fossiiliste käytön radikaali vähentäminen. Siinä ei vaan ole mitään järkeä, koska luonnolle CO2 on lannoite eika haitta.

        Ilmastoon CO2 lisäyksellä ei ole mitään vaikutusta, koska sen kasvihuonevaikutus on vain 0,04% eikä 26% niinkuin ilmastotede uskoo. Happi ja typpi myös on kasvihuonekaasuja.

        Se järkevä CO2 raja voisi olla 1200-2000 ppm, joten nykyisellään rajoittamiseesn ei ole mitään tarvetta. Fossiiliset loppuu ennenkuin saavotetaan haitallinen raja. Silloinkin siitä kärsii ihmiset eikä luontp. Sen paljonko luonto kestää, voisi testata kasvihuoneessa.

        Miksi elää harhamaailmassa, kun totuus on mahdollista selvittää. Ksvit kasvihuoneeseen ja pullosta CO2 kaasua sinne. Jos pannaan 20 000 ppm, niin ihminen ei voi siellä olla kuin hetken. Kasvit todennäköisesti viihtyisi aivan hyvin.

        Asian voisi testata vaikka Helsingin kasvitieteellisellä puutarhalla. Olisi ainakin virallinen taho tutkimassa.

        > Se järkevä CO2 raja voisi olla 1200-2000 ppm

        Uh, mitä? Varmaan tuohon tottuu, mutta meikäläisen suorituskyky töissä alkaa laskea, kun CO2 saavuttaa noin 1000 ppm. Meillä on mittari joka alkaa piipittää tasolla 1200 ppm, mutta ilmastointiongelman (esim. katko huollon takia) huomaa aistinvaraisesti paljon aikaisemmin. Ja tosiaan, happipitoisuus ei vielä näin vähästä CO2-lisästä laske, vaan kyllä se on nimenomaan se CO2 joka aiheuttaa väsymystä.

        Ja jos joku nyt oikeasti, vastoin vallitsevaa tieteellistä konsensusta, kuvittelee, että CO2 nousu esim. 300->500 ppm (jossa ollaan nyt puolivälissä) olisi jopa täysin irrelevanttia, niin... muuten sanoisin että ihan vapaasti, mutta pidän sellaisia ihmisiä vaarallisina omalle ja lasteni tulevaisuudelle. Tässäkin threadissa on ollut ihan ihmeellisiä kommentteja taas. Jos ruuan tuotanto järkkyy sen verran, että saadaan vaikkapa miljardin ihmisen nälänhätä ja kansainvaellus, niin ei täällä Suomessakaan tule kivaa olemaan. Ruokaa saa kaupasta näin monelle ihmiselle vain, koska globaali tuotantoketju pelaa (sisältäen myös koneiden tuotannon ja kaiken mitä siihen liittyy, polttoaineiden tuotannon ja kaiken mitä siihen liittyy, kuljetuksen ja kuljetusinfran ylläpidon ja kuljetusvälineiden tuotannon ja kaiken mitä siihen liittyy, jne, jne...). Jos se alkaa yskiä, niin kusessa ollaan, jopa Suomessa, vaikka täällä saakin ympäri vuoden ruokaa luonnosta 6 miljoonalle ihmiselle (eiku...).


      • antidenialisti
        Mustamuffe kirjoitti:

        > Se järkevä CO2 raja voisi olla 1200-2000 ppm

        Uh, mitä? Varmaan tuohon tottuu, mutta meikäläisen suorituskyky töissä alkaa laskea, kun CO2 saavuttaa noin 1000 ppm. Meillä on mittari joka alkaa piipittää tasolla 1200 ppm, mutta ilmastointiongelman (esim. katko huollon takia) huomaa aistinvaraisesti paljon aikaisemmin. Ja tosiaan, happipitoisuus ei vielä näin vähästä CO2-lisästä laske, vaan kyllä se on nimenomaan se CO2 joka aiheuttaa väsymystä.

        Ja jos joku nyt oikeasti, vastoin vallitsevaa tieteellistä konsensusta, kuvittelee, että CO2 nousu esim. 300->500 ppm (jossa ollaan nyt puolivälissä) olisi jopa täysin irrelevanttia, niin... muuten sanoisin että ihan vapaasti, mutta pidän sellaisia ihmisiä vaarallisina omalle ja lasteni tulevaisuudelle. Tässäkin threadissa on ollut ihan ihmeellisiä kommentteja taas. Jos ruuan tuotanto järkkyy sen verran, että saadaan vaikkapa miljardin ihmisen nälänhätä ja kansainvaellus, niin ei täällä Suomessakaan tule kivaa olemaan. Ruokaa saa kaupasta näin monelle ihmiselle vain, koska globaali tuotantoketju pelaa (sisältäen myös koneiden tuotannon ja kaiken mitä siihen liittyy, polttoaineiden tuotannon ja kaiken mitä siihen liittyy, kuljetuksen ja kuljetusinfran ylläpidon ja kuljetusvälineiden tuotannon ja kaiken mitä siihen liittyy, jne, jne...). Jos se alkaa yskiä, niin kusessa ollaan, jopa Suomessa, vaikka täällä saakin ympäri vuoden ruokaa luonnosta 6 miljoonalle ihmiselle (eiku...).

        Kovinpa sinä olet ahdistelevainen. Tuo1200 ppm on kasvihuoneissa käytetty raja. Joku oli tänne laittanut, että työturvallisuusraja on 5000 ppm.

        Tuossa minun jutussani oli hysymys kasvien sietokyvyn tutkimisesta. kun siitäkin höpsitään mitä sattuu. Tottakait työpaikoilla pyritään nylkyään pitämään CO2 pitoisuus kohtuullisena. Minun heittoni oli, että mihin pitoisuuteen ihmiskunta pystyy pitkällä aikavälillä sopeutumaan.

        En usko, että CO2 tason nousua pystytään estämään. Se on taloudellinen mahdottomuus ja emme voi määrätä muita valtioita. Nimenomaan sen takia aloin selvittää, mitä todellisuudessa tapahtuu ja mitä tulee tapahtumaan.

        En siis ole mikään luonnonsuojelun vastustaja. Minä vaan etsin totuutta. En halua elää harhamaailmassa. Parempi tietää totuus vaikka se olisi epämiellyttäväkin. Tässä tapauksessa se osoitautui miellyttäväksi.

        Olen niin paljon joutunut kohtaamaan epämiellyttävää todellisuutta, että kyllä minulle miellyttävä kelpaa. Ihmettelen vaan miksi muut mieluummin uskoo uhkakuviin, jotka ei tule toteutumaan. Ennenpitkää se tekee ihmisen sairaaksi.

        Sairastuu ilmastoahdistukseen, jota on jossain muodossa arvioni mukaan jo ainakin miljoonalla Suomalaisella. Sen oireet oli listattu yhteen aloitukseen, mutta muitakin oireita se aiheuttaa.


    • näinmaltaat

      Maailman energian kulutus vuodessa vastaa noin 14 miljardia tonnia öljyä. Yli 80 % energian kulutuksesta on fossiilista, maakaasua, öljyä ja kivihiiltä. Bioenergian ja ydinvoiman merkitys on vähäinen, vesivoima on suurin ei-fossiilinen energialähde.

      Maan käyttö ja fossiiliset aiheuttavat noin 10 miljardin tonnin vuotuise päästön ilmakehään laskettuna puhtaana hiilenä (hiilidiosidina laskettuna kerrottva noin 3:lla). Vesivoimaa ei juuri voida lisätä, muun ei-fossiilisen nergian tuotannon merkittävä lisääminen vie ainakin 20 vuotta. Tekniikan muuttaminen olisi pitänyt aloittaa massiivisella kuuohjelman tapaisella jo 30 vuotta sitten. Siihen ei tietystikään ollut tahtoa ja poliittista kykyä. Olemme siis fossiilisen vankeja.

      Metsien lisääntyneeseen hiilensidontaan ei kannata liikaa luottaa. Kasvien ja maan hengitys kasvaa tunnetusti lämpötilan noustessa, turpeet hajoavat hiilidioksidiksi ja metsäpalot lisääntyvät.

      Kasvusto- ja eläinvyöhykkeet siirtyvät pohjoiseen päin. Samoin kuivat hiekkavyöhykkeet päiväntasaajan sademetsien molemmilla puolilla siirtyvät. Biologinen tuotanto ei välttämättä vähene maapallolla, mutta jotkut valtiot joutuvat pulaan autiomaiden siirtyessä pohjoiseen ja etelään päin sademetsävyöhykkeestä.

      Siis ongelmia tulee joillekin tiheästi asutuille valtioille. Maailma on fossiilisten vanki. Tilanne on kuin saksalaisilla toisen maailman sodan aikana 1943: valtakunta oli mahtava, sotilaat aina jäämerellä, Volgalla ja Afrikassa, mutta millekään ei enää mahdettu mitään. "Antidenialistin" kykyyn ratkaista lisääntyneesen haihduntaan liityvä vesipula, ei pidä luottaa.

      • antialarmisti

        Kovin nuo on pieniä nuo sun lukemat. Etkö uskalla isompia ajatella. Todellisuudessa ihmiskunnan CO2 päästöt lienee lähs 15 000 gigatonnia josta Suomen osuudesta olan nähnyt tai kuullut arvoja 33-55 gigatonnia.

        Voimistunut kasvullisuus nielee siitä kuitenkin suurimman osan. Intia tuottaa 2500 gigatonnia ja kiina muistaakseni 4450 gigatonnia. Koska kaikki elämä kuitenkin pohjautuu yhteyttämisee, niin kyllä sitä sinne uppoaa valtavat määrät.

        Siihen nähden kuinka paljon hiilidioksidia tuotetaan sitä jää todella väkän ilmakehään. Luonto itse tuottaa hiilidioksista noin 98%. Koko ajan siitä uutiosoidaan niinkuin vain ihminen sitä tuottaisi.
        Kaikki uutisointi on hirveän harhaanjohtavaa. Toimittajat ei viitsi tarkistaa tietoja.


      • Hiililoppu
        antialarmisti kirjoitti:

        Kovin nuo on pieniä nuo sun lukemat. Etkö uskalla isompia ajatella. Todellisuudessa ihmiskunnan CO2 päästöt lienee lähs 15 000 gigatonnia josta Suomen osuudesta olan nähnyt tai kuullut arvoja 33-55 gigatonnia.

        Voimistunut kasvullisuus nielee siitä kuitenkin suurimman osan. Intia tuottaa 2500 gigatonnia ja kiina muistaakseni 4450 gigatonnia. Koska kaikki elämä kuitenkin pohjautuu yhteyttämisee, niin kyllä sitä sinne uppoaa valtavat määrät.

        Siihen nähden kuinka paljon hiilidioksidia tuotetaan sitä jää todella väkän ilmakehään. Luonto itse tuottaa hiilidioksista noin 98%. Koko ajan siitä uutiosoidaan niinkuin vain ihminen sitä tuottaisi.
        Kaikki uutisointi on hirveän harhaanjohtavaa. Toimittajat ei viitsi tarkistaa tietoja.

        Koko maapallon kivihiilivarannot noin 1000 giga tonnia. Onko jo poltettu loppuun?


      • antialarmisti
        Hiililoppu kirjoitti:

        Koko maapallon kivihiilivarannot noin 1000 giga tonnia. Onko jo poltettu loppuun?

        Ei tuo sinun lukusi voi pitää likimainkaan paikkaansa. Kun suomen päästöt tiedetään niin väestömäärään suheutettuna näille palstoille laitetut Intian ja Kiinan päästöt lieneen likimain oikeat. Pitäisi oikein kaivaa jostakin viralliset tiedot kuinka paljon suomessa kulutetaan fossiilisia.Jos sen kestoo kolmella saa suurinpiirtei CO2 päästöjen määrän fossiilisten osalta.


      • antialarmisti
        antialarmisti kirjoitti:

        Ei tuo sinun lukusi voi pitää likimainkaan paikkaansa. Kun suomen päästöt tiedetään niin väestömäärään suheutettuna näille palstoille laitetut Intian ja Kiinan päästöt lieneen likimain oikeat. Pitäisi oikein kaivaa jostakin viralliset tiedot kuinka paljon suomessa kulutetaan fossiilisia.Jos sen kestoo kolmella saa suurinpiirtei CO2 päästöjen määrän fossiilisten osalta.

        Minäkin aloin epäillä noita lukuja. Ei pitäisi luottaa toisen käden tietoon, vaan olisi syytä aina tarkistaa. Tilastokeskuksen mukaan suomen CO2 päästöt oli vuonna 2016 noin 43 miljoonaa tonnia eikä gigatonnia. Siten myös Intian Ja Kiinan päästöt on miljoonia tonneja eikä gigatonneja.

        Maailman päästöt olisi siis 15 000 miljoonaa tonnia elikkä 15 gigatonnia. Mikäli minun näkemä arvio siitä paljonko hiiltä on sitotuneena fossiilisiin pitää paikkansa, niin ei ne kyllä aivan heti lopu. Se hiiliarvio oli 20 000 gigatonnia, Se olisi likimain 20 000 000 kuutiokolometriä tavaraa.

        Ei tunnu ollenkaa suurelta luvulta kun ottaa huomioon että maapallon pinta-ala on yli 500 000 000 neliökilometriä. Eri asia sittenn on paljonka siitä pystytään hyödystämään.

        Jos vaikka 5000 gigatonnia pystytäisiin hyödyntämään sitä riittäisi noin 1000 vuodeksi nykytahdilla. Joskus ne siis loppuu kuitemkin. Se täytyy muistaa


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      55
      1796
    2. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      43
      1583
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      49
      1539
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      4
      1485
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      5
      1468
    6. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      5
      1384
    7. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      7
      1298
    8. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      10
      1260
    9. Revi siitä ja revi siitä

      Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla
      Varkaus
      3
      1132
    10. Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä

      Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni
      Hämeenlinna
      3
      1113
    Aihe