Tontin ostaminen ystävien kanssa, hallinnanjakosopimus, rakentaminen

Supercalifraghanpihalla

Olemme ystävieni kanssa miettineet pienen, ehkä kolmen perhekunnan yhteisön perustamista yhteisomisteiselle tontille. Haluaisimme omat talot jokaiselle, sekä yhteistiloja.

Olisin itse taloudellisesti kykenevä ostamaan tontin ennen ystäviäni. Jos tontti on minun omistuksessani, voivatko ystäväni lunastaa itselleen osuuden tontista maksamalla minulle kuukausierissä, vuokran tavoin?

Millainen rakennuskaavan on oltava, jotta voimme rakentaa sinne kuten yllä selitin? Voiko rakennuskaavaan hakea muutosta? Miten, ja paljon se maksaa? Entä jos ostan tontin jolla on jo rakennuksia?

Haluaisimme tietysti rakentaa mahdollisimman halvalla, ekologisesti ja kestävästi. Onko kellään antaa ideoita tai osaako joku ohjata esimerkiksi nettisivuille, joissa kerrottaisiin, minkälaisia ekotalokyhäelmiä Suomessa on ylipäätään luvallista rakentaa?

Asia on alkanut siis vasta etenemään haaveilusta suunnitteluvaiheeseen ja toteutuksen aikahaarukka on 5-10 vuotta, eli mitään hätiköityjä ratkaisuja ei olla tekemässä :)

Osaako kukaan neuvoa, miten asiassa kannattaisi edetä?

23

240

Vastaukset

  • Miksi joku haluaa rakentaa halvalla? Mitä on tapahtunut kun ei enää haluta rakentaa hyvää ja sellaista missä on kiva asua ja elää? Turvallinen, pitkäikäinen ja viihtyisä talo ei koskaan ole halpa, mutta hyvä investointi kyllä.

    • Tämä on tietysti totta, haaveillaan tietysti taloista, joissa voi itse asua vanhaksi ja lapset sitten sen jälkeen, vaikka mökkimielessä jos eivät muuten halua. Eihän halvalla sellaista saa :D Halvalla rakentamisella tarkoitin lähinnä sitä, ettemme tarvitse luksusta, teemme mielellämme itse minkä osaamme ja ehdimme, emmekä kaihda eksoottisiakaan asumismuotoja.


    • Paikka ratkaisee paljon. Jos olette rakentamassa kaupunkiin, homma voi olla hankala. Syrjäkylällä, johon kunta haluaa lisää asukkaita, kaikki järjestyy helposti, ja tonttikaan ei paljon maksa.


    • Haaveissa on asua maaseudun rauhassa, kuitenkin lähellä moottoritien liittymää :)


    • Ainakin täällä päin vesi- ja viemäriliittymät maksavat vähintään 15 000 €/pirtti, maaseudun rauhassa.


    • Kiitos vastauksestasi!

      Tuleekohan tuo hinta per talo, vaikka ne olisivat lähekkäin? Tai tuleeko myöhemmin muuttaville liittymät edullisemmiksi, kun ne on jo vedetty tontille?


    • Se on ollut niin kallista lystiä, että tuo on hinta jokaiselle. Jos talonne on hankalassa paikassa, vaikkapa runkolinjaan nähden maantien toisella puolella, hintaa tulee lisää. Osuuskunta on rahaton, ja muilla ei voida enää lisämaksuja maksattaa.


    • Vesiosuuskuntien kanssa on huonoa monessa paikassa. Kotikaupunkini vesilaitoksen pitäisi lunastaa itselleen kuntaliitoksesta tulleiden alueiden velkaiset vesiosuukunnat. Se ei kuitenkaan onnistu, koska vesilaitos saisi rahaa lunastuksiin vain vesimaksuja korottamalla, ja sitä ei voi tehdä. Näin kerrottiin lehdessä.


  • Kokemusperäisesti sanoisin, että ajatus on erittäin TYPERÄ.

    Ystävien kanssa ei tehdä businesta. Liiketoiet ja ystävyys ovat eri asioita ja viust erillään pidettäviä.

    Kaikke yhteistä pitää välttää kuin ruttoa. Jos on paritalo, niin ei yhtistä lämmitystä, jos sen voi välttää. Toinen kuitenkin kärvistelee lähes pakkasen puolella ja toinen haluaa katsella salkkareita bikiineissä. Riita on 100 % varma.

    Rakennusoikeus riippuu esimerkiksi kaavasta. Kaavan ulkopuolella maata pitää olla todella paljon jo yhtä rakennuspaikkaa varten. Ostat tonti, jolla on riittävä rakennusoikeus kerroineliöitä ja talojen lukumäärää ajatellen.

    Maat voi vuokrata, vaan ei ole fikusa vuokrata omasta piapiiristä tai ystäville. Lapsille vuokraaminenkin on huono juttu, vaikka aika moni meistä on niin tehnyt.

    On kieliopivirhe laittaa sanat "rakentaminen" ja "halpa" samaan virkkeeseen. Rakentaminen maksaa joko paljon rahaa tai terveyden.

    Pääkaupunkiseudulla talo maksaa puoli miljoonaa, muualla vähemmän. Halpaa uudisrakennusta ei ole. Oman työn osuuden voi vähentää, mikäliehtii ja ennen kaikkea osaa.

    Ekologisuus tarkoittaa sellaista, missä hiiret yms viihtyvät. Itse suosin betonia ja terästä. Rotta menee betoniinkin muttei ehjin hampain.

    Kun et alaa tunne, niin osta pakettitalo. Katsele halvimmasta päästä niitä rutosalaisia Ä:llä alkavia. Jos ei iske makuhermoon, niin katsele sitten suomalaisia.

    Jos haikailet metsään, niin kysy ensin tarjous sähköistä ja ehkä myös muusta kunnallistekniikasta. Hinta voi tulla yllärinä. Viimeksi kysyttäessä avolinja siirto maahan olisi kustantanut 10.000, per 100 m, jos olisin itse kaivurilla kaivanut ja peittänyt. Ilmajohto on halvempi, mutta nykyään haluavat kaapelinsa maan alle - kovaan hintaan.

    Rakentaminen vastaa sitä, että menet torille, avaat lompsasi ja jätä sinne. Pankkitilillä käy sellainen imuri, minkä jälkeen tilit ovat todella puhtaat - pitkään.

    • Sinullahan kallis paikka on. Telkussa kertoivat että kuitukaapelin veto maksaa 10 €/metri, eikä sitä tarvitse itse tehdä. Kysy kuitukaapelia ja laita sähkökaapeli samaan ojaan!


    • Kiitos kattavasta viestistä!

      Olimme itseasiassa miettineet omaa kaivoa, vedettömiä vessoja ja omaa harmaan veden puhdistamoa, lähinnä ekologisista syistä. en tiedä lainkaan, toisiko se rahallisia säästöjä.

      Olisikohan hakelämmitys hyvä ratkaisu kolmen kodin lämmöntuottajaksi? Osaako joku ottaa kantaa?

      Sähkön tuottaminen itse on kinkkisempi juttu pimeässä pohjolassa, vaikka aurinkopaneelit kehittyvätkin kovaa vauhtia. Hyvä pointti yrittää saada etukäteen selvyyttä, kuinka paljon siitä ilosta saa maksaa. Ja netti on tärkeä huomio myös,jos aikoo työskennellä kotoa käsin.

      Miten paljon noiden valmistalojen laatuun mahtaa voida luottaa nykypäivänä?


  • parissa vuodessa välillänne on sotatila, unohda koko homma.

  • Mikä on ekotalo? Onko se sellainen mihin ei tule vettä sisään, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ja seinät on massiivipuuta? meillä päin sitä kutsutaan kesämökiksi... Unohtakaa nyt jo jumankauta ekopuhe ja pientalorakentaminen samasta lauseesta. Se on sitä vihervassari hömppää millä ei ole mitään tekemistä järjen tai rakentamisen kanssa.

  • Siksihän mä täällä kyselenkin, kun en tiedä, mikä olisi kestävin tapa rakentaa talo. Siis materiaaleiltaan vähän ympäristöä kuormittava, sukupolvelta toiselle siirtyvä, hengittävä ja asumiskustannuksiltaan edullinen.

    En ajatellut asua maakuopassa närepedillä ja kantaa vettä käsin kymmenen kilometrin päästä kävellen molenpiin suuntiin joka päivä. Mutta en myöskään halua asua betonikuutiossa ja lämmittää taloa pandanpoikasilla. Haluan puhdasta, juoksevaa vettä sisälle, jopa lämmitettynä halutessani, mutta minulla ei ole tarvetta juoda sitä pöntöstä, joten sinne en sitä tarvitse.

    Mitä riitelyyn tulee, me ei olla riidelty kahdenkymmenen vuoden aikana vaikka me ollaan käyty läpi paljon tontin omistamista ja väljää naapuruutta intiimimpiä asioita. Me ei ajateltu aloittaa nyt.

    Olisiko nyt jollain nokkelia hippikommentteja rakentavampia kommentteja?

    Mitä esimerkiksi talon hirsirunko maksaisi, jos tontilta sattuisi löytymään tarkoituksenmukaista puuta?

  • Eihän tuo hirsirunko mitään maksa jos kerran puutkin on omasta takaa. Kaadatte puut itse, kuoritte ja kuivaatte ne siinä tontilla. Kenttäsahalla laudoiksi osa ja loppuihin salvokset nurkkiin. 5-10 vuoden päästä teillä on siinä egolokinen runko tai pari tontilla nököttämässä. Biltemasta saa pleksilasia halvalla... siitä ikkunat. Vesikaton voip tehdä purkupellistä kun limittää tarpeeksi tulee hyvä. Kun ite tekee tietää mitä saa... Nuin joo. Tuota perustukset kannattaa tehdä betoniporsaista. Niitä löytyy kaupunkialueilta kun aamun pikkutunneilla itse noutaa. Nostamiseen tarvitaan 6-8 miestä, mutta eiköhän niitä siitä kommuunistanne löydy.

  • Yksi mahdollisuus olisi sellainen Porotherm talo. Ei tarvita muita lämmöneristyksiä kuin massiivinen Porotherm kuori, ei höyrysulkuja eikä villoja. Tiilet tehdään savesta ja niitä on käytetty satoja vuosia rakentamiseen. Jos haluat ekologisen ja kestävän talon, harkitsisin tuota vaihtoehtoa vakavasti.

    • tuo poroterm on kallis ja haastava vitsi


    • En itse tunne Porothem tuotatta tarkemmin mutta ilmeisesti kommentoija tuntee joten täsmennätkö ystävällisesti miksi se olisi vitsi? Tiiliä on kyllä käytetty talonrakennuksessa useita satoja vuosia joten sen käyttäytyminen tunnetaan paremmin kuin useimpien muiden rakennusmateriaalien.


    • Itsekin_rakentanut kirjoitti:

      En itse tunne Porothem tuotatta tarkemmin mutta ilmeisesti kommentoija tuntee joten täsmennätkö ystävällisesti miksi se olisi vitsi? Tiiliä on kyllä käytetty talonrakennuksessa useita satoja vuosia joten sen käyttäytyminen tunnetaan paremmin kuin useimpien muiden rakennusmateriaalien.

      a. noi harkot on julmetun kalliita kun ne pitää roudata keskieuroopasta
      b. harkkoja on haastava työstää, lohkeilevat helposti
      c. pinta ei ole tasainen ja mittatarkkuus muutenkin vähän sinne päin = kallis pinnoittaa
      d. rakenneliitokset vaikeita
      e. u-arvokaan ei ole kovin hyvä

      .. vieläkö tarvitset perusteita


    • Hyvä, kiitos täsmennyksestä. Myönnetään etten tiedä Porothermin hintoja, toisaalta ainakin itse olisin valmis hyväksymään sille hieman isomman neliöhinnan kuin muille seinämateriaaleille koska tuossahan jää pois kaikenmaailman tuulensuojalevyt, SPU:t, höyrysulkumuovit, eristevillat,.. Ja kun seinämateriaali on yksimateriaalinen, se on luultavasti varmatoimisempi kosteusteknisessä mielessä kuin muut rakenteet. Itseasiassa vanhojen kaupunkien vanhat kivitalotkin ovat paksuja, yksimateriaalisia seiniä.

      Ei minulla ole vastausta siihen onko tuo Porotherm hyvä. Toin sen esiin yhtenä vaihtoehtoja ja siinä se.


  • Ei mikään talo oikeasti hengitä.

    PuuCee ei ole kiva ja kuivat sisävessat haisevat - sanoo sitä kuka vaan mitä vaan - niin haisee.

    Pitkäikäisyys tarkottaisi tulivuorituhkalla eristettyjä tiiliä - eivät mene miksikään mutamaan sataan vuoteen. Tuee tosin paksu seinä. Jätepaperi painuu, samoin villat. Maan vetovoimalle ei voi mitään.

    Porakaivo maksaa porauksen osalta noin 3000, pumppu ja putket 2000. Jätevesien käsittelylaitos 8.000 + kaivuutyöt arvattavasti 10.000 + putkityöt 30.000 per huusholli, sähköt 17.000, aurinkopaneelit 12.000, maalämpöpumppu 10.000, lattialämmitys 5000 per huusholli, ilmanvaihto 5.000, jne jne. Talotekniikka on pakkopullaa, joka maksaa ja paljon. 1/3 rakennuskustannuksista tulee talotekniikasta. Sitä ilman ei saa rakennuslupaa.

    Bilteman pleksi maksaa enemmän kuin karkaistu lasi. Ainakin minulle. Käytän paljon lasia. 4 mm lasia saa kaupasta ja itsekin voi lasia leikata. Ikkunoitakin olen tehnyt, mutten sitä suosittele. Jos tekee itse, niin on syytä hallita joko alumiinin tai haponkestävän käsittely. Varsinkin jälkimmäinen on jatkuvaa hiontaa ja hapolla peittausta. Alumiinissa taas hitsaus on hankalaa, kun tavara sulaa alta. Puuta ei kannata ulko-osiin laittaa - kestää vain 10 vuotta ja vaatii sen jälkeen huoltoa.

    Pakettitalot ovat halpaa rimaa ja kipsilevyä. Kyllä niissä asuu ja kestävät ne yleensä normin mukaiset 50 vuotta.

    Hirsitalon rakentaminen omista materiaaleista ei ole aloittelijan homma. Talojen rakentaminen on joukko useita ammatteja. Jos niitä lähtee nollasta opiskelemaan, syntyy sekundaa ja aikaa kuluu.

    Hirsirunko maksaa itse omista puista tehtynä pari moottorisahaa, 95 oktaanista useampi litra ja hieman vähemmän erilaisia öljyjä, kamalan määrän teriä ja pari viilaa. Lisäksi tarvitaan kierretankoa ja eristeitä. Suotavaa olisi, että ymmärtäisi puun kuivumisesta ja sen huomioon ottamisesta enemmän kuin alkeet. Hirsitalo nimittäin kutistuu ajan kanssa.

    Jos ei tiedä mitä tekee, niin talo maksaa helposti hengen. Rakentaminen on onnettomuusaltis ala. Katolta ei ehdi eläessään pudota ehkä kuin kerran.

  • Olkieristeinen ja puurakenteinen talo lienee ekologisinta mikä Suomessa toimii. Tuossa firma joka suunnittelee ja rakentaa noita: http://naturalbuilding.fi/

    Putkitöiden kustannuksiin voi vaikuttaa alentavasti, jos keskittää kaikki vesipisteet pienelle alueelle mutta kuitenkin siten, että asennukset saa tehtyä ergonomisesti. Ilmanvaihdonkin voi suunnitella siten, ettei putkia ja venttiileitä tarvita tuhottomasti. Tuo ei tosin onnistu pakettitalojen kohdalla ja vaatii toki luovaa ajattelua ja osaamista.

  • Mielestäni aloittajan lähtökohta on väärä, kun talon pitää kestää ns. maailman tappiin. Naapurissani on entinen ökytalo, josta perilliset eivät välittäneet. Pellot ja metsät myytiin. Pihapiiri rakennuksineen myytiin halvalla eräälle suuria kuvitelleelle, joka aikoi siirtää talon hirsirungon muualle. Hän valmisteli pihankin suuria koneita varten, eli kaatoi lähes kaikki puut pois. Talosta hän purki ulkovuorin ja elintasosiiven. Siihen projekti on jäänytkin, ja huonosti kaupaksi menevä kohde taitaa mädätä hiljalleen tuohon.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.