Miten suuri kenno tarvitaan revontulien valokuvaamisessa? Riittääkö jokin kennokoko ja valovoima myös videoimiseen, kun revontulien liike saattaa olla erittäin nopeaa, sekunnissa kymmenen astetta tai enemmän?
Revontulet: mikä kenno?
Tsuumikosh
131519
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Täydellä kennolla riittää f4 jos ei ihan leipälaji ole koska herkkyyttä voi aika huoletta nostaa. 2.8 suositeltava jos kuvaa usein ja paljon yömaisemaa, eikä valovoimasemmasta tietenkään haittaa ole. Aps-c ehkä vaatii 2.8? Mft ei ehkä paras vaihtoehto yömaisemiin, vaikka onnistuu varmaan silläkin. Jos eivät kovin nopeita ole niin kokeile timelapsea, voi tulla aika näyttävää kuvaa. Jossain luki että lightroomin sumuisuudenpoistotyökalu tekee revontulista entistä näyttävämpiä. Tämä koskee valokuvausta mutta voi päteä videoihinkin.
Ps. Paras aika tosin alkaa olla ohi koska lumi voimistaa valosaastetta ja kirkkaina talviöinä tuppaa olemaan enempi pakkasta joka taasen vaikuttaa akkuihin.
Kennon koolla ei ole sinänsä merkitystä vaan pikseleiden fyysisellä koolla. Jos pikselit ovat hirveän pieniä, tulee kohinaa. Jos APS-kenno pilkotaan 22 miljoonaan pikseliin, pikselit ovat pienempiä ja siksi huonompia kuin jos niitä olisi vain 14 miljoonaa. Nyt kun valmistajat kilpailevat isoilla pikselimäärillä, täydenkin kennon kameroiden laatu on huonontunut varsinkin pimeä- ja hämäräkuvauksessa. Siksi uusinta mallia parempi valinta on muutaman vuoden vanha runko, jossa on vähemmän pikseleitä, esimerkiksi mielummin Canon 5D mk3 kuin mk4. Poikkeuksena on Sony A7s, jossa on yökuvasta varten isommat pikselit eli niitä on vähemmän. APS-kenno on ihan ok, jos siinä on jotain 10-14 Mpix.
Kirjoitin muuten tällaisen artikkelin, joka sivuaa aihetta: https://www.harrasta.net/valokuvaa-taivaan-ilmioita/
Käsittääkseni voit laittaa resoluution pienemmäksi kamerasta, jolloin yhteen pikseliin yhdistyy suuremman alueen keräämä valo kennossa. Esim. resoluutio puoleen - pikseli koostuu 4 sensorin keräämästä valosta. En tiedä, miten skaalaa, jos ei mene tasan. Tai voit yhdistää jälkikäteen matalempiresoluutioiseksi kuvaksi.
Mitä jos joku yrittää pakkasenkestävällä pokkarilla, kenno 1/2,3 tuumaa? Sittenkö onnistuu, jos resoluutio lasketaan erittäin pieneksi?
Ei taas tätä roskaa. Pikselikoolla ei ole merkitystä, kennokoolla on.
Pikselikoolla on paljonkin merkitystä, mutta sen vaikutuksen arvioiminen on vähän hankalaa, koska eri kokoisten vertailtavien kennojen pitää muutenkin olla samaa sukupolvea. Ei ole järkevää verrata esimerkiksi kolme vuotta vanhaa ja tämän päivän kennoa. Merkityksen näkee silloin tällöin myös tuotteissa, kun uutta versiota haukutaan vanhaa huonommaksi testeissä.
Kun kuvaa skaalataan, niin pienet pikselit yhdistyvät ja kohina pienenee.
Minulla on ollut käsitys, että millään kameralla ei pysty kuvaamaan revontulia useiden kuvien vauhdilla per sekunti - ei edes kinokokoa isommalla. Mutta tällä espanjankielisellä sivustolla väitetään, että Sonyn A7s-kameralla pystyy kuvaamaan revontulista jopa videokuvaa.
https://www.elblogdefinlandia.com/2016/09/como-fotografiar-la-aurora-boreal-y2/
Muitakin espanjakielisiä sivuja:
https://duckduckgo.com/?q=sensor fotografiar aurora&t=ffab&ia=web
Englanniksi aiheesta:
https://duckduckgo.com/?q=sensor photograph aurora&t=ffab&ia=web
En ole kuvannut revontulia. Mutta tästä sainkin alustavan kimmokkeen. Epäilen kuitenkin ettei taitoni riitä niiden kuvaamiseen. Sama koskee tähtitaivasta. Sekin olisi kiinnistavaa mutta haastavaa. Kiitos linkeistä.
Niin, kiitoksia keskustelijoille linkeistä ja A7s-kameran mainitsemisesta. Aiemmin on yritetty yksinkertaistaa, hahmottaa, miten kameroiden valonherkkyyttä voi suunnilleen arvioida, kennokoon perusteella päätellen:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15247037/iso-kestavyys
Poikkeuksena A7s. Valonherkkyys on ollut niin suuri, että on voitu käyttää ISO-lukemana yli 400 000.
https://www.youtube.com/results?search_query=a7s astro
Netistä saattaa löytyä tarkempia taulukoita, testituloksia, mikä ISO-kestävyys kullakin kameralla on suunnilleen.
https://duckduckgo.com/?q=iso noise sensitivity chart astrophotography&t=ffab&ia=web
Oma käsitykseni on, että valonherkkyys riippuu sekä kennokoosta, että pikselikoosta. Mutta vanha A7s saattaa olla herkempi kuin jokin uudempi kamera. Tosin hintaakin on ollut. Taivaan kuvaamisesta pystyisi tekemään välineurheilua. Mutta olipa väline mikä hyvänsä, ehkä olennaisia seuraavat kuitenkin:
- jalusta
- tarkennuksen saaminen äärettömään tai taivaalle asti
- valotusarvojen käsisäätö, että voi kokeilla esim. 8 sekuntia, aukko 4, ja ISO muutamia tuhansia
- yleensä RAW-kuvissa loivempi kontrasti kuin JPG:ssä.
Pakkasesta olen eri mieltä. Jos on näköalaa ikkunasta pohjoiseen päin, ehkä voi kokeilla pystyttää jalustan sisälle ja kuvata ikkunan läpi, pimeästä huoneesta?
" Riittääkö jokin kennokoko ja valovoima myös videoimiseen, kun revontulien liike saattaa olla erittäin nopeaa, sekunnissa kymmenen astetta tai enemmän?"
Tämä onkin haaste.
Uskon.
Pitkillä valotusajoilla saa kyllä hienoja, tai ainaakin kohtuullisia stillkuvia, mutta video saattaa jäädä toiveeksi.
En ole asiasta lainkaan ennen kuullut, että kerrohan kokemuksia, kun saat niitä videoita.
Pikkasen kun viitsii etsiä niin löytyy videoita.
https://petapixel.com/2014/10/21/video-aurora-borealis-real-time-shot-sony-a7s-iso-25600-noise-reduction/
https://www.youtube.com/watch?v=_037xabLLAI
https://www.youtube.com/watch?v=wKdSMOwHuE8
Sanoisin FF kenno ja siihen valovoimainen hyvin piirtävä lasi, esim. https://www.juzaphoto.com/recensione.php?l=en&t=sigma_14_f1-8art#fotoesempio
Alta löytyy myös kuvia.
Rungoksi edullinen Canon 6D, joka kestää mukavasti nostaa herkkyyttä.