Sano se kukkasin!

Voi että söpöä! Sen kun vaan menet ja lausut! Öhöm... miksi ne kukat pilkkahintaan? Eikö voisi vähän panostaa, jos olet niin onnellisessa asemassa että kiinnostava nainen näköpiirissä...

Jos sanat kukkasineen, tai runo ei liikauttaisi kohdettaan, jäähän Palstavaarille runo seuraavaa ihastusta varten.

Ovatkohan ne Reilun Kaupan ruusuja?
Proosallinen Makriina kummailee, miten ne ruusut voivat olla niin edullisia kuluttajillekin, kun hintaan sisältyy palkat ja muut kasvatuskustannukset ja kuljetus maailman ääristä meidän ostarin kauppaan.
Jääkö kasvihuoneen työntekijälle mitään?

Niin nätti otsikko on tuo, että vähistä aloituksista valitsin sen. Jokohan on Palstavaari rohkaistunut ilahduttamaan palvonnan kohdettaan, ja kertoneeko hän sitä meille. 😊 Soisi Palstavaarin kohtaamisten olevan lämpimiä ja kauniita.
Kyseleminen ei tosin ollut syy, miksi tähän kirjoitan, vaan oikeastaan ilo lähipiirin kutsusta luokseen viikolla, he, jotka aina on käyneet luonani joulun alla kymmenet vuodet, hakevatkin minut nyt valmiiseen pöytään !
Onhan se ilo, piti vain kiittää joulukortista, mutta näin niitä pieniä ilonaiheita syntyy,...
On niin paljon ilon ja kiitollisuuden aiheita elämässä, ja vaikka ei aina kurkoita 100 % onnistumisiin, voi itse antaa toisille aihetta lauluun!

Kiitos kiinnostuksesta. Myönteisestä huomiosta ja kritiikistäkin. Jos kauniit ruusut ovat kauniita, se ei haitanne. Ele ja syy ojentaa ruusuja, on aina ystävällinen ja kaunis.