antaessaan tiedon vakavasta sairaudesta?
onko kokemusta tällaisesta tilanteesta?
onko kokemusta tällaisesta tilanteesta?
lohduttaako lääkäri potilasta
eeewrrrwwg
14118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lapsille kyllä.
Vanhuksillehan asia on se ja sama.
Hiljaisuus ehkä jopa helpotus.
Sitä voidaan ajatella jopa niin, että oikein törkeä-sanainen lääkäri suorittaa lausunnollaan toivotun Euthanasian.
H.
On kokemusta. Olin auton ratissa kun soitti koepalavastauksesta. Pyysi ajamaan johonkin ja pysäköimään, arvasinhan jo siitä asian. Asiallisen rauhalisesti kertoi tuloksesta ja antoi aikaa mahdollisille kysymyksille. Siinä hetekssä oli läsnä.
Kyllä kaikkien viranomais tahojen olisi syytä palkata lohdutusvastaava,
joka virkamiehen/naisen puolesta loihee lausumaan lohdukkeet.
Viranomaisilla kuuluu olla vain virkailme ja virkavastuu - ja virallinen ilmoitusvelvollisuus.
Juuri siksi, että "lääkäri on lääkäri" ja joutuu kertomaan ihmisille vakavan uutisen heidän terveydestään, hänen tulee osata, pystyä ja kyetä pitkän koulutuksensa ja ison liksansa takia perustavaa laatua olevat inhimilliset tavat.
Ei turhaa lepertelyä.
Sormi anukseen: Täällähän on syöpä!
Tähystys: Tämä näyttää pahanlaatuiselta.
Turha selittely olisi vain pahentanut asiaa.
Muutama puukotus ja olen edelleenkin seurannassa mutta, kuten havaitsette, täysipainoisena hengissä.
Koepala oli otettu lääkäri soitti aaton aattona ( joulu) välipäivänä leikataan, hyvin kai meni 20 vuotta sitten.
Vaimollani oli vakava syöpä oli leikattu vuosi siitä olimme sairaalassa, lääkäri halusi puhua kanssani menimme käytävälle hän sanoi ei ihmistä voi pitää hengissä kuinka kauan tahansa. Hän oli koti hoidossa välillä otti vasta lääkettä sairalassa 3 tuntia. En sanonut lääkärille mitään (ruotsalainen). Kiitos ulkomaalaisen lääkärin hän sai hoitoa ja asui kotona. Kuulin että on olemassa ravintoa pienissä pakkauksissa josta voi imeä ja niitä tilasin , niiden avulla hän eli 1,5 vuotta tästä lääkärin sanomasta.
Hän käveli ja hoiti itseään minun piti kuitenkin hoitaa tämä toinen ulostus aukko, tämä oli ympäri vuorokautista hoitoa jonka tein ilman mitään yhteiskunnan apua.
Muistan viimeisen matkan mikään ei pysynyt sisällä autossa hänellä oli ämpäri jalkojen välissä oksensi vihreää välillä, kun tulimme osastolle (hän käveli) sairaanhoitaja sanoi ei tänne voi tulla, sanoi haluatte lähteä oikeuteen... sanoi lääkärin nimen ja niin hän sai sen vanhan paikan jossa hän kuoli minun kättä pitäen. Tämä kuoleman tulo otti noin 3 tuntia siis tiedän kaikki vaiheet. Kuoli 2007 toukokuun alussa. Sairalassa olo 5 päivää josta 2 päivää erityisellä syöpäosastolla jossa hän voi erityisen hyvin.
Ei todellakaan lohduta. Faktat pöytään ja hempeilyt hemmettiin. Oletan, että lekurit eivät saa sellaiseen ihmisen kohtaamiseen edes minkään laista koulutustakaan. Ja monet, tai melkein kaikki, eivät osaa sitä luonnostaan eikä varsinkaan, jos lääkäriksi lähdetään vain liksan takia.
Totuus, vaikka se olisi karmeakin, on paljon parempi kuin epätietoisuus. Lääkäreiltä odotan vain ja ainoastaan rehellistä tietoa siitä mitä löydökset ovat ja myös arviota siitä mitä jatkossa on odotettavissa. Ylenmääräinen 'lohduttelu' on ihan turhaa, mutta myötätuntoistaa sanaa toki jokainen kaipaa, jos löydökset ovat pahansorttisia. Kohdalle on sattunut vain hyviä lääkäreitä ja hoitureita. Ja pieni positiivinen kannustus on myös paikallaan - potilaan tilanteesta riippuen.
Jokainenhan osaa nykyisin jo oireiden perusteella yms. selata nettiä ja päätellä mistä on kysymys. Viimeksi lähipiirissä tuli esiin parkinsonin taudin epäily. Eri tutkimusten välit oli pitkiä, mutta tulokseksi alkaa pikkuhiljaa varmistua juuri tuo mitä oli epäilty. Herra Parkinson. No, pahempiakin diagnooseja on saatu... Elämä jatkuu.
Vitsailet vissiin: " ... selata nettiä ja päätellä mistä on kysymys. ... ". Jos näin on, niin miksi ihmiset olivat niiin hirrrveän tuohtuneita valelääkärikohusta?
Faktatietoa löytyy tietyiltä luotettavilta nettisivuilta mm. juuri Parkinsonin taudin oireista. Kaikkihan sen tietää koulukkaista mummoihin. Mutta onhan asianmukaiset kokeet sekä lopullinen diagnoosi tietysti tehtävä lääkärin toimesta. Sellaisen Oikean, valelääkäreitä en ole tavannut.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tietoisia siitä, mikä on "tietty luotettava nettisivu". Sivuja ja tietoja on niiin hirrrveän paljon, että täytyy olla todella viisas, valveutunut ja tietoinen jutuista, jotta osuu oikeaan osoitteeseen ja saa oikeaa tietoa.
Eikä pelkkä tiedon muru sinällään juurikaan auta mitään, tulkinta ja käyttötarkoitus ja / tai -ohjeet jäävät saamatta nettisivulta. Siksi kokenut hoitohenkilöstö on paree tiedon lähde kuin netti, joka tarjoaa enemmän ihmeitä, joihin on varsin vaarallista uskoa.
Lääkärit vaikenevat. Netti valehtelee tai on ainakin liian pessimistinen.
Kun vaimoni harvinainen, teoriassakin parantamaton verisyöpä todettiin hän oli 52 vuotinen.
Aloitettiin sytostattaati hoito. Kun kaikki asiat olivat sekaisin, niin halusimme jonkin tason arvausta jäljellä olevasta elinajasta.
Emme saaneet vähäisintäkään vihjettä edes suuruusluokasta. Ainoa tieto oli se, että oireiden pahentuessa siihen tasoon, ettei lääkitys enää tehoa niin kyse on muutamasta kuukaudesta.
Etsin netistä tietojan samasta syövästä. Elinikäennusteeksi netin jenkkilähde antoi 3 - 12 vuotta taudin toteamisesta. Aika riippuu toteamishetkekellä henkilön iästä ja kunnosta.
Nyt vaimoni täyttää pian 71v. Sytostaatteja on jouduttu lisäämään mutta kukaan ulkopuolinen ei pystyisi arvaamaan vaimoani millään tavalla sairaaksi.
Olemme kiitollisia lisäajasta!
Käymme säännöllisesti 4:n viikon välein labrakokeissa joiden tulokset yksi ja sama verisyöpiin erikoistunut lekuri analysoi ja antaa palautteen sekä tarvittaessa ohjeet lääkityksen muutokselle.
Neurologi joka kertoi diagnoosini sanoi ettet sinä tähän kuole, oikeassa oli 43v jo mennyt. Hän itse väitteli Parkonson´in taudista ja on ollut kuolleena jo toistakymmentä vuotta.
Myös lääkärit ovat ihmisä ja sairastavat, työ on henkisesti raskasta ja silti tiedän useita hyvin empatiankykyisiä lääkäreitä jotka pelkälllä läsnäololla rauhoittavat kuormittavan tilanteen.
Tukihenkilöt ovat hyvä apu jota suosittelen -netissä ryhmiä myös soittaa voi ym ym
Minustakin lääkärin tehtävä on kertoa faktatietoa, toki inhimillisesti.
Kun aikanaan kerroin perhelääkärillemme, naapurillemme, arvostetulle kardiologille, mitä olin löytänyt netistä, hän sanoi: "Netissä on paljon hyvääkin tietoa, mutta ihan kaikkea ei pidä uskoa, mitä siellä sanotaan Sen tiedon suodattaminen vaatii harkintaa."
Onhan meitä ville viksuja, jotka menemme lääkäriin valmiin diagnoosin kanssa, ja pyydämme vain sopivat lääkkeet, valmiiksi päättämäämme sairauteen. :-)) Onneksi meillä on pitkän koulutuksen saaneita, viisaita lääkäreitä. Heidän tavassaan kohdata potilaitaan on eroja, koulutusta siihen lienee parannettu viime vuosina.