Hilma Sailing. Jeanneau Sun Odyssey 45 peräsin "hukkui"

Voisiko olla rakokorrosio syvyttänyt akselia juuri tuosta kohtaa ja tarpeeksi painetta ja naps. Tuo rako korroosio on viheliäinen ja salakavala vaiva.

rakokorroosio kirjoitti:

Voisiko olla rakokorrosio syvyttänyt akselia juuri tuosta kohtaa ja tarpeeksi painetta ja naps. Tuo rako korroosio on viheliäinen ja salakavala vaiva.

Ei alumiinisessa akselissa vpi olla rakoa eikä alumiini korrodoidu. Ei taida kelvata selitykseksi.
Alumiini oksidoituu pinnalta muttei jatku syvemmälle. Alumiininen akseli on paksu mutta jos siinä on särö, halkeama eli rako niin katkennee oitis.

seppomartti kirjoitti:

Ei alumiinisessa akselissa vpi olla rakoa eikä alumiini korrodoidu. Ei taida kelvata selitykseksi.
Alumiini oksidoituu pinnalta muttei jatku syvemmälle. Alumiininen akseli on paksu mutta jos siinä on särö, halkeama eli rako niin katkennee oitis.

Lue lisää

Onko tuossa alumiiniakseli? Nehän voi syöpyä todella pahastikin, jos veneessä on ongelmia galvaanisen korroosion torjunnan kanssa.
https://www.jefa.com/electro-f.htm

Koskee myös haponkestävää akselia, mutta alumiini on paljon herkempi tuolle.

Joakim1 kirjoitti:

Onko tuossa alumiiniakseli? Nehän voi syöpyä todella pahastikin, jos veneessä on ongelmia galvaanisen korroosion torjunnan kanssa.
https://www.jefa.com/electro-f.htm

Koskee myös haponkestävää akselia, mutta alumiini on paljon herkempi tuolle.

Lue lisää

Alumiini oli arvaus Jeanneaun vakiomateriaaliksi. Hilma-videon lopussa näkyy hetken murtopinta, missä voi olla ruostetta eli voi olla terästäkin. Omaa kokemus peräsinnongelmista rajoittuu onneksi vain ympäristön katseluun.
Galvaaninen ongelma varsin uuden 50ft X-purren alumiinisessa peräsinakselissa ei katkaissut vaan vaurioitti pintaa ja jumitti kelluvan peräsinlaakerin. Taisivat korjata jo kolmatta kertaa. Syy saattoi olla huoleton myrkkymaalaus, missä kuparia oli joutunut alumiiniakselille.
Muutoinkin alumiiniakselin oksidaatio ilmeisesti kuluu laakerin kohdalta oksidoituakseen uudelleen. Ja kuluakseen uudelleen.
Alumiinia ja terästä on useampia laatuja peräsinakseliksi. Eiköhän niiden tarvittavat paksuudet jo hallita uutena. Mutta miten varmistutaan kunnosta vuosikymmenien kuluessa?.

seppomartti kirjoitti:

Alumiini oli arvaus Jeanneaun vakiomateriaaliksi. Hilma-videon lopussa näkyy hetken murtopinta, missä voi olla ruostetta eli voi olla terästäkin. Omaa kokemus peräsinnongelmista rajoittuu onneksi vain ympäristön katseluun.
Galvaaninen ongelma varsin uuden 50ft X-purren alumiinisessa peräsinakselissa ei katkaissut vaan vaurioitti pintaa ja jumitti kelluvan peräsinlaakerin. Taisivat korjata jo kolmatta kertaa. Syy saattoi olla huoleton myrkkymaalaus, missä kuparia oli joutunut alumiiniakselille.
Muutoinkin alumiiniakselin oksidaatio ilmeisesti kuluu laakerin kohdalta oksidoituakseen uudelleen. Ja kuluakseen uudelleen.
Alumiinia ja terästä on useampia laatuja peräsinakseliksi. Eiköhän niiden tarvittavat paksuudet jo hallita uutena. Mutta miten varmistutaan kunnosta vuosikymmenien kuluessa?.

Lue lisää

Oman veneeni alumiiniseen peräsinakseliin tullut pistekorroosiota, syynä luultavasti kuparipitoisen myrkkymaalin valuminen peräsinakselin ja lavan väliseen liitokseen ajan kanssa. Vielä pähkäillään ovatko syöpymät hyväksyttävissä rajoissa vai meneekö akseli uusiksi.

Purjeet tuskin tasaa tai toimii kun peräsimen menetyksen jälkeen latetaalitasapaino on menetetty.

seppomartti kirjoitti:

Purjeet tuskin tasaa tai toimii kun peräsimen menetyksen jälkeen latetaalitasapaino on menetetty.

Juuri näin. Jimmy Cornell teki vuosia sitten analyysin ARC:n havereista. Sen mukaan peräsimen menetys oli vaarallisempi kuin maston menetys ja oli yleisin totaalihaverin syy Atlantin ylityksissä. Tuuliperäsin, joka voi tarvittaessa toimia hätäohjauksena, olisi hyvä varuste pitkillä retkillä. Hydrovanesta hätäperäsimenä ja Monitorin MRUD-hätäperäsimestä on hyviä kokemuksia. Löytyy googlaamalla, jos kiinnostaa mahdollinen oman veneen varustaminen.

Hinauksessa ajoankkurina olisi voinut ämpäreiden sijaan kokeilla kumivenettä?
Teoriassa pakittaminen koneella suoristaa hinauksessa, sitäkin voi kokeilla, jotta heiluminen vähenee.

Kaikilla konstruktioilla on hyvät ja huonot puolensa. Jos peräsin on alapäästään saranoitu köliin tai skegiin, tuon saranan tai skegin kestävyys on se kriittinen kohta. Sen pettäessä peräsinakseli rikkoo helposti pohjan ja voi aiheuttaa rajunkin vuodon. Esimerkkejä skegiperäsimen pettämisestä valtamerillä kyllä on. Ja on johtanut veneen tuhoon.

Pitkäkölisen perinteisen purjeveneen peräpeilin ulkopuolelle kiinnitetty peräsin on kiinnitetty veneeseen useasta kohdasta koko pituudeltaan ihan alhaalta asti eikä se voi rikkoa pohjaakaan.

Merikelpoinen kirjoitti:

Pitkäkölisen perinteisen purjeveneen peräpeilin ulkopuolelle kiinnitetty peräsin on kiinnitetty veneeseen useasta kohdasta koko pituudeltaan ihan alhaalta asti eikä se voi rikkoa pohjaakaan.

Lue lisää

Oletkos aivan varma? Noin minäkin kuvittelin, kunnes irroitin kuutosestani peräsimen. Käytännössä se oli vain ylhäältä ja alhaalta laakeroitu, keskellä oleva laakerinnäköinen olikin käytännössä vain rajoitin, joka estää peräsintä nousemasta ylös alalaakerista. Alalaakeri puolestaan on vain tuuman pituinen tappi. Peräsinakselikaan ei ole peräsimen mittainen, vaan päättyy lähellä yläpäätä haarukkaan. Ja tämä on pitkäkölisten standardirakenne, ei mikään raaserien erikoisuus. Pieni huolimattomuus peräsintä asentaessa johti siihen, että olen nähnyt vastaavanlaisen peräsimen kelluvan veneen vieressä.

Peräpeiliin ripustettujenkin peräsimien laakereita on nähty revenneen irti peräpeilistä. Ja siitä kuutosesta hajosi viime kesänä pinna.

huh

Kylkikiinnitys särkee veneen aallokossa. Jo ankkuroitunakin. Samoin ison laivan kyljessä.

Onhan näitä sattunut paljonkin, mutta ehkä lähinnä (vain?) paljon vanhemmille veneille. Syynä on ollut peräsinakselin mitoitusvirhe. Nykyään tuo vaaditaan jo direktiivin kautta riittävän tukevaksi.

Esimerkiksi varsin useasta Inferno 31:stä on katkennut tai vääntynyt peräsinakseli. Tunnetuimpaan liittyi jopa kuolemantapaus. Yhden katkeamisen todistin muutaman veneenmitan päästä.

Yksi tuoreempi venekin tulee mieleen, tosin ei kotivesiltä. J/111:ssä oli paha ongelma peräsinakseleissa. Yksi vene upposi ja useampi menetti peräsimen tuon takia. Tuossa on hiilikuituakseli. Niitä on mennyt poikki Suomessakin 90-luvun veneissä. Ehkä valmistus ei vastannut suunnittelua tai sitten yritettiin liian kevyttä.

Joakim1 kirjoitti:

Onhan näitä sattunut paljonkin, mutta ehkä lähinnä (vain?) paljon vanhemmille veneille. Syynä on ollut peräsinakselin mitoitusvirhe. Nykyään tuo vaaditaan jo direktiivin kautta riittävän tukevaksi.

Esimerkiksi varsin useasta Inferno 31:stä on katkennut tai vääntynyt peräsinakseli. Tunnetuimpaan liittyi jopa kuolemantapaus. Yhden katkeamisen todistin muutaman veneenmitan päästä.

Yksi tuoreempi venekin tulee mieleen, tosin ei kotivesiltä. J/111:ssä oli paha ongelma peräsinakseleissa. Yksi vene upposi ja useampi menetti peräsimen tuon takia. Tuossa on hiilikuituakseli. Niitä on mennyt poikki Suomessakin 90-luvun veneissä. Ehkä valmistus ei vastannut suunnittelua tai sitten yritettiin liian kevyttä.

Lue lisää

40-jalkaisen veneen lapioperäsimen akseli saa tosiaan olla tukeva. Omassa veneessäni se on 70 mm umpiterästä, jonka kuvittelen kestävän, mutta jos peräsimellä vaikka osutaan peruuttamalla kovaan esteeseen, onhan se vipuvoima nimenomaan akselin juureen hirmuinen. Myös akselin laakerointi ja tuenta ovat tärkeitä. Joissakin uusissakin lapioperäsimellisissä veneissä olen nähnyt hämmästyttävän kevyen näköisiä rakenteita.

TulevaAkseli kirjoitti:

40-jalkaisen veneen lapioperäsimen akseli saa tosiaan olla tukeva. Omassa veneessäni se on 70 mm umpiterästä, jonka kuvittelen kestävän, mutta jos peräsimellä vaikka osutaan peruuttamalla kovaan esteeseen, onhan se vipuvoima nimenomaan akselin juureen hirmuinen. Myös akselin laakerointi ja tuenta ovat tärkeitä. Joissakin uusissakin lapioperäsimellisissä veneissä olen nähnyt hämmästyttävän kevyen näköisiä rakenteita.

Lue lisää

Teräksiä on kovin erilaisia laatuja. 50 mm suurlujuusakseli voi kestää saman kuin 70 mm tavallisesta happosesta. Lujuus kasvaa halkaisijan kolmannessa potenssissa, joten samasta materiaalista tehtynä 70 mm kestää 2,7-kertaisesti 50 mm verrattuna. Ohuemman mahdollisuuksia ehkä parantaa se, että se taipuu enemmän samalla kuormalla.

Momenttiin vaikuttaa tietysti valtavasti peräsimen syvyys.

Peräsin suuressa kulmassa virtaukseen aiheuttaa n. 1000xAxV^2 voiman. Siis 1 m2 peräsin 10 solmussa (5 m/s) n. 25 000 N eli 2,5 tonnia. 50-70 mm akseli kestää tuon teräksen lujuudesta riippuen tyypillisillä 1,5-2 m moderneilla peräsimillä. Matalammassa riittää ohuempikin.

Joakim1 kirjoitti:

Teräksiä on kovin erilaisia laatuja. 50 mm suurlujuusakseli voi kestää saman kuin 70 mm tavallisesta happosesta. Lujuus kasvaa halkaisijan kolmannessa potenssissa, joten samasta materiaalista tehtynä 70 mm kestää 2,7-kertaisesti 50 mm verrattuna. Ohuemman mahdollisuuksia ehkä parantaa se, että se taipuu enemmän samalla kuormalla.

Momenttiin vaikuttaa tietysti valtavasti peräsimen syvyys.

Peräsin suuressa kulmassa virtaukseen aiheuttaa n. 1000xAxV^2 voiman. Siis 1 m2 peräsin 10 solmussa (5 m/s) n. 25 000 N eli 2,5 tonnia. 50-70 mm akseli kestää tuon teräksen lujuudesta riippuen tyypillisillä 1,5-2 m moderneilla peräsimillä. Matalammassa riittää ohuempikin.

Lue lisää

Jefan sivuilta löytyy useiden venemallien akselikokoja.
https://jefa.com/ftp/old_boat_spare_parts/
Tuolta löytyy myös useita Jefan vakioperäsimiä, joille mainitaan suurin mahdollinen akselikoko. Kisamalleilla ne ovat aika pieniä, jotta profiili pysyy hoikkana. Vaativat suurlujuusteräsakselin.

Joakim1 kirjoitti:

Onhan näitä sattunut paljonkin, mutta ehkä lähinnä (vain?) paljon vanhemmille veneille. Syynä on ollut peräsinakselin mitoitusvirhe. Nykyään tuo vaaditaan jo direktiivin kautta riittävän tukevaksi.

Esimerkiksi varsin useasta Inferno 31:stä on katkennut tai vääntynyt peräsinakseli. Tunnetuimpaan liittyi jopa kuolemantapaus. Yhden katkeamisen todistin muutaman veneenmitan päästä.

Yksi tuoreempi venekin tulee mieleen, tosin ei kotivesiltä. J/111:ssä oli paha ongelma peräsinakseleissa. Yksi vene upposi ja useampi menetti peräsimen tuon takia. Tuossa on hiilikuituakseli. Niitä on mennyt poikki Suomessakin 90-luvun veneissä. Ehkä valmistus ei vastannut suunnittelua tai sitten yritettiin liian kevyttä.

Lue lisää

Kyllä näitälapioperäsimen menetyksiä on sattunut tänä vuosikymmenenänä tehdyillekin veneille. Tänä vuonna yli 50 jalkaiselle X:lle tuolla Antlantilla. Venettä ei ole kai vieläkään löytynyt. Hanse 371 upposi joku aika sitten tästä syytä j aon noita 40 jalkaisia ranskattariakin mennyt. Ja siis kohtuu uusia veneitä.

Huonostipa.muistat kirjoitti:

Kyllä näitälapioperäsimen menetyksiä on sattunut tänä vuosikymmenenänä tehdyillekin veneille. Tänä vuonna yli 50 jalkaiselle X:lle tuolla Antlantilla. Venettä ei ole kai vieläkään löytynyt. Hanse 371 upposi joku aika sitten tästä syytä j aon noita 40 jalkaisia ranskattariakin mennyt. Ja siis kohtuu uusia veneitä.

Lue lisää

Puhe oli kotivesillä sattuneista tapauksista. Niitä ei tule mieleen 2000-luvun veneissä.

Maailmalta muistan pari ja johan mainitsinkin tuo J/111, joka on 2010-luvun vene.

Olen joskus miettinyt, olisiko autopilotilla yhteyttä peräsinvaurioihin. Yhteys voisi olla sellainen, että kun autopilotti ajaa, peräsinkulmaan ei kiinnitetä niin suurta huomiota kuin käsin ajettassa. Seurauksena olisi sitten väärästä purjetrimmistä johtuva liian suuri peräsinkulma ja sen aiheuttamat liian suuret rasitukset koko peräsinkoneistoon.

AutopilottiTeoria kirjoitti:

Olen joskus miettinyt, olisiko autopilotilla yhteyttä peräsinvaurioihin. Yhteys voisi olla sellainen, että kun autopilotti ajaa, peräsinkulmaan ei kiinnitetä niin suurta huomiota kuin käsin ajettassa. Seurauksena olisi sitten väärästä purjetrimmistä johtuva liian suuri peräsinkulma ja sen aiheuttamat liian suuret rasitukset koko peräsinkoneistoon.

Lue lisää

Netissä törmäsin teoriaan (en muista lähdettä), että syynä olisi veneen äkillinen kiertyminen pystyakselinsa, eli yleensä kölin ympäri. Näin voi käydä kun tullaan surffissa alas ison aallon päältä ja pohjalla seuraava aalto yrittää heittää veneen keulaa sivulle. Silloin ruori on käännettynä vastaohjaukseen, jolloin kovan vauhdin ja veneen kiertoliikkeen aiheuttama veden vastus osuu peräsimen lapaan kohtisuoraan sivulta.

Joakim voisi varmaan laskea millaisia voimia akseliin syntyy vedettäessä 50-jalkaisen veneen peräsintä suoraan sivuttain 15 solmun vaudilla.

nettipurjehtija kirjoitti:

Netissä törmäsin teoriaan (en muista lähdettä), että syynä olisi veneen äkillinen kiertyminen pystyakselinsa, eli yleensä kölin ympäri. Näin voi käydä kun tullaan surffissa alas ison aallon päältä ja pohjalla seuraava aalto yrittää heittää veneen keulaa sivulle. Silloin ruori on käännettynä vastaohjaukseen, jolloin kovan vauhdin ja veneen kiertoliikkeen aiheuttama veden vastus osuu peräsimen lapaan kohtisuoraan sivulta.

Joakim voisi varmaan laskea millaisia voimia akseliin syntyy vedettäessä 50-jalkaisen veneen peräsintä suoraan sivuttain 15 solmun vaudilla.

Lue lisää

Jos peräsin ei kestä veneen kääntymistä jota varten peräsin on olemassa, on sellainen peräsin tietenkin merikelvoton.

nettipurjehtija kirjoitti:

Netissä törmäsin teoriaan (en muista lähdettä), että syynä olisi veneen äkillinen kiertyminen pystyakselinsa, eli yleensä kölin ympäri. Näin voi käydä kun tullaan surffissa alas ison aallon päältä ja pohjalla seuraava aalto yrittää heittää veneen keulaa sivulle. Silloin ruori on käännettynä vastaohjaukseen, jolloin kovan vauhdin ja veneen kiertoliikkeen aiheuttama veden vastus osuu peräsimen lapaan kohtisuoraan sivulta.

Joakim voisi varmaan laskea millaisia voimia akseliin syntyy vedettäessä 50-jalkaisen veneen peräsintä suoraan sivuttain 15 solmun vaudilla.

Lue lisää

Teoria ontuu hiukan. Se 15s surffi päättyy varsin vähäiseen vauhtiin. Luultavasti 7-9s on todennäköisempi. Seuraavan aallon saavuttaessa peräsinpaine on pieni. Suurin rasitus peräsimeen on kun esimerkin 15 s surffi spinnulla päättyy broutsiin. Pinnamies vääntää ruorin rajoittimeen, mikä ohjauksen kannalta on enemmän jarrua kuin kääntämistä. Vahva pinnamies pistää rakenteet koetukselle vääntämällä refleksin omaisesti rajoitintavasten. Peräsinakseli kesti tuollaisessa tilanteessa mutta ohjausvaijerin koussi hajosi ja kalvoi vaijerin poikki hiukan Karibialle saapumisen jälkeen. Koussi ohjausvaijerissa mallista riippuen on huono tai vielä huonompi ja kannataa vaihtaa Norsemaniin, Blue waveen, Sta- lockiin tms

nettipurjehtija kirjoitti:

Netissä törmäsin teoriaan (en muista lähdettä), että syynä olisi veneen äkillinen kiertyminen pystyakselinsa, eli yleensä kölin ympäri. Näin voi käydä kun tullaan surffissa alas ison aallon päältä ja pohjalla seuraava aalto yrittää heittää veneen keulaa sivulle. Silloin ruori on käännettynä vastaohjaukseen, jolloin kovan vauhdin ja veneen kiertoliikkeen aiheuttama veden vastus osuu peräsimen lapaan kohtisuoraan sivulta.

Joakim voisi varmaan laskea millaisia voimia akseliin syntyy vedettäessä 50-jalkaisen veneen peräsintä suoraan sivuttain 15 solmun vaudilla.

Lue lisää

Virtauksessa poikittain olevaan levyyn kohdistuva paine p on 1/2*rho*v^2, missä rho on nesteen tiheys ja v on virtausnopeus. Voimahan on pinta-ala * paine. Ei kun laskin käteen.

Dkdjffkf kirjoitti:

Virtauksessa poikittain olevaan levyyn kohdistuva paine p on 1/2*rho*v^2, missä rho on nesteen tiheys ja v on virtausnopeus. Voimahan on pinta-ala * paine. Ei kun laskin käteen.

Lue lisää

Laskitko?

Viime vuoden ARCissa oli myös paha peräsin ongelma Malö 46 veneessä. Maria 2 blogi löytynee googlettamalla...

Veneen nimi tarkennettuna olikin Marja2 ja linkki ohessa https://my.yb.tl/marjaII/5859/

Ainakin minulla olleessa brittiveneessä peräsimen akselilla oli oma putki pohjasta kannelle, joten vesi ei päässyt veneen sisään kun sen laakerointi tuli ikääntyneenä väljäksi - eikä silloinkaan vaikka se akseli olisi katkennutkin.

Kaikissa peräsimissä on vannasputki. Jos veneessä on rattiohjaus tai pinnaohjaus systeemipilotilla, vannasputki on melko lyhyt. Se ei ole ongelma, mutta voi aiheuttaa roiskevesiä, jos vannasputken pään tiiviste on rikki. Laakerihan ei ole vesitiivis alkuunkaan.

Peräsimen aiheuttamat uppoamiset liittyvät siihen, että akseli katkeaa veneen sisältä tai irtoaa ylälaakerista. Tällöin akseli saattaa murjoa vannasputken tai koko laakeripesän. Jäljelle voi siis jäädä iso reikä.

Helpoiten tuo voi tapahtua akselin pystylukituksen pettäessä. Akselin päässä on mutteri tms. pitämässä estämässä peräsimen tippumisen. Sen irrotessa peräsin tipahtaa. Jos akselissa on kvadrantti tai autopilotin varsi, se jää nojaamaan vannasputken päätä vasten. Tällöin akselin yläpää saattaa vielä olla osin laakerissa tai sitten kokonaan vapaana. Jälkimmäisessä tilanteessa käy alalaakerille huonosti, jos peräsimeen tulee suurempia voimia.

Kaipa sekin on mahdollista, että alalaakeripesä tai sen kiinnitys runkoon pettää ennen akselia, mutta silloin on kyllä kyse pahasta rakennevirheestä.

Joakim1 kirjoitti:

Kaikissa peräsimissä on vannasputki. Jos veneessä on rattiohjaus tai pinnaohjaus systeemipilotilla, vannasputki on melko lyhyt. Se ei ole ongelma, mutta voi aiheuttaa roiskevesiä, jos vannasputken pään tiiviste on rikki. Laakerihan ei ole vesitiivis alkuunkaan.

Peräsimen aiheuttamat uppoamiset liittyvät siihen, että akseli katkeaa veneen sisältä tai irtoaa ylälaakerista. Tällöin akseli saattaa murjoa vannasputken tai koko laakeripesän. Jäljelle voi siis jäädä iso reikä.

Helpoiten tuo voi tapahtua akselin pystylukituksen pettäessä. Akselin päässä on mutteri tms. pitämässä estämässä peräsimen tippumisen. Sen irrotessa peräsin tipahtaa. Jos akselissa on kvadrantti tai autopilotin varsi, se jää nojaamaan vannasputken päätä vasten. Tällöin akselin yläpää saattaa vielä olla osin laakerissa tai sitten kokonaan vapaana. Jälkimmäisessä tilanteessa käy alalaakerille huonosti, jos peräsimeen tulee suurempia voimia.

Kaipa sekin on mahdollista, että alalaakeripesä tai sen kiinnitys runkoon pettää ennen akselia, mutta silloin on kyllä kyse pahasta rakennevirheestä.

Lue lisää

Ilman vannasputkea oleva peräsin on siinä mielessä turvallinen, että sen rikkoutuminen ei yleensä aiheuta vuotoa. Varsinkaan peruutettaessa sillä ohjaaminen ei kyllä ole herkkua,

TurvallinenPeräsin kirjoitti:

Ilman vannasputkea oleva peräsin on siinä mielessä turvallinen, että sen rikkoutuminen ei yleensä aiheuta vuotoa. Varsinkaan peruutettaessa sillä ohjaaminen ei kyllä ole herkkua,

Lue lisää

Siis tarkoitatko peräpeiliin laitettua peräsintä? Vai mikä muu olisi ilman vannasputkea? Aika harvinainen ratkaisu viimeisen 40 vuoden aikana vähänkään isommassa veneessä.

Joakim1 kirjoitti:

Siis tarkoitatko peräpeiliin laitettua peräsintä? Vai mikä muu olisi ilman vannasputkea? Aika harvinainen ratkaisu viimeisen 40 vuoden aikana vähänkään isommassa veneessä.

Lue lisää

Onhan noita mm. isoissa Colin Achereissa edelleen.

ColinArcher kirjoitti:

Onhan noita mm. isoissa Colin Achereissa edelleen.

Eivätkö ne sitten ole harvinaisia? Kuinkas monta tehdään vuodessa?

ColinArcher kirjoitti:

Onhan noita mm. isoissa Colin Achereissa edelleen.

Ja Moitessierin legendaarisessa 40-jalkaisessa Joshuassa, jota edelleen pidetään yhtenä parhaista valtameriveneistä.

Joakim1 kirjoitti:

Eivätkö ne sitten ole harvinaisia? Kuinkas monta tehdään vuodessa?

Niinpä se alkaa toppirikikin olla aika harvinainen uusissa purjeveneissä, mutta kyllä se silti on vielä ihan tavallinen näky vesillä.

ColinArcher kirjoitti:

Niinpä se alkaa toppirikikin olla aika harvinainen uusissa purjeveneissä, mutta kyllä se silti on vielä ihan tavallinen näky vesillä.

Kaudessa tulee vastaan pari CA:a ja tusinan verran folkkareita. Ehkä joukkoon mahtuu vielä pari muuta, joissa peräsin on peräpeilissä. Edustaahan se ainakin yli promillea kaikista vastaantulijoista, joten aivan yleisiähän ne siis on.

tuhkatiheässä kirjoitti:

Kaudessa tulee vastaan pari CA:a ja tusinan verran folkkareita. Ehkä joukkoon mahtuu vielä pari muuta, joissa peräsin on peräpeilissä. Edustaahan se ainakin yli promillea kaikista vastaantulijoista, joten aivan yleisiähän ne siis on.

Lue lisää

Folkkari ei ole "vähänkään isompi vene". Folkkarin kokoluokassa ja hiukan isommissa peräpeiliin kiinnitetyt peräisimet ovat varsin yleisiä, myös uusissa veneissä. Tietenkin ne ovat noissa kiinni vain peräpeilissä, ei kölissä. Vaikkapa First 30, monet Maxit ja Albinit jne.

Uusimmassa Vene-lehdessä on juttu venäläismiehistön pelastamisesta purjeveneestä Bengtskärin paikkeilta. Kovalla kryssillä perärisem kiinnitys peräpeiliin oli pettänyt.

Kestävyyden kannalta oleellista on juuri se peräsimen kiinnityspiste myös alhaalta köliin jota noissa uusissa veneissä siis ei ole vaikka peräsin olisikin kiinnitetty peräpeiliin.

Joakim1 kirjoitti:

Eivätkö ne sitten ole harvinaisia? Kuinkas monta tehdään vuodessa?

Jos niitä tehtäisiin Suomeen yksi uusi vuodessa, se taitaisi tätä nykyä olla jo merkittävä osa Suomen uusista ”vähänkään isommista” purjeveneistä. 😁

IsoOsaIsoista kirjoitti:

Jos niitä tehtäisiin Suomeen yksi uusi vuodessa, se taitaisi tätä nykyä olla jo merkittävä osa Suomen uusista ”vähänkään isommista” purjeveneistä. 😁

Ei mahdeta tehdä sitä yhtä CA:ta Suomeen per vuosi. Sådö Båtvarv ei ole ollut ALV velvollinen 2013 jälkeen ja jatkoikohan kukaan Nalle Nybergin tuotantoa? Omavalmistepurjeveneitä ei rekeisteröidä edes ihan joka toinen vuosi ja nekään tuskin ovat kaikki CA:ta

IsoOsaIsoista kirjoitti:

Jos niitä tehtäisiin Suomeen yksi uusi vuodessa, se taitaisi tätä nykyä olla jo merkittävä osa Suomen uusista ”vähänkään isommista” purjeveneistä. 😁

Suomen purjevenetuotanto ja -myyntikin on surkeassa jamassa. Mutta kyllähän tänne edelleen käytettyjä ostetaan ja 2000-luvun veneitä on tuhansia pääosin uutenakin ostettuja. Noista äärimmäisen harva on pitkäkölinen eikä niistäkään kaikissa ole peräpeiliperäsintä. Eihän sellaista ole Tapio Lehtisen Gaia 36:ssakaan http://tapiolehtinensailing.fi/sy-asteria/

Koskahan on viimeksi Suomessa myyty useampia vuodessa veneitä, joissa on köliin tuettu peräpeiliperäsin? Onko edes 80-luvulla? Ei taida missään HR:ssäkään sellaista olla?

Pari sataa vuotta sitten alumiini oli kultaa arvokkaampaa, koska se oli niin harvinaista vaikean rikastamisensa vuoksi. Nyt on sitten täysin päinvastainen tilanne. Teollisessa tuotannossa säästetään nimenomaan materiaaleista, sekä laadusta että määrästä. Jokainen valmistuskustannuksista säästetty sentti menee suoraan valmistajan katteeseen. Paksun peräsinakselin hinnassa lienee valtava ero sen mukaan, onko se valmistettu alumiinista, erikoisteräksestä tai vaikka muovista. Toki valmistaja yleensä kysyttäessä perustelee kevytrakenteista akselia painon säästämisellä.

IsoSäästö kirjoitti:

Pari sataa vuotta sitten alumiini oli kultaa arvokkaampaa, koska se oli niin harvinaista vaikean rikastamisensa vuoksi. Nyt on sitten täysin päinvastainen tilanne. Teollisessa tuotannossa säästetään nimenomaan materiaaleista, sekä laadusta että määrästä. Jokainen valmistuskustannuksista säästetty sentti menee suoraan valmistajan katteeseen. Paksun peräsinakselin hinnassa lienee valtava ero sen mukaan, onko se valmistettu alumiinista, erikoisteräksestä tai vaikka muovista. Toki valmistaja yleensä kysyttäessä perustelee kevytrakenteista akselia painon säästämisellä.

Lue lisää

Jefan peräsintä ostaessa alumiini- ja erikoisteräksen paino- ja hintaero ei ole " iso säästö".
Aisi316:ta parempi teräs sallii paljon ohuemman peräsimen ja akselin paksuuden, kuten Joakim jo selitti. Tarkat painot ja hinnat eivät ole ulkomuistissani mutta tilasin ohuet peräsimet erikoisteräs akseleilla. Jefa tosin vakuutti, "ettei aluumiiniakseleissa koskaan ole ollut ongelmia"

seppomartti kirjoitti:

Jefan peräsintä ostaessa alumiini- ja erikoisteräksen paino- ja hintaero ei ole " iso säästö".
Aisi316:ta parempi teräs sallii paljon ohuemman peräsimen ja akselin paksuuden, kuten Joakim jo selitti. Tarkat painot ja hinnat eivät ole ulkomuistissani mutta tilasin ohuet peräsimet erikoisteräs akseleilla. Jefa tosin vakuutti, "ettei aluumiiniakseleissa koskaan ole ollut ongelmia"

Lue lisää

Ostajahan ei tiedä, kuinka paljon halvempi materiaali säästää valmistuskustannuksia eli parantaa katetta. Tuskin on sattumaa, että lähes kaikkien metalleista valmistettujen teollisten tuotteiden materiaali on parissakymmenessä vuodessa joko merkittävästi huonontunut/ohentunut tai vaihtunut esim. muoviin.

IsoSäästö kirjoitti:

Ostajahan ei tiedä, kuinka paljon halvempi materiaali säästää valmistuskustannuksia eli parantaa katetta. Tuskin on sattumaa, että lähes kaikkien metalleista valmistettujen teollisten tuotteiden materiaali on parissakymmenessä vuodessa joko merkittävästi huonontunut/ohentunut tai vaihtunut esim. muoviin.

Lue lisää

Varsin pessimistinen näkemys siitä, miten kehitys kehittyy. Peräsinakseleista puheen ollen negatiivinen kehitys tuskin pitää paikkansa. Mutta peräsinvaurioita sattuu liian usein. Olisikohan ARCissa riskin suuruusluokka 0.5%. Transpacificissa vaaditaan varaohjaus jotta voi startata.

seppomartti kirjoitti:

Varsin pessimistinen näkemys siitä, miten kehitys kehittyy. Peräsinakseleista puheen ollen negatiivinen kehitys tuskin pitää paikkansa. Mutta peräsinvaurioita sattuu liian usein. Olisikohan ARCissa riskin suuruusluokka 0.5%. Transpacificissa vaaditaan varaohjaus jotta voi startata.

Lue lisää

Minusta useimpien uusien veneiden peräsinkonstruktiot näyttävät selvästi heppoisemmilta sekä materiaalien että rakenteiden osalta kuin esimerkiksi 40 vuotta vanhojen saman kokoisten Swanien peräsinkonstruktiot. Mitenkään tieteellisesti en ole asiaa tutkinut, enkä veneiden, saati peräsimien, tekniikoista juuri mitään väitä ymmärtäväni, mutta tuo on silti mielikuvani. Onkohan vanhojenkaan Swanien peräsimiä edes paljon pudonnut tai hajonnut valtamerillä?

IsoSäästö kirjoitti:

Minusta useimpien uusien veneiden peräsinkonstruktiot näyttävät selvästi heppoisemmilta sekä materiaalien että rakenteiden osalta kuin esimerkiksi 40 vuotta vanhojen saman kokoisten Swanien peräsinkonstruktiot. Mitenkään tieteellisesti en ole asiaa tutkinut, enkä veneiden, saati peräsimien, tekniikoista juuri mitään väitä ymmärtäväni, mutta tuo on silti mielikuvani. Onkohan vanhojenkaan Swanien peräsimiä edes paljon pudonnut tai hajonnut valtamerillä?

Lue lisää

45 Swanin alkupään kisoissa peräsinakseleita katkesi, sittemmin Frersin Swan 44:sta on ainakin kahdelta katkennut akseli: King of Heartsilta v.2004 ja Emblalta v.2013.
Ensin mainittu selvisi Kap Hornin tietämiltä turvasatamaan tuuliperäsimen ansiosta, Embla upposi sotalaivan hinauksessa.

Kyllä painon ja kustannusten säästö heikentänyt paljon peräsin rakenteita. Toisaalta nykyisin ymmärretään materiaalien vahvuudet ja vajaavuudet paremmin. Sinänsähän nykyrakenteet ovat riittävän kestäviä... Mutta varmuuskertoimet ovat kohtuu pieniä. Tämähän koskee kaikkia teknisiä rakenteita nykyisin, harvemmin tulee suuria mokia laskennoissa, mutta ikääntyminen tai pienet materiaaliongelmat aiheuttavat sitten rakenteen pettämisen jossain vaiheessa. Vanhojen swanien peräsimistä sen verran että ovat kyllä tukevasti tehty, pääasiassa aivan älyttömän paljon liian tukeviksi. Toisaalta ovat kaikki vettä täynnä. Ja hapertuvat tämän takia. Ja saattaapi löytyä muuten mustaa rautaa tukirakenteista vaikka akseli 316Lää. On ollut tapana aikoinaan.

IsoSäästö kirjoitti:

Minusta useimpien uusien veneiden peräsinkonstruktiot näyttävät selvästi heppoisemmilta sekä materiaalien että rakenteiden osalta kuin esimerkiksi 40 vuotta vanhojen saman kokoisten Swanien peräsinkonstruktiot. Mitenkään tieteellisesti en ole asiaa tutkinut, enkä veneiden, saati peräsimien, tekniikoista juuri mitään väitä ymmärtäväni, mutta tuo on silti mielikuvani. Onkohan vanhojenkaan Swanien peräsimiä edes paljon pudonnut tai hajonnut valtamerillä?

Lue lisää

Vanha Swan on aika epärealistinen vertailukohde, kun se on aikanaan ollut tolkuttoman kallis ja vain aniharvoja on uutena Suomeen myyty. Tuosta peräsimet ovat myös valtavasti syventyneet ja runkomuodot muuttuneet. Vaikkapa S&S 37:ssa peräsin ulottuu n. 1,2 m ja runko peräsimen etureunassa (ei skegi) 0,5 m vesilinjan alle. Olihan tuossa vielä skegikin, mutta ilman sitäkin vapaa tukematon matka olisi ollut vain 0,7 m.

Uudemmissa tuon kokoluokan C/R-veneissä pohja on yleensä juuri vesilinjassa ja peräsin ulottuu 1,6-1,8 m syvyyteen. Eli tukematonta matkaa yli 2-kertaisesti skegiäkin huomioimatta.

Materaalien huonontumiseen en kyllä usko. Peräsinakseleissa hiilikuitu yleistyy ja teräslaaduissa on menty suurempiin lujuuksiin. Ongelmana on syvän ja kapean peräsimen ohuus, jolloin paksua akselia ei mahdu sen sisään. Hiilikuitu auttaa tuossa paljon, sillä akselista on helppo tehdä suorakaide, ovaali tai edes neliö. Tuplaperäsimet tietysti auttavat tässä suhteessa valtavasti, kun ne eivät ole yhtä syviä ja kapeita.

Alumiini ei ole mitenkään sinänsä huonompi materiaali. Kukaan tuskin haluaisi teräsmastoa ja autoissakin maksetaan lisää, jotta saadaan alumiinipeltiä tai runko-osia. Alumiiniakin on kovin montaa laatua niin lujuuden kuin korroosiokestävyyden osalta.

Joakim1 kirjoitti:

Vanha Swan on aika epärealistinen vertailukohde, kun se on aikanaan ollut tolkuttoman kallis ja vain aniharvoja on uutena Suomeen myyty. Tuosta peräsimet ovat myös valtavasti syventyneet ja runkomuodot muuttuneet. Vaikkapa S&S 37:ssa peräsin ulottuu n. 1,2 m ja runko peräsimen etureunassa (ei skegi) 0,5 m vesilinjan alle. Olihan tuossa vielä skegikin, mutta ilman sitäkin vapaa tukematon matka olisi ollut vain 0,7 m.

Uudemmissa tuon kokoluokan C/R-veneissä pohja on yleensä juuri vesilinjassa ja peräsin ulottuu 1,6-1,8 m syvyyteen. Eli tukematonta matkaa yli 2-kertaisesti skegiäkin huomioimatta.

Materaalien huonontumiseen en kyllä usko. Peräsinakseleissa hiilikuitu yleistyy ja teräslaaduissa on menty suurempiin lujuuksiin. Ongelmana on syvän ja kapean peräsimen ohuus, jolloin paksua akselia ei mahdu sen sisään. Hiilikuitu auttaa tuossa paljon, sillä akselista on helppo tehdä suorakaide, ovaali tai edes neliö. Tuplaperäsimet tietysti auttavat tässä suhteessa valtavasti, kun ne eivät ole yhtä syviä ja kapeita.

Alumiini ei ole mitenkään sinänsä huonompi materiaali. Kukaan tuskin haluaisi teräsmastoa ja autoissakin maksetaan lisää, jotta saadaan alumiinipeltiä tai runko-osia. Alumiiniakin on kovin montaa laatua niin lujuuden kuin korroosiokestävyyden osalta.

Lue lisää

Samoilla linjoilla. Materiaalit ovat parantuneet ja ymmärrys parempi. Toisaalta kyllä kustannukset painavat sarjatuotannossa. Alumiini on ihan yhtä hyvä materiaali jos vertaa 316Lään, kumpikin on korroosioherkkää jos sattuu sähkövuotoa. Nyt löysin Jefan kuvatkin https://www.jefa.com/electro-f.htm Itse odotellut että kuituakselit yleistyisivät mutta taitavat olla sen verran kaalliimpia etteivät vaan yleisty. Yksi asia mitä tässä ei olla käsitelty on se että eri akseliratkaisut tarvitsevat jonkin verran erilaisia laakeriratkaisuja, riippuen akselin joustavuudesta ja halkaisijasta. Tällä myös merkittävä kustannusmerkitys. Alumiiniakselit tyypillisesti paksuja ja jäykkiä, laakeriratkaisut helppoja ja halpoja. Sama pätee teräsakseleihin jos mitoitus reilu. Kuituakselit vaativat aina rullalaakerit ja erityisiä ratkaisuja.

Joakim1 kirjoitti:

Vanha Swan on aika epärealistinen vertailukohde, kun se on aikanaan ollut tolkuttoman kallis ja vain aniharvoja on uutena Suomeen myyty. Tuosta peräsimet ovat myös valtavasti syventyneet ja runkomuodot muuttuneet. Vaikkapa S&S 37:ssa peräsin ulottuu n. 1,2 m ja runko peräsimen etureunassa (ei skegi) 0,5 m vesilinjan alle. Olihan tuossa vielä skegikin, mutta ilman sitäkin vapaa tukematon matka olisi ollut vain 0,7 m.

Uudemmissa tuon kokoluokan C/R-veneissä pohja on yleensä juuri vesilinjassa ja peräsin ulottuu 1,6-1,8 m syvyyteen. Eli tukematonta matkaa yli 2-kertaisesti skegiäkin huomioimatta.

Materaalien huonontumiseen en kyllä usko. Peräsinakseleissa hiilikuitu yleistyy ja teräslaaduissa on menty suurempiin lujuuksiin. Ongelmana on syvän ja kapean peräsimen ohuus, jolloin paksua akselia ei mahdu sen sisään. Hiilikuitu auttaa tuossa paljon, sillä akselista on helppo tehdä suorakaide, ovaali tai edes neliö. Tuplaperäsimet tietysti auttavat tässä suhteessa valtavasti, kun ne eivät ole yhtä syviä ja kapeita.

Alumiini ei ole mitenkään sinänsä huonompi materiaali. Kukaan tuskin haluaisi teräsmastoa ja autoissakin maksetaan lisää, jotta saadaan alumiinipeltiä tai runko-osia. Alumiiniakin on kovin montaa laatua niin lujuuden kuin korroosiokestävyyden osalta.

Lue lisää

https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2010/c32010mjeanneauprestige42sa-58990finuppoamineninkoonedustalla28.5.2010.html

Tuossa on yksi hyvä esimerkki uusien isojenkin veneiden heppoisista rakenteista. Volvo on suunnitellut vetolaitteet asianmukaisesti hajoamaan hallitusti, kun ne osuvat kiveen. Tästä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos veneen perä repeytyy ensin vetolaitteeseen kohdistuvan iskun voimasta.

Mitä purjeveneiden peräsimiin tulee, sekä niiden ainevahvuudet että rakenteet ovat keventyneet todella paljon niistä ajoista, kun veneitä rakennettiin käsityönä kestämään vuosikymmeniä. S&S Swaneista ei peräsimiä purjehtimalla hajonnut tai tipahtanut koskaan.

Murtumia kirjoitti:

https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/vesiliikenne2010/c32010mjeanneauprestige42sa-58990finuppoamineninkoonedustalla28.5.2010.html

Tuossa on yksi hyvä esimerkki uusien isojenkin veneiden heppoisista rakenteista. Volvo on suunnitellut vetolaitteet asianmukaisesti hajoamaan hallitusti, kun ne osuvat kiveen. Tästä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos veneen perä repeytyy ensin vetolaitteeseen kohdistuvan iskun voimasta.

Mitä purjeveneiden peräsimiin tulee, sekä niiden ainevahvuudet että rakenteet ovat keventyneet todella paljon niistä ajoista, kun veneitä rakennettiin käsityönä kestämään vuosikymmeniä. S&S Swaneista ei peräsimiä purjehtimalla hajonnut tai tipahtanut koskaan.

Lue lisää

Ei niitä s&s aikaisia swaneja niin vahvaksi tehty että kestäisivät sukupolvia. Ei vaan tiedetty kuinka vahvaksi pitäisi tehdä. Sittenhän niitä kevennettiin ja syntyi muutama surullinen malli joissa kansi ja pohja notkui pahasti.

Mitä vihjailet? Missä mallissa notkui kansi ja runko?

Tuolta lisää https://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=90, näitä on jokunen tehty, oli joku muukin s&s malli ennekuin tajuttiin miten kuitupaatti tehdään kevyemmäksi

vahvistusta kirjoitti:

Tuolta lisää https://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=90, näitä on jokunen tehty, oli joku muukin s&s malli ennekuin tajuttiin miten kuitupaatti tehdään kevyemmäksi

Lue lisää

Joo, s&s 57:ssa runkopalkit jouduttiin muuttamaan. Suunnittelijan virhe, ei vene kestänyt.

seppomartti kirjoitti:

Jefan peräsintä ostaessa alumiini- ja erikoisteräksen paino- ja hintaero ei ole " iso säästö".
Aisi316:ta parempi teräs sallii paljon ohuemman peräsimen ja akselin paksuuden, kuten Joakim jo selitti. Tarkat painot ja hinnat eivät ole ulkomuistissani mutta tilasin ohuet peräsimet erikoisteräs akseleilla. Jefa tosin vakuutti, "ettei aluumiiniakseleissa koskaan ole ollut ongelmia"

Lue lisää

Pitääkö kommentosta ymmärtää, että Seppo martin vene alkaa olla jo varsin valmis kun peräsimiä tilataan? Joko köli kastuu ensi vuonna?

wtft kirjoitti:

Mitä vihjailet? Missä mallissa notkui kansi ja runko?

Kaikki tai ainakin moni vähänkään enemmän S&S -veneistä Suomessa tietänevät S/Y Carly III:n, joka oli juuri esimerkki tästä notkuvasta rakenteesta. YB:llä vahvistettiin merkittävästi joskus 2000-luvun alkuvuosina. Mutta vene ei ollut Nautorin tekemä.

ghjkb kirjoitti:

Joo, s&s 57:ssa runkopalkit jouduttiin muuttamaan. Suunnittelijan virhe, ei vene kestänyt.

S&S Swan 57:n rakenneongelmat johtivat Nautorin ja S&S:n yhteistyön loppumiseen:

http://www.jordanyachts.com/1568

Näkyy muissakin malleissa olevan ongelmia:

https://www.classicswan.org/forum/post_thread.php?thread=1107

Ei riitä bensa eikä toimi ohjaus kylkikiinnityksessä. Keulasta voisi lyhyen matkan hinata tai avustaa puskemalla ohjaustata liikuttaessa omalla dieselillä. Olisi voinut tulla kyseeseen atollin sisäänajossa.

Ei voi. Itse koitin hinata eri tavoin 40 jalkaista RIB veneellä jossa oli 20 heppainen. Ja kyllä se paketti meni enemmän tuulen viemänä kun koneella kääntyen. Kun lähtee vetämään keulasta, niin käänt'minen varsinkin tuuleen on todella vaikeaa, kun vetävä RIB lähtee sivusuuntaan. Pusku on varmaan paras menetelmä tai kylkihinaus niin, että isompi vene ohjaa (edellyttää siis ettei se peräsin ole menetetty)

RIB.hinaajana kirjoitti:

Ei voi. Itse koitin hinata eri tavoin 40 jalkaista RIB veneellä jossa oli 20 heppainen. Ja kyllä se paketti meni enemmän tuulen viemänä kun koneella kääntyen. Kun lähtee vetämään keulasta, niin käänt'minen varsinkin tuuleen on todella vaikeaa, kun vetävä RIB lähtee sivusuuntaan. Pusku on varmaan paras menetelmä tai kylkihinaus niin, että isompi vene ohjaa (edellyttää siis ettei se peräsin ole menetetty)

Lue lisää

Knox-Johston selittää, että hinaaminen ei onnistu, jos köysi on kiinni hinaajan perässä. Silloinhan lasti pitää hinaajan perän paikallaan, vaikka tehoa olisi ylenmääein.

Köysi pitää virittää edemmäs, jolloin systeemi ohjautuu kun kiinnytyskohta toimii ikäänkuin nivelenä.

Näin toimien hinaajassa ei tarvita ylenmäärin tehoja.

Hinaaja-Hessu kirjoitti:

Knox-Johston selittää, että hinaaminen ei onnistu, jos köysi on kiinni hinaajan perässä. Silloinhan lasti pitää hinaajan perän paikallaan, vaikka tehoa olisi ylenmääein.

Köysi pitää virittää edemmäs, jolloin systeemi ohjautuu kun kiinnytyskohta toimii ikäänkuin nivelenä.

Näin toimien hinaajassa ei tarvita ylenmäärin tehoja.

Lue lisää

Nyt puhut hinaajista ja tuhansista hevosvoimista?.. Niissä tosiaan hinausköysi on kiinnitetty hinaajassa keskemmälle. Purjeveneen hinauksessa toisella purjeveneellä kiinnityskohta on yhdentekevää. Jollalla hinaaminen on hankalaa kuten yllä on kuvattu. Purjeveneen hinaaminen laivalla rikkoo kiinnityksen purjeveneessä.

seppomartti kirjoitti:

Nyt puhut hinaajista ja tuhansista hevosvoimista?.. Niissä tosiaan hinausköysi on kiinnitetty hinaajassa keskemmälle. Purjeveneen hinauksessa toisella purjeveneellä kiinnityskohta on yhdentekevää. Jollalla hinaaminen on hankalaa kuten yllä on kuvattu. Purjeveneen hinaaminen laivalla rikkoo kiinnityksen purjeveneessä.

Lue lisää

"Purjeveneen hinaaminen laivalla rikkoo kiinnityksen purjeveneessä."
Riippunee, miten hinataan. Göran Schildt tuli Daphnen kanssa Kreetalta Italiaan rhtilaivan hinauksessa, matkaa taisi tulla muutama sata mailia, muistaakseni Schildt ei maininnut vaurioista.

Joskus-onnistuu kirjoitti:

"Purjeveneen hinaaminen laivalla rikkoo kiinnityksen purjeveneessä."
Riippunee, miten hinataan. Göran Schildt tuli Daphnen kanssa Kreetalta Italiaan rhtilaivan hinauksessa, matkaa taisi tulla muutama sata mailia, muistaakseni Schildt ei maininnut vaurioista.

Lue lisää

Poikkeus vahvistaa säännön. Siihen aikaan höyrykoneella suomalaiset matkustaja-alukset kulkivat Itämerellä 12-14s. Rahtilaiva o!etettavasti hitammin. Kesti Daphne myös Niilin laivahinaukset. Jos nykylaivat ottavat hinaukseen niin tuho purressa on todennäköinen.

seppomartti kirjoitti:

Nyt puhut hinaajista ja tuhansista hevosvoimista?.. Niissä tosiaan hinausköysi on kiinnitetty hinaajassa keskemmälle. Purjeveneen hinauksessa toisella purjeveneellä kiinnityskohta on yhdentekevää. Jollalla hinaaminen on hankalaa kuten yllä on kuvattu. Purjeveneen hinaaminen laivalla rikkoo kiinnityksen purjeveneessä.

Lue lisää

Puhutaan yleisestä periaatteesta, joka koskee mitä tahansa hinaavaa alusta. Knox-Johnston ilkkui nimenomaan kumiveneellä purjevenettä hinaavia ja selitti, miksi siitä ei tule mitään.

(En kyllä keksi, miten apujollaan saisi viritettyä kiinnitysoisteen edemmäs, mutta purjeveneellä hinaamiseen Knox-Johston antoi useampiakin vinkkejä.)

Itse olen onnistunut hinaamaan purjevenettä niin, että hinausköysi oli perämoottoriveneen keulassa kiinni ja prutkulla sitten peruutettiin.

Näin purkkari tuli nätisti perässä. Kun köysi oli perässä kiinni oli se yhtä venkoilua.

Takaperin hinaaminen on hidasta ja tehotonta.
Eteenpäin hinatessa venkoilun estämiseksi perämoottoriveneen perässä pitäisi olla pitkä aisa ja hinausköysi kiinnitettäisiin sinne aisan päähän, tai vaihtohtoisesti moottoriveneessä pitäisi olla purjeveneen vetolaite jolloin sen potkuri olisi kauempana veneen perästä.
Seuraavaksi paras vaihtoehto on kiinnittää hinausköysi perämoottoriveneen keskikohtaan tai edemmäs niin veto ei venkoile edestakaisin.

Olen työntänyt pienellä fiskaripaatilla 15 tonnia painavaa kaivurilauttaa. Se onnistui mainiosti, yhdistelmä kääntyi ketterästi ja oli helposti ohjattavissa. Keula pitää kiinnittää tiukasti keskelle perää ja viedä työnnettävästä narut peräkulmista narut työntäjän peräkulmiin. Jos narut saa viritettyä hyvon, työntäjän moottori toimii aivan kuin se olisi sen avustettavan perässä kiinni. Mistä päästäänkin mahdollisuuteen kiinnittää kumiveneen apumoottori purjeveneen perään.

Bossu kirjoitti:

Olen työntänyt pienellä fiskaripaatilla 15 tonnia painavaa kaivurilauttaa. Se onnistui mainiosti, yhdistelmä kääntyi ketterästi ja oli helposti ohjattavissa. Keula pitää kiinnittää tiukasti keskelle perää ja viedä työnnettävästä narut peräkulmista narut työntäjän peräkulmiin. Jos narut saa viritettyä hyvon, työntäjän moottori toimii aivan kuin se olisi sen avustettavan perässä kiinni. Mistä päästäänkin mahdollisuuteen kiinnittää kumiveneen apumoottori purjeveneen perään.

Lue lisää

Marinoiden RIB -veneissä on vetotolppa keskellä venettä ja 50hp RIB pystyy vetämään 20 -metrisiä moottoriveneitäkin sillä periaatteella. Toki se onnistuu lähinnä vain tyvenissä satama-altaissa.

Kiinteän autopilotin toimimoottorin kvadrantin kautta saa kohtuu helpolla sähkövuodon aikaiseksi. Eli kannattaa mittailla omasta veneestä. Jos tuota kautta ainoa paikka mistä DC piiri on vedessä kiinni ei pahasti ongelmia, jos sama potkuri akselin kautta, isompi ongelma.

https://www.jefa.com/electro-f.htm täältä lisää kuvaa ja minkälaista jälkeä tulee

vahvistusta kirjoitti:

Kiinteän autopilotin toimimoottorin kvadrantin kautta saa kohtuu helpolla sähkövuodon aikaiseksi. Eli kannattaa mittailla omasta veneestä. Jos tuota kautta ainoa paikka mistä DC piiri on vedessä kiinni ei pahasti ongelmia, jos sama potkuri akselin kautta, isompi ongelma.

Lue lisää

Juuri tuosta ko. vuosimallista ja runkokoosta oli kyllä tehtaan joku asentajan sanonut että 9 venettä menettänyt jo peräsimen mitä ko. kaveri oli yksin niitä korjannut. Toki syynä voi olla sähkövuotokin.

Jepupee kirjoitti:

Juuri tuosta ko. vuosimallista ja runkokoosta oli kyllä tehtaan joku asentajan sanonut että 9 venettä menettänyt jo peräsimen mitä ko. kaveri oli yksin niitä korjannut. Toki syynä voi olla sähkövuotokin.

Lue lisää

Kun on noinkin tarkka tieto eli vuosimalli, malli ja vielä joku asentajakin niin varmaan olisi joku lähde vai kertoiko ihan henkilökohtaisesti?

Millä tavalla vika korjattiin? Tai siis saatiinko syykin pois vai pelkkä oire? Kun ei kait uuden akselin laitto paljoa lohduta jos syy jää poistamatta.

Jos sain videon tarinasta oikein kiinni, Oskar kertoi kompassin johtimen murtuneen/katkenneen ja olleen kosketuksissa kvadranttiin. Ruotsista lähtiessä oli kaikki ollut kunnossa.

Potkuriakselin ja/tai kölin kautta voi muodostua peräsinakselille virtapiiri. Jos peräsinakseli on jännitteinen tai potkuriakselin anodi kuluu loppuun, alkaa alumiininen peräsinakseli uhrautua.

Akselin katkeaminen ei ollutkaan rasitusmurtuma vaan sähkövian seurauksena syntyneen akselin uhrautumisen takia tapahtunut katkeaminen.

Ei tarvitse edes olla jännitteinen. Kunhan on galvaaninen yhteys eli maa/miinus riittää. Alumiini/teräs/pronssi yhdistelmä ja kun sinkki loppuu niin homma valmis. Eli yleismittari esiin ja mitatkaa omasta veneestä mikä yhteydessä mihinkin. Suomessa hyvä kun sinkit aika vähällä käytöllä ja helppo vaihtaa.