Kuusestako ???

No jos oikein ruvetaan vääntämän niin kaikkista huonoin vaihtoehto on kyllä rakenus puuksi mänty piste

Harkkari pisti hommat kohilleen. Tuosta hänen mainitsemasta syystä kuusi ulkoverhous on myös taloon mäntyä paremmpi. Varsinkin kun verhous höylätää sydän puoli näkyväksi puoleksi ja että tavara on riittävän paksua ( n. 23 mm). Lähtöraaka -aineen tulee olla sydänpuuta. Hirsi ja ulkoverhous hommissa kannattaa suosia tiukka syistä pohjois suomen puuta. Jos olisin tekemässä hirsitaloa perinteisesti hirrestä niin itse suosisin mäntyä. Jos päätyisin tekemään sen kappale tavarasta ja verhous olisi hirren näköinen niin tekisin kuusesta.

tietoa kirjoitti:

Harkkari pisti hommat kohilleen. Tuosta hänen mainitsemasta syystä kuusi ulkoverhous on myös taloon mäntyä paremmpi. Varsinkin kun verhous höylätää sydän puoli näkyväksi puoleksi ja että tavara on riittävän paksua ( n. 23 mm). Lähtöraaka -aineen tulee olla sydänpuuta. Hirsi ja ulkoverhous hommissa kannattaa suosia tiukka syistä pohjois suomen puuta. Jos olisin tekemässä hirsitaloa perinteisesti hirrestä niin itse suosisin mäntyä. Jos päätyisin tekemään sen kappale tavarasta ja verhous olisi hirren näköinen niin tekisin kuusesta.

Lue lisää

Kuusi on säänkestoltaan selvästi parempaa kuin männyn pintapuu. Männyn sydänpuuta parempaa rakennuspuuta ei ole olemassakaan, mutta nykyisestä rakennuspuusta saa sydänpuuta hakea suurennuslasin kanssa.

Tuntui aika hupaisalta, kun etsiskelin vähän paikkapuuta kunnostettaviin ikkunoihini, joissa on jostain syystä parissa kohdassa puite vähän lahonnut, vaikka ikää ei ole kuin 200 vuotta.
Kun kyselin tiukkasyisempää sydänpuuta, valisti myyjä, ettei sillä ole mitään merkitystä, maalit suojaavat kuulema puun.
Muuten pokani ovat kuin tehtaalta juuri tulleet, toisaalta ne ovatkin tehty täysin oksattomasta männyn sydänpuusta, jossa vuosikasvut ovat n. 1mm.

Havupuiden vettä johtava solukko, johtuen rungon pikkipinta-alan kasvusta, ylittää aina kasvun myöhemmässä vaiheessa sen määrän, joka on tarpeen neulaston haihduttaman vesimäärän korvaamiseksi. Näinollen havupuut sulkevat sydemestä alkaen osan solukosta, tätä osuutta kutsutaan sydänpuuksi, nämä solut eivät siis enää hoida neulaston veden tarvetta.
Mikäli kuusta tarkastellaan kasvitieteellisesti, on se miljoonia vuosia "esihistoriallisempi" kasvi kuin mänty. Kuusen johtosolun päissä on "venttiilit" (torus ja porus), jotka sulkeutuvat ja veden liike sydänpuussa lakkaa. Evoluution myöhemmässä vaiheessa kehittynyt mänty sen sijaan ei omaa näitä venttiileitä, vaan täyttää solun sydänpuun solun hartseilla ja terpeeniöljyillä vettä läpäisemättömäksi. Tälläinen sydänpuu on sään kestoltaan kyllästettyn verrattavissa. Kuusen sydänpuu sen sijaan ei ole tässä mielessä pintapuuta parempaa, eikä vastaa lahonkestoltaan missään muodossa männyn sydänpuuta!!
Huomion arvoista on myös se, että saksalainen DIN -normisto asettaa sydänpuullisen männyn lahonkestoltaan samaan luokkaan lehtikuusen kanssa. Kuusi on taas heikoimmassa luokassa.

teknikko kirjoitti:

Havupuiden vettä johtava solukko, johtuen rungon pikkipinta-alan kasvusta, ylittää aina kasvun myöhemmässä vaiheessa sen määrän, joka on tarpeen neulaston haihduttaman vesimäärän korvaamiseksi. Näinollen havupuut sulkevat sydemestä alkaen osan solukosta, tätä osuutta kutsutaan sydänpuuksi, nämä solut eivät siis enää hoida neulaston veden tarvetta.
Mikäli kuusta tarkastellaan kasvitieteellisesti, on se miljoonia vuosia "esihistoriallisempi" kasvi kuin mänty. Kuusen johtosolun päissä on "venttiilit" (torus ja porus), jotka sulkeutuvat ja veden liike sydänpuussa lakkaa. Evoluution myöhemmässä vaiheessa kehittynyt mänty sen sijaan ei omaa näitä venttiileitä, vaan täyttää solun sydänpuun solun hartseilla ja terpeeniöljyillä vettä läpäisemättömäksi. Tälläinen sydänpuu on sään kestoltaan kyllästettyn verrattavissa. Kuusen sydänpuu sen sijaan ei ole tässä mielessä pintapuuta parempaa, eikä vastaa lahonkestoltaan missään muodossa männyn sydänpuuta!!
Huomion arvoista on myös se, että saksalainen DIN -normisto asettaa sydänpuullisen männyn lahonkestoltaan samaan luokkaan lehtikuusen kanssa. Kuusi on taas heikoimmassa luokassa.

Lue lisää

On se että kuusesta ei pysty tekemään kyllästettyä puuta koska se ei vedä kosteutta samanlailla kuin mänty,ainoastaan männyllä se voidaan tehdä.

teknikko kirjoitti:

Havupuiden vettä johtava solukko, johtuen rungon pikkipinta-alan kasvusta, ylittää aina kasvun myöhemmässä vaiheessa sen määrän, joka on tarpeen neulaston haihduttaman vesimäärän korvaamiseksi. Näinollen havupuut sulkevat sydemestä alkaen osan solukosta, tätä osuutta kutsutaan sydänpuuksi, nämä solut eivät siis enää hoida neulaston veden tarvetta.
Mikäli kuusta tarkastellaan kasvitieteellisesti, on se miljoonia vuosia "esihistoriallisempi" kasvi kuin mänty. Kuusen johtosolun päissä on "venttiilit" (torus ja porus), jotka sulkeutuvat ja veden liike sydänpuussa lakkaa. Evoluution myöhemmässä vaiheessa kehittynyt mänty sen sijaan ei omaa näitä venttiileitä, vaan täyttää solun sydänpuun solun hartseilla ja terpeeniöljyillä vettä läpäisemättömäksi. Tälläinen sydänpuu on sään kestoltaan kyllästettyn verrattavissa. Kuusen sydänpuu sen sijaan ei ole tässä mielessä pintapuuta parempaa, eikä vastaa lahonkestoltaan missään muodossa männyn sydänpuuta!!
Huomion arvoista on myös se, että saksalainen DIN -normisto asettaa sydänpuullisen männyn lahonkestoltaan samaan luokkaan lehtikuusen kanssa. Kuusi on taas heikoimmassa luokassa.

Lue lisää

Että tämäkin keskustelu meni tieteelliseksi löpinäksi,näitä kun tarpeeksi kuuntelee niin voisi luulla,että näillä kuusen ja männyn esihistoriallisilla eroilla olisi jotakin käytännön merkitystä.
Asiaa tuntemattomat vois luulla kun lätkii sydänmäntyä seinään niin huolet on ohi.
Todellisuudessa rakenteen kestävyys erot johtuu ihan muista tekijöistä kun vuosimiljoonaisesta puun evoluutio solurakenteesta.

tosiaan kirjoitti:

Että tämäkin keskustelu meni tieteelliseksi löpinäksi,näitä kun tarpeeksi kuuntelee niin voisi luulla,että näillä kuusen ja männyn esihistoriallisilla eroilla olisi jotakin käytännön merkitystä.
Asiaa tuntemattomat vois luulla kun lätkii sydänmäntyä seinään niin huolet on ohi.
Todellisuudessa rakenteen kestävyys erot johtuu ihan muista tekijöistä kun vuosimiljoonaisesta puun evoluutio solurakenteesta.

Lue lisää

No mistä puun ominaisuudet sitten johtuvat ellei solurakenteesta?

janne kirjoitti:

No mistä puun ominaisuudet sitten johtuvat ellei solurakenteesta?

et ymmärtänyt,puun solurakenteella ei ole rakenteen kestävyyden tai toimivuuden kanssa juurikaan merkitystä.
Mäntyä ja kuusta voidaan molempia käyttää rakentamisessa,käytännön ongelmat yleensä johtuu ihan muista tekijöistä kuin solurakenteista.

Harjoittelija kirjoitti:

On se että kuusesta ei pysty tekemään kyllästettyä puuta koska se ei vedä kosteutta samanlailla kuin mänty,ainoastaan männyllä se voidaan tehdä.

Mitä tekemistä vapaan veden (nesteen) virtaamisella solukossa on puun hygroskooppisten ominaisuuksien kanssa? Laitetaan kokeeksi pala kuivaa kuusta ja mäntyä höyrykaappiin ja mitä huomataan: Molempien tasapainokosteus kohoaa aivan samassa tahdissa. Kosteus etenee nimittäin soluseinissä. Solujen sisällä ei ole yhtään vettä puun kosteuden ollessa alle pskp:n joka on havupuilla noin 32%.
Kyllästys (upotus, painekyllästys) tapahtuu vapaan nesteen avulla ja tällöin (kuivanutta) kuusta ei saada kyllästettyä, mutta eihan talon rakenteissa pitäisi lillia vettä - kuin korkeintaan putkirikon yhteydessä - näinollen hirren kosteus vaihtelee ilman kosteuden mukaan.
Syksyn vaakasateella seinä kastuu toki myös räystään alta, mutta kun hirret on poikkeuksetta käsitelty jollain puunsuojalla, ei puun solukon vapaan veden johtamiskyky ole ratkaiseva tekijä, vaan se millä aineella ristinurkkien hirren päät ovat käsitelty.