Onko täällä ketään ammattilaista, joka osaisi selvittää minulle hieman verkon rakennetta / suojausta(ei turbiinisuojiin asti) Suomessa.
Tilanne:
Talvi, jota ennen on ollut pohjoismaissa kuiva kesä ja syksy. Länteen siirretään sähköä x-määrä ja idästä tuodaan meille/meidän kautta se vakio 1400MW. Maailman suurin yksittainen generaattori OL3 työntää tasaseen tahtiin sähköä 1600MW:a tarpeeseemme.
Jotain aivan käsittämätöntä tapahtuu ja OL3 irtoaa verkosta. Mitä tapahtuu? Sen tiedän kokemuksesta, että verkko notkahtaa mutta tapahtuuko mitään ketjureaktiota? Ja perustelut.
Saarekekäytännön tiedän ja sen kuinka suurin osa 1600MW:sta saadaan korvatuksi, mutta juuri se irtoamishetki kiinnostaa.
Ja VASTAAJA! Jotain käsittämätöntä ei ole sitten mikään POKS!
Sähköverkon rakenne
52
1855
Vastaukset
vaikka oliski
"Jotain aivan käsittämätöntä tapahtuu ja OL3 irtoaa verkosta."
Eikös tuo ole STUKin kielenkäytössä 'odotettu tapahtuma'?- Amplitudi
Meidän ydinvoimalaitoksien "pikasulut" tai hallitut alasajot käyttökauden aikana voidaan laskea yhdellä kädellä. Toimintavarmuus on huippuluokkaa.
Amplitudi kirjoitti:
Meidän ydinvoimalaitoksien "pikasulut" tai hallitut alasajot käyttökauden aikana voidaan laskea yhdellä kädellä. Toimintavarmuus on huippuluokkaa.
nyt ymmärrän. sanoit ensin:
"Jotain aivan käsittämätöntä tapahtuu ja OL3 irtoaa verkosta."
se käsittämätön tapahtuma onkin pikasulku:
"
Meidän ydinvoimalaitoksien "pikasulut" tai hallitut alasajot käyttökauden aikana voidaan laskea yhdellä kädellä. Toimintavarmuus on huippuluokkaa.
"
annasku arvaan: viides virhe jääkin tekemättä?- Amplitudi
Vastaaja kirjoitti:
nyt ymmärrän. sanoit ensin:
"Jotain aivan käsittämätöntä tapahtuu ja OL3 irtoaa verkosta."
se käsittämätön tapahtuma onkin pikasulku:
"
Meidän ydinvoimalaitoksien "pikasulut" tai hallitut alasajot käyttökauden aikana voidaan laskea yhdellä kädellä. Toimintavarmuus on huippuluokkaa.
"
annasku arvaan: viides virhe jääkin tekemättä?mitäköhän mörköä sinä taas ajat takaa?
- Amplitudi
Vastaaja kirjoitti:
johan se tuli kerrottuu
Älä viitsi sekoittaa STUK:sta tähän. Juuri sen takia sanoinkin: VASTAAJA! Jotain odottamatonta ei sitten ole POKS.
Katsos kun on paljon muitakin syitä miksi generaattori voi irrota verkosta. Verkosta irtoaminen ei sitten tarkoita, että puhutaan mistään kalastajan verkosta, tai saatikaan että generaattori fyysisesti putoaa köyden katkettua. Amplitudi kirjoitti:
Älä viitsi sekoittaa STUK:sta tähän. Juuri sen takia sanoinkin: VASTAAJA! Jotain odottamatonta ei sitten ole POKS.
Katsos kun on paljon muitakin syitä miksi generaattori voi irrota verkosta. Verkosta irtoaminen ei sitten tarkoita, että puhutaan mistään kalastajan verkosta, tai saatikaan että generaattori fyysisesti putoaa köyden katkettua.ja sit kysyin etteikö semmonen ole stukin kielenkäytössä 'odotettu tapahtuma'. siis se mikä sun mielestä oli 'käsittämätön'.
- Amplitudi
Vastaaja kirjoitti:
ja sit kysyin etteikö semmonen ole stukin kielenkäytössä 'odotettu tapahtuma'. siis se mikä sun mielestä oli 'käsittämätön'.
krooh........
- Jocu_
Muut laitokset yrittävät tehoa nostamalla pitää verkon jännitettä ja taajuutta riittävinä. Jos tämä ei onnistu, irtoavat laitokset verkosta, ja koko verkko pimenee.
Sitten laitoksia käynnistetään kylmään verkkoon, johon lisätään kuormaa sitä mukaa kuin laitosten teho nousee."Muut laitokset yrittävät tehoa nostamalla pitää verkon jännitettä ja taajuutta riittävinä. Jos tämä ei onnistu, irtoavat laitokset verkosta, ja koko verkko pimenee."
Tanskan sähköverkossa - tai oikeastaan toisessa niistä - näin ei kävisi. Siellä runkoverkko muodostuu paikallisista verkoista, jotka voivat toimia täysin itsenäisesti. Siis ainakin teorian mukaan.- Jocu_
Vastaaja kirjoitti:
"Muut laitokset yrittävät tehoa nostamalla pitää verkon jännitettä ja taajuutta riittävinä. Jos tämä ei onnistu, irtoavat laitokset verkosta, ja koko verkko pimenee."
Tanskan sähköverkossa - tai oikeastaan toisessa niistä - näin ei kävisi. Siellä runkoverkko muodostuu paikallisista verkoista, jotka voivat toimia täysin itsenäisesti. Siis ainakin teorian mukaan.Ehkä siihen mennäänkin. Helppoahan se on tietokoneaikaan. Verkkoa pätkitäänkin muuntoasemilta, jolloin "murheenkryynin" seutu menee pimeäksi, mutta muu Suomi pysyy sähköissä.
Nykyään voimalat on kyllä varustettu automatiikalla, joka ei salli sekundasähkön tekoa. Jocu_ kirjoitti:
Ehkä siihen mennäänkin. Helppoahan se on tietokoneaikaan. Verkkoa pätkitäänkin muuntoasemilta, jolloin "murheenkryynin" seutu menee pimeäksi, mutta muu Suomi pysyy sähköissä.
Nykyään voimalat on kyllä varustettu automatiikalla, joka ei salli sekundasähkön tekoa.Toi kuulostaa joltain kaistapäiseltä viritelmältä, jolla pyritään väkisin ylläpitämään nykyinen keskitetty tuotanto ja saada siihen sekaan hajautettua tuotanto. Taatusti tulee ongelmia, ehkä enemmän kuin nykyisessä 'rautakankiverkossa' (ikiomakeksimä termini).
Käsittääkseni Tanskan verkko muodostuu erillisistä syöttö- ja kulutusverkosta, jotka sitten paikallisverkossa yhdistyvät. Verkko on ilman muuta kalliimpi, mutta myös luotettavampi, vailla kummallisia 'pätkimis-' yms. virityksiä.- Jocu_
Vastaaja kirjoitti:
Toi kuulostaa joltain kaistapäiseltä viritelmältä, jolla pyritään väkisin ylläpitämään nykyinen keskitetty tuotanto ja saada siihen sekaan hajautettua tuotanto. Taatusti tulee ongelmia, ehkä enemmän kuin nykyisessä 'rautakankiverkossa' (ikiomakeksimä termini).
Käsittääkseni Tanskan verkko muodostuu erillisistä syöttö- ja kulutusverkosta, jotka sitten paikallisverkossa yhdistyvät. Verkko on ilman muuta kalliimpi, mutta myös luotettavampi, vailla kummallisia 'pätkimis-' yms. virityksiä.Tietokone tietäisi, onko verkosta pudonneen laitoksen tuotanto korvattavissa muilla laitoksilla. Jos ei olisi, pätkäisisi se sähköt parilta kytkinkentältä, ja häiriö jäisi paikalliseksi.
Näin olisi aikaa ajaa ylös varavoimaa, jos verkosta irronneella laitoksella on jotakin remppaa. Jocu_ kirjoitti:
Tietokone tietäisi, onko verkosta pudonneen laitoksen tuotanto korvattavissa muilla laitoksilla. Jos ei olisi, pätkäisisi se sähköt parilta kytkinkentältä, ja häiriö jäisi paikalliseksi.
Näin olisi aikaa ajaa ylös varavoimaa, jos verkosta irronneella laitoksella on jotakin remppaa."Tietokone tietäisi, onko verkosta pudonneen laitoksen tuotanto korvattavissa muilla laitoksilla. Jos ei olisi, pätkäisisi se sähköt parilta kytkinkentältä, ja häiriö jäisi paikalliseksi.
Näin olisi aikaa ajaa ylös varavoimaa, jos verkosta irronneella laitoksella on jotakin remppaa.
"
tuohan on vain verkon suojausta, ei sillä ole mitään tekemistä hajautetun tuotannon kanssa.
tietokoneko se sai jenkkien sähköverkon ihan huit sekasin? jotkut epäilivät syylliseksi samaan aikaan riehunutta tietokonematoa.- Jocu_
Vastaaja kirjoitti:
"Tietokone tietäisi, onko verkosta pudonneen laitoksen tuotanto korvattavissa muilla laitoksilla. Jos ei olisi, pätkäisisi se sähköt parilta kytkinkentältä, ja häiriö jäisi paikalliseksi.
Näin olisi aikaa ajaa ylös varavoimaa, jos verkosta irronneella laitoksella on jotakin remppaa.
"
tuohan on vain verkon suojausta, ei sillä ole mitään tekemistä hajautetun tuotannon kanssa.
tietokoneko se sai jenkkien sähköverkon ihan huit sekasin? jotkut epäilivät syylliseksi samaan aikaan riehunutta tietokonematoa.Ei mene näpertelyksi. Eivän madot tms. ole ongelma. Tietokoneilla homma nytkin hoidetaan, ja bitit kulkevat sellaisissa johtimissa, että niihin ei ole ulkopuolisten hyvä koskea..
Jocu_ kirjoitti:
Ei mene näpertelyksi. Eivän madot tms. ole ongelma. Tietokoneilla homma nytkin hoidetaan, ja bitit kulkevat sellaisissa johtimissa, että niihin ei ole ulkopuolisten hyvä koskea..
silloinhan se on hmmm... munkin koneella?
:D- nimimerkkierkki
Vastaaja kirjoitti:
"Muut laitokset yrittävät tehoa nostamalla pitää verkon jännitettä ja taajuutta riittävinä. Jos tämä ei onnistu, irtoavat laitokset verkosta, ja koko verkko pimenee."
Tanskan sähköverkossa - tai oikeastaan toisessa niistä - näin ei kävisi. Siellä runkoverkko muodostuu paikallisista verkoista, jotka voivat toimia täysin itsenäisesti. Siis ainakin teorian mukaan.sähkö on niin vietävän kallista Tanskassa.
Siinä on todellakin selvä syy-yhteys.
Paikallinen runkoverkkosysteemi tulee tajuttoman kalliiksi.
Meillä ei ole sellaiseen varaa, kun vielä Kioton velvoitteetkin tulee maksettaviksemme. nimimerkkierkki kirjoitti:
sähkö on niin vietävän kallista Tanskassa.
Siinä on todellakin selvä syy-yhteys.
Paikallinen runkoverkkosysteemi tulee tajuttoman kalliiksi.
Meillä ei ole sellaiseen varaa, kun vielä Kioton velvoitteetkin tulee maksettaviksemme."
Siksiköhän
nimimerkkierkki 25.2.2005 klo 09.17
sähkö on niin vietävän kallista Tanskassa.
Siinä on todellakin selvä syy-yhteys.
Paikallinen runkoverkkosysteemi tulee tajuttoman kalliiksi.
Meillä ei ole sellaiseen varaa, kun vielä Kioton velvoitteetkin tulee maksettaviksemme.
"
Muistaakseni Tanskan BKT on suurempi kuin Suomen. Ei pitäisi olla mitään ongelmaa maksaa sähköstä asiallista hintaa. Mutta oikein on se, että he myös kuluttavat sähköä reilusti vähemmän.
"Meillä ei ole sellaiseen varaa, kun vielä Kioton velvoitteetkin tulee maksettaviksemme."
Tuolla ajattelulla meillä on varaa vain jäädä jälkijunaan katsomaan kun koko muu eurooppa menee ohi turvallisesti ja puhtaasti. Kioton 'velvoitteet' on vain murunen, josta käydään huutokauppaa osinkojen nostamiseksi. Ydinvoimanhan piti pelastaa sekä ilmasto että talous. hohhoijakkaa- Jocu_
Vastaaja kirjoitti:
silloinhan se on hmmm... munkin koneella?
:DPelataan suurjännitelinjoilla, ja niiden ukkosköysilläkin.
- nimimerkkierkki
Vastaaja kirjoitti:
"
Siksiköhän
nimimerkkierkki 25.2.2005 klo 09.17
sähkö on niin vietävän kallista Tanskassa.
Siinä on todellakin selvä syy-yhteys.
Paikallinen runkoverkkosysteemi tulee tajuttoman kalliiksi.
Meillä ei ole sellaiseen varaa, kun vielä Kioton velvoitteetkin tulee maksettaviksemme.
"
Muistaakseni Tanskan BKT on suurempi kuin Suomen. Ei pitäisi olla mitään ongelmaa maksaa sähköstä asiallista hintaa. Mutta oikein on se, että he myös kuluttavat sähköä reilusti vähemmän.
"Meillä ei ole sellaiseen varaa, kun vielä Kioton velvoitteetkin tulee maksettaviksemme."
Tuolla ajattelulla meillä on varaa vain jäädä jälkijunaan katsomaan kun koko muu eurooppa menee ohi turvallisesti ja puhtaasti. Kioton 'velvoitteet' on vain murunen, josta käydään huutokauppaa osinkojen nostamiseksi. Ydinvoimanhan piti pelastaa sekä ilmasto että talous. hohhoijakkaakauhea lama, tulisi samalla energian hinnalla ja seuraavaksi kylmä. Oletkos järjissäsi? Ei maamme talous tälläistä nykyisellä rakenteellaan kestäisi. Sillä menolla jäätäisiin vielä lisää Tanskan BKT:tä. (Onkohan se muuten tällä hetkellä korkeampi, en tiedä minäkään).
Kun et tiedä, niin kerron sinulle, että korkea ominaiskulutuksemme johtuu teollisuutemme energiavaltaisuudesta. Jocu_ kirjoitti:
Pelataan suurjännitelinjoilla, ja niiden ukkosköysilläkin.
piensähköverkossa (onkohan termi oikea?) on kyllä ainakin testattu datan siirtoa.
pitänee kertoa suunnitelmasta, jota naapurini kanssa kehitellään. sillä ei oo omaa nettiyhteyttä ja hoitelee asioitaan mun koneella silloin tällöin. mietittiin, että jos ikkunoiden kautta vetäisimme naapurihuoneistosta lan-piuhan mun reitittimelle, hän voisi käyttää liittymääni ilmaiseksi :D sillä ois omakin kone ja mulla oikeus useamman kuin yhden koneen liittämiseksi nettiin. naapuri tietää tasan tarkkaan turvallisuusriskit, mutta emme tiedä kuinka laillista homma ois ;)
shhh... ei saa kertoo ulkopuolisille :D
Mutta sattuuko joukossa olemaan joku, joka olisi tietoinen moisesta systeemistä?nimimerkkierkki kirjoitti:
kauhea lama, tulisi samalla energian hinnalla ja seuraavaksi kylmä. Oletkos järjissäsi? Ei maamme talous tälläistä nykyisellä rakenteellaan kestäisi. Sillä menolla jäätäisiin vielä lisää Tanskan BKT:tä. (Onkohan se muuten tällä hetkellä korkeampi, en tiedä minäkään).
Kun et tiedä, niin kerron sinulle, että korkea ominaiskulutuksemme johtuu teollisuutemme energiavaltaisuudesta.erittäin uskottava skenaario, joo
- Jocu_
Vastaaja kirjoitti:
piensähköverkossa (onkohan termi oikea?) on kyllä ainakin testattu datan siirtoa.
pitänee kertoa suunnitelmasta, jota naapurini kanssa kehitellään. sillä ei oo omaa nettiyhteyttä ja hoitelee asioitaan mun koneella silloin tällöin. mietittiin, että jos ikkunoiden kautta vetäisimme naapurihuoneistosta lan-piuhan mun reitittimelle, hän voisi käyttää liittymääni ilmaiseksi :D sillä ois omakin kone ja mulla oikeus useamman kuin yhden koneen liittämiseksi nettiin. naapuri tietää tasan tarkkaan turvallisuusriskit, mutta emme tiedä kuinka laillista homma ois ;)
shhh... ei saa kertoo ulkopuolisille :D
Mutta sattuuko joukossa olemaan joku, joka olisi tietoinen moisesta systeemistä?Eräällä porukalla on 4 konetta samassa liittymässä langattomalla yhteydellä. Maksaa vain 10 € kuussa/nuppi.
Jocu_ kirjoitti:
Eräällä porukalla on 4 konetta samassa liittymässä langattomalla yhteydellä. Maksaa vain 10 € kuussa/nuppi.
"Eräällä porukalla on 4 konetta samassa liittymässä langattomalla yhteydellä. Maksaa vain 10 € kuussa/nuppi."
No ei langallisuus sitä sen rikollisemmaksi tekisi. ellei taloyhtiö sitten nipota narusta, jota kukaan ei näe.
"nyt on samuli iloinen... :D"- Jocu_
Vastaaja kirjoitti:
"Eräällä porukalla on 4 konetta samassa liittymässä langattomalla yhteydellä. Maksaa vain 10 € kuussa/nuppi."
No ei langallisuus sitä sen rikollisemmaksi tekisi. ellei taloyhtiö sitten nipota narusta, jota kukaan ei näe.
"nyt on samuli iloinen... :D"Teekkarit ja nuoret inssit tuota harrastavat systemaattisesti.
- Joku vaan...
Vastaaja kirjoitti:
Toi kuulostaa joltain kaistapäiseltä viritelmältä, jolla pyritään väkisin ylläpitämään nykyinen keskitetty tuotanto ja saada siihen sekaan hajautettua tuotanto. Taatusti tulee ongelmia, ehkä enemmän kuin nykyisessä 'rautakankiverkossa' (ikiomakeksimä termini).
Käsittääkseni Tanskan verkko muodostuu erillisistä syöttö- ja kulutusverkosta, jotka sitten paikallisverkossa yhdistyvät. Verkko on ilman muuta kalliimpi, mutta myös luotettavampi, vailla kummallisia 'pätkimis-' yms. virityksiä."Toi kuulostaa joltain kaistapäiseltä viritelmältä,"
No kerropas sitten viisaampana, että miten erotat ylikuormittuneen tuottajan siitä ylikuormasta? Ellei mitään "kummallisia 'pätkimis-' yms. virityksiä" sallita?
"Käsittääkseni Tanskan verkko muodostuu erillisistä syöttö- ja kulutusverkosta, jotka sitten paikallisverkossa yhdistyvät."
Mitä lisäarvoa sekin antaa, että tehdään runkoverkko tuplana?
Miksei runkoverkko voi yhtähyvin olla jonkinlainen "paineentasaaja" kaikkien verkon osien välillä?
Miksi syöttö ja kulutus pitäisi irrottaa toisistaan?
Toisekseen... Et ole vielä tähän päivään mennessä osannut selittää sitä mikä siinä verkossa on niin erinomaista. Puhut verkosta, mutta hyödyistä puhuttaessa puhut kuitenkin vain tuotannosta, ja sen hajauttamisesta.
"Siellä runkoverkko muodostuu paikallisista verkoista"
???
Mitä tarkoitat?
Miten "runkoverkko" voi olla paikallinen? Runkoverkon tehtävänähän on siirtää sähköä pitkiä matkoja, ja siirtohäviöiden minimoimiseksi runkoverkon jännitteet ovat mahdollisimman korkeat.
Suhteellisen lyhyillä matkoilla käytetään alempia jännitteitä, ja sitten sillä lyhyellä pätkällä lähimmän muuntajan ja kuluttajien välillä verkon jännite on 'vain' 230 V.
Jos se nimellinen "runkoverkko" jätettäisiin välistä pois, ja yksinkertaisesti yhdistettäisiin paikalliset korkeajänniteverkot toisiinsa, niin sitten samat siirrot tehtäisiin matalemmilla jännitteillä, mikä tarkoittaisi väistämättä lisää hävikkiä.
Tai periaatteessa ne paikalliset verkothan voisi liittää toisiinsa myös niillä suurjännitelinjoilla... mutta miten se taas eroaisi nykyisestä? Joku vaan... kirjoitti:
"Toi kuulostaa joltain kaistapäiseltä viritelmältä,"
No kerropas sitten viisaampana, että miten erotat ylikuormittuneen tuottajan siitä ylikuormasta? Ellei mitään "kummallisia 'pätkimis-' yms. virityksiä" sallita?
"Käsittääkseni Tanskan verkko muodostuu erillisistä syöttö- ja kulutusverkosta, jotka sitten paikallisverkossa yhdistyvät."
Mitä lisäarvoa sekin antaa, että tehdään runkoverkko tuplana?
Miksei runkoverkko voi yhtähyvin olla jonkinlainen "paineentasaaja" kaikkien verkon osien välillä?
Miksi syöttö ja kulutus pitäisi irrottaa toisistaan?
Toisekseen... Et ole vielä tähän päivään mennessä osannut selittää sitä mikä siinä verkossa on niin erinomaista. Puhut verkosta, mutta hyödyistä puhuttaessa puhut kuitenkin vain tuotannosta, ja sen hajauttamisesta.
"Siellä runkoverkko muodostuu paikallisista verkoista"
???
Mitä tarkoitat?
Miten "runkoverkko" voi olla paikallinen? Runkoverkon tehtävänähän on siirtää sähköä pitkiä matkoja, ja siirtohäviöiden minimoimiseksi runkoverkon jännitteet ovat mahdollisimman korkeat.
Suhteellisen lyhyillä matkoilla käytetään alempia jännitteitä, ja sitten sillä lyhyellä pätkällä lähimmän muuntajan ja kuluttajien välillä verkon jännite on 'vain' 230 V.
Jos se nimellinen "runkoverkko" jätettäisiin välistä pois, ja yksinkertaisesti yhdistettäisiin paikalliset korkeajänniteverkot toisiinsa, niin sitten samat siirrot tehtäisiin matalemmilla jännitteillä, mikä tarkoittaisi väistämättä lisää hävikkiä.
Tai periaatteessa ne paikalliset verkothan voisi liittää toisiinsa myös niillä suurjännitelinjoilla... mutta miten se taas eroaisi nykyisestä?toivottavastiu joku jakso lukee. ei siinä mitään itse asiasta tainnu olla. muistaakseni sulla onkin taipumus kirjoitella kaikesta muusta paitsi siitä, mistä keskustellaan.
yäk- Joku vaan...
Vastaaja kirjoitti:
toivottavastiu joku jakso lukee. ei siinä mitään itse asiasta tainnu olla. muistaakseni sulla onkin taipumus kirjoitella kaikesta muusta paitsi siitä, mistä keskustellaan.
yäk"muistaakseni sulla onkin taipumus kirjoitella kaikesta muusta paitsi siitä, mistä keskustellaan."
Ai... Eikö puhe ollutkaan siitä tanskalaisten superverkosta?
Voisitko selittää ensinnäkin sen, että miten se eroaa vaikka Suomen nykyisesta verkosta?
Ja muista nyt sitten niitä eroja selittäessäsi, että kyse on VERKOSTA. Sinä itse olet puhunut jatkuvasti verkosta, et tuotannosta.
Hajautetun tuotannon etuja en ala kiistämään, mutta en ymmärrä mitä verkon hajauttamisella tarkoitetaan.
Ehkäpä verkkoa hallinnoivaa automatiikkaa voisi ripotella vähän laajemmalle, mutta en oikein tiedä pitäisikö tuommoisesta automaatio uudistuksesta niin hirveää meteliä pitää.
Vai tekivätkö ne tanskalaiset jotain konkreettisia muutoksia esim. niihin linjoihin? Lisättiinko linjoja? Vai vähennettiinkö niitä? Siirretäänkö sähkö tanskalaisten mallissa korkeammalla vai matalammalla jännitteellä? Eli mitä muutettiin, ja miten?
Missä erot?
- Jocu_
Pahassa verkkohäiriössä erotetaan laitos kytkinkentältä verkosta.
Sen jälkeen pudotaan omakäytölle, mutta kyllä siinä - laitoksesta riippuen - generaattorikatkaisijoitakin aukeaa.
Isolle laitokselle omakäyttöajo on liian vähän.- Amplitudi
"Sen jälkeen pudotaan omakäytölle, mutta kyllä siinä - laitoksesta riippuen - generaattorikatkaisijoitakin aukeaa."
Yleensä aina. Esimerkkini olikin vain ns. ääripää, joka kuitenkin voi olla mahdollinen. Taajuuden tuenta ei enään esimerkkitapauksessa onnistuisi. Saarekekäytäntöhän on rakennettu populaatiomäärän takia aika "moneen" paikkaan Etelä-Suomessa ja jännitettä voidaan syöttää useaa eri kautta mutta se kuinka nopeasti se häiriötilanteessa kytkeytyy päälle on se mitä en tiedä. Vai meneekö se käytännössä näin, että laitosten mentyä alas jäädään saarekeajoon. Kaikenhan pitäisi toimia sekunnin murto-osissa ja varmaan toimiikin, mutta testit jäävät aika vähiin. - Jocu_
Amplitudi kirjoitti:
"Sen jälkeen pudotaan omakäytölle, mutta kyllä siinä - laitoksesta riippuen - generaattorikatkaisijoitakin aukeaa."
Yleensä aina. Esimerkkini olikin vain ns. ääripää, joka kuitenkin voi olla mahdollinen. Taajuuden tuenta ei enään esimerkkitapauksessa onnistuisi. Saarekekäytäntöhän on rakennettu populaatiomäärän takia aika "moneen" paikkaan Etelä-Suomessa ja jännitettä voidaan syöttää useaa eri kautta mutta se kuinka nopeasti se häiriötilanteessa kytkeytyy päälle on se mitä en tiedä. Vai meneekö se käytännössä näin, että laitosten mentyä alas jäädään saarekeajoon. Kaikenhan pitäisi toimia sekunnin murto-osissa ja varmaan toimiikin, mutta testit jäävät aika vähiin.Voimaloita on useita. Siten saareke saattaa jäädä niin pieneksi, että tehonpudotus ei onnistu, ja seurauksena on pikasulku.
Omakäytöllehän ydinvoimalat tipahtavat, mutta siinä pitää automatiikan pelata hyvin. Lisäksi prosessi joutuu niin epästabiiliin tilaan, että lopputuloksena voi olla reaktoripikasulku.
Näinhän on lännempänä käynytkin. - iceman
Yleensä jos omakäyttö "saareen" joutuessa kestoajalla on suurimerkitys. Jos "omakäyttösaariajo" kestää joitain minuuteja, ei siitä suurempia vaaroja, tosin jos koneen venyvät ym. aiheuttavat pikasulun. Jostaa kestoaika on suuri 10-30 min, vaarana on peräpään lämpöjen karkaaminen. tehdaslaitoksissa yleensä päästään helpommalla. koska päästään ns. suureensaareen jossa on tehtaanyksiköitä tai esim. kaupunki. tällöin ainoa ongelma tulee saarekkeen tahdistaminen valtakuntaan:)
Kattilalaitokselle omakäyttöön joutuminen ei "yleensä" saisi tuottaa ongelmia, koska reduktiot/starttiventtiin dumppaavat höyry mäkeen/mereen. - Jocu_
iceman kirjoitti:
Yleensä jos omakäyttö "saareen" joutuessa kestoajalla on suurimerkitys. Jos "omakäyttösaariajo" kestää joitain minuuteja, ei siitä suurempia vaaroja, tosin jos koneen venyvät ym. aiheuttavat pikasulun. Jostaa kestoaika on suuri 10-30 min, vaarana on peräpään lämpöjen karkaaminen. tehdaslaitoksissa yleensä päästään helpommalla. koska päästään ns. suureensaareen jossa on tehtaanyksiköitä tai esim. kaupunki. tällöin ainoa ongelma tulee saarekkeen tahdistaminen valtakuntaan:)
Kattilalaitokselle omakäyttöön joutuminen ei "yleensä" saisi tuottaa ongelmia, koska reduktiot/starttiventtiin dumppaavat höyry mäkeen/mereen.Kyllä omakäyttöä voidaan ajaa ydivoimaloissa pitkäänkin. Muutenhan mennään dieseleiden perään, ja se on kiusallinen tilanne.
Tällaista en tiedä Suomessa tapahtuneen. Dieseleiden perään on menty jonkin prosessihäiriön aiheuttaman pikasulun takia. - Amplitudi
iceman kirjoitti:
Yleensä jos omakäyttö "saareen" joutuessa kestoajalla on suurimerkitys. Jos "omakäyttösaariajo" kestää joitain minuuteja, ei siitä suurempia vaaroja, tosin jos koneen venyvät ym. aiheuttavat pikasulun. Jostaa kestoaika on suuri 10-30 min, vaarana on peräpään lämpöjen karkaaminen. tehdaslaitoksissa yleensä päästään helpommalla. koska päästään ns. suureensaareen jossa on tehtaanyksiköitä tai esim. kaupunki. tällöin ainoa ongelma tulee saarekkeen tahdistaminen valtakuntaan:)
Kattilalaitokselle omakäyttöön joutuminen ei "yleensä" saisi tuottaa ongelmia, koska reduktiot/starttiventtiin dumppaavat höyry mäkeen/mereen."suureensaareen jossa on tehtaanyksiköitä tai esim. kaupunki. tällöin ainoa ongelma tulee saarekkeen tahdistaminen valtakuntaan:)"
Ei tullut heti mieleen ja vielä useasti on niin, että saarekkeessa on useita laitoksia.
Kyllä kattila saadaan pidettyä ylhäällä kun kone ohitetaan(retu), mutta konetta on aivan turha ottaa mukaan jos sitä ei verkkoon voi ajaa(peräpään lämmöt). - Jocu_
Amplitudi kirjoitti:
"suureensaareen jossa on tehtaanyksiköitä tai esim. kaupunki. tällöin ainoa ongelma tulee saarekkeen tahdistaminen valtakuntaan:)"
Ei tullut heti mieleen ja vielä useasti on niin, että saarekkeessa on useita laitoksia.
Kyllä kattila saadaan pidettyä ylhäällä kun kone ohitetaan(retu), mutta konetta on aivan turha ottaa mukaan jos sitä ei verkkoon voi ajaa(peräpään lämmöt).Eihän turpiinia voi kierroksilla kovin kauan pitää. Ryntösuojat kun on koestettu niin verkkoon vain.
Eihän noita ryntösuojia koesteta kuin vuosihuoltojen jälkeen. Muulloin mennään liukkaasti verkkoon. - iceman
Jocu_ kirjoitti:
Kyllä omakäyttöä voidaan ajaa ydivoimaloissa pitkäänkin. Muutenhan mennään dieseleiden perään, ja se on kiusallinen tilanne.
Tällaista en tiedä Suomessa tapahtuneen. Dieseleiden perään on menty jonkin prosessihäiriön aiheuttaman pikasulun takia."Kyllä omakäyttöä voidaan ajaa ydivoimaloissa pitkäänkin. Muutenhan mennään dieseleiden perään, ja se on kiusallinen tilanne. "
Juuri lauhdekoneissa pienillä kuormilla peräpäänlämmöt karkaavat, tosin ydinmyllyssä varmaan on käyttössä viimeistensiipien vesijäähdytys. Vastapainekoneita(peräpäänpaine yli ilmakehän) voidaan pyörittää vaikka viikon ilman kuormaa, kone toimii vain paineen alentimena. - Jocu_
iceman kirjoitti:
"Kyllä omakäyttöä voidaan ajaa ydivoimaloissa pitkäänkin. Muutenhan mennään dieseleiden perään, ja se on kiusallinen tilanne. "
Juuri lauhdekoneissa pienillä kuormilla peräpäänlämmöt karkaavat, tosin ydinmyllyssä varmaan on käyttössä viimeistensiipien vesijäähdytys. Vastapainekoneita(peräpäänpaine yli ilmakehän) voidaan pyörittää vaikka viikon ilman kuormaa, kone toimii vain paineen alentimena.Mp-osiin menevä höyry on lähes usvaa, joten ei siitä ole lämpöongelmien tekijäksi.
- iceman
Jocu_ kirjoitti:
Mp-osiin menevä höyry on lähes usvaa, joten ei siitä ole lämpöongelmien tekijäksi.
Juu niin on usvaa...ja vettäkin
Pienillä höyryvirroilla matalapainepesän viimeiset siivet alkavat "paineistamaan" höyryä, jolloin sen lämpötila kasvaa selvästi. Eli virtauskanavassa höyryn virtausnopeus on pienempi kuin turbiinin kehänopeus..... Tavallisesti höyryn virtausnopeus on kaksin kertainen tai reaktiturbiineissa(höyrypaisuu vielä juoksupyörässä) samannopeuksin kehänopeuden kanssa, tällöin höyryn lämpötila laskee höyryn paisuessa niin kuin VARMASTI tiedät......... - Jocu_
iceman kirjoitti:
Juu niin on usvaa...ja vettäkin
Pienillä höyryvirroilla matalapainepesän viimeiset siivet alkavat "paineistamaan" höyryä, jolloin sen lämpötila kasvaa selvästi. Eli virtauskanavassa höyryn virtausnopeus on pienempi kuin turbiinin kehänopeus..... Tavallisesti höyryn virtausnopeus on kaksin kertainen tai reaktiturbiineissa(höyrypaisuu vielä juoksupyörässä) samannopeuksin kehänopeuden kanssa, tällöin höyryn lämpötila laskee höyryn paisuessa niin kuin VARMASTI tiedät.........Kyllä sitä vettä pelätään. Eivät siivet sitä kestäisi. Mitään eroosio-ongelmisa ei ole ilmennyt.
- Amplitudi
Jocu_ kirjoitti:
Eihän turpiinia voi kierroksilla kovin kauan pitää. Ryntösuojat kun on koestettu niin verkkoon vain.
Eihän noita ryntösuojia koesteta kuin vuosihuoltojen jälkeen. Muulloin mennään liukkaasti verkkoon.sekoittaa. Eli tarkoitukseni oli sanoa sitä, että verkon kaatumisen jälkeen jäädään tai ei jäädä saarekekäyttöön ,riippuen siitä miten nopeasti kaikki reagoi. Ja jos tullaan alas, niin voidaanko saman tien lähteä ajamaan konetta uudelleen ylös tietäen sen, että verkko on ok ja olemme saarekekäytössä.
Konetta voidaan kyllä (taas riippuu koneesta) ajaa pitempiäkin aikoja käyttökierroksilla, ilman että olisimme tahdistettuja verkkoon.
Mut anyway, tuskin kukaan varmuudella osaa sanoa mitä todellisuudessa tapahtuu jos esimerkin kaltainen tilanne tapahtuu. - Jocu_
Amplitudi kirjoitti:
sekoittaa. Eli tarkoitukseni oli sanoa sitä, että verkon kaatumisen jälkeen jäädään tai ei jäädä saarekekäyttöön ,riippuen siitä miten nopeasti kaikki reagoi. Ja jos tullaan alas, niin voidaanko saman tien lähteä ajamaan konetta uudelleen ylös tietäen sen, että verkko on ok ja olemme saarekekäytössä.
Konetta voidaan kyllä (taas riippuu koneesta) ajaa pitempiäkin aikoja käyttökierroksilla, ilman että olisimme tahdistettuja verkkoon.
Mut anyway, tuskin kukaan varmuudella osaa sanoa mitä todellisuudessa tapahtuu jos esimerkin kaltainen tilanne tapahtuu.Suurten koneiden kytkeminen kylmään verkkoon on ennenkokematonta. Kai verkon jännitteiseksi tekemisestä suunnitelmat on tehty, mutta huolestuneita ovat operaattorit, jos jollakin suurella voimalalla on jotakin ongelmia.
Häiritsee seurustelua ja kahvinjuontia. - Amplitudi
Jocu_ kirjoitti:
Suurten koneiden kytkeminen kylmään verkkoon on ennenkokematonta. Kai verkon jännitteiseksi tekemisestä suunnitelmat on tehty, mutta huolestuneita ovat operaattorit, jos jollakin suurella voimalalla on jotakin ongelmia.
Häiritsee seurustelua ja kahvinjuontia."Häiritsee seurustelua ja kahvinjuontia."
heh, näinhän se on. Kaikki hyvin, kun operaattorilla on jalat pöydällä ja mukava asento :D - iceman
Amplitudi kirjoitti:
sekoittaa. Eli tarkoitukseni oli sanoa sitä, että verkon kaatumisen jälkeen jäädään tai ei jäädä saarekekäyttöön ,riippuen siitä miten nopeasti kaikki reagoi. Ja jos tullaan alas, niin voidaanko saman tien lähteä ajamaan konetta uudelleen ylös tietäen sen, että verkko on ok ja olemme saarekekäytössä.
Konetta voidaan kyllä (taas riippuu koneesta) ajaa pitempiäkin aikoja käyttökierroksilla, ilman että olisimme tahdistettuja verkkoon.
Mut anyway, tuskin kukaan varmuudella osaa sanoa mitä todellisuudessa tapahtuu jos esimerkin kaltainen tilanne tapahtuu." Ja jos tullaan alas, niin voidaanko saman tien lähteä ajamaan konetta uudelleen ylös tietäen sen, että verkko on ok ja olemme saarekekäytössä. "
Alas ajossa pitää muistaa, ettei konetta voi ottaa "lennossa" täysille kierroksille mukaan uudelleen. Ainakin itänaapurin koneet pitää päästää paaksille asti, vasta sitten voidaan uudelleen avata pikasulkuventtiilit. Rullaus aika voi olla n. tunnin verran.
Tärinä alueella avattaessa turbiinii huutaisi viimeisen kerran (ehkä):) - iceman
Amplitudi kirjoitti:
"Häiritsee seurustelua ja kahvinjuontia."
heh, näinhän se on. Kaikki hyvin, kun operaattorilla on jalat pöydällä ja mukava asento :D"heh, näinhän se on. Kaikki hyvin, kun operaattorilla on jalat pöydällä ja mukava asento"
Ja rahaa tulee osakkeen omistajille.... - Amplitudi
iceman kirjoitti:
" Ja jos tullaan alas, niin voidaanko saman tien lähteä ajamaan konetta uudelleen ylös tietäen sen, että verkko on ok ja olemme saarekekäytössä. "
Alas ajossa pitää muistaa, ettei konetta voi ottaa "lennossa" täysille kierroksille mukaan uudelleen. Ainakin itänaapurin koneet pitää päästää paaksille asti, vasta sitten voidaan uudelleen avata pikasulkuventtiilit. Rullaus aika voi olla n. tunnin verran.
Tärinä alueella avattaessa turbiinii huutaisi viimeisen kerran (ehkä):)Joillain koneilla ei ole mitään ongelmaa kesken alasrullauksen, ruveta normaalia nostonopeutta ajamaan kierroksia taas ylös. Riippuu tilanteesta.
Ja usko tai älä, kokemusta löytyy myös kriittisistä kierroksista. Tai sanotaanko jos säätöventtiili jättää kriittisten kierrosten kohdalle----->ei aukea, eikä sulkeudu! - Jocu_
iceman kirjoitti:
" Ja jos tullaan alas, niin voidaanko saman tien lähteä ajamaan konetta uudelleen ylös tietäen sen, että verkko on ok ja olemme saarekekäytössä. "
Alas ajossa pitää muistaa, ettei konetta voi ottaa "lennossa" täysille kierroksille mukaan uudelleen. Ainakin itänaapurin koneet pitää päästää paaksille asti, vasta sitten voidaan uudelleen avata pikasulkuventtiilit. Rullaus aika voi olla n. tunnin verran.
Tärinä alueella avattaessa turbiinii huutaisi viimeisen kerran (ehkä):)Jokin syy turpiinitrippiin on, ja sen selvittely vie aikaa. Kyllä kone paaksilla on, ennen kuin pannaan uudestaan pyörimään.
- iceman
Amplitudi kirjoitti:
Joillain koneilla ei ole mitään ongelmaa kesken alasrullauksen, ruveta normaalia nostonopeutta ajamaan kierroksia taas ylös. Riippuu tilanteesta.
Ja usko tai älä, kokemusta löytyy myös kriittisistä kierroksista. Tai sanotaanko jos säätöventtiili jättää kriittisten kierrosten kohdalle----->ei aukea, eikä sulkeudu!"Ja usko tai älä, kokemusta löytyy myös kriittisistä kierroksista. Tai sanotaanko jos säätöventtiili jättää kriittisten kierrosten kohdalle----->ei aukea, eikä sulkeudu!"
Yleensä säätöventtiileitä on useampi (YLEENSÄ). Vanhoissa koneissa taitaa yksi toimilaite säädellä kaikkia venttiileitä ("putki")???
Todella surkeä säkä jos jäädään tärinä alueelle. No aina on pikasulkuventtiili olemassa :?) - Amplitudi
iceman kirjoitti:
"Ja usko tai älä, kokemusta löytyy myös kriittisistä kierroksista. Tai sanotaanko jos säätöventtiili jättää kriittisten kierrosten kohdalle----->ei aukea, eikä sulkeudu!"
Yleensä säätöventtiileitä on useampi (YLEENSÄ). Vanhoissa koneissa taitaa yksi toimilaite säädellä kaikkia venttiileitä ("putki")???
Todella surkeä säkä jos jäädään tärinä alueelle. No aina on pikasulkuventtiili olemassa :?)riippu taas koneesta. Automaatio uudistus. 2:lla venttilillä normaalisi ajetaan ylös, sillä pesää ei haluta käyräksi(roottori ei tykkää). Totta, pikasulkuun vaan, vaikka aikansa sitä tietenkin yrittää renata. Hyppynaru kasvaa ja kasvaa ja kasvaa........
- iceman
Jocu_ kirjoitti:
Jokin syy turpiinitrippiin on, ja sen selvittely vie aikaa. Kyllä kone paaksilla on, ennen kuin pannaan uudestaan pyörimään.
Minkä turbiinivalmistajan koneet loviisassa on?
- iceman
Amplitudi kirjoitti:
riippu taas koneesta. Automaatio uudistus. 2:lla venttilillä normaalisi ajetaan ylös, sillä pesää ei haluta käyräksi(roottori ei tykkää). Totta, pikasulkuun vaan, vaikka aikansa sitä tietenkin yrittää renata. Hyppynaru kasvaa ja kasvaa ja kasvaa........
Tuli mieleen, että omakäyttöteho voisi lisätä lauhduttimeen lisättävillä sähkövastuksilla :). Eli Omakäyttö saarentehoa voisi nostaa yleiset hyväksi todettuun min tehoon, tällöin ei tuli suuria ongelmia koneen kanssa. Taitaa olla kaukaa haettu idea :)
- Jocu_
iceman kirjoitti:
Minkä turbiinivalmistajan koneet loviisassa on?
Firman nimeä en muista, mutta Harkovin kaupunki Ukrainassa on kuuluisa höyryturpiineistaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1006434
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303843törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283230Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3701746- 331398
- 271340
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi46999Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11976Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11900- 42879