Jos uuteen n. 120m2 taloon on tarjolla maalämpöä ja poistoilmalänpöpumppua, niin onko maalämpö niin paljon parempi vaihtoehto että se kannattaa? Toki kustannus on kalliimpi mutta mitens on pitkässä juoksussa. Entäs pitääkö paikkansa että Pilp vaatii hyvän varaavantakan kaveriksi ?
Pilp vs MLP
Påika
7810399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Kun kyse on pienestä uudesta talosta, niin lämmityskulut ovat joka tapauksessa pienet. PILP tarvitsee jostakin energiansa mitä se ottaa talteen. Tämä sitten riippuu aivan käyttösähkön määrästä. Jos käyttösähköä ei paljoa käytetä, niin sitten esim. varaava takka.
PILP ei tuota kovilla pakkasilla mitään energiaa, vaan talo muuttuu suorasähkölämmitykseksi.
Tuleeko takka sitten joka tapauksessa ja poltteletko sitä kuinka paljon riippuu aivan itsestäsi.
PILP ja MLP eivät ole samantasoisia laitteita, eivät energiantuotoltaan, eivätkä hinnaltaan.
Eivätkös nuo PILPit yleensä ole toteutettu siten, että ne pumppaavat suoraan asunnosta ottamastaan ilmasta lämmön pois, jolloin lämpöä irtoaa -35 °C ulkolämpötilassa ihan yhtä paljon kuin 15 °C:kin? Tietenkään lämpö ei riitä kämpän pitämiseen lämpimänä aiempaan lukemaan asti, vaan jostain pitää extraa saada. Eiköhän tulisijan valinnan tärkein motivaattori ole sähkökatkojen ja mahdollisten kriisiaikojen aikana selviäminen - tunnelman luomisen ohella.
Noinhan tuo toimivat, eli tuottavat tarvittaessa suunnilleen samalla teholla kesät talvet. Ero vuodenaikojen välillä tulee siitä, että tuloilmaa ei kesällä tarvitse lämmittää, kun taasen kovilla pakkasilla PILP:n tuottama energia menee suoraan tuloilman lämmittämiseen, eli mitään nettoenergiaa talon, tai veden lämmittämiseen ei jää, vaan tämä tehdään sitten vaikka suorasähköllä, tai sillä takalla.
Uuteen 120 neliön taloon ei kannata missään tapauksessa hankkia maalämpöpumppua. Sen takaisinmaksuaika on luokkaa 40 vuotta ja tekninen käyttöikä lyhyempi.
Jos puhutaan uudesta tässä vaiheessa tuo hinta ei ole sama kun laitetaan vanhaan taloon .
Tosin ole nähnyt että pieneenkin on laitettu maalämpöä.
Maalämpö on uudessa talossa puhtaasti ideologinen valinta - eräänlainen uskonto siis.
Maalämpö on pienitehoisenakin kallis investointi. Lämpöä saa tuotettua paljon halvemmallakin. Maalämmön juju on siinä, että sen tuottama lämpö (pelkkä energia) maksaa noin kolmasosan suorasähkön hinnasta. Jotta keksintö maksaa itsensä takaisin, lämpöä pitää kulua paljon eli tarvitaan
- vanha, huonosti eristetty talo (rintsikka tms.)
- ISO talo (ääriesimerkkinä vaikka vanha koulu maasudulla)
- iso lämpimän käyttäveden kulutus (paljon asukkaita)
PILP ei tosiaan ole kaksinen ratkaisu pakkasilla, mutta tässäkin eräänlainen uskonto/sokeus kyseessä. Ei niitä kovia pakkasia montaa viikkoa/vuosi ole. PILPin idean voisi oikeastaan ajatella olevan lämpimän käyttöveden tuotto. Lämmintä vettä kuluu kesälläkin ja se tehdään PILPillä halvemmalla kuin suorasähköllä. Lauhalla kelillä hoituu siinä sivussa myös tuloilman lämmitys talon lämmöntarvekin. Saahan PILP tällöin kiskottua jäteilman lämpötilan ulkoilmaa kylmemmäksi.
Myös VILP voisi olla harkitsemisen arvoinen. Lauhalla kelillä COP voi olla paljon parempi kuin maalämmöllä. Kovilla pakkasilla toki tulee takkiin, mutta hyvin lämpöeristetty talo pärjää vähällä ... eli se ja sama, vaikka lämmittäisi ne pari päivää seteleitä polttaen. Siis vähän kärjistetysti. Ratkaisevaa kulujen kannata on, miten mennään ne 200 päivää/vuosi, jolloin lämpötila -2... 10 tjsp eikä ne pari -25 °C. Maahiset toki tuijottaa vain noita pakkaspäiviä.
Vaihtoehto 4: tehdään vain hyvin eristetty talo ja jätetään kalliit lelut ostamatta! Näissä pumputtimissa on aina riskinä, että tuleekin niitä huoltokuluja, mitkä syövät säästöt.
Hyvin eristetyssä talossa jopa lattialämmitys on turha investointi (joo, taas nousee essonbaarin perinnetietäjät takajalolleen). Ei se pidä lattioita lämpimänä, koska tehontarve on niin pieni. Joten miksi maksaa tyhjästä? Kannattaa tutustua esim. keksintöön nimeltä ilmanvaihtolämmitys. Essonvaareille tiedoksi: ei sama juttu kuin ilmalämmitys...
Jotenkin jäi pilpistä sellainen kuva ettei se eroa LTO:sta....?
Eli ilmanvaihdossa on tämä ilman talteenotto, toki se on ilmalle
Maalämpöpumppu kannattaa pieneenkin taloon jos tietyt ehdot täyttyy.
Jos keruun saa toteutettua pintaputkilla, maalämmölle ei ole tolkkua kilpailijaa.
Maalämpöpumpun tekninen käyttöikä on noin 30v, tällöin joutuu noin 5000€ yksikön vaihtamaan. Lämmönkeruupuoli kestänee satoja vuosia samoin lämmönjako.
No LTO se PILPpi nimenomaan on, kun energia revitään poistoilmasta. Tässä on vaan se juju, että PILP pystyy jäähdyttämään jäteilman ulkoilmaa kylmemmäksi. Esim. ulkolämpötila 10 °C -> normaalit LTO ratkaisut saavat parhaimmillaankin jäteilman jonnekin 12-13 asteeseen, mutta PILP pystyy vetämään jäteilman melkein 10 astetta viileämmäksi. Tässä tilanteessa PILP tuottaa paljon enemmän lämpöä kuin tuloilman lämmitykseen tarvitaan. Tuleehan tuutista ulos paitsi poistoilmasta tiristetty lämpö, myös PILPin kompressorin pyörittämiseen käytettyä sähköä vastaava lämpömäärä.
Etu häviää, kun mennään pakkasen puolelle. Jäteilman lämpötilan pitää, ainakin ajoittain, antaa nousta plussalle, jotta vältytään talteenottopatterin huurtumiselta umpeen. Vaan samalla lailla näitä vastavirtasiirtimiäkin pitää sulatella. Kiekko toimii tässä lajissa paremmin, muttei sekään ole täysin immuuni huurtumiselle.
Maahiset aina meuhkaa niistä parista pakkaspäivästä. Kannattaa tutustua käsitteeseen lämpötilan pysyvyys eli kuin monta tuntia/päivää vuodessa ulkolämpötila on yli X astetta. Etelässä keskilämpötila on n. 5 °C, siitä jo jotain pitäisi pystyä päättelemään...
Aloittajan talosta ei selviä kuinka hyvin se on eristetty. Ilmanvaihtolämmityshän toimii vain erittäin hyvin eristetyssä talossa. Silloinkin tuloilman lämppötila on varsin iso. Käytännössä, jos tila vaikka kooltaan 12m2 ja tehontarve normipakkasilla 20W/m2 tarvitaan silloin 240W teho. Ilmavirralla 12 ltr/s tämä tarkoittaa 15 astetta huoneilmaa lämpimämpää tuloilmaa. Eli jos huoneilma on 21 astetta tulee sisälle puhkua 36 asteita ilmaa.
Tämän ilman tulo tulisi suunnata nurkkiin ja ikkunoihin, että lämpö olisi tasaista. Aika haasteellista suunnittelun ja toteutuksen ja elämisen kannalta. Käytännössä isoja ikkunoita ei saa olla ja nurkat ongelmallisia, samoin isojen huonekalujen sijoittelu, jotka estävät ilman kulkua.
Likaisissa tiloissa, kuten vaikka suihku, tämä poistoilma tulee ovien alta. Tuon saman ilman mikä lämmittää esim. makuuhuoneita tulee lämmittää myös likaiset tilat. Eli tuloilman lämpötilaa nostetaan entisestää ja aika nopeasti ollaan luvuissa 40-50 astetta. Onko tämä sitten enää mukavaa, kun tuon asteista (tai 36 asteista) ilmaa tuodaan makkareihin ja silti suihkutila on kylmempi. Uudessa talossa ei sellaista mukavuutta, jota itse ruksisin vaihtoehdoksi.
Kun mainostat, että lattialämmitys ei lämmitä lattioita, niin kuitenkin ilmanvaihtolämmityksen kanssa tämä on käytännössä pakollista, että nuo suihkut ym. likaiset tilat, missä tuloilmaa ei ole, saadaan lämpimiksi ja mukaviksi.
Ilmanvaihtolämmityksen hyvä puoli on se, että se on halpa. Tosin ilmanvaihtolämmityksessä ei yleensä käytetä enää normiventtiileitä ja hintaa tulee lisää. Samoin venttiileiden lukumäärä herkästi tulee lisätä, ilmanvaihtokoneen tulee olla pykälää isompi, kanaviston isompi, isommat äänenvaimentimet, kanaviston eristys jne, joista kaikista tulee lisäkuluja. Ei siis mikään ilmainen kuitenkaan. Ja jos/kun likaisiin tiloihin tulee joka tapauksessa lattialämmitys, niin lisäkustannus sen uloittamisessa koko taloon ei ole enää iso.
Itse liputtaisin edelleen lattialämmityksen puolesta, jolloin lämpö saadaan sinne missä sitä tarvitaan. Lattiat eivät toki ole yhtä lämpimät kuin normitaloissa, mutta silti lämpimämmät kuin ilman lattialämmitystä.
Maalämpö pintaputkilla on halpa mutta putkiston käyttöikä on verrattavissa muun muoviputkiston ikään. Lisäksi sille sopivia tontteja on harvassa, puustoa ei sovi juuri olla. Yksi hyvä on jos putkiston voi rakentaa veteen.
Lämmönjakolaitteisto kestää tietysti yhtä kauan kuin minkä tahansa muun vesikiertoisen järjestelmän mutta ehkä 50 vuotta.
Lämmitys ilmaa puhaltamalla on tosi harvinaista. Joskus aikaisemmin sitäkin mainostettiin uutena hienona järjestelmänä.
Onko mitään haittaa maalämmöstä pienemmässä talossa?
Kukkaro kevenee. Ja jos tämä on tavoitteena, helpommalla pääsee polttamalla seteleitä takassa. Tai nuotiossa.
Eipä haittoja ... tai sitten...
-kalliimpi ensimmäisen omistajan ajan
-vaatii ehkä ylimääräisen äänieristetyn tilan rakentamisen
-voi vaatia paljohkosti perehtymistä jotta löytää oikean kokoisen laitteen (kaikki tyrkyttää liian isoja)
-tekninen vehje (pärevalo ja tulisija on paljon sähkövehkeitä yksinkertaisenpia)
-talon pitää olla sähköistetty
Huom: tulistinpumppu ei ehkä ole järkevä pienessä talossa tai passiivitalossa, ei ainakaan meidän ostama versio olisi. Tulistin vaatii että lämmitystäkin tarvitaan hieman enemmän.
Kannattaa ehkä ostaa jokin noin 700€ verran edullisempi pumppu.
Kallis laitteisto ja kallis lämmöjako. Vaatii käytännössä vesikiertoisen lattialämmityksen.
Essonbaarin parlamentti tietysti elää 40 vuoden takaista aikaa ja kuvittelee, että lattialämmitys = aina lämmin lattia. Jolloin kannattaa laittaa pintamateriaaliksi vaikka keraamista laattaa.
Nykyaikaiset talot ovat AINA hyvin eristettyjä. Tällöin riittävä lämmitysteho saadaan tuotettua kovillakin pakkasilla nostamalla lattian pintalämpötila vain asteen tai 2 huoneilmaa lämpimämmäksi. Ja suurimman osan ajasta puhutaan asteen murto-osista. Eipä 21,5 asteinen keraaminen laatta tunnu jalkapohjaan kovinkaan lämpöseltä. Eli sitten nostellaan lattiaa lämpimäksi ja ihmetellään, kun sisällä on 26 C....
Koska hyvin eristetyssä talossa lattialämmitys ei tee lattioista lämpimiä, niin on turhaa maksaa moisesta. Lämmitystehon ollessa hyvin pieni on aika yks hailee, miten lämpöä tuodaan sisälle. Ilmanvaihtolämmitys (KVG) todettiin toimivaksi jo 90-luvun alkupuolella rakennetuissa ensimmäisissä "matalaenergiataloissa". Nykyään normi asuintalot ovat jo tätä luokkaa, koska lämmöneristystä koskevat vaatimukset ovat kiristyneet huimasti.
Mikä on essonvaareilta jäänyt huomaamatta, kun ei enää ole aikoihin ollut essonbaareja ja tietämys on jämähtänyt kekkoslovakian aikaan.
Ei haittaa van järjettömän kallista. Ei ole mitään haittaa jos ostaa lennon avaruuteen 200 000 eurolla.
milleköhän paikkakunnalle talo aiotaan rakentaa?
Oulun korkeudelle ei PILPpiä missään tapauksessa.
Pyöriväkennoinen LTO tai vastavirtakenno maapiirin esilämmittämänä.
Eteläsuomessa Pilp voi jotensakin olka tolkku, mutta lisää rajusti hiilidioksidipäästöjä kovemmalla pakkasella.
Oulun korkeudelle laskin että uudessa120m2 talossa maalämpö tullee voitolliseksi 20...30v välissä vaikka kompressori kerran hajoaa. Eteläsuomessa mennee varmaan 10v exstraa.
Oulun korkeudella varmaankin maalämmön takaisinmaksuaika on 30 vuotta ja Etelä-Suomessa 40-50. Pienessä uudessa talossa maalämpö ei koskaan tule tuottamaan hankinnan lisäkustannusta takaisin.
Vanha iso ja horisko talo on 'paras' tässä suhteessa.
"Pienessä uudessa talossa maalämpö ei koskaan tule tuottamaan hankinnan lisäkustannusta takaisin."
Pienessä passiivitalossa maalämmöllä säästää sähkölaskusta max about 500€ vuodessa. hieman enemmän jos hyödyntää maaviileän ym.
500€ vuodessa säästää maalämpöpumpun hinnan verran noin 12 vuodessa.
Jos maalämpökone uusitaan joka 30 vuosi, koko järjestelmä haukkuu hintansa...
pintaputkiston tapauksessa 44 vuodessa ja
lämpökaivon tapauksessa 60 vuodessa.
Laskelma ei sisällä arviota sähkön hinnan muutoksista tai pumpputekniikan kehittymistä.
Hyvin karkeasti laskettuna.
Hitusen optimistiset laskelmat. Laitteisto ei kestä 30 vuotta ilman huoltoa. Säätöventtiilit pitäisi uusia 15-20 vuoden välein ja kompressorilla elinikää ehkä 15 vuotta. Ei väljäksi kuluneella koneella kannata sähköä tuhlata.
Takaisinmaksuaika on alkeellinen laskentatapa, joka ei huomioi hankintakuluja (käytönnössä lainan korkokuluja) eikä huoltokuluja. Näistä syistä takaisinmaksuajan pitäisi olla jotain 7 vuotta eikä missään nimessä yli 10. Jos takaisinmaksuaika on 30 vuotta, niin investointi on tappiollinen, kun otetaan laskuihin mukaan myös huoltokulut yms.
Entäs jos sähkön hinta nousee vielä ?
Ihmeellistä säästämistä talon tärkeimmän järjestelmän kanssa. Säästetään ensin muutama tonni väärässä paikassa ja seuraavaksi annetaan rouvan valita 30 tuhannen keittiökalusteet vaikka Ikeallakin pärjäisi. Tulevaa sähkön hintaa ei tiedä kukaan. Jos se nousee kaksinkertaiseksi niin maalämmön valinnut kiittää. Muuten ihan fiksut ihmiset kitupolttavat tiiviisti rakennetulla pientaloalueella vanhoja vanhoja trukkilavoja ja muuta ilmaista puuta säästääkseen jonkun kympin lämmitys kokonaan.
Itsellä on kokemusta suoralla sähköllä, öljyllä ja maalämmöllä lämpiävästä omakotitaloista ja vaikka seuraava talo olisi halvin ja pienin mahdollinen älväri niin maalämpö olisi lämmitysmuotona. Eipä tarvitse nuukailla lämpimän veden tai sisällön kanssa ja pilpit ja lto:t voi jättää vaikka ostamatta. Eikä mitään helikopterihässäköitä ja propellihimmeleitä tarvitse seinään kiinnitellä. Lämpöpumppufoorumeilta voi lukea miten propellihimmeleitä vaihdellaan jälkikäteen maalämpöön kun ei se homma mennytkään kuten myyntipuheissa. Reilu seitsemän vuotta on menty maalämmöllä ja ainut huoltotoimintaa on ollut keruupiirin roskasihdin puhdistus yhden kerran, joka sekin oli turha toimenpide koska sihti oli puhdas.
Aivan, eli maalämpö on ainoa lämmitysmuoto, muut avustavia?(pumput)
Essonvaarin kannattaa tutustua ensin siihen, mikä on nykyaikaisen talon vuotuinen lämmöntarve. Siitä se sitten aukeaa, kannattaako laittaa kymppitonneja voimalaitokseen, joka on tarkoitettu tuottamaan 20 000 kWh halpaa lämpöä...
Niin samanlailla se säästää oli iso tai pieni talo (prosentuaalisesti) toki kustannus on kalliimpi, mutta onko se tuossa vaiheessa niin paljon?
Sähkönhinta tulee nousemaan nykyisellään ja jos mennään sähköautoihin yms .niin tämä tietää varmaa nousua. Mutta tämä oli vain mielipiteeni!
> Niin samanlailla se säästää oli iso tai pieni talo (prosentuaalisesti) toki kustannus on kalliimpi, mutta onko se tuossa vaiheessa niin paljon?
Olet selkeästi umpiluupää maahinen = laitat maalämmön, maksoi mitä maksoi.
Omilla aivoillaan ajattelevat suorittavat laskutoimituksia. Esim. tämä laskuri antaa 120 m² suorasähkölämmitteisen passiivitalon lämmityskuluiksi reilun 900 €/vuosi. Ilman mitään kuormalavojen keräilyä (ns. ilmaiset polttopuut) ympäri valtakuntaa.
http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/
Maahinen (=uskoavainen) laittaa maalämpöpumpun. Sen kanssa voi sitten rakenteiden lämmöneristävyydet laittaa minimin mukaa eli säästää tässä kohtaa jonkun tonnin. Siispä laskuriin passiivitalon sijaan matalaenergiatalo. Lämmitysenergia vajaa 500 €/vuosi. Selvä voittaja?
Paitsi että lämmitysjärjestelmän investointikulu 4000 vs 15000 €. Kun investoinnin kuolettaminen huomioidaan, suorasähkölämmitys maksaa 1241 €/vuosi ja maalämpö 1648 €/vuosi. Toisin vähän pienemmäksi ero jää, jos huomioidaan myös passiivitalon rakentaminen.
Toisaalta perinnerakentamiseen suoli24/essonbaarin opeilla kuuluu myös 4 m² kivikasa (varaava takkaleivinuuni) olohuoneessa ja tarvitaanhan maalämmölle tekninen tila (eli neliöitä kuluu tähänkin) ja vesikiertoinen lämmönjako. Ei taida sekään olla motivan laskurissa huomioituna.
Näinhän tuo on. Näitä maahisia riittää ja perustelusi on aika toivotonta. Itsekkin sitä joskus yrittänyt, mutta paha uskovaisille on uskoasioista väitellä, musta kun vain muuttuu valkoiseksi uskovaisen silmissä.
Näissä monasti sekoitetaan lämmönjakoratkaisu ja sitten se millä se lämpö tuotetaan.
Lattialämmitys on minusta mukavuutta. Yläkerran makkareiden lattiat (parketti) ovat meillä liian kylmät jahka lämpöä nyt vain ei tarvita enempää. Mutta ilman lattialämmitystä ne olisivat vieläkin kylmemmät. Tämä korostuu useimpina päivinä, kuten nyt, kun lämpötila pyörii nollan molemmin puolin. Pakkasilla sitten asia korjaantuu, mutta ongelmana on kevät ja syksy. 5kk aikana vuodessa lämmitys on pois päältä kokonaan ja tilanne on aivan sama oliko sitten lattialämmitystä, vai ei.
Yläkerran makkareiden ja suihkun lattiat ovat meillä nuo ongelmakohdat. Tuollahan kuitenkin useimmiten tulee paljan jaloin tallustettua. Muualla ongelmaa ei ole, ehkä sen takia, että kyseiset tilat ovat kolmisen astetta lämpimämmät. Jossakin se raja menee ja meillä tuossa.
Itse keksin rahoilleni muuta käyttöä, kuin tehdä alttari tekniseen tilaan, mutta uskovaiset saavat tehdä aivan niin kuin uskovaiset haluavat. Ei se minulta ole pois.
Käytä villasukkia tai osta reinot.
> Lattialämmitys on minusta mukavuutta
Korjaus: oli, ei ole enää. Nykyään tämäkin on uskonasia. Uusista taloista puhuttaessa.
Oikein vanhoissa taloissa (vastaan on tullut mm. -59 rakennettu kerrostalo, jossa lattialämmitys) lämmöntarve on niin iso, että lattia pitää lämmittää jo epämukavan kuumaksi. Menovesi liki 50 °C ja sitä rataa.
Sitten on se aikakausi, kun lattiaan sai kivasti lämpöä. Vaan nykytalossa kun riittää muutama kilowatti paukkupakkasellakin, niin lattiaa tarvitsee enää pitää aste tai kaksi lämpimämpänä. Mitoitustilanteessa. Sitten kun pakkanen ei pauku, niin mennään jo asteen murto-osissa. Eli maksetaan siitä, että lattian pintalämpö on 21,3 eikä 20,6 °C.
Tässä kohtaa pitäisi jo ymmärtää, että pintamateriaali on oleellisempi juttu. Jos lattia on keraamista laattaa, niin se tuntuu kylmältä, ellei lämpötilaa nosta lähelle 30 °C, jolloin huonelämpötilakin nousee hellelukemiin. Onhan näitä avautumisia suoli24 palstallakin aiheesta nähty, jo vuosia sitten eikä tilanne todellakaan ole helpottunut, kun energiatehokkuusruuvia on kiristetty lisää.
No menipäs tässä aika monta asiaa sekaisin.
Minusta lattiat ovat mukavat kun niitä lämmittää. Aivan sama mikä se lämpötila on, mutta silti minusta positiivinen asia, kun lattiat ovat lämpimämmät, kuin ilman lämmitystä. Oletuksena tällöin lattioita joutuu lämmittämään. Sinusta tilanne voi olla eri.
Kun valitin edellisessä viestissäni parketin kylmyyttä, niin aika hämmästyttävä pitää logiikan olla, että parketti olisi jotenkin mukavampi, jos sitä ei lämmitä.
Mitä pintoihin tulee.
Itseä ovat nämä sinunkin mainostamasi lattialämpötilat keraamisen laatan yhteydessä ihmetyttäneet. Meillä ei laatan lämpötila edes niillä paukkupakkasilla ole 30 astetta.
Jos teikäläisen mielipidettä on uskominen, niin nykyään, eikä myöskään tulevaisuudessa, pinnoiteta kosteita tiloja laatoilla. Silti uskallan mennä suihkuun huomennakin, sinne laattalattilalle, paljain varpain, vaikka se ei ole kuin korkeintaan asteen sisälämpötilaa lämpimämpi.
Oikeasti oletko sitä mieltä, että keraamisen laatan lämpötila tulee olla vähintään 30 astetta, kuten kirjoitat? Jos näin, niin taitaa laatoitetut suihkut muuttua käyttökelvottoman kylmiksi. Olisiko se korkkimatto tulevaisuuden juttu suihkuun? Vai mitä ehdotat?
No hoh, pesutiloissa käytetään ns. mukavuulattialämmitystä ja sen kanssa on kyllä niin, että hyvin lämpöä johtava ja varaava pintamateriaali = keraaminen laatta vaatii aika korkean pintalämpötilan ollakseen mukavan oloinen jalkapohjaa. Ihon pintalämpötila raajojen kärjissä on noin 30 °C, joten lämpötilan tulee olla yli 30 °C, jotta laatan saa tuntumaan selvästi lämpimältä. Pesutiloissakin lattian paahtaminen näin kuumaksi nostaa huonelämpötilan lian korkeaksi. Saati sitten muissa tiloissa.
Omassa kämpässäni vesikertoinen lämmitys kylppärissä ja siitä joskus mittailin 26 °C pintalämpötilaa. Tosin putkilenkit asennettu turhan harvakseltaan ja väliin jää pari astetta viileämpiä alueita. Mistä seuraa, että mummot valittaa kylmyydestä. Tämä on aika perinteinen juttu, jos lattialämmitys on, jengi odottaa, että lattia tuntuu lämpimältä. Sähköisen KPH lattialämmityksen termostaatit näkee usein kaakkoon käännettyinä ja lattialla voisi melkein munia paistaa....
Huonelämpötila nousee ihan tolkuttoman korkeaksi, jos koko talossa pitää lattian pintalämpötilan nostaa liki 30 °C. Kuten keraamisen laatan kanssa joutuu tekemään, jos haluaa saada sen tuntumaan lämpimältä. Vähemmän lämpöä johtava ja varaava materiaali, esim. parketti, ei jäähdytä siihen kosketuksissa olevaa ihoa yhtä pahasti, joten lattian pintalämpötila voi olla alempi ilman, että pinta tuntuu jääkylmältä.
Vaan palataanpa aiheeseen, jonka sujuvasti väistit; kannattaako maksaa itsensä kipeäksi vesikiertoisesta lattialämmityksestä, joka ei kuitenkaan saa lattiaa tuntumaan lämpimältä UUDESSA TALOSSA, jossa lämmöntarve on hyvin pieni? Tai saahan sen lattian lämpimäksi, jos nostaa huonelämpötilan 28 asteeseen. Tämä OK? Tai tekemällä talon, jossa lämmöneristys on mahdollisimman heikko. Sitten rupeaa myös MLP hankkimisessa olemaan enemmän järkeä. Mikä kaiken lopulta määrittääkin...?
No. Saat pitää mielipiteesi siitä, että kylppärin lattian tulee olla yli 30 asteinen, että se on mukava.
Lattialämmityksen hinta on niin pieni, että ruksaisin sen automaattisesti. Kipeäksi maksaminen on minulle hieman eri käsite. Esim. tuohon mainostamaasi onnettomaan ilmanvaihtolämmitykseen tulee hintaeroa alle 10€/m2 ja jos tätä ei ole valmis/varaa mukavuudesta maksaa, niin ehkäpä kannattaa jättää se rakentaminen kokonaan välistä.
En nyt edelleenkään ymmärrä logiikkaasi. Sinusta lattioiden tulee olla huomattavasti lämpimämmät, kuin mitä ne yleensä ovat, jotta ne eivät olisi epämukavia ja kuitenkaan lattioita ei kannata lämmittää.
No ehkäpä minun ei ole tarvetta ymmärtää logiikkaasi.
> Sinusta lattioiden tulee olla huomattavasti lämpimämmät, kuin mitä ne yleensä ovat
Lattia ei saa tuntua jääkylmältä. Nykytaloissa on niin hyvä lämmöneristys, ilmatiiveys ja koneellinen ilmanvaihto, että lattian pintalämpötila ei paljoa huoneilman lämpötilasta poikkea, vaikka lattia ei ole lämmitetty. Miksi siis maksaa turhaan moisesta? Eikä kyse ole pelkästään rahasta. Lattian lämmityksessä on myös haittana säädön hitaus.
Vanhoissa taloissa asia on toisin, mutta näissäkin kylmyys johtuu enemmän korvausilmasta (esim. kon. poisto, joka imee ilmaa karmiventtileistä ja/tai lattialistan raosta) kuin lattian lämpövuodosta. BTW näissä kon. poiston taloissa palelee, vaikka lattia on lämmitetty. Kas kun lattian pintalämpötila on vain pari astetta huonelämpötilaa korkeampi -> kylmä ilma voi kerrostua lattia päälle, just passelisti vedolle alttiiden nilkkojen korkeudelle, eikä haalean lattia aikaansaa niin voimakkaita konvektiovirtauksia, että se saisi moisen ehkäistyä. Toimii sekä teoriassa että käytännössä (moisessa tullut asuttua).
OK, eli nykytalossa lattian pintalämpötila ei juuri huoneilman lämpötilasta poikkea. Vaan lämmönhukka jalkapohjasta lattiaan riippuu myös pintamateriaalin lämmönjohtavuudesta ja lämmönvarauskyvystä. Keraaminen laatta imee tehokkaasti lämpöä jalkapohjasta ja tuntuu siksi paljon kylmemmältä kuin puupinta samassa lämpötilassa. Jos keraaminen laatta pitää saada tuntumaan "ei-kylmältä", sen pintalämpötila pitää nostaa reilusti yli 20 °C, varmaan jonnekin 25 kieppeille. Ja sehän sitten tarkoittaa nykytalossa, että huonelämpötilakin nousee hellelukemiin. Eipä siis laattaa pitäisi laittaa kuin pesutiloihin...
Sitten on vielä biomassa eli jengi, joka kuvittelee, että a) lattia on aina lämmin, jos siinä on lattialämmitys ja b) lattian PITÄÄ olla aina lämmin, jos siinä on lattialämmitys. Nyt ei enää riitä mikään "ei tunnu kylmältä", vaan oletetaan, että lattia on oikeasti lämpimän tuntuinen, siis pintalämpö > ihon pintalämpötila jalkapohjassa. Yli 30 °C siis hakusessa ja sitten itketään, miksei onnistu tai onnistuu, mutta miksi sisällä 28...
Toki sama toimii myös perinteisten lämmityspatterienkin kanssa. Niidenkin pitää tuntua kuumilta (pintalämpö >40 °C) ihan riippumatta siitä, onko ulkona 10 vai -10 ja sisällä 21 vai 26 °C. Mieluummin vielä niin, että patteri on kuuma myös alareunastaan....
Jos tulee hiki, asia ratkaistaan ikkunatuuletuksella.
Pilpistä voi rakentaa helikopterin ja maalämmöllä lämmittää.
Kustannustehokkain+lämmitysjärjestelmä+115m2+asti+on+PILP.++Ei+tarvitse+ostaa+erikseen+ilmastointikonetta.+Pilp:n+kompura,+jos+sen+joskus+joutuu+uusimaan+maksaa+myös+huomattavasti+vähemmän,+kuin+MLP:n++Tiedoksi+vain,+että+sähkön+hinta+on+noussut+tässä+parin+viime+kuukauden+aikana+10%+jo+pelkästään+energian+osalta+ja+saatikka+jos+siihen+lasketaan+siirtopuolen+kuukausimaksujen-+ja+energianvarmuuden+lisäämisen+aiheuttamat+lisäkorotukset.
Minulla on sähkön 2 vuoden sopimus ja kiinteä hinta sen ajan. Kannattaa katsoa minkälaista sähköä ostaa.
Niin minullakin, mutta kaksi vuotta on kuitenkin yllättävän lyhyt aika. Tällä hetkelä kukausimaksu 0€ ja sähkön hinta 0,0399 €/kWh. MLP haukkaa sähöä n. 7500 kWh /vuosi, jolla lämpenee 70-luvun alkupuolen 200 neliöinen 1-kerroksinen okt käyttövesineen n. 800 eurolla. Öljylämmitysaikaan vuoden öljyt maksoivat meille kalleimmillaan 3150 € ja halvimmillaan 1800 €.
Kovasti tuntuu olevan suoransähkön kannalla moni tai Pilpin. Meillä 2000-luvulla rakennettu suorasähkö talo 100m2 koko kulutus 15 000kwh vuodessa.
Vanhassa ritsikassa päästiin n.18 000-20 000 tietämille koko oli noin 100m2
Paikkakunta vaikuttaa.
esim. oulun alueella 2000-luvun 120m2 suorasähkötalossa tuppaa sähköä menemään 30 000kwh, sisältäen käyttösähkön, kahdelta hengeltä.
100 neliön 2000-luvulla rakennetussa talossa 15 000 kWh:n kulutus on melko paljon.
Valintakysymyksiä. Me jätimme yhden makuuhuoneen pois. Sillä säästöllä hankimme maalämmön. Valinnan seurauksena kaksi lapsista joutuu asumaan samassa huoneessa, kunnes vanhin muuttaa pois.
Yksi syy maalämpöön oli haluamamme suuret ikkunat moneen huoneeseen. Tontti on mäellä ja näkymä avautuu kauniiseen peltomaisemaan kallioisen rinteen editse. Sitä on kiva katsella.
Jos olisin ollut rakennusvaiheessa varma, että talosta tulee erittäin energiatehokas, olisin saattanut valita toisin, mutta olen lukenut lukemattoman joukon kokemuksia energiatehokkaista taloista, jotka kuitenkin haukkaavat lämmitykseen paljon energiaa, niin en sitten uskaltanut. Kun ei itse rakenna, niin laadusta ei voi olla varma.
Tuossa on kokemusperäinen purkaus pilpistä. Sopii Keski-Eurooppaan, ei Suomeen, ei ainakaan muualle kuin etelään.
"Meillä on Niben 410P. Olen tullut siihen tulokseen, että kun ulkoilman lämpötila on enemmän kuin 10, niin laite puoltaa paikkansa lämmittämällä vaikkapa käyttöveden. Eli käyttöveden lämmitys tehdään ulkoilman energialla kesällä ja laiteen ei tarvitse pyöriä kun tunnin päivässä.
Mutta nyt kun on alkanut kylmä kausi, niin tuo värkki haaskaa energiaa. Ja syy on järjettämän suuri ilmamäärä, joka on pakko ajaa laitten läpi, jotta edes saisi lämmintä vettä saati värkki toimisi ollenkaan. Meilläkin vuorokaudessa vedetään sisään hieveitä määriä pakkasilmaa ja se lämmitetään koneellisesti ja puhalletaan ulos 5..15C lämpimämpänä - koko talven - ympäri vuorokauden - niin pitkään kuin tuo energiasyöppö tuolla nurkassa surraa.
Nibe kun on yhtä kuin sähkölämmitys, niin kyllä menee teorian puolelle HYVÄT perustelut hankkia ja asennuttaa tuollainen energiansyöppö. Joissain kunnissa saa jopa energia-avustuksen jos vaihtaa PILPin vaikka maalämpöön."
https://lampopumput.info/foorumi/threads/pilp-suora-sähkölämmitys-tuhlaus-talvella.15149/
Okei, nyt tuli asian tuntevaa.;) Työkaveri puhu pilpistään ja sanoi että pitää lämmittää takkaa jos haluaa sähkölämmityksen halvemmaksi, itsellä on myös vaakakupissa MLP tai pilp
Täytyy lukea tuota lämpöpumput.infoo
Uuteen 120 m2 taloon ei ole mitään järkeä hankkia maalämpöä.
No on se vielä paljon järkevämpää kuin uuden auton osto. Maalämpö tarvitsee hankkia kerran, mutta jotkut ostavat uuden auton kolmen vuoden välein ja pitävät sitä järkevänä ja taloudellisesti kannattavana. Samoja euroja ne minulle on ostettiinpa niillä sitten mitä tahansa.
onko maalämpö pakollinen uudessa hirsitalossa jossa ei ole eristettä seinässä vaan pelkkä 180mm hirsi?
SuoraaSähköä ei varmaan laiteta mihinkään enään, se on toi Pilp mitä tarjoo, mutta eroaako se suoraan sähköön vuositasolla?
Pieni taloprojekti tontteineen maksaa pääkaupunkiseudulla helposti vähintään 400 000.
Maalämmön osuus tuosta summasta on alle neljä prosenttia. Kun on lisäksi huomioitava, että jokin lämmitysjärjestelmä on kuitenkin oltava ja että sen käyttäminen maksaa enemmän kuin maalämmön, niin maalämmön osuus laskee alle kahteen prosenttiin.
Sitä voi sitten miettiä, kannattaako vai ei. Suora sähkö ei missään tapauksessa kannata. Se kostautuu taloa myydessä. Kun tiedetään politiikan poukkoilevuus, niin kukaan ei uskalla ottaa riskiä rajusta sähkön hinnan noususta.
Näin. Ja jos ostaa siihen uuteen taloon keittiökalusteet jostain kohtuuhintaisesta paikasta eikä esim. Pu*******:lta, niin säästyneellä rahalla hankkii maalämmön "ilmaiseksi".
Mutta esim. grynderit on gryndereitä, ja ajattelevat vaan maksimoida lyhytaikaisen tuoton eivätkä mieti talon elinkaaren aikaisia kustannuksia, koska talo menee myyntiin heti kun kaksi vuotta on tullut täyteen. Siihen ovat suorasähkö ja älväritalo parhaita valintoja. Kun täällä Kehä III:n sisäpuolella tontti talolle maksaa alkaen 150 tuhatta ja siihen 200 tuhannen älväri päälle, niin muutaman vuoden päästä myyntihinta onkin 550 tuhatta. Maalämmöllä lämpiävällä kivitalolla ei enää tehdäkään yhtä helppoa tiliä, mutta elinkaarikustannukset ovat varmasti pienemmät jos aikoo pitää taloa pitkään.
Sitä paitsi hmiset osaavat aina säästää väärässä paikassa ja perustella minkä tahansa valinnan itselleen maailman parhaaksi.
Maalämpö on sähkölämmitystä, tosin hyötysuhde on parempi kuin suoralla sähköllä. Uusi sadan neliön talo kuluttaa sähköön vuodessa n. 300 euroa enemmän kuin maalämpö kun mukana on ilmalämpöpumppu. Investointi ei tule koskaan katetuksi sähkön säästöllä.
meillä on 110m2 2016 valmistunut talo, vesikiertolattiassa suoralla sähköllä iso leivinuuni.
sähkön vuosikulutus on ollut 7500kwh vuodessa ja uuni lämpiää joka toinen päivä.
jos lämmitys sähkön osuus on meillä 4000kwh vuodessa suoralla sähköllä niin paljonko se olisi maalämmöllä???
kuka osaisi kertoa? puolet????
Tuo puulämmitys muuten kuin hätävarana alkaa olla menneen talven lumia. Kohta varmaan taajamissa kielletään ja toivottavasti niin. Jossain Espoossa esim. kun jokainen polttaa takkaa omalla 600 neliön tontillaan niin pihalla ei voi kävellä ilman hengityssuojainta. Landella vielä menettelee.
Sitä luokkaa, siis puolet.
Voisi olla 1000-2000kWh.
Riippuu maalämpöpumpun mallista, lämmönlähteestä, lämmönjaosta ja käyttöveden lämmityksen osuudesta.
jos sähköä menee mökissäsi yhteensä 8000kwh ja lämmitykseen siitä 4000kwh niin kysyn vaan että onko järkeä rueta investoimaan tuon 4000 kwh takia 20 000 euron laitteita??????????
luulen että hankit nuo myllyt ja huomaat että kuluttaa yhtäpaljon tai jopa enemmän 20 000e investointi.
no kukin tyylillään!
"lämmitykseen siitä 4000kwh niin kysyn vaan että onko järkeä rueta investoimaan tuon 4000 kwh takia 20 000 euron laitteita??????????"
Taloudellisessa mielessä ei. Ei ainakaan alle 60vuoden käyttöä silmällä pitäen.
Itse hankkisin tuollaiseen tarpeeseen <12 000€ maalämpöjärjestelmän viilennykset.
Jos+joutuu+ostamaan+puut,+puilla+lämmittäminen+ei+ole+mitenkään+edullista.+
Motivan+laskurissa+maalämmön+lämpökerroin+on+2,9.+Lattialämmitys+kuluttaa++energiaa+liki+20+%+enemmän+kuin+patterilämmitys,+näin+ollen++nimimerkin+"143e"+sähkön+ostohinta+olisi+7+senttiä/kWh.++Sillä+saa+sähköä+mutta+ei+kuljetusta.++Mahtaakohan+sitä+saada+mukaan+kun+hakee++itse+voimalaitokselta?+
>Motivan+laskurissa+maalämmön+lämpökerroin+on+2,9.
Sekin syytä hoksia että hyötysuhde on sitä korkeampi mitä paksummat lämmöneristeet talossa on.
Ei kannata sekoittaa hyötysuhdetta ja rakennuksen energiankulutusta keskenään. Talolla ei ole mitään hyötysuhdetta, lämmitysjärjestelmällä on. Myyntimiehillä on aina komeat lukemat hetkellisistä hyötysuhteista. Koko vuosi on eri asia.
Mitä pienempi on lämmitysenergian tarve, sitä alhaisempi on lattialämmitykseen menevän veden lämpötila ja siten maalämpökoneen hyötysuhde on korkeampi.
Syytä hoksia, että hyötysuhde on sitä pienempi, mitä paremmat lämmöneristeet talossa on.
Horo talo tarvitsee paljon lämmitysenergiaa, joka tuotetaan maalämpöpumpulla. Hyvin eristetyn talon pitävät lämpimänä ilmaislämmöt, siis kodinkoneista, ihmisistä, valaistuksesta ja auringon säteilystä tuleva lämpö. Varsinaista lämmitysjärjestelmää tarvitaan vasta kunnon pakkasilla. Lauhalla säällä MLP on toimeton.
No, käyttövettä sillä tekee lämpimälläkin säällä, mutta COP ei päätä huimaa. VILP pystyy lämpimällä säällä parempaan, kun ulkoilman lämpötila > maaperän lämpötila. Jep, maahiset ei tällaisia halua ajatella ;-D
Ei+sillä+VILP:in+(tai+ILP:in)+paremmalla+hyötysuhteella+"lauhalla+säällä"+ole+paljon+merkitystä,+koska+silloin+lämmitystarve+on+pieni.+Lauhalla+säällä+(kesällä)+myös+lämpimän+käyttöveden+tekoon+kuluu+vähemmän+energiaa,+koska+tulevan+kylmän+veden+lämpötilakin+on+silloin+korkeampi.
Meillä kuluu lämpimän käyttöveden tuottoon 1000 kWh vuodessa suoralla sähköllä.
Veden lämmitykseen kuluvan energian määrä toki riippuu siitä, paljonko vettä käytetään. Yhden eläkeläisen taloudessa vettä arvatenkin kuluu vähemmän kuin meillä, jossa vanhempien lisäksi on kolme teiniä. Nykykulutus on 200 kuutiota vuodessa, 10 vuotta sitten meni vain puolet nykyisestä. Maalämpöpumppu lämmittä keskimäärin reilun tunnin päivässä käytövettä n. 2,5 kW ottoteholla.
pääasiallinen lämmitys meillä uuni on tuossa 2016 valmistuneessa talossa.
omasta metsästä puut oon hakenut eli en ostanut. ei meillä kyllä hirveesti sähköä mene, talvikuukausina700- 800kwh.
taidanpa jatkaa entiseen malliin :=)
Paljonko sähköä kuluu vuodessa?
Uusissa taloissa energiankulutus pienenee jatkuvasti. Se tarkoittaa että maalämmön kannattavuus heikkenee verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin, moni ei tätä tajua.
Mutta kun taloa ollaan myymässä, niin maalämmöllä lämpiävä menee helpommin kaupaksi kuin suorasähkötalo. Sen alkuinvestoinninkin saa lisättyä myyntihintaan.
meidän perällä ei osta kukaan taloja, vaikka kultalaatat lattiassa. ja naapurissa maalämpömies kauhisteli tammikuun sähkölasua laskua, 1600kwh kuukaudessa. itse olin vain hiljaa ja tyydyin 700kwh laskuun. eli maalämpö oli vienyt yli kaksinkertaisesti sähköä samankokoisessa talossa ja meillä enemmän asukkaitakin.meillä toki talo on uusi.
maalämpö on sähkölämmitystä, puulämmitys sen sijaan säästää sähköä.
niin ja puita palaa 4-5 mottia vuodessa. eihän se mitään säästä jos puut joutuu ostamaan, itsellä kuitenkin 68 hehtaaria mistä voi ottaa.
tämä maalämpövöyhötys on kuin uudet autot: teoriassa kuluttavat vähän mutta todellisuus....
Saa lisätä hintapyyntöön. Eri asia on vaikuttaako kauppahintaan.
Miten tilanne tällä hetkellä? Nyt kun sähkö on kallista ja talviaikana sähkönhinta tulee nousemaan entisestään. Mitä lämmitysmuotoa suosittelisitte nyt?
VILP vaihtoehtoa ei tässä keskustelussa myöskään juuri sivuttu.
Itse suunnittelen yksikerroksisen omakotitalon rakentamista/rakennuttamista (puutalo, ei kivitalo) ja huoneistoala tulee olemaan n. 105-150 m2 väliltä.
Ei PILPiä voi verrata muihin lämpöpumppuihin, eihän se tuo taloon mitään uutta lämpöenergiaa. Se on vain yksinkertaisesti lämmön talteenotto.
PILP on kuitenkin hankintahinnaltaan edullisempi vaihtoehtona kuin maalämpöpumppu. Maalämpöpumpun takaisinmaksuaika varmaan nyt lyhentynyt kun sähkö on kallista, mutta silti maalämpöpumpulla pitkä takaisin maksuaika.
Käsitykseni mukaan tuo PILP kuitenkin toimii hyvin kuin ei kovia pakkasia ja etelä-suomessa ei usein kovia pakkasia ole.
Onko siinä paljon eroa, että kuinka paljon nuo pumput itse kuluttavat sähköä?
Siitä huolimatta, PILP ei ole lämmitysjärjestelmä. Lämmitys on hoidettava jollain muulla tavalla.
Aika monta taloa on, missä pilp on lämmitysjärjestelmä.
Maahinen ei nyt ymmärrä, että lämpimällä säällä PILP jäähdyttää poistoilman ulkoilmaa kylmemmäksi, joten se on muutakin kuin pelkkä lämmöntalteenotto.
Ja kun COPista puhutaan, niin MLP lämpimällä säällä se surkein vaihtoehto, kun lämmönlähde on vain hitusen plussan puolella.... myös VILP toimii tällöin paremmalla lämpökertoimella.