Tänään Perjantai -ohjelmassa keskustellaan sukupuolisesta kasvatuksesta...mennäänkö jo liian pitkälle sukupuolineutraaliudessa....ja saako tyttö olla tyttö ja poika ... poika..
Ihan mielenkiintoista kuulla vanhempia ....sekä asiantuntioita....Opetushallitus on linjannut että vaaditaan sukupuolitietoista kasvatusta....
Sukupuolen vaikutus kasvatukseen
mimmimum-..mi
73
<50
Vastaukset
Täytyypä katsoa.
Nyt kyllä vaikuttaa siltä, että laineet lyö taas äärilaitaan.
Niinkuin homokeskustelussa ja metoossakin meni.
Se on tietysti niin, että ylilyöntejä tulee, koska tämänkaltaiset asiat menevät niin ihmisten tunteisiin.- mimmimum-..mi
Kasvatettavia vaikka ei olekaan enää....niin silti mielenkiintoista kuulla...Nyt jo päiväkodeissa missä on tämä sukupuolineutraali kasvatusmetodi...tyttö ja poika ovat kaveri nimikkeellä ja äiti ja isä ovat keskusteluissa ...vanhemmat...
Jari Sinkkonen on tätä suuntausta vastaan ...ja olen monessa asiassa ollut samaa mieltä kuin hän... samoin minä! Sinkkonsella ihan asiallisia mielipiteitä ollu, mitä olen seurannut ja kuunnellut.
katsoin perjantai ohjelman, ja jäi ja tuli ohjelman aikana jo mieleen, että onkohan menty pikkusen liian pitkälle nyt tässäkin asiassa, en oo femakko, suvakki, sovinimistikaan, neutraalilla tavalla ja tietyissä asioissa kannatan tasa- arvoa, ja vähemmistöjen etuja jne jne..
MUTTA liian vakavaksi ja äärilaitaan viety tämäkin asia ja aihe.
En tiedä, miten paljon on tutkittu naisten ja miesten aivojen välisiä eroja, että onko se pyrkimys sukupuolineutraaliuteen edes hyväksi.
Jotenkin tuntuma, että lapsilla on aika paljon naisopettajia lastentarhoista ainayläasteelle asti,
Miten paljon se tahtomattaan sukupuolikasvatukseen vaikuttaa
Se on Suomessa vähän niin, että mennään aina uudessa asiassa yli, tämä sukupuolineutraalius on tasa-arvon ylilyönti.
Onha sukupolineutraalius jo saanut yhden tavoitteen, kun v-alkuisesta on tehty jo melkein sivistyssana, kun naiset ovat ottaneet sen käyttöönsä.
Aiemmin se oli huonostikasvatettujen miesten viljelemä ilmaus- hirmu.tärkeät.asiat
Tämä on vihreiden kärkihankkeista toinen. Se toinen kärkihanke on transvessat.
- mimmimum-..mi
Ohjelmasta ...ja aiheesta olisi voinut tehdä paremmankin ...haastavammankin...mutta hyvä kun tästäkin aiheesta keskustellaan... Lapset ovat kuitenkin niinpaljon omia itsejään jo pienestä pitäen ...ei niitä niin hirveän paljon voi ..."manipuloida" ...he näkevät ja kokevat itse.
Tuota sukupuolineutraaliutta en oikein allekirjoita.
Siinä dokumentissakin se nainen puhui siitä, kun tasa-arvoa edistää, kun on vaan kaveri.
Miten niin. Ei kai tyttöys tai poikuus pitäisi olla mikään tasa-arvon este, vaan tasa-arvoisia pitää olla siitä huolimatta, mikä sukupuoli on.
Tuo sukupuolisensitiivinen oli minusta hyvä ajatus. Itsekin olen aina vastustanut jankutusta miesten ja naisten töistä.
Voi esim. vaatteensa, ammattinsa ym. valita oman mieltymyksensä mukaan.- kylmätotuus
En minäkään koe, että sukupuolineutraalinen kasvatus olisi hyvä idea.
Jotenkin minua jopa huvitti ohjelmassa olleiden vanhempien (etenkin "äidin") kommentit po. kasvatustavasta.
Perheessähän oli 2 lasta: tyttö ja poika.
Poika halusi pukeutua mekkoon, jossa väri vaihtui mustasta kultaiseksi, jos kangasta silitti eri suuntaan.
Minusta tuossa ei ole mitään uutta tai erikoista, jos pienet pojat pitävät tyttöjen kauniista vaatteista ja haluavat pukeutua niihin.
Niin tekivät veljeni ja poikanikin ollessaan lapsia.
Ohjelmassa en nähnyt kohtaa, jossa tyttö olisi halunnut pukeutua poikien vaatteisiin. Miksi näin?
Onko yksinkertaisesti niin, etteivät poikien vaatteet kiinnosta pieniä tyttöjä, koska ne ovat usein värittömiä ja "mauttomia"?
Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten vanhemmat olisivat kannustaneet tytärtään, kun hän olisi halunnut pukeutua pojaksi.
Se jäi näkemättä, mutta omasta lapsuudestani muistan, ettei kukaan siskoistani halunnut pukeutua pojaksi, eikä kukaan poikani lapsuuden "tyttökavereistakaan" niin halunnut tehdä.
Hyvin keinotekoiselta käytännöltä tuntuu, jos tyttöjä ei voisi kutsua tytöiksi tai poikia pojiksi.
Jokainen voi mielessään kuvitella, mitä ongelmia se toisi mukanaan arkeemme, jos olisi vain kavereita.
Aika hölmöltä kuulostaa myös ajatus, että pojalle annettaisiin tytön nimi tai päinvastoin.
Impi Unelma on nimi, jota ainakaan minä en olisi pojalleni antanut.
Sukupuolisensitiivisyys (olipa vaikea sana) on kuulunut aina elämääni.
Minua tai sisaruksiani ei ole koskaan yritetty laittaa tiettyyn muottiin ja samaa perinnettä jatkan itsekin.
Näkemykset siitä, että esim, tietyt kotityöt tai ammatit kuuluvat ainoastaan miehille tai naisille ovat romuttuneet jo aikoja sitten ainakin niiden ihmisten keskuudessa, jotka oivaltavat, mitä tasa-arvoisuus tarkoittaa.
Onneksi nuorilla on edelleen oikeus hakeutua koulutukseen , joka vastaa heidän taipumuksiaan, sukupuolesta riippumatta.
- pahasti-vinkaslaan
Hullua hommaa,
itsestään selvästä asiasta tehdään väkisin kasvattamalla sairasta
tietenki jos syntymässään on jo poikkeava
kuten esm. vammasilla on jotain vikaa
ne ihmiset on eri asia
heidän nimitys on selkeästi POIKKEAVA,
mutta työtöt on tyttöjä jos on pillu,
ja pojat on ilman sekoilua poikia jos on munat ,
siinä ei pitäisi olla mitään epäselvää,
hullu sekottaa selkeästi poikien tai työttöjen henkistä persoonaa
sekavan kasvatuksen seurauksena,
vaikutta siltä kuin jokin olisi menny yhteiskunassamme pahasti vinkalleen,
hullut pääseet taas touhammaan lakeja, Tuota asiaa kun pisemmälle ajattelee, niin nämä lapset joilla on vain kavereita, kun he varttuvat, eikä ole miehiä, eikä naisia.
Mitä sitten, mistä ne lapset tulee ja kuka ne tekee? Kavereihinko ne rakastuu ???
Eivätkö he enää kykene kokemaan rakkautta, kun on opetettu, että kaikki on vaan kavereita.- kylmätotuus
Ajatus sukupuolineutraalista kasvatuksesta kaatuu omaan mahdottomuuteensa ja tuo suuria ongelmia lapsille, jotka sillä metodilla on kasvatettu.
Luonnonlaki on, että on olemassa tyttöjä, poikia, äitejä, isiä, siskoja, veljiä, ukkeja ja mummeja.
Mikään ideologia ei voi sitä muuksi muuttaa.
Miten niiden lasten käy, jotka on kasvatettu ko.metodilla, kun he törmäävät ihmiselämän realiteetteihin?
Ovatkohan heidän "kaverivanhempansa" tulleet sitä koskaan lopultakaan ajatelleeksi, vai onko niin, että se on heidän tapansa kapinoida omilta vanhemmiltaan ja läheisiltään saamaansa "roolimallia" vastaan?
- Herranjumala
On aivan vitun naurettavaa miten tääki asia on vedetty yli, ei muka sais kouluissa tmv tehdä tyttö- ja poikaryhmiä tai opettaja ei saisi puhutella uusia oppilaita, joiden nimiä ei tiedä esimerkiksi sanoen "sinä punapaitainen tyttö" vaan pitäisi sanoa, että "sinä punapaitainen henkilö" jollekkin 8 vuotiaalle ĺapselle ettei hän traumatisoidu :D Aivan uskomatonta pelleilyä tässä maassa kyllä harrastetaan tai ainakin pitäisi harrastaa. Voin kertoa, että sitten kun mä lapsen saan ja jos hän olisi esim. poika, niin hän ei tule osallistumaan tunneille, missä hänelle kerrotaan 7 vuotiaana, että oletko miettinyt, että voit olla myös tyttö jos haluat. Eiköhän hän sen itsekin huomaa teini-iässä jos niin kokisi, ilman sitä että hänen päätään sekotaan jo lapsena tälläsillä hulluuksilla.
Terv. Parikymppinen, joka seuraa kauhuissaan maailman menoa yhä hullummaksi kokoajan.- kylmätotuus
Tästä sukupuolineutraalista kasvatuksesta sinun ei kannata huolestua.
Näitä hupsutuksia tulee ja menee, eikä niillä ole oikeastaan mitään merkitystä.
Lapsi on aina yksilö ja kehittyy omalla tavallaan ja omaan tahtiinsa, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus.
Huolia ikäisilläsi kyllä riittää, sitä ei käy kieltäminen.
Jos voit vaikuttaa asioihin edes jotenkin, niin tee se! Sivusta seuraamisella ja kauhistelemalla maailman menoa et saa mitään aikaiseksi.
Toivon sinulle valoisaa tulevaisuutta!
Rakkautta ja rajoja lapset tarvitsevat,
noissakin asioissa on nuorilla vanhemmilla joskus tekemistä,
turhaa ottaa moisia rasitteita monien muiden vaatimusten lisäksi.
En voi kuin vain toivoa nuorelle perheelle,
vanhemmille ja lapsille rauhaa kasvaa yhdessä.
Kaverit löytyvät sitten aikanaan.- lkklk
Aivan kahelia touhua.
- Huhhuhh
Sanoppa muuta
Tasa-arvo on mielestäni tärkeä asia, myös sukupuolten välillä. Itse olen elänyt kai enemmän "miesten maailmassa" kuin perinteisessä "naisten maailmassa", ja olen kokenut eläväni varsin tasa-arvoisena sekä työkuvioissa että vapaa-aikana.
Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on mielestäni tärkeä asia, niin on myös sukupuoli-identiteetti. Olemme miehiä ja naisia tai tyttöjä ja poikia, mutta molemmat voivat toimia yhdessä ja suoriutua samoista tehtävistä, jos haluavat. Pukeutumisessa me naiset olemme kai olleet miehiä tasa-arvoisempia, mutta siihenkin taitaa vähitellen olla tulossa muutoksia.
Kun lapset saavat kasvaa tasa-arvoisena tyttöinä ja poikina, sukupuolen merkitys varhaislapsuudessa taitaa olla melko vähäinen. Ei se kuitenkaan estä leikkimästä isää ja äitiä yms.
Oma jälkikasvuni on kai kokenut samanlaista sukupuolten välistä tasa-arvoa kuin vanhempansakin.
Tytöt ja pojat ovat leikkineet ja toimineet yhdessä, eikä tekemisiä rajoitettu sukupuolten mukaan. Ei ainakaan meidän perheen läsnä ollessa.- Kaikilla.sama.arvo
Oletteko kiinnittäneet huomiota, että usein homopojat ovat yksinhuoltajaäitien kasvattamia. Mitenkään ketään moittimatta, kaikki voivat minun puolestani elää rauhassa. Optimisti-orvokin viimeinen kappale on niin kuin itse se olisin kirjoittanut. Just noin.
- Nousukaskaudella
Tuohon outouteen kiinnitin huomiota jo 80-luvulla ja virittelinkin siitä joitakin keskusteluja.
Asioista vaan ei puhuttu kovin ääneen silloin. Homoudesta yleensäkään. Pinnalla oli enemmänkin juuri ilmestynyt tauti HIV, homojen sairautena, josta moni halusi puhua kuin kuiskaten.
Oli myös juppi aika. - Oletkohuomannut
Kehittyykö yksinhuoltajaäitien lapsista enempi vasenkätisiä lapsia kuin parisuhteessa elävien vanhempien?
Miten on yksinhuoltajaisien kasvattamat tytöt, kasvaako heistä lesboja herkemmin kuin parisuhteessa kasvaneiden tytöistä?
Kuinka monta prosenttia vähempi parisuhtessa elävien lapsista kasvaa seksuaalisesti erilaisia kuin yksinhuoltajien lapsista?
Miten selittyy se, että parisuhteissa elävillä ja yksinhuoltajilla on sekä heterolapsia, että homolapsia? - mimmimum-..mi
Minä kyllä olen vahvasti sitä mieltä... että esim. homous on jo sikiövaiheessa tullut geeni virhe .....Tyttömäinen poika ...leikkii tyttöjen leikkejä enemmän kuin poikien juttuja..
Voihan tietty kasvatusmetodeilla olla vaikutuksensa ....kuten tuossa perjantai -dokkarissa huomattiin... mutta en usko sen vaikuttavan sukupuoliseen suuntautumiseen myöhemmin...
Luonto on se joka tikanpojan puuhun ajaa....vai miten se meni. mimmimum-..mi kirjoitti:
Minä kyllä olen vahvasti sitä mieltä... että esim. homous on jo sikiövaiheessa tullut geeni virhe .....Tyttömäinen poika ...leikkii tyttöjen leikkejä enemmän kuin poikien juttuja..
Voihan tietty kasvatusmetodeilla olla vaikutuksensa ....kuten tuossa perjantai -dokkarissa huomattiin... mutta en usko sen vaikuttavan sukupuoliseen suuntautumiseen myöhemmin...
Luonto on se joka tikanpojan puuhun ajaa....vai miten se meni.Voisi ajatella, että jokainen löytää sen omimman suunnan, sitten, kun aika on, mutta murrosiän vaiheessa tuollainen joka suuntaan veto saattaa aiheuttaa enemmän kipuilua, kun olisi tarpeen.
Meidän ikäpolvi ei ole näkemässä, mihin tuo kaikki johtaa.
Tuntuu vaan nykyään, että joka suunnalta ajetaan kasvavien nuorten niskaan kaaosta.- kylmätotuus
Mistäpä tempaisit tuon pöyristyttävän väitteesi yksinhuoltaja äitien vaikutuksesta poikiensa homouteen?
Käsittämätöntä, että joku vielä nykyään kirjoittaa tuollaista hölynpölyä.
Lue tämä linkki, niin moiset haihatuksesi saattavat karista päästäsi.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaistutkijat-selvittivat-miten-homoseksuaalisuus-maaraytyy-nykyaan-on-vankat-todisteet-siita/7060658#gs.ZQZBkuWY
Lisään vielä erään asian,
Toisen maailmansodan seurauksena Suomessa oli 30 000 sotaleskeä, joiden huollettaviksi jäi 50 000 sotaorpoa.
Jos teoriasi pitäisi paikkansa, niin vuosina 1935-1945 syntyneistä poikalapsista huomattava osa olisi homoja.
Onkohan niin? Uskallan epäillä. - kylmätotuus
Oletkohuomannut kirjoitti:
Kehittyykö yksinhuoltajaäitien lapsista enempi vasenkätisiä lapsia kuin parisuhteessa elävien vanhempien?
Miten on yksinhuoltajaisien kasvattamat tytöt, kasvaako heistä lesboja herkemmin kuin parisuhteessa kasvaneiden tytöistä?
Kuinka monta prosenttia vähempi parisuhtessa elävien lapsista kasvaa seksuaalisesti erilaisia kuin yksinhuoltajien lapsista?
Miten selittyy se, että parisuhteissa elävillä ja yksinhuoltajilla on sekä heterolapsia, että homolapsia?Esitit hyviä kysymyksiä. Kiitos niistä!
En osaa vastata kysymyksiisi, mutta kenties joku viisas tietää vastaukset ja kertoo ne minullekin.
- Paloma.se01
Oletan että yksinhuoltajaperheen pojista (äidinkasvattamista) jos he ovat homoja niin he uskaltavat olla sitä avoimesti kun taas jos perheessä on läsnäoleva isä niin homopojasta tulee helpommin kaappihomo, joka ei uskalla paljastaa sukupuolisia taipumuksiaan ettei hänen isänsä pettyisi. Me naiset olemme usein vapaamielisempiä ja avarakatseisimpia näissä asioissa.
***
Aikansa kutakin, sanoi pässi jne……
Nyt kun ollaan siirtymävaiheessa vähemmän sukupuolipolarisoituun yhteiskuntaan niin yli loiskuu jonkun ajan ennen kuin aallokko tasaantuu. Kuten koko sukupuolikasvatusasiassa ja homojen tasavertaisuudesta yhteiskunnassa, jota ylikorostetaan aikansa prideparaateilla ja ja että joka kerta kun avaa tv:n niin siellä vähintään pari-kolme samanseksin paria suutelemassa tai jotain vieläkin edistyksellisempää ja vasta sitten kun kukaan ei jaksa reagoida ihmisten yksityisasioiden ja intimiteetin esille tuomisiin koko ajan ja ensi sijaisesti niin asiat asettunevat oikeisiin, normaaleihin, johdonmukaisiin uomiinsa. Olivatpa ne mitä sitten tahansa. Mutta viisikymmentäluvun moraaliin, seksuaalisuuteen ja tapakuulttuuriin ei ole palaamista. Sen minkä opimme lapsina ja nuorin ja koulussa, sukupuolista ja suuntauksista, voimme ihan rauhassa heittää romukoppaan.Ihan asiaakin puhut, mutta sitä asiaa ei millään vouhotuksella pysty muuttamaan, että m-vehkeellisellä on se siemen, mikä laitetaan p-vehkeeseen ja sen omaava synnyttää.
Vaikka niille pienille ihmisille kuinka opetettaisiin, että päiväkodissa ei ole, kuin lapsia, niin tulee se päivä, kun se tosiasia on ymmärrettävä.- Korppis11
eppu2 kirjoitti:
Ihan asiaakin puhut, mutta sitä asiaa ei millään vouhotuksella pysty muuttamaan, että m-vehkeellisellä on se siemen, mikä laitetaan p-vehkeeseen ja sen omaava synnyttää.
Vaikka niille pienille ihmisille kuinka opetettaisiin, että päiväkodissa ei ole, kuin lapsia, niin tulee se päivä, kun se tosiasia on ymmärrettävä.En nyt ymmärrä pointtiasi eppu. En tosin katsonut perjantain ohjelmaa, mutta mitä tekemistä sikiämisellä on tyttöjen ja poikien varhaiskasvatuksessa.
Seksuaalisuutta tungetaan jokapaikkaan. Minulle tuli hyvin selväksi aloittaessani keskustelun harrastussivustolla kysyen, miksi seksuaalisuutta korostetaan jopa nukkekodeissa.
Minun suvaitsemattomuus kyseenalaistettiin.
Keskustelun edetessä kävi hyvin selväksi, että seksuaalisuutta todella korostettiin jopa pienoismaailman leikeissä. Dildoja oli makuuhuoneiden yöpöydillä, homopareja ja lesbopareja oli useamman nukketalon asukkaina. Oli myös bordelli-nukketalo.
Päiväkodeissa on vain lapsia ja he kasvavat aikuisuuteen siitäkinhuolimatta. Korppis11 kirjoitti:
En nyt ymmärrä pointtiasi eppu. En tosin katsonut perjantain ohjelmaa, mutta mitä tekemistä sikiämisellä on tyttöjen ja poikien varhaiskasvatuksessa.
Seksuaalisuutta tungetaan jokapaikkaan. Minulle tuli hyvin selväksi aloittaessani keskustelun harrastussivustolla kysyen, miksi seksuaalisuutta korostetaan jopa nukkekodeissa.
Minun suvaitsemattomuus kyseenalaistettiin.
Keskustelun edetessä kävi hyvin selväksi, että seksuaalisuutta todella korostettiin jopa pienoismaailman leikeissä. Dildoja oli makuuhuoneiden yöpöydillä, homopareja ja lesbopareja oli useamman nukketalon asukkaina. Oli myös bordelli-nukketalo.
Päiväkodeissa on vain lapsia ja he kasvavat aikuisuuteen siitäkinhuolimatta.Joo, et ymmärtänytkään.
Kyse ei ole seksistä ollenkaan, vaan naiseudesta ja miehisyydestä.
Päiväkodissa kun ei saa tyttöjä sanoa tytöiksi, eikä poikia pojiksi.
Jonain päivänä ne kuitenkin kysyy mistä lapset tulee. Ei sitä asiaa millään vouhotuksella muuteta.
Minä en siis kannata sukupuolineutraalia kasvatusta, siitä on kysymys. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on mielestäni ok.eppu2 kirjoitti:
Joo, et ymmärtänytkään.
Kyse ei ole seksistä ollenkaan, vaan naiseudesta ja miehisyydestä.
Päiväkodissa kun ei saa tyttöjä sanoa tytöiksi, eikä poikia pojiksi.
Jonain päivänä ne kuitenkin kysyy mistä lapset tulee. Ei sitä asiaa millään vouhotuksella muuteta.
Minä en siis kannata sukupuolineutraalia kasvatusta, siitä on kysymys. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on mielestäni ok.No, mietinkin koska en katsonut sitä tv. ojelmaa puhunko lainkaan asiasta vai asian vierestä. Seksistähän on kuitenkin kysymys kun lapsia tehdään.
Kyllä ne tytöt saavat hyvin aikaisin selville eron mikä heillä on poikiin.
Miksi heitä kutsutaan ...henkilöiksikö? No, päiväkerhon säännöt eivät onneksi ylety päiväkerhon ulkopuolelle ja jos vanhemmat haluavat jatkaa side silmillä piiloleikkiä kyllä lapsi tajuaa pian risturiidan. Useinhan lapsi ei kerro vaan leikkii aikuisten kanssa samaa roolipeliä koska näkee sen parhaaksi välttää konfliteja.- kylmätotuus
korppis kirjoitti:
No, mietinkin koska en katsonut sitä tv. ojelmaa puhunko lainkaan asiasta vai asian vierestä. Seksistähän on kuitenkin kysymys kun lapsia tehdään.
Kyllä ne tytöt saavat hyvin aikaisin selville eron mikä heillä on poikiin.
Miksi heitä kutsutaan ...henkilöiksikö? No, päiväkerhon säännöt eivät onneksi ylety päiväkerhon ulkopuolelle ja jos vanhemmat haluavat jatkaa side silmillä piiloleikkiä kyllä lapsi tajuaa pian risturiidan. Useinhan lapsi ei kerro vaan leikkii aikuisten kanssa samaa roolipeliä koska näkee sen parhaaksi välttää konfliteja.Jospa katsoisit ohjelman (löytyy Areenasta), niin ymmärtäisit , mistä aiheesta aloitus on. Siitä aiheesta esim. eppu2 kirjoittaa.
kylmätotuus kirjoitti:
Jospa katsoisit ohjelman (löytyy Areenasta), niin ymmärtäisit , mistä aiheesta aloitus on. Siitä aiheesta esim. eppu2 kirjoittaa.
Miksi heitä päiväkerhoissa kutsutaan, osaatko sanoa koska olet ohjelman katsonut. Itse en seuraile juurikaan tv. n tarjontaa.
- Paloma.se01
Patriarkaatin siirtyessä hitaasti historiankirjoihin tämä biologinen suvunjatkamisaspekti eli kuka on kenenkin isä (äidistähän ei ole useimmiten mitään epäselvyyttä ) tulee aina vaan vähemmän tärkeäksi. Biologiaamme emme pysty muuttamaan (paitsi kalliiden ja keinotekoisten lääketieteellisten hoitojen ja kirurgian kautta) mutta miehet tulevat edelleenkin olemaan ne joilla on siittiösolut ja naiset ne joilla on munasolut. Spermapankeista ja anonyymeiltä lahjoittajilta saa tosin soluja ostamalla. Homo-ja lesboparit hankkivat lapsia joiden isyydestä ei kukaan tiedä ja kohdut on vuokrakohtuja.
Oli kuinka tahansa, enää emme tarvitse emmekä määrittele itseämme patriarkaatin ehdoilla ja miesten biologinen reviiri on murrettu. Isyyden merkitys yhteiskunnallisena ja ekonomisena tekijänä tulee kadottamaan edelleenkin merkitystään. Mutta en usko ollenkaan että sadan vuoden päästä emme enää sanoisi poikia pojiksi eikä tyttöjä tytöiksi. Annetaan ajan näyttää.Minä jaksan kyllä uskoa, että pääsääntöisesti lapset tehdään rakkaussuhteissa tulevaisuudessakin.
En kyllä oikein näe yhteyttä patriarkaalisuuden ja erilaisten lastenhankkimistapojen välillä.
Minä näen, että oikea tasa-arvo saavutetaan vain siten, että se määriytyy pelkästään sillä perusteella, että kaikille kuuluu sama ihmisarvo.
Tuossa dokumentissa oli myös se, ettei äitiä sanottu äidiksi, eikä isää isäksi, vaan he olivat vain vanhempi/vanhemmat.
Kyllä minun korvaani kuulostaisi hassulta, jos lapsi esim. huutaa ulkoa, että ´´vanhempiii´, kun haluaa äidin ikkunaan.- kylmätotuus
Pidän kammottavana ajatuksena sitä, ettei isyydellä olisi enää mitään merkitystä tulevaisuudessa.
Minun elämässäni isälläni oli korvaamaton merkitys. - kylmätotuus
eppu2 kirjoitti:
Minä jaksan kyllä uskoa, että pääsääntöisesti lapset tehdään rakkaussuhteissa tulevaisuudessakin.
En kyllä oikein näe yhteyttä patriarkaalisuuden ja erilaisten lastenhankkimistapojen välillä.
Minä näen, että oikea tasa-arvo saavutetaan vain siten, että se määriytyy pelkästään sillä perusteella, että kaikille kuuluu sama ihmisarvo.
Tuossa dokumentissa oli myös se, ettei äitiä sanottu äidiksi, eikä isää isäksi, vaan he olivat vain vanhempi/vanhemmat.
Kyllä minun korvaani kuulostaisi hassulta, jos lapsi esim. huutaa ulkoa, että ´´vanhempiii´, kun haluaa äidin ikkunaan.Sekä äidin että isän on rynnättävä ikkunan ääreen, jos lapsi kutsuu vanhempaansa. Eiväthän he voi tietää kummalleko vanhemmalle tenavalla on asiaa.
Voihan rähmä!
Nyt sai mielikuvitukseni siivet ja nauraa hekottelen kuvitellessani niitä tilanteita, mitä voikaan sattua, jos isää tai äitiä kutsutaan vaan vanhemmaksi.
Eiköhän ole sittenkin parempi tapa kutsua edelleen äitiä äidiksi ja isää isäksi. - Paloma.se01
eppu2 kirjoitti:
Minä jaksan kyllä uskoa, että pääsääntöisesti lapset tehdään rakkaussuhteissa tulevaisuudessakin.
En kyllä oikein näe yhteyttä patriarkaalisuuden ja erilaisten lastenhankkimistapojen välillä.
Minä näen, että oikea tasa-arvo saavutetaan vain siten, että se määriytyy pelkästään sillä perusteella, että kaikille kuuluu sama ihmisarvo.
Tuossa dokumentissa oli myös se, ettei äitiä sanottu äidiksi, eikä isää isäksi, vaan he olivat vain vanhempi/vanhemmat.
Kyllä minun korvaani kuulostaisi hassulta, jos lapsi esim. huutaa ulkoa, että ´´vanhempiii´, kun haluaa äidin ikkunaan.Mahdollisesti teoriani oli liian kaukaa haettu :)
Isän ja äidin roolit ovat muuttuneet tasaiseen tahtiin viimeisen sadan vuoden aikana ja muuttunevat edelleenkin tässä alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Isyys oli patriarkaalisessa yhteiskuntajärjestyksessä yksi kantavista voimista: yksilön varallisuus, yhteiskunnallinen asema, jne. riippuivat mitä suurimmassa määrässä siitä kuka ja mikä hänen isänsä oli. Äidistä ei niinkään väliä vaikka luonnollisestikin sääty-yhteiskunnassa sopiva nainen lasten äidiksi kuului samaan yhteiskuntaluokkaan.
***
Kelataan aikaa sataviisikymmentä vuotta eteenpäin ja nyt suomalainen mies kuuluu maailman edistyksellisimpiin: missään muualla ei isät osallistu lastensa varhaiskasvatukseen ja hoitoon yhtä paljon kuin Suomessa. Meidän lapsuudessamme vain harva isä osallistui kotitöihin ja/tai lastenhoitoon; ne laskettiin "akkojen" työksi ja isukit aivan liian osallistuivat vain kurittajina (odotas vain kun isäs tulee kotiin), tyttölasten vahteina teini-iässä ja satunnaisesti poikalasten kalakavereina tai autonajoa opettamassa. Mutta kakkavaippojen vaihtamassa? Lehmiä lypsämässä ennen kukonlaulua kylmässä navetassa?Pyykkiä ripustamassa jäiselle narulle talvipakkasessa?
Miehen ja naisen rooleissa on tapahtunut todella suuri edistys ja se heijastuu myös koulujen ja päiväkotien kasvatusmetodeissa.
*** Paloma.se01 kirjoitti:
Mahdollisesti teoriani oli liian kaukaa haettu :)
Isän ja äidin roolit ovat muuttuneet tasaiseen tahtiin viimeisen sadan vuoden aikana ja muuttunevat edelleenkin tässä alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Isyys oli patriarkaalisessa yhteiskuntajärjestyksessä yksi kantavista voimista: yksilön varallisuus, yhteiskunnallinen asema, jne. riippuivat mitä suurimmassa määrässä siitä kuka ja mikä hänen isänsä oli. Äidistä ei niinkään väliä vaikka luonnollisestikin sääty-yhteiskunnassa sopiva nainen lasten äidiksi kuului samaan yhteiskuntaluokkaan.
***
Kelataan aikaa sataviisikymmentä vuotta eteenpäin ja nyt suomalainen mies kuuluu maailman edistyksellisimpiin: missään muualla ei isät osallistu lastensa varhaiskasvatukseen ja hoitoon yhtä paljon kuin Suomessa. Meidän lapsuudessamme vain harva isä osallistui kotitöihin ja/tai lastenhoitoon; ne laskettiin "akkojen" työksi ja isukit aivan liian osallistuivat vain kurittajina (odotas vain kun isäs tulee kotiin), tyttölasten vahteina teini-iässä ja satunnaisesti poikalasten kalakavereina tai autonajoa opettamassa. Mutta kakkavaippojen vaihtamassa? Lehmiä lypsämässä ennen kukonlaulua kylmässä navetassa?Pyykkiä ripustamassa jäiselle narulle talvipakkasessa?
Miehen ja naisen rooleissa on tapahtunut todella suuri edistys ja se heijastuu myös koulujen ja päiväkotien kasvatusmetodeissa.
***Tunnen kyllä historian ja on hyvä mitä on saavutettu, mutta se, että sukupuolten tasa-arvoa on saavutettu ei minun mielestäni tarkoita sitä, että pitäisi mennä ´´yli hilseen.´´
Miksi homot pitivät tässä juuri äsken kovaa meteliä olemassaolostaan, jos kerran sukupuolet pitää häivyttää.kylmätotuus kirjoitti:
Sekä äidin että isän on rynnättävä ikkunan ääreen, jos lapsi kutsuu vanhempaansa. Eiväthän he voi tietää kummalleko vanhemmalle tenavalla on asiaa.
Voihan rähmä!
Nyt sai mielikuvitukseni siivet ja nauraa hekottelen kuvitellessani niitä tilanteita, mitä voikaan sattua, jos isää tai äitiä kutsutaan vaan vanhemmaksi.
Eiköhän ole sittenkin parempi tapa kutsua edelleen äitiä äidiksi ja isää isäksi.Kyllä se lapsi huutaa äitiä tai isää. On kuullut nuo nimitykset mummalta ja paapalta ; )
- voivihne
korppis kirjoitti:
Kyllä se lapsi huutaa äitiä tai isää. On kuullut nuo nimitykset mummalta ja paapalta ; )
heeheehee!!!!
mumma ja paappa!!!
ei jumalauta... - kylmätotuus
korppis kirjoitti:
Kyllä se lapsi huutaa äitiä tai isää. On kuullut nuo nimitykset mummalta ja paapalta ; )
Niissä perheissä, joissa sukupuolineutraalia kasvatustapaa käytetään, ei ole isää, ei äitiä, ei mummaa, ei paapaa, ei tyttöä eikä poikaa.
Siellä ovat vanhemmat, isovanhemmat ja lapset.
(poika)lapsen nimi on ehkä Sirpa ja (tyttö)lapsi voi olla nimeltään Jaakko.
Päiväkodissa on kavereita.
Poissa ovat tytöt ja pojat.
Lapsen vie päiväkotiin vanhempi (ei isä tai äiti).
Katso ohjelma! kylmätotuus kirjoitti:
Niissä perheissä, joissa sukupuolineutraalia kasvatustapaa käytetään, ei ole isää, ei äitiä, ei mummaa, ei paapaa, ei tyttöä eikä poikaa.
Siellä ovat vanhemmat, isovanhemmat ja lapset.
(poika)lapsen nimi on ehkä Sirpa ja (tyttö)lapsi voi olla nimeltään Jaakko.
Päiväkodissa on kavereita.
Poissa ovat tytöt ja pojat.
Lapsen vie päiväkotiin vanhempi (ei isä tai äiti).
Katso ohjelma!Katsos, ei kiinnosta katsoa ohjelmaa. Tässä keskustelussa on tullut selväksi, että lasten kasvatuksessa mennään taas lujaa päin seinää. Tiedän olet samaa mieltä kanssasi kuin myös minä sinun mielipiteiden kanssa.
No, olen toki huomannut kun keskustelen netissä noin kolmekymppisten äitien kanssa, että olen niin jälessä kaikesta. Tyydyn kohtalooni.
- tässätotuus
Nyt kaikkialla valtaan nostetut Seta-bolsevikit ovat täysin ajattelemattomasti joka käänteessä valkoisen rodun kimpussa ja tekevät kaikkensa valkoisen miehen, valkoisen rodun, valkoisen länsimaisen kulttuurin, tieteen, varallisuuden, historian ja terveyden ja geeniperimän tuhoamiseksi. Tuollaiset bolsevikit eivät tajua, että samalla tuhoavat itsensä, lapsensa ja sukunsa. Seta on röyhkeiden ja mentaalisesti sairaiden rikollisten johtama organisaatio, jonka ainoana tavoitteena on totaalinen tuho, ruumiskasan päällä makaaminen.
En katsonut ko. ohjelmaa. On ollut mielenkiintoista lukea näitä kommentteja, joita ohjelman aihe on kirvoittanut
Mahtaa kohta olla vaikeaa sellaisilla lapsilla/nuorilla, joiden kotona ja perheissä tytöt ovat saaneet olla tyttöjä ja pojat poikia, kaikkine omine piirteineen.
Olen Optimisti-Orvokin tavoin kokenut, ettei sukupuolestani ole ollut mitään haittaa työ- ym, kuvioissa, sukupuoleni vuoksi en ole koskaan kokenut olevani epätasa-arvoinen.
Mistä ihmeestä näitä hullutuksia oikein syntyy? Yhtä tuhoon tuomittu ajatus kuin ns. "vapaa kasvatus". Lapsi tarvitsee rajat ja rakkautta, ja oikeuden omaan identiteettiin.
Maailma varjelkoon lapsia tyhmiltä aikuisilta!- Surullistaa
Näin juuri!
Ja kumpa vain maailma pystyisi varjelemaan näitä lapsia aikuisilta. Kaikki kun lähtee lapsuudesta ja vanhemmat sekä muut lapsen elämässä olevat aikuiset antavat eväät elämään ja rakentavat lapselle pohjan. Voi tulevaisuuden lapsiraukkia. On ikuisesti kiitollinen että iten sain viettää lapsuuteni 90 luvulla kun lapset olivat vielä lapsia ja saivat kasvaa rauhassa ilman hulluutuksia. - Bengalitikku
Minusta vaikuttaa hölmöltä. Jos enemmistö on tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia, mummoja ja vaareja, niin minkä ihmeen takia mennään jonkun vähemmistön, marginaaliryhmän mukaan.
Mitens muissa maissa? Tämä on hölmöläisten vouhkaamista.
Ei ole neutraalia, ei. - ppllsj
Sepä siinä onkin. Vähemmistöt ovat niin kiihkeitä ja heti syyttämässä syrjinnästä sekä kunnianloukkauksista joten meidän on pakko mennä heidän mukaan jotta he pysyvät rauhallisina, vaikka valtaosa olisikin vähemmistöä.
Mm. on naurettavaa että julkiset vessat pitäisi muuttaa unisex vessoiksi vain siksi koska joku ei osaa päättää kumpaan vessaan menee. Mielestäni jos joku ei kykene sitä päätöstä tekemään niin ei tarvitse julkisia vessoja käyttää. On aivan naurettavaa yhdistää miesten ja naisten wc tilat. Näin seksuaalinen häirintäkin mm. baareissa vain lisääntyy. Mutta ainiin sekin on toissijaista, kunhan vain kaikenmaailman transut tai "muunsukupuoliset" eivät mieltänsä pahoita. - ppllsj
*vaikka valtaosa olisikin enemmistöä. Kirjoitusvirhe.
- Bengalitikku
Unisex vessojen kannattajat pitäisi laitta excursiolle Kampin linja-autoasemalle. Todella hieno käyntikortti Suomesta.
Kyllä haisee. Kus.
Pakottava tarve: paperitollot nenään.
Unisex-hysteriankin voisi katkaista just. Bengalitikku kirjoitti:
Unisex vessojen kannattajat pitäisi laitta excursiolle Kampin linja-autoasemalle. Todella hieno käyntikortti Suomesta.
Kyllä haisee. Kus.
Pakottava tarve: paperitollot nenään.
Unisex-hysteriankin voisi katkaista just.Jos tuokin vouhotus lisääntyy, silloin pitäisi rakennus tai remontointivaiheessa laittaa oma vessa näille muille ja miehille ja naisille omansa. Onhan invavessakin ollut jo iät ja ajat käytössä.
Vessoissa, kun on monta koppia, niin ainakin omat kopit, kopin oveen vaan plakaatti.- Bengalitikku
ppllsj kirjoitti:
Sepä siinä onkin. Vähemmistöt ovat niin kiihkeitä ja heti syyttämässä syrjinnästä sekä kunnianloukkauksista joten meidän on pakko mennä heidän mukaan jotta he pysyvät rauhallisina, vaikka valtaosa olisikin vähemmistöä.
Mm. on naurettavaa että julkiset vessat pitäisi muuttaa unisex vessoiksi vain siksi koska joku ei osaa päättää kumpaan vessaan menee. Mielestäni jos joku ei kykene sitä päätöstä tekemään niin ei tarvitse julkisia vessoja käyttää. On aivan naurettavaa yhdistää miesten ja naisten wc tilat. Näin seksuaalinen häirintäkin mm. baareissa vain lisääntyy. Mutta ainiin sekin on toissijaista, kunhan vain kaikenmaailman transut tai "muunsukupuoliset" eivät mieltänsä pahoita.Tahtoisin tietää, miten vähemmistöiset kutsuvat veljiään, setiään, isiään, äitejään, sisariaan, tätejään. Kaikkiko "ihmisiä"?
Vai, sinä ihminen, jolla on jotain jalkovälissä ja sinäihminen, jolla on ryntäät.
Hmmm.
Minusta tätä tärkeämpää on, miten kukin huomioidaan ja ymmärretään yksilönä.
Jotenkin Suomessa on vinksallaan ajattelu - kiintiöajattelua.
En tosin tiedä muiden maiden ajattelusta.
- Paloma.se01
Kysymys ei kai ole siitä että mentäisi jonkun vähemmistön tai marginaaliryhmän mukaan vaan siitä että koska näiden vähemmistöjen oikeudet ja tasa-arvoisuus on tunnustettu ja hyväksytty, niin heidät tulee ottaa huomioon myös kasvatusmetodeissa ja terminologiassa mitä käytetään. Turhaa vouhotustahan tää kaikki on, koska asiat tapaa asettua omille paikoilleen ilman turhaa rummunlyöntiä. Sukupuolineutraaliushan on aikamme sana ja tulee jäämään kielenkäyttöömme vastaisuudessakin, mutta ei se muuta poikia tytöiksi eikä tyttöjä pojiksi ja kakiki olemme jonkinlaisia "henkilöitä" . Meidän sukupolvi käyttää vielä han/hon sanoja aivan normaalisti täällä Ruotsissa, mutta uskon että "hen" tulee yleistymään, vaikkakin hitaasti. Yleensäkään emme taida mahtaa tällaisille muutoksille yhtään mitään. Ne alkavat ylilyönteinä ja naurettavina myrskyinä vesilasissa ja vakiintuvat sitten jonkinlaisessa pitemmälle ajatellussa muodossa yleiseen käytäntöön.
Tässä utussa on vaan se huono puoli, että manipuloidaan lapsia.
Noissa muissa vouhotuksissa on ollut aikuisista kysymys.
Siina dokkarissa käytettiin sanaa hen. Se taisi olla ruotsalais-suomalainen pari.
Etsin sitä äsken areenasta, mutten löytänyt.eppu2 kirjoitti:
Tässä utussa on vaan se huono puoli, että manipuloidaan lapsia.
Noissa muissa vouhotuksissa on ollut aikuisista kysymys.
Siina dokkarissa käytettiin sanaa hen. Se taisi olla ruotsalais-suomalainen pari.
Etsin sitä äsken areenasta, mutten löytänyt.Siis jutussa, tuo j-kirjain on viallinen, pitää huomata painaa voimakkaasti ennenkuin tulee.
Suomen kielihän on aikaansa edellä, meillä on vain yksi, siis sukupuolineutraali, sana merkityksessä "hän", toisin kuin monessa muussa tietämässäni kielessä. Hän -sanan perusteella emme voi päätellä, onko kyse miehestä vai naisesta. Joten, onneksi, meidän ei ole tarve muuttaa mitään.
- kylmätotuus
Suomen kielessäkin on tapahtunut muutoksia.
Kun puhutaan ihmisestä, niin puhekielessä käytetään pronominia se. Jos taas puhutaan eläimestä, varsinkin lemmikkieläimestä, niin silloin käytetään pronominia hän.
Ennen käytäntö oli päinvastainen.
Ajat muuttuu ja meijän pojat kanssa.
Minä en tuota muutosta ole vielä omaksunut, enkä edes harjoitellutkaan
- mimmimum-..mi
No ei ainakaan meidän ikäpolvessa ole vielä kannatusta sukupuolineutraaliuteen....olin kaksi päivää tuon viisivuotiaan pojan kanssa ....hänellä ainakin on tietoisuus siitä että on poika....ja että tytöt leikkii poneilla ja nukeilla....sekä pitää pinkkisiä vaatteita...
Iltalehdessä oli yksi vouhotuksen aihe ... Äiti oli raivostunut ....Ylen ohjelmasta ... vanhasta Peppi muuttaa huvikumpuun ...niin "törkeää ja rasistista kielenkäyttöä" ....ei voinut kuunnella kuin alkua....Pepin isä oli neekerikuningas ....- kylmätotuus
Minulla on sellainen tunne, että sukupuolineutraali kasvatus on pienen piirin juttu, eikä se tule saamaan Suomessa merkittävää jalansijaa.
Luin erään lehden keskustelupalstaa ja huomasin, että vain hyvin harva kommentoija ymmärsi eron sukupuolineutraalin- ja sukupuolisensitiivisen kasvatuksen välillä.
Minä olen kasvanut perheessä, jossa käytettiin sukupuolisensitiivistä kasvatusta.
Vanhempani taisivat olla roimasti aikaansa edellä, hehän olivatkin syntyneet 1900-luvun alkupuolella. kylmätotuus kirjoitti:
Minulla on sellainen tunne, että sukupuolineutraali kasvatus on pienen piirin juttu, eikä se tule saamaan Suomessa merkittävää jalansijaa.
Luin erään lehden keskustelupalstaa ja huomasin, että vain hyvin harva kommentoija ymmärsi eron sukupuolineutraalin- ja sukupuolisensitiivisen kasvatuksen välillä.
Minä olen kasvanut perheessä, jossa käytettiin sukupuolisensitiivistä kasvatusta.
Vanhempani taisivat olla roimasti aikaansa edellä, hehän olivatkin syntyneet 1900-luvun alkupuolella.Minun oli ihan pakko tarkastaa wikipediasta, mitä tarkoittaa sukupuolisensitiivinen kasvatus, koska minut, ja samoin perheemme lapset on kasvatettu ihan vaan luonnon menetelmällä, eli siis siten, miten itsestä oikealta ja viisaalta tuntuu.
Olen unohtanut kysyä aikuisilta lapsiltani, mitä mieltä he ovat siitä, että naiset nyrkkeilevät, harrastavat muita kontaktilajeja, pelaavat jääkiekkoa, hyppäävät mäkihyppyjä. Onneksi olen osannut edes siinä asiassa pitää mielipiteeni ominani.- kylmätotuus
suvenkorento12 kirjoitti:
Minun oli ihan pakko tarkastaa wikipediasta, mitä tarkoittaa sukupuolisensitiivinen kasvatus, koska minut, ja samoin perheemme lapset on kasvatettu ihan vaan luonnon menetelmällä, eli siis siten, miten itsestä oikealta ja viisaalta tuntuu.
Olen unohtanut kysyä aikuisilta lapsiltani, mitä mieltä he ovat siitä, että naiset nyrkkeilevät, harrastavat muita kontaktilajeja, pelaavat jääkiekkoa, hyppäävät mäkihyppyjä. Onneksi olen osannut edes siinä asiassa pitää mielipiteeni ominani.Minäkin jouduin Wikistä tarkistamaan, mitä sukupuolisensitiivinen kasvatus oikein tarkoittaa.
Mietinkin edellistä kommenttiani kirjoittaessani, että mitähän vanhempani ajattelisivat, jos tietäisivä, miten hieno nimi heidän kasvatustavalleen on keksitty.
Minulle ko.termi tarkoittaa, ettei lasta ahdeta johonkin tiettyyn roolimalliin, vaan hän saa esim. leikkiä niitä leikkejä, jotka ovat hänestä itsestään mieluisia.
Meitä on neljä sisarusta: 3 tyttöä ja yksi poika. Meillä oli iso piha, jonne tulivat leikkimään myös lähitienoon lapset.
Me leikimme sekä poikien että tyttöjen leikkeinä pidettyjä leikkejä, eikä kumpikaan vanhemmistani tullut sanomaan, että joku niistä ei sovi pojille tai tytöille.
Leikittiin kotia, erilaisia pallopelejä ja ammuttiin jousipyssyllä jne.
Talvella laskettiin mäkeä ja hiihdettiin. Mäkihyppyäkin harrastettiin hyppyrissä, jonka isommat pojat olivat rakentaneet läheiseen mäkeen.
Mitään sotaleikkejä ei muistini mukaan leikitty.
Tällaista se minun elämäni maaseudulla oli lapsuudessani.
Nukkumaan mentiin aikaisin, eikä kukuttu yöhön asti, kuten nyt teen.
Joskus tuntuu, että nykyään kasvatuksesta on tehty rakettitiedettä, eikä siihen enää riitä pelkkä maalaisjärki.
Minä en pidä nyrkkeilystä ja voin sen kaikille kertoa. kylmätotuus kirjoitti:
Minäkin jouduin Wikistä tarkistamaan, mitä sukupuolisensitiivinen kasvatus oikein tarkoittaa.
Mietinkin edellistä kommenttiani kirjoittaessani, että mitähän vanhempani ajattelisivat, jos tietäisivä, miten hieno nimi heidän kasvatustavalleen on keksitty.
Minulle ko.termi tarkoittaa, ettei lasta ahdeta johonkin tiettyyn roolimalliin, vaan hän saa esim. leikkiä niitä leikkejä, jotka ovat hänestä itsestään mieluisia.
Meitä on neljä sisarusta: 3 tyttöä ja yksi poika. Meillä oli iso piha, jonne tulivat leikkimään myös lähitienoon lapset.
Me leikimme sekä poikien että tyttöjen leikkeinä pidettyjä leikkejä, eikä kumpikaan vanhemmistani tullut sanomaan, että joku niistä ei sovi pojille tai tytöille.
Leikittiin kotia, erilaisia pallopelejä ja ammuttiin jousipyssyllä jne.
Talvella laskettiin mäkeä ja hiihdettiin. Mäkihyppyäkin harrastettiin hyppyrissä, jonka isommat pojat olivat rakentaneet läheiseen mäkeen.
Mitään sotaleikkejä ei muistini mukaan leikitty.
Tällaista se minun elämäni maaseudulla oli lapsuudessani.
Nukkumaan mentiin aikaisin, eikä kukuttu yöhön asti, kuten nyt teen.
Joskus tuntuu, että nykyään kasvatuksesta on tehty rakettitiedettä, eikä siihen enää riitä pelkkä maalaisjärki.
Minä en pidä nyrkkeilystä ja voin sen kaikille kertoa.Korvessa kun asuttiin, veli on ollut lähin leikkikaveri. Kolme poikaa oli naapurissa, pum-sotaa mentiin, minä ainoa tyttö. Naapurin pojan mopolla yritin heti sohlata, kun vain sain.
Omistin 13 nukkea, lisäksi paperinukkeja.
Kukaan ei koskaan sanonut, etten saisi jotain leikkiä leikkiä.
Kyllä vaan, minusta kasvoi oikein naisellinen nainen, jonka käteen on sopinut niin moottosaha, kuin sukkapuikotkin.
Joten kyllä se tuota sensitiivistä kasvatusmallia oli, ihan luonnostaan.
Tämä sukupuolineutraali on taas paremminkin lasten mielen manipulointia.- Korppis11
eppu2 kirjoitti:
Korvessa kun asuttiin, veli on ollut lähin leikkikaveri. Kolme poikaa oli naapurissa, pum-sotaa mentiin, minä ainoa tyttö. Naapurin pojan mopolla yritin heti sohlata, kun vain sain.
Omistin 13 nukkea, lisäksi paperinukkeja.
Kukaan ei koskaan sanonut, etten saisi jotain leikkiä leikkiä.
Kyllä vaan, minusta kasvoi oikein naisellinen nainen, jonka käteen on sopinut niin moottosaha, kuin sukkapuikotkin.
Joten kyllä se tuota sensitiivistä kasvatusmallia oli, ihan luonnostaan.
Tämä sukupuolineutraali on taas paremminkin lasten mielen manipulointia.Näin se meni meidänkin kotikadulla. Talot rakennettiin nelkytluvun lopulla ja viiskytluvun alussa. Sotien jälkeen kansa sikisi ja leikkikavereita oli. Leikittiin keskenään niin tytöt ja pojat. Kotia, kauppaa, kymmentä tikkua jne. Tiedettiin, että naapurin Mauno on poika ja hänen siskonsa tyttö. Kaikilla oli ihan omat äidit ja isät. Vanhemmista puhuttiin vasta myöhemmin lapsena sanaa ei käytetty, ei kai osattukaan käyttää.
Nykyisin annetaan hienoja nimityksiä päivän selville asioille, vaan mikäpä hänessä. - Bengalitikku
Samat jutut. Tuttua. Minusta leikkikaverit tulivat hyvin toimeen vaikka ikähaitari oli iso.
Poikien pampam-leikeissä, tytöt kuolivat heti. Laivaa leikittiin kalliolla.
Puun oksalla keinuttiin ja oltiin lentokoneessa (melkoinen turbulenssi).
Rekeissä keikuttiin. Samoista mäistä laskettiin, mistä pojat. Juostiin kilpaa.
Mutta isän kuva ja äidin kuva voi kuitenkin vaikuttaa.
Verkkoaidalta tehtiin kuperkeikkoja: polvitaipeesta jalat toisella puolen, pää ja kädet alas, ponnistus ja jalat samalle puolen maahan. Ja eikun uudestaan.
Minusta he kuitenkin kasvattivat "kunnon ihmisiä", sanomatta sitä kasvatusta sukupuolisensitiiviseksi.
Nättejä tyttömäisiä vaatteita teki äiti. Varoitti, jospa yrittäisit leikkiä rauhallisesti, jotten kaatuisi, kun koulukin alkaa. No, ruvellahan polvet olivat.
Nailonrusetti sojotti päässä.
Lasten leikkialue oli laaja. Ei mikään postimerkin kokoinen leikkipuisto, missä vanhemmat notkuvat vieressä. Isompien lasten tuli huolehtia pienemmistä.
Vapaata verrattuna nykyiseen.
Autoja oli vähän.
Ei piikittäjiä. Bengalitikku kirjoitti:
Samat jutut. Tuttua. Minusta leikkikaverit tulivat hyvin toimeen vaikka ikähaitari oli iso.
Poikien pampam-leikeissä, tytöt kuolivat heti. Laivaa leikittiin kalliolla.
Puun oksalla keinuttiin ja oltiin lentokoneessa (melkoinen turbulenssi).
Rekeissä keikuttiin. Samoista mäistä laskettiin, mistä pojat. Juostiin kilpaa.
Mutta isän kuva ja äidin kuva voi kuitenkin vaikuttaa.
Verkkoaidalta tehtiin kuperkeikkoja: polvitaipeesta jalat toisella puolen, pää ja kädet alas, ponnistus ja jalat samalle puolen maahan. Ja eikun uudestaan.
Minusta he kuitenkin kasvattivat "kunnon ihmisiä", sanomatta sitä kasvatusta sukupuolisensitiiviseksi.
Nättejä tyttömäisiä vaatteita teki äiti. Varoitti, jospa yrittäisit leikkiä rauhallisesti, jotten kaatuisi, kun koulukin alkaa. No, ruvellahan polvet olivat.
Nailonrusetti sojotti päässä.
Lasten leikkialue oli laaja. Ei mikään postimerkin kokoinen leikkipuisto, missä vanhemmat notkuvat vieressä. Isompien lasten tuli huolehtia pienemmistä.
Vapaata verrattuna nykyiseen.
Autoja oli vähän.
Ei piikittäjiä.Minä kasvoin elämäni varhaisimmat vuodet ekaluokkaan asti varuskunnassa. Siellä niitä leikkikavereita piisasi. Minut pelastettiin milloin hevoshaan piikkilanka-aidasta (olin tarttunut kiinni leikkipuvun olkaimista), puun haarukasta pää alaspäin roikkumasta, keskeltä pikilammikkoa, johon olin katolta hypättyäni juuttunut. Kaikki tiesivät kenen lapsi oli lettipäinen, punarusettinen tyttö, joka joutui hurjiin seikkailuihin. Ihana lapsuus siellä. Eräs sotilas toi minut kotiin vertavuotavana, olin juossut vahingossa pesäpallomailan eteen. Kävi vielä myöhemmin katsomassa, miten voin, kun pää ommeltuna olin toipumassa aivotärähdyksestä.
Elämästä siellä sotilaiden keskellä on lukemattomia, mukavia muistoja. Muutimme isän jäätyä eläkkeelle kaupungin keskustaan. Olen ajatellut kirjoittaa lapsenlapsiani varten talteen muistoja mummon seikkailuista lapsena.- kylmätotuus
suvenkorento12 kirjoitti:
Minä kasvoin elämäni varhaisimmat vuodet ekaluokkaan asti varuskunnassa. Siellä niitä leikkikavereita piisasi. Minut pelastettiin milloin hevoshaan piikkilanka-aidasta (olin tarttunut kiinni leikkipuvun olkaimista), puun haarukasta pää alaspäin roikkumasta, keskeltä pikilammikkoa, johon olin katolta hypättyäni juuttunut. Kaikki tiesivät kenen lapsi oli lettipäinen, punarusettinen tyttö, joka joutui hurjiin seikkailuihin. Ihana lapsuus siellä. Eräs sotilas toi minut kotiin vertavuotavana, olin juossut vahingossa pesäpallomailan eteen. Kävi vielä myöhemmin katsomassa, miten voin, kun pää ommeltuna olin toipumassa aivotärähdyksestä.
Elämästä siellä sotilaiden keskellä on lukemattomia, mukavia muistoja. Muutimme isän jäätyä eläkkeelle kaupungin keskustaan. Olen ajatellut kirjoittaa lapsenlapsiani varten talteen muistoja mummon seikkailuista lapsena.Toivottavasti toteutat aikomuksesi ja kirjoitat lapsenlapsillesi lapsuudestasi, jossa oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Minäkin olin melkoinen huimapää lapsena ja olen kertonut pojalleni tempauksistani. Yhdessä olemme kauhistelleet ja naureskelleet tekemilleni jutuille.
Tulipa mieleeni, että ovatkohan ulkoleikit jääneet kokonaan historiaan, kun lapsia ei pihoilla näy.
Harmi, jos noin on käynyt, koska niissä leikeissä tuli liikuntaa aivan luonnostaan. suvenkorento12 kirjoitti:
Minä kasvoin elämäni varhaisimmat vuodet ekaluokkaan asti varuskunnassa. Siellä niitä leikkikavereita piisasi. Minut pelastettiin milloin hevoshaan piikkilanka-aidasta (olin tarttunut kiinni leikkipuvun olkaimista), puun haarukasta pää alaspäin roikkumasta, keskeltä pikilammikkoa, johon olin katolta hypättyäni juuttunut. Kaikki tiesivät kenen lapsi oli lettipäinen, punarusettinen tyttö, joka joutui hurjiin seikkailuihin. Ihana lapsuus siellä. Eräs sotilas toi minut kotiin vertavuotavana, olin juossut vahingossa pesäpallomailan eteen. Kävi vielä myöhemmin katsomassa, miten voin, kun pää ommeltuna olin toipumassa aivotärähdyksestä.
Elämästä siellä sotilaiden keskellä on lukemattomia, mukavia muistoja. Muutimme isän jäätyä eläkkeelle kaupungin keskustaan. Olen ajatellut kirjoittaa lapsenlapsiani varten talteen muistoja mummon seikkailuista lapsena.Tuon linkissä olevan kirja sain pojantyttäreltäni jouluna.
Olen sitä täytellyt ja kirjoittanut.
Monta kertaa olen harmitellut sitä tekiessäni, että miksen kysellyt enempää, kun äitikin vielä oli elossa.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/isoaiti-kerro-minulle-9789510433690?gclid=EAIaIQobChMIjKeZ2PHg4AIVgoeyCh1tqAjPEAAYAiAAEgIgrPD_BwEeppu2 kirjoitti:
Tuon linkissä olevan kirja sain pojantyttäreltäni jouluna.
Olen sitä täytellyt ja kirjoittanut.
Monta kertaa olen harmitellut sitä tekiessäni, että miksen kysellyt enempää, kun äitikin vielä oli elossa.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/isoaiti-kerro-minulle-9789510433690?gclid=EAIaIQobChMIjKeZ2PHg4AIVgoeyCh1tqAjPEAAYAiAAEgIgrPD_BwEKiitos linkistä. Ostin tammikuussa kaksi tuollaista kirjaa, toisen aion antaa hyvälle ystävälle lahjaksi.
Alkuvuosi on ollut niin hektinen, etten ole ehtinyt paneutua kirjaan. Kaikki aikanaan.
Samaa asiaa olen harmitellut, olisi pitänyt kysyä enemmän äidiltäni. Isäni kuoli jo vuonna 1980, ja sairastui paljon ennen sitä. Häneltä jäi kysymättä monta tärkeää asiaa, sitä suren,
- sukupuoletselviä
Kyllä sukupuolet on ja kuuluu ollakin.
Muu väittämä on sairasta ja mielenvikaista. - Paloma-se01
Noin seitsenvuotiaaksi saakka minua ei yritetty kasvattaa mitenkään. Olin poikatyttö ja leikin pääasiassa kahden isoveljeni kanssa ja leikit sen mukaisia, Cowboyta ja intiaaneja, minä sain olla välillä Calamity Jane, viidakon Tarzan jne. kiipesin yhtä korkealle puihin kuin veljeni, hyppäsin alas yhtä korkealta kuin hekin, juoksin yhtä lujaa ja jouduin joskus jopa nyrkkitappeluihin. Jossain vaiheessa veljeni alkoivat syrjiä minua leikeistään ja sitten leikin kolmea vuotta nuoremman serkkuni kanssa. Kaksi kasvattajaani varhaislapsuudesta eivät olleet suinkaan isä ja äiti, vaan Suuri Suomalainen Metsä ja Lucy Maud Montgomery (Anne-sarja); luin jo kolmivuotiaana jahain inspiraatiota ja pakoa maalaistalon arjesta metsän prinsessana ja kirjoista.
Vanhemmillani ei ollut mitään selvää strategiaa poikien tai tyttöjen kasvatuksesta ennen kouluikää. Kummiltakin odotettiin siivosti käyttäytymistä ja rehellisyyttä, mutta en kyllä muista että meillä olisi ollut jotenkin eri säännöt siksi että olimme joko poikia tai tyttöjä. Ei saanut huutaa eikä meluta, Pieniä askareita meitä vaadittiin tekemään jo aika pieninä, kukkien kastelemista ja polttopuiden hakemista ja sen sellaista. Hyvin sukupolvineutraalia. Sain pitää jopa isoveljieni vanhoja vaatteita ja leninkiin ja sievään rusettiin minut puettiin vain kyläreissuilla tai valokuvaajan tuoliin, helminauha kaulassa istumaan lampaantaljan päälle.
Sukupuolikasvatus alkoikin sitten jo alakoulussa, jossa körttiläisopettajatar kasvatti tyttölapsia vanhan kaavan mukaan nuoriksi emänniksi kylän taloihin ja torppiin ja Calamity Jane ei ollut suosikkien joukossa ja patalaput meni uusiksi moneen kertaan. Yläkoulussa sitten nuori naisopettaja, juuri seminaarista valmistunut, auttoi levittämään siipeni ja uskomaan itseeni. Näin paljon sukupuolirooleista viisikymmentäluvun Pohjois-Hämeessä, evakkoperheessä.- Paloma.se01
Korjaus: ei siis "sukupolvineutraalia" vaan sukupuolineutraalia.
Lapsus lingue. - Bengalitikku
Lapsuksesta
Kun joskus olen puhunut sukupolvenvaihdoksesta, joudun puhumaan kielikeskellä suuta, ettei tule maanviljelijän sukupuolenvaihdoksesta. - kylmätotuus
Luin kommenttisi suurella mielenkiinnolla ja jäin pohdiskelemaan paria seikkaa, joista kirjoitit.
Kerroit, että opit lukemaan 3-vuotiaana ja kaksi tärkeintä kasvattajaasi varhaislapsuudessasi olivat Anna-sarja ja suomalainen metsä, eivätkä suinkaan isäsi tai äitisi.
En ole itse lukenut Anna-sarjan kirjoja, mutta netistä lukemani perusteella sain käsityksen, että kirjat kertovat naisten asemasta ja roolista silloisessa yhteiskunnassa.
Saatan hyvinkin olla aivan hakoteillä tulkintani kanssa ja toivon, että oikaiset näkemykseni, jos olen käsittänyt asiat väärin.
Minua kiinnostaa kovasti kirjallisuuden vaikutus sellaisen lapsen kehitykseen, joka oppii lukemaan huomattavasti ikäisiään aiemmin.
Poikani oppi lukemaan ja laskemaan 3-vuotiaana.
Minulla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Hänen kiinnostuksensa kohdistui tieteelliseen kirjallisuuteen. Hän ahmi kirjoista tietoa esim. tähti-ja avaruustieteistä.
Minä tipuin kärrystä aivan totaalisesti jo alku metreillä.
Onneksi myöhemmin pääsin vähän jyvälle niistäkin asioista, kun hän niitä minulle selittämällä selitti.
Palaankin aiheeseen, mikä vaikutus lapsen kehitykseen on kirjallisuudella, jota lapsi lukee.
Oletko koskaan ajatellut, että Anna-sarjan kirjat olisivat jotenkin voineet vaikuttaa näkemykseesi naisten ja miesten roolimalleista?
Poikani lapsena lukemat kirjat vaikuttivat hänen uravalintaansa ja koko elämäänsä.
Kirjoituksessasi oli myös mielenkiintoinen kohta, jossa kerroit körttiläisen opettajattaren vaikutuksesta sukupuolikasvatukseesi ja itsetuntoosi.
Minulle tuli mielikuva, että koit opettajan estäneen sinua kehittymästä omaksi itseksesi.
Oliko niin?
Äitini oli körtti ja koko hänen sukunsa oli körttiläinen. Edelleen suurin osa äitini suvusta on körttejä.
Körttiläisyydessäkin on erilaisia suuntauksia. Täällä Pohjois-Savossa körttiläisyys ei ole enää vuosikymmeniin ollut "tiukkapipoista" tuomitsemista. Lieneekö se sitä koskaan kansan keskuudessa ollutkaan.
Armo (anteeksianto /suvaitsevaisuus) on aate, joka kuuluu körttiläisyyteen. - Paloma.se01
kylmätotuus kirjoitti:
Luin kommenttisi suurella mielenkiinnolla ja jäin pohdiskelemaan paria seikkaa, joista kirjoitit.
Kerroit, että opit lukemaan 3-vuotiaana ja kaksi tärkeintä kasvattajaasi varhaislapsuudessasi olivat Anna-sarja ja suomalainen metsä, eivätkä suinkaan isäsi tai äitisi.
En ole itse lukenut Anna-sarjan kirjoja, mutta netistä lukemani perusteella sain käsityksen, että kirjat kertovat naisten asemasta ja roolista silloisessa yhteiskunnassa.
Saatan hyvinkin olla aivan hakoteillä tulkintani kanssa ja toivon, että oikaiset näkemykseni, jos olen käsittänyt asiat väärin.
Minua kiinnostaa kovasti kirjallisuuden vaikutus sellaisen lapsen kehitykseen, joka oppii lukemaan huomattavasti ikäisiään aiemmin.
Poikani oppi lukemaan ja laskemaan 3-vuotiaana.
Minulla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Hänen kiinnostuksensa kohdistui tieteelliseen kirjallisuuteen. Hän ahmi kirjoista tietoa esim. tähti-ja avaruustieteistä.
Minä tipuin kärrystä aivan totaalisesti jo alku metreillä.
Onneksi myöhemmin pääsin vähän jyvälle niistäkin asioista, kun hän niitä minulle selittämällä selitti.
Palaankin aiheeseen, mikä vaikutus lapsen kehitykseen on kirjallisuudella, jota lapsi lukee.
Oletko koskaan ajatellut, että Anna-sarjan kirjat olisivat jotenkin voineet vaikuttaa näkemykseesi naisten ja miesten roolimalleista?
Poikani lapsena lukemat kirjat vaikuttivat hänen uravalintaansa ja koko elämäänsä.
Kirjoituksessasi oli myös mielenkiintoinen kohta, jossa kerroit körttiläisen opettajattaren vaikutuksesta sukupuolikasvatukseesi ja itsetuntoosi.
Minulle tuli mielikuva, että koit opettajan estäneen sinua kehittymästä omaksi itseksesi.
Oliko niin?
Äitini oli körtti ja koko hänen sukunsa oli körttiläinen. Edelleen suurin osa äitini suvusta on körttejä.
Körttiläisyydessäkin on erilaisia suuntauksia. Täällä Pohjois-Savossa körttiläisyys ei ole enää vuosikymmeniin ollut "tiukkapipoista" tuomitsemista. Lieneekö se sitä koskaan kansan keskuudessa ollutkaan.
Armo (anteeksianto /suvaitsevaisuus) on aate, joka kuuluu körttiläisyyteen.Olin lasten-ja nuorten kirjallisuuden suurkuluttaja jo pitkälti ennen kouluun menoa ja lukenut lähes kaikki mitä koulunkirjahyllystä sai lainattua kotiin; veljeni jotka olivat 4 ja 2 vuotta vanhempia olivat aloittaneet koulun ja opin lukemaan todennäköisesti kuuntelemalla vanhemman veljeni tavaamista ja opin lukutaidon ennen häntä.
Anna-sarja oli todellakin suosikkini ja samaistin itseni vahvasti Vihervaaran Annaan, jonka tie orpolapsesta arvostetuksi jäseneksi yhteiskunnassa oli pitkä ja vaivalloinen: kai ideani siitä että että huonommallakin pakalla pärjää jos käyttää oikein niitä korttejaan mitä on jaossa saanut perustuu paljolta tähän. Sosiaaliset taidot ja optimismi, sopeutuvaisuus ja hyväsydämisyys yhdistettynä tiedonhaluun kuvaa aika pitkälle Annan luonnetta ja ottaen huomioon ajan ja paikan niin kirja oli edistyksellinen olematta rajoja rikkova tai vallankumouksellinen missään mielessä. Lapsen ja naisen asemaa yhteiskunnassa ja heidän vaihtoehtojaan niissä kuvataan hyvin elävästi. Uskonkin että kiinnostukseni yhteiskuntaan ja naisten ja lasten asemaan nyky-yhteiskunnassakin juontuu pitkälti näihin varhaisiin lukukokemuksiini. Halusinhan tulla isona joko kirjailijaksi tai opettajaksi. On kuitenkin huomattavaa että Annalla ei ollut oikeastaan minkäänlaista kunnianhimoa eikä suurta määrätietoisuutta oman urakehityksensä suhteen: siinäkin olen ilmeisesti saanut vaikutteita kirjoista, koska minulle rakkaiden ja läheisten ihmisteni turvallisuus ja hyvinvointi ovat olleet oman urakehitykseni yläpuolella ja olen keskeyttänyt parikin kertaa hyvin sujuneet yliopisto-opinnot sen vuoksi että perheeni tarvitsi minua kotona ja enemmän läsnäolevana.
Vanhempani olisivat halunneet että aloittaisin koulun 6-vuotiaana, mutta opettaja oli sitä mieltä että se olisi väärin muita aikaiseen vuodesta syntyneitä kohtaan, joilla ei ollut samanlaisia valmiuksia kuin minulla Olin rauhaton ja ikävystynyt alakoulussa; kaikki oli liian helppoa ja kuunnella toisten lasten tavaamista oli pitkästyttävää ja sain usein nuhteita levottomuudestani luokassa ja osallistumisestani poikien villeihin leikkeihin välitunneilla.
Sukupuolikasvatukseni alkoi tästä: nutturapäinen, jo ikääntynyt opettajattareni (en ole nyt varma körttiläisyydestä tosin, voi olla että pohjalaisena hän oli ennemminkin vanhalestadiolainen) oli vanhankansan ihminen ja tyttöjen tuli olla tyttöjä ja osata asioita joista oli hyötyä kun he sitten emännöivät maalaistaloissa. Kuten sanoin, Calamity Jane ja Anna eivät olleet oikeita roolihahmoja tyttölapselle. Laulaa en osannut (ääntä lähti kyllä, mutta nuottikorva oli heikompi) ja sain olla mukana kuorossa hieman taempana ja liikutella huuliani, mutta en laulaa ääneen. Pianonsoittoon ei minulla myöskään ollut taipumuksia ja patalappujani purin ja tein uudelleen koko kevätlukukauden, kun ei niistä tullut opettajalle tarpeeksi hyviä. Sillä että olin paras lukemaan koko koulussa ja että minulla oli pieneksi tytöksi laajat yleistiedot ja että olin tiedonhaluinen ja kiinnostunut lähes kaikesta ei ollut merkitystä ja todistus oli aina heikohko. Murteen käyttö sai hänet nyrpistämään nenäänsä; se ei ollut oikeaa murretta.
Itsetuntoni oli koko lailla huono kun aloitin yläkoulun ja sain uuden opettajan, vastavalmistuneen naisopettajan joka oli sitä mieltä että olin lahjakas ja että ilman muuta paikkani oli oppikoulussa ja samalla keskiarvoni loikkasi pari numeroa kevyesti ylöspäin.
Vanhempieni osuus kasvatuksessani oli lähinnä perushuolto ja moraalinen kompassi: virikkeitä, kannustusta, ohjeistamista, dialogeja puuttui ja ei kai ne kuuluneetkaan sen ajan lastenkasvatusvelvollisuuksiin. Lämpö ja läheisyys jäivät myös vähäisiksi; näissä asioissa olen ollut erityisen tarkkaomien lasteni suhteen että vaikka heillä ei aina ollutkaan materiaalisesti aivan viimeisen päälle varusteita ja härpäkkeitä, niin heillä oli aina äiti jolla oli aikaa kuunnella lastaan, syli johon voi kiivetä, muki kuumaa kaakaota ja lämmin halaus.
- IsäItseVaikuttaa
Kyllä sukupuoli vaikuttaa paljonkin kasvatukseen. Isä kasvattaa lapsia ihan eri tavalla kuin äiti. Tottakai! Vaikuttaa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1458510Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde472399Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja272210- 361872
- 951758
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811727Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai211272Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1081133Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik51019- 531015