Pari sanaa opettajista ja opetuksesta.

Eiarvostusta

Opettajan työ pitkälti liukuhihnaa oppilaita kohtaan. Te ignoraatte tiettyjä oppilaita. Te valikoitte oppilaista ne, jotka ovat teille kaikista helpoimpia ja syrjitte niitä joiden kanssa teillä on uskottavuus ongelmia, tai joista ette vain pidä. Jotkut voivat olla voimakkaita persoonia ja ne ovat teille myrkkyä. Koitatte vain päästä eroon näistä oppilaista, jos teillä ei itsellänne tahdo auktoriteetti riittää ja koette sen henkilökohtaisena uhkana. Saatte ne roskasakit juonittua aina lopulta johonkin tarkkailuluokalle, tai jotenkin vain pois tieltänne omalla käytöksellänne ja ongelma ois muka ratkaistu.

Ryhmätyöskentelyyn ja koulutukseen kuuluu se että joku, tai jotkut täytyy aina uhrata työrauhan saavuttamiseksi ja opettajat ovat siinä ratkaisu roolissa. Sitten nämä isänmaan toivot ajautuvat johonkin amikseen ja päätyvät, vain roikkumaan elämässä. Teidän valikoiva toiminta on suuresti vastuussa siinä kenestä tulee mitäkin, koska te koitatte vain suojata itseänne ja omaa työpaikkaanne. Koko opetus-järjestelmään perustuva kilpailullinen paremmuus on pelkkä valhe, koska opettajat käy vain omaa valtapeliään oppilaita kohtaan.

Moni opettaja ei tiettyjen oppilaiden kanssa edes yritä ja mustamaalaa pienemmänkin epäkohdan, jos se ei vain pidä tästä oman autoritäärisyytensä menettämisen pelossa. Harmiksi jossain ala ja yläaste iässä moni ei vain ymmärrä tätä, eikä osaa kyseenalaistaa opettajan systemaattista horjutusta ja pitää pelkästään itseään viallisena ja vajaana. Luokkaerot eivät poistu opetuksessa vaan ne voivat päinvastoin vain lisääntyä tai pysyä ainakin ennallaan, koska keskiluokkaisia opettajia ärsyttää roskasakin jälkeläiset. Paremmuus on pelkkä illuusio, koska erot tuotetaan keinotekoisesti opetustilanteissa erottelemalla muka hyvät ja huonot.

Opettajat eivät puutu kiusaamiseen tai syrjintään, koska se on koko kilpailun idea erojen saamiseksi. Opettaja saattaa jopa rohkaista siihen ja ignoraa sitä, koska se helpottaa hänen itsensä asemaa, jolloin oppilaat toteuttavat silloin itse kilpailun tarkoitusta. Karsinnan on tapahduttava jollain tapaa ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa. Tälläisen käytännön varaan luokkayhteiskunta rakentuu muka paremmuuteen ja menestykseen perustuen, ja opettajat ovat tämän valheellisen järjestelmän vartioita.

25 kommenttia

Vastaukset

  • Jos opiskelija / oppilas perseilee, naureskelee itsekseen, on sarkastinen ja muljauttelee silmiään kaikelle - mikään ei kiinnosta tai ei tajua mistään mitään (vaikka niin luulee) - niin

    on IHAN OIKEIN ignoorata perseilijä.

    Opettajan kannattaa keskittyä niihin, jotka opetusta haluavat ja siitä hyötyvät.

    Tämä varsinkin aloilla ja kursseilla, joille on enemmän tulijoita, kuin on aloituspaikkoja.
    Sori, jos kuulut perseilijöihin. Jää kotiin, pliis.

    • Silmien muljautteluhan nyt on varmaan pahinta, mitä voi tapahtua tai haukottelu. Ne eivät tarkoita yhtään mitään paitsi opettajalle, jonka lähtökohtana on tuollainen ylitiukka näkemys tunneilla olosta. Muutenkin aloituksessa viitattiin kehityksen kannalta tärkeään perusopetukseen, ei niinkään toisen asteen koulutukseen.

      Valitettasti moni putoaa kelkasta sen takia, että opettajat voivat olla noin herkkiä perseilyille niinkuin sinun tapauksessasi. Te valikoitte jonkun silmien muljauttelun takia oppilaita, joista ette vain pidä ja arvioitte heitä sen mukaan. Koulumenestys ei ole kiinni muusta kuin opettajien miellyttämisestä, koska koko opetus on liian henkilökohtainen asia opettajille itselleen. Sanomasi osoittaa että numeroissa on kyse pelkästään opettajan tunnepuolen asioista, vaikka koulutuksen ideana olisi nimenomaan arvioida tuloksia tieteellisesti.

      Miten opettajan koulutuksella ei esimerkiksi voida ymmärtää, eri sosiaalisista lähtökohdista tulevien oppilaiden valmiuksia toimia eriarvoisissa ympäristöissä. Luuletteko te ettei lapset näe toisissaan luokkaerollisia tekijöitä. Edes tälläisiä perusasioita te ette voi myöntää, vaan työnne on teille niin henkilökohtaista, että sanotte ettei roskasakin jälkeläisiä kuuluisi edes kouluttaa. Sitten Suomesta puhutaan jonain korkean koulutustason maana, jossa opettajan työ ja aseman arvostuskin on huipussaan. Todella korkealta tosiaan vaikuttaa sivistyksen taso. Kusipäisyydellä ylempiin tutkintoihin ja siinä kaikki sivistys MORO...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Silmien muljautteluhan nyt on varmaan pahinta, mitä voi tapahtua tai haukottelu. Ne eivät tarkoita yhtään mitään paitsi opettajalle, jonka lähtökohtana on tuollainen ylitiukka näkemys tunneilla olosta. Muutenkin aloituksessa viitattiin kehityksen kannalta tärkeään perusopetukseen, ei niinkään toisen asteen koulutukseen.

      Valitettasti moni putoaa kelkasta sen takia, että opettajat voivat olla noin herkkiä perseilyille niinkuin sinun tapauksessasi. Te valikoitte jonkun silmien muljauttelun takia oppilaita, joista ette vain pidä ja arvioitte heitä sen mukaan. Koulumenestys ei ole kiinni muusta kuin opettajien miellyttämisestä, koska koko opetus on liian henkilökohtainen asia opettajille itselleen. Sanomasi osoittaa että numeroissa on kyse pelkästään opettajan tunnepuolen asioista, vaikka koulutuksen ideana olisi nimenomaan arvioida tuloksia tieteellisesti.

      Miten opettajan koulutuksella ei esimerkiksi voida ymmärtää, eri sosiaalisista lähtökohdista tulevien oppilaiden valmiuksia toimia eriarvoisissa ympäristöissä. Luuletteko te ettei lapset näe toisissaan luokkaerollisia tekijöitä. Edes tälläisiä perusasioita te ette voi myöntää, vaan työnne on teille niin henkilökohtaista, että sanotte ettei roskasakin jälkeläisiä kuuluisi edes kouluttaa. Sitten Suomesta puhutaan jonain korkean koulutustason maana, jossa opettajan työ ja aseman arvostuskin on huipussaan. Todella korkealta tosiaan vaikuttaa sivistyksen taso. Kusipäisyydellä ylempiin tutkintoihin ja siinä kaikki sivistys MORO...

      Kerro, kuka, koska ja missä on sanonut, ettei roskasakin jälkeläisiä kannattaisi kouluttaa! Kerro edes yksi tapaus opettajakunnasta, ennen kuin väität kaikkien tekevän niin! Jos et tähän pysty, pidä turpasi pienemmällä!

      Ehkä sittenkin haet vain pahaan oloosi purkamista. Ehkä sinun pitäisi saada apua. Täältä sitä ei löydy.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kerro, kuka, koska ja missä on sanonut, ettei roskasakin jälkeläisiä kannattaisi kouluttaa! Kerro edes yksi tapaus opettajakunnasta, ennen kuin väität kaikkien tekevän niin! Jos et tähän pysty, pidä turpasi pienemmällä!

      Ehkä sittenkin haet vain pahaan oloosi purkamista. Ehkä sinun pitäisi saada apua. Täältä sitä ei löydy.

      Moni opettaja on vaan itse niin hillereitä, että he angstaavat oppilaita mielessään samoin kuin ihmiset yleensä tekee silloin, kun joku ei miellytä heitä. Onko se sitten siinä ammatissa relevanttia. Opettajien pitäisi pystyä erottamaan työ täysin, siitä akateemisestä herkästä ja hienotunteisesta minästä, mutta he ovat siinä asiassa täysin perus pulliaisia. Ei pitäisi kenenkään kuvitella olevansa mitään bättre folkia sillä perusteella, ettei vain pidä jostain toisesta. Monien akateemisessa menestyksessä on kyse vain säälistä, koska ryhmän paine vaatii järjestyksen toimiakseen, jolloin häiriötekijöistä on päästävä eroon. Ehkä sille ei voi mitään, mutta sitä en kyllä siedä jos kuitenkin pidetään juntteina ja roskasakkina, kun on itse vain liian herkkä. Sivistykseen ja akateemisuuteen nojaava luokkayhteiskunta, on loppupeleissä vain sosiaalista herkkyyttä, joka ei perustu mihinkään todelliseen paremmuuteen, vaikka niin yleisesti ajatellaan. En kuitenkaan leikkaisi koulutuksesta, mutta jotenkin sitä kuuluisi uudistaa. On paljon ihmisiä jotka kokevat ja ovat kokeneet vääryyttä nykyisen systeemin takia, joten ei ole oikein että heitä mollataan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kerro, kuka, koska ja missä on sanonut, ettei roskasakin jälkeläisiä kannattaisi kouluttaa! Kerro edes yksi tapaus opettajakunnasta, ennen kuin väität kaikkien tekevän niin! Jos et tähän pysty, pidä turpasi pienemmällä!

      Ehkä sittenkin haet vain pahaan oloosi purkamista. Ehkä sinun pitäisi saada apua. Täältä sitä ei löydy.

      Sehän on vain se kirjoittamaton piilo-opetussuunnitelma, jonka oppilaat imee ilman suoria sanoja. Asenteet paistaa läpi. Jos oppilailla on sitten omia vastauksia eli silmien pyörittelyjä niin siinäkö sitten kommunikoitte sanattomasti.


  • Aloittaja olisi voinut esitellä itsensä ja kertoa mistä roolista hän mielipiteitään jakaa meille. Mutta vastaan olettamalla että aloittaja on itse yläkouluikäinen oppilas.

    Ensinnäkin:

    - Suomessa ei ole koulussakäyntipakkoa. Suomessa on oppivelvollisuus. Oppivelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta hankkia perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritelty perusopetuksen oppimäärä.

    - Tämän oppimäärän voi hankkia muualtakin kuin koulussa istumalla jos koulussa istuminen tuntuu ikävältä ja opettajat ovat perseestä.

    - Peruskoulua voi alakouluikäisten kohdalla pitää tietysti jonkinasteisena kasvatuslaitoksenakin koska alakouluikäiset ovat vielä pikkulapsia. Mutta peruskoulu on lähtökohtaisesti KOULU. Koulun tehtävä on siirtää tietty opetussuunnitelmassa määritelty määrä informaatiota oppilaille pääsääntöisesti 9 tai 10 vuoden aikana. Oppimäärän voi suorittaa nopeamminkin. Opetuksen tarkoitus on tarjota oppilaille mahdollisuus oppia ja harjoitella asioita jotka kuuluvat opetussuunnitelmaan ja auttaa oppilaita läpäisemään tarvittavat tasokokeet. Varsinainen kasvatutyö kuuluu vanhemmillle.

    - Opettajien tehtävä ei ole miellyttää oppilaita ja ottaa koko ajan jokaisen yksittäisen oppilaan erityiset tarpeet huomioon. Opettajan tehtävä on opettaa oppiaineita ja siirtää niistä informaatiota oppilaalle. Matikkaa, historiaa, biologiaa, äidinkieltä, maantietoa, liikuntaa... näitä asioita opettaja sinulle koulussa opettaa. Koululaitoksen tehtävä ei ole alleviivata oppilaiden sosioekonomista taustaa eikä opettaa eri oppilaita eri tavoin riippuen heidän sosiaaliluokastaan. Oppilaita tulee kohdella lähtökohtaisesti siten että heille kaikille annetaan sama informaatio ja samat mahdollisuudet harjoitella oppiaineita kotitaustasta riippumatta. Oppilaiden valmiudet tulevat aina olemaan erilaisia ja siihen vaikuttavat muutkin asiat kuin sosiaaliluokka. Sillä mistä olet kotoisin ei ole kovinkaan paljoa merkitystä siihen miten hyvin opit koulussa laskemaan jakolaskuja.

    - Jos oppilaana koet että opettaja toimii epäoikeudenmukaisesti sinulla on nykypäivänä loistavia mahdollisuuksia tuoda väärinkäytökset päivänvaloon. Taannoinen Kärpäsen koulun opettajan asiattoman käytöksen julki tuominen on hyvä esimerkki. Jopa alaikäisillä opplailla on nykyisin mahdollisuuksia vaikuttaa opetuksensa tasoon ja opettajien asiattomaan käytökseen jos siinä on ongelmia. Mobiililaitteilla voi todentaa asiatonta käytöstä ja ongelmista voi ja pitääkin ilmoittaa muille aikuisille. On monia keinoja oppilaana vaikuttaa asioihin koulun sisällä. Lähtökohtaisesti ongelma pitää yrittää selvittää koulun sisällä eikä julkaisemalla somessa salaa kuvattua materiaalia kouluelämästä.

    - Jos koulu ja opetus kyrsii niin paljon että on pakko ärsyttää opettajaa silmien muljauttelulla ja haukottelemalla, voit aina irtisanoutua koulusta ja suorittaa oppivelvollisuutesi jossain muualla kuin koulussa istumalla. Muiden oppimista sinulla ei ole oikeutta tietenkään häiritä. Oppilaita arvioidaan sen perusteella miten he osaavat eri aineita ja suoriutuvat vaadituista, kaikille samoista tehtävistä ja tenteistä. Sillä tykkääkö opettaja ja oppilas toisistaan ei pidä olla mitään vaikutusta siihen miten opettaja arvioi oppilaan suorituksia aineissa.

    - Jos kirjallisissa tehtävissä ja kokeissa ilmenee ongelmia ne ovat konkreettisia dokumentteja sellaisen vääryyden osoittamiseksi. Jos olet esimerkiksi vastannut maantiedon kokeen vastaukseen mielestäsi tyhjentävästi ja opettaja mielestäsi arvioi sen alakanttiin sen perusteella ettei "oppilas ole miellyttänyt opettajaa" tarpeeksi, tehtävä itsessään on konkreettinen näyttö. Voit mennä kirjallisen tehtäväsi kanssa muiden aikuisten pakeille kysymään mielipidettä. Jos ei riitä, eikä mikään muu auta voit siinä tapauksessa julkaista sen netissä ja pyytää suuren yleisön mielipidettä. Jos koko maailma vaikuttaa olevan samaa mieltä opettajan kanssa on siinä tapauksessa ehkä itselläsi aika katsoa peiliin. Joskus kannattaa miettiä myöskin sitä mahtaako itselläsi olla asenteet kohdillaan, ja arvioitko itse tilanteita oppilaana oikein.

    - Koulun tehtävä ei ole pistää oppilaita kilpailuasetelmaan. Oppilas kilpailee itsensä kanssa. Numeroissa ei opettajan tunnepuolen pidä vaikuttaa mihinkään, vaan numerot määritellään oppilaan käytännön suoritusten perusteella. Useimmissa aineissa, kuten matikassa, äikässä yms. numerot määräytyvät hyvin konkreettisella tavalla eikä sinä vaikuta opettajan tunteet mitenkään. Luovissa aineissa tilanne toki voi olla ihan eri.

    - "Edes tälläisiä perusasioita te ette voi myöntää, vaan työnne on teille niin henkilökohtaista, että sanotte ettei roskasakin jälkeläisiä kuuluisi edes kouluttaa."

    Kuka on sanonut noin ja missä? Esität erittäin vakavia syytöksiä. Nyt sitten pitäisi olla konkreettista näyttöä että opettajat puhuvat oppilaistaan tuollaista. Perättömiä syytöksiä ei pidä mennä esittämään kenestäkään.

    • Ensimmäinen kommentoija paljasti jo kaiken. Jos oikeasti puhutaan silmien muljauttelusta ynnä muista esitetyistä esimerkeistä häiriötekijöinä, niin se jo osoittaa miten jäätävän herkkiä opettajat voivat työssään olla. Ja kun oppilas nyt ei vaan tajua yms. Kyllä tässä keskustelussakin on jo tullut selväksi, että opettajat itse sen jaottelun ensisijaisesti luokissa tekee, kuka on juntti enemmän ja kuka vähemmän. Tässä mielessä koko ylioppilas tutkinto on täysi kupla, jota olen tahtonut osoittaa.

      Käytännössä koulussa pärjää kuka vaan ja sillä että käyttäytyy, vain mahdollisimman paljon niin kuin opettaja itse eli ignooraamalla toisia. Kusipäisyys ja itsekkyys ovat tie koulu menestykseen ja niin sanottuihin parempiin piireihin. Opettajaa kiinnostaa vain se kuinka oppilas toimii häntä kohtaan, ei se mitä tapahtuu kulisseissa tai se millainen hirviö oppilas todellisuudessa voikaan olla. Opettaja ja koululaitos eivät arvioi näitä tekijöitä osana opetusta, koska yhteiskunnatkaan eivät toimi laillisesti. Suurin osa pankeista ei enää kysy kuinka, tallettajan rahat on hankittuja.

      Maailman järjestys ei perustu oikeudenmukaisuudelle ja tämä taataan kouluissa. Opettajan työ on kuin olla esimerkkinä siitä, millaisia ihmisten kuuluisi yhteiskunnallisesti olla. En yritä sanoa sitä millainen maailman kuuluisi olla, tai voisiko se edes olla parempi mutta koulutukseen ja opetukseen perustuva elitismi, on ainakin aivan täyttä fuulaa kaikenmaailman lakkeineen. Tietenkin ihmisiä kuuluu kouluttaa ja valistaa mutta tapa jolla se tehdään kilpailuna, jonka päätteeksi tietyt kruunataan jostain muka paremmuudesta, on naurettavuuden ja röyhkeyden huippu.

      https://www.youtube.com/watch?v=o_Kun_qJXvk


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ensimmäinen kommentoija paljasti jo kaiken. Jos oikeasti puhutaan silmien muljauttelusta ynnä muista esitetyistä esimerkeistä häiriötekijöinä, niin se jo osoittaa miten jäätävän herkkiä opettajat voivat työssään olla. Ja kun oppilas nyt ei vaan tajua yms. Kyllä tässä keskustelussakin on jo tullut selväksi, että opettajat itse sen jaottelun ensisijaisesti luokissa tekee, kuka on juntti enemmän ja kuka vähemmän. Tässä mielessä koko ylioppilas tutkinto on täysi kupla, jota olen tahtonut osoittaa.

      Käytännössä koulussa pärjää kuka vaan ja sillä että käyttäytyy, vain mahdollisimman paljon niin kuin opettaja itse eli ignooraamalla toisia. Kusipäisyys ja itsekkyys ovat tie koulu menestykseen ja niin sanottuihin parempiin piireihin. Opettajaa kiinnostaa vain se kuinka oppilas toimii häntä kohtaan, ei se mitä tapahtuu kulisseissa tai se millainen hirviö oppilas todellisuudessa voikaan olla. Opettaja ja koululaitos eivät arvioi näitä tekijöitä osana opetusta, koska yhteiskunnatkaan eivät toimi laillisesti. Suurin osa pankeista ei enää kysy kuinka, tallettajan rahat on hankittuja.

      Maailman järjestys ei perustu oikeudenmukaisuudelle ja tämä taataan kouluissa. Opettajan työ on kuin olla esimerkkinä siitä, millaisia ihmisten kuuluisi yhteiskunnallisesti olla. En yritä sanoa sitä millainen maailman kuuluisi olla, tai voisiko se edes olla parempi mutta koulutukseen ja opetukseen perustuva elitismi, on ainakin aivan täyttä fuulaa kaikenmaailman lakkeineen. Tietenkin ihmisiä kuuluu kouluttaa ja valistaa mutta tapa jolla se tehdään kilpailuna, jonka päätteeksi tietyt kruunataan jostain muka paremmuudesta, on naurettavuuden ja röyhkeyden huippu.

      https://www.youtube.com/watch?v=o_Kun_qJXvk

      Sanot, että kusipäisyys ja itsekkyys ovat tie koulumenestykseen ja niin sanottuihin parempiin piireihin. Jos väitteesi pitäisi paikkansa, sinä olisit huippuoppilas ja parempien piirien keskipiste, sillä sellaista kusipään tekstiä kirjoitat. Mutta ilmeisesti olet niitä, joita mieluummin kartetaan.

      Sanon vaan, että pärstäkerroin ratkaisee melkein kaiken elämässä joka tapauksessa. Olemalla siivosti niiden edessä, joiden käsissä sinunkin menestyksesi ja tulevaisuutesi on, pääset sinäkin pitkälle. Ole ystävällinen ja mukava opettajille ja tovereillesi, niin sinulle ollaan ystävällisiä ja mukavia!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sanot, että kusipäisyys ja itsekkyys ovat tie koulumenestykseen ja niin sanottuihin parempiin piireihin. Jos väitteesi pitäisi paikkansa, sinä olisit huippuoppilas ja parempien piirien keskipiste, sillä sellaista kusipään tekstiä kirjoitat. Mutta ilmeisesti olet niitä, joita mieluummin kartetaan.

      Sanon vaan, että pärstäkerroin ratkaisee melkein kaiken elämässä joka tapauksessa. Olemalla siivosti niiden edessä, joiden käsissä sinunkin menestyksesi ja tulevaisuutesi on, pääset sinäkin pitkälle. Ole ystävällinen ja mukava opettajille ja tovereillesi, niin sinulle ollaan ystävällisiä ja mukavia!

      Tämä taas todistaa ettei ole kyse mistään paremmuudesta, vaikka asia olisikin noin minunkin kohdallani, joka olen vain tehnyt tämän huomion siitä kuinka ihmiset käyttäytyvät. Sitten kun mainitsen siitä niin minä olen se pahis. Ihmiset päättävät etukäteen sen, millainen olet ulkonäön ynnä muiden tekijöiden perusteella. Sitten kun kyseessä on opettaja, niin seuraukset ovat melko kauaskantoiset. On se aika älytöntä, että sitten vielä jaetaan jotain paremman väen lakkeja. Sitten tutkitaan ihmisten taustoja että eipä löydy tälläistä meriittiä listalta, jota et välttämättä ole saattanut edes realistisesti voida koskaan tavoitella, kun olit opettajien mielestä liian pelottava tai jotain vastaavaa. Kaikki on pelkkää valetta, mutta silti ihmisiä kehdataan vielä jaotella roskaan ja paremmistoon. Uskomatonta miten paljon ihmisten taustoja pengotaan ja tehdään merkitseviä päätöksiä sekä tulkintoja sen mukaan. En pystyisi itse moiseen kyttäilyyn.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tämä taas todistaa ettei ole kyse mistään paremmuudesta, vaikka asia olisikin noin minunkin kohdallani, joka olen vain tehnyt tämän huomion siitä kuinka ihmiset käyttäytyvät. Sitten kun mainitsen siitä niin minä olen se pahis. Ihmiset päättävät etukäteen sen, millainen olet ulkonäön ynnä muiden tekijöiden perusteella. Sitten kun kyseessä on opettaja, niin seuraukset ovat melko kauaskantoiset. On se aika älytöntä, että sitten vielä jaetaan jotain paremman väen lakkeja. Sitten tutkitaan ihmisten taustoja että eipä löydy tälläistä meriittiä listalta, jota et välttämättä ole saattanut edes realistisesti voida koskaan tavoitella, kun olit opettajien mielestä liian pelottava tai jotain vastaavaa. Kaikki on pelkkää valetta, mutta silti ihmisiä kehdataan vielä jaotella roskaan ja paremmistoon. Uskomatonta miten paljon ihmisten taustoja pengotaan ja tehdään merkitseviä päätöksiä sekä tulkintoja sen mukaan. En pystyisi itse moiseen kyttäilyyn.

      Eli olit peruskoulussa/lukiossa joku kovis, häiriköit tunnilla, kapinoit kaikkea ja kaikkia vastaan sen sijaan, että olisit kuunnellut tunnilla ja antanut muidenkin seurata opetusta? Et saanut yo-lakkia ja vika on opettajien?

      Minulla on peruskouluajasta sellainen muistikuva, että juuri muutama häirikköoppilas pilasi koko koulunkäyntiajan muiden oppilaitten kiusaamisella.

      Onneksi ei tarvitse ikinä palata siihen aikaan takaisin! Ja sääliksi käy kaikkia peruskoulun opettajia, jotka koitatte pärjätä isojen teiniryhmien kanssa, tsemppiä!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tämä taas todistaa ettei ole kyse mistään paremmuudesta, vaikka asia olisikin noin minunkin kohdallani, joka olen vain tehnyt tämän huomion siitä kuinka ihmiset käyttäytyvät. Sitten kun mainitsen siitä niin minä olen se pahis. Ihmiset päättävät etukäteen sen, millainen olet ulkonäön ynnä muiden tekijöiden perusteella. Sitten kun kyseessä on opettaja, niin seuraukset ovat melko kauaskantoiset. On se aika älytöntä, että sitten vielä jaetaan jotain paremman väen lakkeja. Sitten tutkitaan ihmisten taustoja että eipä löydy tälläistä meriittiä listalta, jota et välttämättä ole saattanut edes realistisesti voida koskaan tavoitella, kun olit opettajien mielestä liian pelottava tai jotain vastaavaa. Kaikki on pelkkää valetta, mutta silti ihmisiä kehdataan vielä jaotella roskaan ja paremmistoon. Uskomatonta miten paljon ihmisten taustoja pengotaan ja tehdään merkitseviä päätöksiä sekä tulkintoja sen mukaan. En pystyisi itse moiseen kyttäilyyn.

      Miksi sinä itse tässä luokittelet ihmisiä parempiin ja huonompiin? Miksi sinä haluat nähdä parhaimmistoa ja "roskaväkeä"?
      Sinä kuvittelet voivasi luokitella ihmiset oikein mutta opettajat eivät, miksi? Valkolakin perusteellako? Ylioppilaat ovat tyhmiä, muut taas hyviä?

      Kyllä tosiaan kenestä vain voi tulla ylioppilas, sinustakin, jos haluat. Mutta et sinä siitä sen paremmaksi tule. Et tule paremmaksi, vaikka lukisit itsesi maisteriksi, ellet ala suhtautua itseesi ja muihin aika paljon viisaammin.

      Myös vähemmän opinteitä käyneiden joukossa on viisaita ja sydämellisiä ihmisiä ja toisaalta korkeasti oppineelta voi puuttua oikea sivistys.

      Opettajat ovat myös ihmisiä kaikkine tunteineen, myös työssään. Tiedän kyllä, että opetusta häiritsevät silmiensä muljauttelijat harvoin ovat opettajan suosiossa. En minäkään pidä perseilijöistä ja koulutyön sekä opettajien halveksijoista missään, en vapaa-ajalla, en koulussa enkä työssä. Tätä ei liene vaikea ymmärtää? On oppilaan oma valinta, minkä aseman hän itselleen valitsee opettajan läsnäollessa. Seurauksetkin, hyvät ja huonot, siitä kuuluvat tietysti oppilaalle itselleen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eli olit peruskoulussa/lukiossa joku kovis, häiriköit tunnilla, kapinoit kaikkea ja kaikkia vastaan sen sijaan, että olisit kuunnellut tunnilla ja antanut muidenkin seurata opetusta? Et saanut yo-lakkia ja vika on opettajien?

      Minulla on peruskouluajasta sellainen muistikuva, että juuri muutama häirikköoppilas pilasi koko koulunkäyntiajan muiden oppilaitten kiusaamisella.

      Onneksi ei tarvitse ikinä palata siihen aikaan takaisin! Ja sääliksi käy kaikkia peruskoulun opettajia, jotka koitatte pärjätä isojen teiniryhmien kanssa, tsemppiä!

      Tässä tullaan nyt aivan ytimeen. Jonkun mielestä olet aina häirikkö/kusipää/öykkäri, vaikka olisit vain oma itsesi. Kyse on vain tulkitsijan mielipiteestä, jolla ei välttämättä ole mitään järjellistä pohjaa. Ihmiset tekevät hyvin nopeasti johtopäätöksiä toisista koulutustaustasta riippumatta. Kyse on siitä herkkyydestä jolloin ihminen ei siedä käytännössä mitään, joka ei ole niinkuin hänen omassa sosiaalisessa ympäristössään. Vaikka kova äänisyys voi olla jossain sivistyneistössä karseaa roska käytöstä. Kouluttamattomat kokevat taas, ehkä liian nirppanokkaiseksi koulutettujen käytöksen. Kuitenkin koulutusjärjestelmässä etua saavat ne, jotka tulevat sivistyneemmistä piireistä, koska he ovat jo oppineet käyttäytymään opettajaa miellyttävällä tavalla. Tilanne on siis käytännössä aivan sama kuin niissä maissa, joissa vain rikkaiden jälkeläiset pääsevät korkeakouluihin. En pidä tästä ja siitä että ihmisiä arvioidaan sen mukaan, onko hän ylioppilas vai ei esimerkiksi kouluihin haettaessa. Miksi sivistynyt kulttuuri ei itse voi olla liian jäyhää. Onko etnisestikin erilaiset roskasakkia teidän mielestänne siksi, jos he eivät pysty omaksumaan jäyhää suomalaista sivistyskulttuuria jääden pois koulusta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tässä tullaan nyt aivan ytimeen. Jonkun mielestä olet aina häirikkö/kusipää/öykkäri, vaikka olisit vain oma itsesi. Kyse on vain tulkitsijan mielipiteestä, jolla ei välttämättä ole mitään järjellistä pohjaa. Ihmiset tekevät hyvin nopeasti johtopäätöksiä toisista koulutustaustasta riippumatta. Kyse on siitä herkkyydestä jolloin ihminen ei siedä käytännössä mitään, joka ei ole niinkuin hänen omassa sosiaalisessa ympäristössään. Vaikka kova äänisyys voi olla jossain sivistyneistössä karseaa roska käytöstä. Kouluttamattomat kokevat taas, ehkä liian nirppanokkaiseksi koulutettujen käytöksen. Kuitenkin koulutusjärjestelmässä etua saavat ne, jotka tulevat sivistyneemmistä piireistä, koska he ovat jo oppineet käyttäytymään opettajaa miellyttävällä tavalla. Tilanne on siis käytännössä aivan sama kuin niissä maissa, joissa vain rikkaiden jälkeläiset pääsevät korkeakouluihin. En pidä tästä ja siitä että ihmisiä arvioidaan sen mukaan, onko hän ylioppilas vai ei esimerkiksi kouluihin haettaessa. Miksi sivistynyt kulttuuri ei itse voi olla liian jäyhää. Onko etnisestikin erilaiset roskasakkia teidän mielestänne siksi, jos he eivät pysty omaksumaan jäyhää suomalaista sivistyskulttuuria jääden pois koulusta.

      Oliko tässä kirjoituksessa jokin pointti, itse en huomannut.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Oliko tässä kirjoituksessa jokin pointti, itse en huomannut.

      Pointti on vaikka se, että se valkolakki on pelkkä huijaus. Se ei perustu mihinkään faktaan tieteeseen, tai paremmuuteen. Kyse on kuppikuntien muodostamisesta ja sisäpiireistä, joista jotkut vain jätetään ulos. Sama kaava toistuu yhteiskunnallisesti isommissa mittakaavoissa. Kouluissa siinä ovat mukana yhtälailla opettajat kuin oppilaatkin. Kyse eron tekemisestä oppilaiden välille ja he, jotka pääsevät paremmalle puolelle saavat parempia numeroita. Lopulta tuo muka valiompi osa, saa yhteiskunnallisesti elintärkeän meriitin valkoisen lakin ja sitä mukaa parempia mahdollisuuksia. Monet tieteenalatkaan eivät edes ole tiedettä ja perustuvat, vain keinotteluihin saada hyväksytysti suurempia tuloeroja. En kiellä tuloeroja mutta kenenkään ei pitäisi kuvitella olevansa, jotain ansaitusti parempaa väestöä korkeasti koulutettuina. On röyhkeä vääryys, että valkolakki määrää kouluhauissa ja pääsykokeissa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ensimmäinen kommentoija paljasti jo kaiken. Jos oikeasti puhutaan silmien muljauttelusta ynnä muista esitetyistä esimerkeistä häiriötekijöinä, niin se jo osoittaa miten jäätävän herkkiä opettajat voivat työssään olla. Ja kun oppilas nyt ei vaan tajua yms. Kyllä tässä keskustelussakin on jo tullut selväksi, että opettajat itse sen jaottelun ensisijaisesti luokissa tekee, kuka on juntti enemmän ja kuka vähemmän. Tässä mielessä koko ylioppilas tutkinto on täysi kupla, jota olen tahtonut osoittaa.

      Käytännössä koulussa pärjää kuka vaan ja sillä että käyttäytyy, vain mahdollisimman paljon niin kuin opettaja itse eli ignooraamalla toisia. Kusipäisyys ja itsekkyys ovat tie koulu menestykseen ja niin sanottuihin parempiin piireihin. Opettajaa kiinnostaa vain se kuinka oppilas toimii häntä kohtaan, ei se mitä tapahtuu kulisseissa tai se millainen hirviö oppilas todellisuudessa voikaan olla. Opettaja ja koululaitos eivät arvioi näitä tekijöitä osana opetusta, koska yhteiskunnatkaan eivät toimi laillisesti. Suurin osa pankeista ei enää kysy kuinka, tallettajan rahat on hankittuja.

      Maailman järjestys ei perustu oikeudenmukaisuudelle ja tämä taataan kouluissa. Opettajan työ on kuin olla esimerkkinä siitä, millaisia ihmisten kuuluisi yhteiskunnallisesti olla. En yritä sanoa sitä millainen maailman kuuluisi olla, tai voisiko se edes olla parempi mutta koulutukseen ja opetukseen perustuva elitismi, on ainakin aivan täyttä fuulaa kaikenmaailman lakkeineen. Tietenkin ihmisiä kuuluu kouluttaa ja valistaa mutta tapa jolla se tehdään kilpailuna, jonka päätteeksi tietyt kruunataan jostain muka paremmuudesta, on naurettavuuden ja röyhkeyden huippu.

      https://www.youtube.com/watch?v=o_Kun_qJXvk

      "Käytännössä koulussa pärjää kuka vaan ja sillä että käyttäytyy, vain mahdollisimman paljon niin kuin opettaja itse eli ignooraamalla toisia. Kusipäisyys ja itsekkyys ovat tie koulu menestykseen ja niin sanottuihin parempiin piireihin. Opettajaa kiinnostaa vain se kuinka oppilas toimii häntä kohtaan, ei se mitä tapahtuu kulisseissa tai se millainen hirviö oppilas todellisuudessa voikaan olla."

      Aloitetaan oikomalla kommentoijan harha, että koulumenestys olisi tie parempiin piireihin. Voimme tietenkin kaikki määritellä paremmat piirit omista lähtökohdistamme, mutta paremmat piirit eivät kysy koulutodistusta eikä sellaisiin päästä opiskelemalla. On mahdollista, että opiskelemalla saavuttaa jonkinlaisen aseman ja uskottavuuden joitain asioita koskien, mikä saa "paremmat piirit" kiinnostumaan itsestään ja sitä kautta pääsee kosketuksiin niiden kanssa. Lähtökohtaisesti koulumenestys ei siis ole herrahissi, olipa sitten koulussa miten menestynyt tahansa.

      Opettamisen tarkoituksena ei ole jättää ketään huomiotta, eikä huomiota voi aina tasaisesti jakaa kaikkien kesken, ainakaan jos kaikki eivät pidä meteliä huomiontarpeestaan. En kuitenkaan ymmärrä, että kuinka oppilas voisi pärjätä huonommin ottaessaan muut huomioon, ellei kommentoija tarkoita, että jäi toisia huomioon ottaessaan vaille huomiota itse. En kutsuisi sitä silloin toisten huomioon ottamiseksi.

      On ikävää, että kommentoija kokee kanssaopiskelijansa päällekäyvinä ja aggressiivisina huomionhakijoina, joiden jalkoihin hän on jäänyt. Omasta puolestani olen yrittänyt jakaa huomiotani kaikille, mutta on selvää, että opetustilanteessa jotkut oppilaat vaativat huomiota äänekkäästi, toiset vain toivovat sitä kärsivällisesti odottaen ja yhdet eivät halua huomiota minkään vertaa. Kuuluu tietysti opettajan ammattitaitoon tunnistaa oppilaat ja heidän tarpeensa, mutta aina siinä ei onnistuta.

      Mitä kusipäisyyteen tulee, en ole varma käsitämmekö kaikki nimityksen tarkoittavan samaa, joten lienee syytä esittää määritelmä, jonka mukaan kusipäinen ihminen on ärsyttävä ja sääntöjen mukaan toimiva, eikä niinkään yhteisten arvojen pohjalta toimiva. Itsekkyydellä tarkoitetaan tietenkin vain omia tarpeitaan ja halujaan huomioonottavaa ihmistä.

      Mitä tulee kommentoijan väitteisiin, että "Kusipäisyys ja itsekkyys ovat tie koulu menestykseen", saattavat olla oikeita, mutta en näkisi mitään käytännöllisiä taikka teoreettisia esteitä sille, etteikö pyyteetönkin ihminen voisi koulussa menestyä. Pikemminkin pyyteettömyys oikealla tavalla esiintuotuna on mitä suurin sympatian herättäjä. Monet ovat tietenkin kyvyttömiä tuomaan omaa pyyteettömyyttään esille, koska ovat sosiaalisesti syrjäytyneet jostain syystä.

      Ei voi olla opettajan tehtävänä tutkia jokaisen oppilaansa ajatusmaailma läpikotaisin, jotta tuntisi kaikki tämän vaikuttimet toiminnalleen, että voisi antaa hänelle ansaitsemansa arvosanat pyrkimyksessä parempiin piireihin.


    • rytmimunat kirjoitti:

      "Käytännössä koulussa pärjää kuka vaan ja sillä että käyttäytyy, vain mahdollisimman paljon niin kuin opettaja itse eli ignooraamalla toisia. Kusipäisyys ja itsekkyys ovat tie koulu menestykseen ja niin sanottuihin parempiin piireihin. Opettajaa kiinnostaa vain se kuinka oppilas toimii häntä kohtaan, ei se mitä tapahtuu kulisseissa tai se millainen hirviö oppilas todellisuudessa voikaan olla."

      Aloitetaan oikomalla kommentoijan harha, että koulumenestys olisi tie parempiin piireihin. Voimme tietenkin kaikki määritellä paremmat piirit omista lähtökohdistamme, mutta paremmat piirit eivät kysy koulutodistusta eikä sellaisiin päästä opiskelemalla. On mahdollista, että opiskelemalla saavuttaa jonkinlaisen aseman ja uskottavuuden joitain asioita koskien, mikä saa "paremmat piirit" kiinnostumaan itsestään ja sitä kautta pääsee kosketuksiin niiden kanssa. Lähtökohtaisesti koulumenestys ei siis ole herrahissi, olipa sitten koulussa miten menestynyt tahansa.

      Opettamisen tarkoituksena ei ole jättää ketään huomiotta, eikä huomiota voi aina tasaisesti jakaa kaikkien kesken, ainakaan jos kaikki eivät pidä meteliä huomiontarpeestaan. En kuitenkaan ymmärrä, että kuinka oppilas voisi pärjätä huonommin ottaessaan muut huomioon, ellei kommentoija tarkoita, että jäi toisia huomioon ottaessaan vaille huomiota itse. En kutsuisi sitä silloin toisten huomioon ottamiseksi.

      On ikävää, että kommentoija kokee kanssaopiskelijansa päällekäyvinä ja aggressiivisina huomionhakijoina, joiden jalkoihin hän on jäänyt. Omasta puolestani olen yrittänyt jakaa huomiotani kaikille, mutta on selvää, että opetustilanteessa jotkut oppilaat vaativat huomiota äänekkäästi, toiset vain toivovat sitä kärsivällisesti odottaen ja yhdet eivät halua huomiota minkään vertaa. Kuuluu tietysti opettajan ammattitaitoon tunnistaa oppilaat ja heidän tarpeensa, mutta aina siinä ei onnistuta.

      Mitä kusipäisyyteen tulee, en ole varma käsitämmekö kaikki nimityksen tarkoittavan samaa, joten lienee syytä esittää määritelmä, jonka mukaan kusipäinen ihminen on ärsyttävä ja sääntöjen mukaan toimiva, eikä niinkään yhteisten arvojen pohjalta toimiva. Itsekkyydellä tarkoitetaan tietenkin vain omia tarpeitaan ja halujaan huomioonottavaa ihmistä.

      Mitä tulee kommentoijan väitteisiin, että "Kusipäisyys ja itsekkyys ovat tie koulu menestykseen", saattavat olla oikeita, mutta en näkisi mitään käytännöllisiä taikka teoreettisia esteitä sille, etteikö pyyteetönkin ihminen voisi koulussa menestyä. Pikemminkin pyyteettömyys oikealla tavalla esiintuotuna on mitä suurin sympatian herättäjä. Monet ovat tietenkin kyvyttömiä tuomaan omaa pyyteettömyyttään esille, koska ovat sosiaalisesti syrjäytyneet jostain syystä.

      Ei voi olla opettajan tehtävänä tutkia jokaisen oppilaansa ajatusmaailma läpikotaisin, jotta tuntisi kaikki tämän vaikuttimet toiminnalleen, että voisi antaa hänelle ansaitsemansa arvosanat pyrkimyksessä parempiin piireihin.

      On aina hienoa kun yksinkertaisemmista asioista tehdään monimutkaisempia. Takerrutaan tiettyihin ilmaisuihin tai aletaan kertoa opetuslaista pysytellen asian ympärillä, kuin antaen jonkin selityksen. Tarjoat miellyttäviä korulauseita kuinka jokainen määrittelee piirinsä, tai kuinka kaikki kaikki on mahdollista ilman koulujakin. Et kuitenkaan itse päättänyt jättää menemättä lukioon, koska tiesit ettei nuo ole totta. Tiesit saman minkä jokainen, että on noloa olla saamatta lakkia. Et tahtonut olla luokan vajaa taukki, joka ei osannut mitään.

      Odotin kommentteja tyyliin, että näin tämä vain menee. Elämä on kovaa, koita kestää etc. Kommentit kuitenkin enemmän vain vahvistavat väitteitäni. Ihmiset tekevät mitä hyvänsä parempien piirien vuoksi. Kouluissa ei ole sääntöjä sille mutta opettaja ei näe kaikkea, tai tiedä siitä eikä välitä tietääkään. Opettaja ei olevinaan työssään enää muista millaista on olla oppilas, tai millainen ympäristö koko koulu on.

      Ymmärsinkö että myönnät sentään, ettei oikeamielisyys palkitse kouluissa saati yhteiskunnassa. Ne paremmat piirit joihin kouluista alkaen tähdätään ovat siis tietenkin harhaa, mutta myös keinotekoisesti tuotettuja. Ironisinta kaikessa on vielä se, että vaikka kouluissa paremmuus sekä erottautuminen on ideana, tätä ei siltikään välttämättä kaikille sallita. Pitää olla vielä oikeanlainen tyyppi sekä toisille että opettajalle. Toisin sanoen koulujärjestelmä tuottaa väliinputoajia, jotka eivät itse voineet sille mitään.

      Ihmisiä joutuu silmätikuiksi millon mistäkin syystä. Ihmisiä arvioidaan usein tunteella, vaikka kouluissa pyritään nimenomaan kehittämään analyyttisyyttä. Tunne ratkaisee viime kädessä mitä tulee toisiin ihmiseen. Koulut eivät oikeastaan edusta itse sivistystä lainkaan, mitä tulee sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kouluissa voi jopa kärsiä siitä, jos on sosiaalisesti edellä. Se jos mikä on ironista. Pitäisi kuin heittäytyä takaisin alemmalle tasolle, kuuluakseen samaan opetettavien joukkoon. Koska jos on sosiaalisesti poikkeava, sinussa on muiden mielestä jotain vikaa. Heikkoudet kaivetaan esiin väkisin, koska jokaisella niitä kuitenkin on ja niihin isketään. Ihmisillä kun on aina ennakkoluuloja toisista, jolloin he kokevat että joku yrittää olla parempi kuin he.

      Vaikka pakollisen oppimäärän tarkoituksena siis on erottautua pääsemällä ylioppilaaksi, voi koulussa joutua myös tasapäistämisen eteen. Vaikka koulunkäynnin kuuluisi kehittää ihmisiä yhteiskuntatelpoisiksi, se vaikuttaa tietyissä määrin vain lisäävän eläimellisyyttä. Jos vain on väärä henkilö voi jäädä ilman lakkia, koska tuo edistyksellinen ympäristö ei vain tahdo sitä. Niin paljon kyseenalaisia asioita ihmiset ovat valmiita tekemään, sen muka paremmuutensa tähden.

      Näissä vastauksissa on vielä hyvin nähtävillä suomalaisesti tyypillisiä kulttuurillisia piirteitä. Alkaa älytön kauhistelu ihmettely tai selittely, jos täällä järjestetään vaikka mielenilmauksia liittyen yhteiskuntaluokkiin ja politiikkaan. Ikäänkuin nuo luokat olisivat niin sementoituja, jolloin olisi vulgääriä edes puhua asiasta. Tosin ne myös ovat sitä. Siksi täällä ei ymmärretä tehneensä mitään väärääkään siinä, tai ainakaan myönnetä jos on parempiin piireihin onnistunut pääsemään. Suomessa on aina vain kuin tyydyttävä vallitsevaan tilanteeseen. Suomalaiset saattavat alkaa jopa kerjäämään lopettamista, jos heidän paremmuuden illuusiotaan loukattaisiin. Että enkö minä puhtoinen pulmunen nyt vain saa olla edes vähän parempi kuin sinä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      On aina hienoa kun yksinkertaisemmista asioista tehdään monimutkaisempia. Takerrutaan tiettyihin ilmaisuihin tai aletaan kertoa opetuslaista pysytellen asian ympärillä, kuin antaen jonkin selityksen. Tarjoat miellyttäviä korulauseita kuinka jokainen määrittelee piirinsä, tai kuinka kaikki kaikki on mahdollista ilman koulujakin. Et kuitenkaan itse päättänyt jättää menemättä lukioon, koska tiesit ettei nuo ole totta. Tiesit saman minkä jokainen, että on noloa olla saamatta lakkia. Et tahtonut olla luokan vajaa taukki, joka ei osannut mitään.

      Odotin kommentteja tyyliin, että näin tämä vain menee. Elämä on kovaa, koita kestää etc. Kommentit kuitenkin enemmän vain vahvistavat väitteitäni. Ihmiset tekevät mitä hyvänsä parempien piirien vuoksi. Kouluissa ei ole sääntöjä sille mutta opettaja ei näe kaikkea, tai tiedä siitä eikä välitä tietääkään. Opettaja ei olevinaan työssään enää muista millaista on olla oppilas, tai millainen ympäristö koko koulu on.

      Ymmärsinkö että myönnät sentään, ettei oikeamielisyys palkitse kouluissa saati yhteiskunnassa. Ne paremmat piirit joihin kouluista alkaen tähdätään ovat siis tietenkin harhaa, mutta myös keinotekoisesti tuotettuja. Ironisinta kaikessa on vielä se, että vaikka kouluissa paremmuus sekä erottautuminen on ideana, tätä ei siltikään välttämättä kaikille sallita. Pitää olla vielä oikeanlainen tyyppi sekä toisille että opettajalle. Toisin sanoen koulujärjestelmä tuottaa väliinputoajia, jotka eivät itse voineet sille mitään.

      Ihmisiä joutuu silmätikuiksi millon mistäkin syystä. Ihmisiä arvioidaan usein tunteella, vaikka kouluissa pyritään nimenomaan kehittämään analyyttisyyttä. Tunne ratkaisee viime kädessä mitä tulee toisiin ihmiseen. Koulut eivät oikeastaan edusta itse sivistystä lainkaan, mitä tulee sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kouluissa voi jopa kärsiä siitä, jos on sosiaalisesti edellä. Se jos mikä on ironista. Pitäisi kuin heittäytyä takaisin alemmalle tasolle, kuuluakseen samaan opetettavien joukkoon. Koska jos on sosiaalisesti poikkeava, sinussa on muiden mielestä jotain vikaa. Heikkoudet kaivetaan esiin väkisin, koska jokaisella niitä kuitenkin on ja niihin isketään. Ihmisillä kun on aina ennakkoluuloja toisista, jolloin he kokevat että joku yrittää olla parempi kuin he.

      Vaikka pakollisen oppimäärän tarkoituksena siis on erottautua pääsemällä ylioppilaaksi, voi koulussa joutua myös tasapäistämisen eteen. Vaikka koulunkäynnin kuuluisi kehittää ihmisiä yhteiskuntatelpoisiksi, se vaikuttaa tietyissä määrin vain lisäävän eläimellisyyttä. Jos vain on väärä henkilö voi jäädä ilman lakkia, koska tuo edistyksellinen ympäristö ei vain tahdo sitä. Niin paljon kyseenalaisia asioita ihmiset ovat valmiita tekemään, sen muka paremmuutensa tähden.

      Näissä vastauksissa on vielä hyvin nähtävillä suomalaisesti tyypillisiä kulttuurillisia piirteitä. Alkaa älytön kauhistelu ihmettely tai selittely, jos täällä järjestetään vaikka mielenilmauksia liittyen yhteiskuntaluokkiin ja politiikkaan. Ikäänkuin nuo luokat olisivat niin sementoituja, jolloin olisi vulgääriä edes puhua asiasta. Tosin ne myös ovat sitä. Siksi täällä ei ymmärretä tehneensä mitään väärääkään siinä, tai ainakaan myönnetä jos on parempiin piireihin onnistunut pääsemään. Suomessa on aina vain kuin tyydyttävä vallitsevaan tilanteeseen. Suomalaiset saattavat alkaa jopa kerjäämään lopettamista, jos heidän paremmuuden illuusiotaan loukattaisiin. Että enkö minä puhtoinen pulmunen nyt vain saa olla edes vähän parempi kuin sinä.

      Jos mielestäsi on noloa olla saamatta lakkia, toki voit tehdä asian eteen jotakin. Lakki sellaisenaan ei kuitenkaan ole mikään pääsylippu parempiin piireihin, sillä niihin käytännöllisesti katsoen synnytään. Tosin en ole lainkaan varma, mitä paremmilla piireillä tarkoitat.

      Mikäli paremmat piirit ovat sinulle työpaikka, josta saat keskimääräistä parempaa palkkaa, on sellaisen saaminen lienee keskimääräistä helpompaa yliopistokoulutuksen saaneelle kuin kokonaan vaille koulutusta jääneelle. Suurempiin tuloihin pääset pikemminkin käsiksi yrittäjänä etkä niinkään palkkatyöläisenä. Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii paljon enemmän kuin jonkin oppisuorituksen tekeminen hyväksyttävästi.

      Mikäli tarkoitat paremmilla piireillä jotain myyttistä sivistyneistöä, tarvitsee sinun varmaankin sellaiseen kuuluaksesi tehdä jotakin sivistyksellistä. Pahoin pelkään, ettei pelkkä lakki ole meriittinä siinä, koska jotain sivistyksellisesti merkittävää voi tehdä ilman oppisuorituksiakin, kuten esimerkiksi kirjoittaa kirja, jonka useampi kuin sen kirjoittaja haluaa lukea.

      Kaiken kaikkiaan en näe, että ongelmasi olisi opettajissasi taikka saamassasi opetuksessa, sillä osaat kirjoittaa hyvin, laudaturin tasoisesti. Vastustat ihmisten sosiaalisia kanssakäymisrakenteita, jotka jostain syystä eivät sovi sinulle siinä missä ne sopivat joillekuille toisille. Koet, tai annat ymmärtää kokeneesi, ettei kouluyhteisö hyväksynyt erilaisuuttasi vaikka sellaisen hyväksyminen oli opetuksen ytimessä.

      Sosiaalisuus ei ole mitään sellaista, mihin kukin voidaan määrätä. Kaikki yksilöt eivät ole sosiaalisia siinä mitassa kuin kouluyhteisö kenties odottaa heidän olevan. Sosiaalisuus on yhdeltä osaltaan tiettyjä tapoja ja yhteisessä ymmärryksessä toimimista, mutta se on silti pitkälti tunne, mitä joko kokee toisten seurassa taikka sitten ei. On mahdollista käyttäytyä kuin kokisi kuuluvansa joukkoon, vaikkei todellisuudessa niin koekaan. On jo sinällään mielenkiintoista, että koet olevasi sosiaalisesti edellä, ja että muut tulevat sosiaalisesti sinun perässäsi.

      Koet jostain syystä, että lukion oppimäärän saavuttaminen ja yo-kokeen hyväksyttävästi suorittaminen on erottautumista muista, mutta et halua hyväksyä seikkaa, että erottumalla sillä tavoin, sinä kuuluisit silloin joukkoon joka erottuu muista. Etkä myöskään halua hyväksyä, että sillä erottuvalla joukolla on omat kriteerinsä joukkoonsa hyväksymiselle. Valkolakki ei nimittäin ole universaali älykkyystesti, vaan sen tarkoituksena on mitata sekä oppimisen tasoa että myöskin pärjäämistä sosiaalisesti vaativassa oppimisympäristössä.

      Mitä tulee yhteiskuntaluokkiin ja politiikkaan, eivät ne ole sama asia. Itseasiassa luokkien määrittely tulee koko ajan vaikeammaksi, eikä valkolakki todellakaan ole mikään osoitus johonkin luokkaan kuulumisesta. Vallitsevaan tilanteeseen tyytyminen on puolestaan ominaispiirteenä kaikkialla maailmassa, eikä se siten ole mikään suomalainen erityisominaisuus. Voit tietenkin nähdä uutisissa kuvia barrikadeille lähteneistä ihmisistä, jotka eivät enää tyydy vallitsevaan tilanteeseen, mutta heidän asemansa on epätoivoinen. Harva itsestään ja muista välittävä haluaa sellaista tehdä, jos jokin muu vaihtoehto olisi vielä olemassa.

      Voin vain sanoa, ettei heistä ole kukaan lähtenyt barrikadeille omasta päähänpistostaan, vaan sitä on edeltänyt pitkällinen sosiaalinen toiminta. Barrikadeille lähteminen yksinään ei kannata edes valkolakin vertaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      On aina hienoa kun yksinkertaisemmista asioista tehdään monimutkaisempia. Takerrutaan tiettyihin ilmaisuihin tai aletaan kertoa opetuslaista pysytellen asian ympärillä, kuin antaen jonkin selityksen. Tarjoat miellyttäviä korulauseita kuinka jokainen määrittelee piirinsä, tai kuinka kaikki kaikki on mahdollista ilman koulujakin. Et kuitenkaan itse päättänyt jättää menemättä lukioon, koska tiesit ettei nuo ole totta. Tiesit saman minkä jokainen, että on noloa olla saamatta lakkia. Et tahtonut olla luokan vajaa taukki, joka ei osannut mitään.

      Odotin kommentteja tyyliin, että näin tämä vain menee. Elämä on kovaa, koita kestää etc. Kommentit kuitenkin enemmän vain vahvistavat väitteitäni. Ihmiset tekevät mitä hyvänsä parempien piirien vuoksi. Kouluissa ei ole sääntöjä sille mutta opettaja ei näe kaikkea, tai tiedä siitä eikä välitä tietääkään. Opettaja ei olevinaan työssään enää muista millaista on olla oppilas, tai millainen ympäristö koko koulu on.

      Ymmärsinkö että myönnät sentään, ettei oikeamielisyys palkitse kouluissa saati yhteiskunnassa. Ne paremmat piirit joihin kouluista alkaen tähdätään ovat siis tietenkin harhaa, mutta myös keinotekoisesti tuotettuja. Ironisinta kaikessa on vielä se, että vaikka kouluissa paremmuus sekä erottautuminen on ideana, tätä ei siltikään välttämättä kaikille sallita. Pitää olla vielä oikeanlainen tyyppi sekä toisille että opettajalle. Toisin sanoen koulujärjestelmä tuottaa väliinputoajia, jotka eivät itse voineet sille mitään.

      Ihmisiä joutuu silmätikuiksi millon mistäkin syystä. Ihmisiä arvioidaan usein tunteella, vaikka kouluissa pyritään nimenomaan kehittämään analyyttisyyttä. Tunne ratkaisee viime kädessä mitä tulee toisiin ihmiseen. Koulut eivät oikeastaan edusta itse sivistystä lainkaan, mitä tulee sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kouluissa voi jopa kärsiä siitä, jos on sosiaalisesti edellä. Se jos mikä on ironista. Pitäisi kuin heittäytyä takaisin alemmalle tasolle, kuuluakseen samaan opetettavien joukkoon. Koska jos on sosiaalisesti poikkeava, sinussa on muiden mielestä jotain vikaa. Heikkoudet kaivetaan esiin väkisin, koska jokaisella niitä kuitenkin on ja niihin isketään. Ihmisillä kun on aina ennakkoluuloja toisista, jolloin he kokevat että joku yrittää olla parempi kuin he.

      Vaikka pakollisen oppimäärän tarkoituksena siis on erottautua pääsemällä ylioppilaaksi, voi koulussa joutua myös tasapäistämisen eteen. Vaikka koulunkäynnin kuuluisi kehittää ihmisiä yhteiskuntatelpoisiksi, se vaikuttaa tietyissä määrin vain lisäävän eläimellisyyttä. Jos vain on väärä henkilö voi jäädä ilman lakkia, koska tuo edistyksellinen ympäristö ei vain tahdo sitä. Niin paljon kyseenalaisia asioita ihmiset ovat valmiita tekemään, sen muka paremmuutensa tähden.

      Näissä vastauksissa on vielä hyvin nähtävillä suomalaisesti tyypillisiä kulttuurillisia piirteitä. Alkaa älytön kauhistelu ihmettely tai selittely, jos täällä järjestetään vaikka mielenilmauksia liittyen yhteiskuntaluokkiin ja politiikkaan. Ikäänkuin nuo luokat olisivat niin sementoituja, jolloin olisi vulgääriä edes puhua asiasta. Tosin ne myös ovat sitä. Siksi täällä ei ymmärretä tehneensä mitään väärääkään siinä, tai ainakaan myönnetä jos on parempiin piireihin onnistunut pääsemään. Suomessa on aina vain kuin tyydyttävä vallitsevaan tilanteeseen. Suomalaiset saattavat alkaa jopa kerjäämään lopettamista, jos heidän paremmuuden illuusiotaan loukattaisiin. Että enkö minä puhtoinen pulmunen nyt vain saa olla edes vähän parempi kuin sinä.

      Minäkin nyt kommentoin ihmettelemällä, mitä erottautumista parempiin piireihin on siinä, että pyrkii tai jo kuuluu samaan joukkoon kuin puolet ikäluokasta. Ylioppilas ei vielä erotu mistään millään tavalla sen enempää kuin ei-ylioppilaskaan.


    • rytmimunat kirjoitti:

      Jos mielestäsi on noloa olla saamatta lakkia, toki voit tehdä asian eteen jotakin. Lakki sellaisenaan ei kuitenkaan ole mikään pääsylippu parempiin piireihin, sillä niihin käytännöllisesti katsoen synnytään. Tosin en ole lainkaan varma, mitä paremmilla piireillä tarkoitat.

      Mikäli paremmat piirit ovat sinulle työpaikka, josta saat keskimääräistä parempaa palkkaa, on sellaisen saaminen lienee keskimääräistä helpompaa yliopistokoulutuksen saaneelle kuin kokonaan vaille koulutusta jääneelle. Suurempiin tuloihin pääset pikemminkin käsiksi yrittäjänä etkä niinkään palkkatyöläisenä. Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii paljon enemmän kuin jonkin oppisuorituksen tekeminen hyväksyttävästi.

      Mikäli tarkoitat paremmilla piireillä jotain myyttistä sivistyneistöä, tarvitsee sinun varmaankin sellaiseen kuuluaksesi tehdä jotakin sivistyksellistä. Pahoin pelkään, ettei pelkkä lakki ole meriittinä siinä, koska jotain sivistyksellisesti merkittävää voi tehdä ilman oppisuorituksiakin, kuten esimerkiksi kirjoittaa kirja, jonka useampi kuin sen kirjoittaja haluaa lukea.

      Kaiken kaikkiaan en näe, että ongelmasi olisi opettajissasi taikka saamassasi opetuksessa, sillä osaat kirjoittaa hyvin, laudaturin tasoisesti. Vastustat ihmisten sosiaalisia kanssakäymisrakenteita, jotka jostain syystä eivät sovi sinulle siinä missä ne sopivat joillekuille toisille. Koet, tai annat ymmärtää kokeneesi, ettei kouluyhteisö hyväksynyt erilaisuuttasi vaikka sellaisen hyväksyminen oli opetuksen ytimessä.

      Sosiaalisuus ei ole mitään sellaista, mihin kukin voidaan määrätä. Kaikki yksilöt eivät ole sosiaalisia siinä mitassa kuin kouluyhteisö kenties odottaa heidän olevan. Sosiaalisuus on yhdeltä osaltaan tiettyjä tapoja ja yhteisessä ymmärryksessä toimimista, mutta se on silti pitkälti tunne, mitä joko kokee toisten seurassa taikka sitten ei. On mahdollista käyttäytyä kuin kokisi kuuluvansa joukkoon, vaikkei todellisuudessa niin koekaan. On jo sinällään mielenkiintoista, että koet olevasi sosiaalisesti edellä, ja että muut tulevat sosiaalisesti sinun perässäsi.

      Koet jostain syystä, että lukion oppimäärän saavuttaminen ja yo-kokeen hyväksyttävästi suorittaminen on erottautumista muista, mutta et halua hyväksyä seikkaa, että erottumalla sillä tavoin, sinä kuuluisit silloin joukkoon joka erottuu muista. Etkä myöskään halua hyväksyä, että sillä erottuvalla joukolla on omat kriteerinsä joukkoonsa hyväksymiselle. Valkolakki ei nimittäin ole universaali älykkyystesti, vaan sen tarkoituksena on mitata sekä oppimisen tasoa että myöskin pärjäämistä sosiaalisesti vaativassa oppimisympäristössä.

      Mitä tulee yhteiskuntaluokkiin ja politiikkaan, eivät ne ole sama asia. Itseasiassa luokkien määrittely tulee koko ajan vaikeammaksi, eikä valkolakki todellakaan ole mikään osoitus johonkin luokkaan kuulumisesta. Vallitsevaan tilanteeseen tyytyminen on puolestaan ominaispiirteenä kaikkialla maailmassa, eikä se siten ole mikään suomalainen erityisominaisuus. Voit tietenkin nähdä uutisissa kuvia barrikadeille lähteneistä ihmisistä, jotka eivät enää tyydy vallitsevaan tilanteeseen, mutta heidän asemansa on epätoivoinen. Harva itsestään ja muista välittävä haluaa sellaista tehdä, jos jokin muu vaihtoehto olisi vielä olemassa.

      Voin vain sanoa, ettei heistä ole kukaan lähtenyt barrikadeille omasta päähänpistostaan, vaan sitä on edeltänyt pitkällinen sosiaalinen toiminta. Barrikadeille lähteminen yksinään ei kannata edes valkolakin vertaa.

      Sinäkin vastaaja jaksat yllättävän paljon nähdä vaivaa pyörimällä asioiden ympärillä kuin poliitikko. Jokainen tietää miten valtaisa merkitys lakilla on tässä maassa, etenkin kouluihin haettaessa. Eikö ne opinnot olleet se väylä niihin parempiin piireihin sinunkin mielestäsi. Suomenkaltaisissa maissa joissa todistukset ovat kaikki kaikessa, joutuu henkilö kantamaan leimaa kaikessa mitä ei löydy. Ei ole väliä mitä osaat tai tiedät, sillä jos taitosi ei ole dokumentoitu, se ei ole virallista.

      Ei ole mitään ristiriitaa siinä, ettei voisi erottautua hyväksyttävästi adaptoitumatta yleiseen normiin. Se ei muuta mitään koska ne hyväksytyt, on voitu jo päättää etukäteen. Ei kaikkia vain hyväksytä. Joko he yrittäisivät liikaa tai liian vähän. Se on tunne asia. Ei sellaista ymmärrä, jos ei ole koskaan joutunut silmätikuksi. Sen tietävät parhaiten etenkin etniset vähemmistöt. Kysy heiltä. Jos Suomen maakunnissa et ole vaikka paikallista sukua, voi se jo ratkaista tulevaisuutesi. Väärä nimi, väärä ulkonäkö, katsoi väärällä tavalla...syitä on loputtomasti. Ihmiset eivät anna joidenkin muukalaisten ikäänkuin hyppiä silmilleen. Rasistinen ennakkoluuloisuus vasta suomalainen erityisominaisuus onkin.

      Huomaa että elät aika kuplassa noiden barrikaadienkin kanssa. Ihan työssäkäyvät tavalliset kansalaiset osoittavat mieltään, jos he kokevat kohtuuttomuutta. Monissa maissa on todettu, ettei muutoksia tapahdu ilman reagointia. Suomessa jotenkin koetaan, että sellainen on rakenteellisesti niin hyödytöntä. Sitä se tavallaan kulttuurisesti onkin. Täällä mahdollisuuksia on vain yksi. Tämä kulttuuri perustuu epäonnistumisen ja kasvojen menetyksen välttämiselle. Et voi nolata itseäsi toisten silmissä. Jos olet toisten silmissä epäonnistunut, niin on noloa enää osoittaa mieltään.
      Suomalaiset on oikeasti hyvin arvaamatonta ja kieroa väkeä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Sinäkin vastaaja jaksat yllättävän paljon nähdä vaivaa pyörimällä asioiden ympärillä kuin poliitikko. Jokainen tietää miten valtaisa merkitys lakilla on tässä maassa, etenkin kouluihin haettaessa. Eikö ne opinnot olleet se väylä niihin parempiin piireihin sinunkin mielestäsi. Suomenkaltaisissa maissa joissa todistukset ovat kaikki kaikessa, joutuu henkilö kantamaan leimaa kaikessa mitä ei löydy. Ei ole väliä mitä osaat tai tiedät, sillä jos taitosi ei ole dokumentoitu, se ei ole virallista.

      Ei ole mitään ristiriitaa siinä, ettei voisi erottautua hyväksyttävästi adaptoitumatta yleiseen normiin. Se ei muuta mitään koska ne hyväksytyt, on voitu jo päättää etukäteen. Ei kaikkia vain hyväksytä. Joko he yrittäisivät liikaa tai liian vähän. Se on tunne asia. Ei sellaista ymmärrä, jos ei ole koskaan joutunut silmätikuksi. Sen tietävät parhaiten etenkin etniset vähemmistöt. Kysy heiltä. Jos Suomen maakunnissa et ole vaikka paikallista sukua, voi se jo ratkaista tulevaisuutesi. Väärä nimi, väärä ulkonäkö, katsoi väärällä tavalla...syitä on loputtomasti. Ihmiset eivät anna joidenkin muukalaisten ikäänkuin hyppiä silmilleen. Rasistinen ennakkoluuloisuus vasta suomalainen erityisominaisuus onkin.

      Huomaa että elät aika kuplassa noiden barrikaadienkin kanssa. Ihan työssäkäyvät tavalliset kansalaiset osoittavat mieltään, jos he kokevat kohtuuttomuutta. Monissa maissa on todettu, ettei muutoksia tapahdu ilman reagointia. Suomessa jotenkin koetaan, että sellainen on rakenteellisesti niin hyödytöntä. Sitä se tavallaan kulttuurisesti onkin. Täällä mahdollisuuksia on vain yksi. Tämä kulttuuri perustuu epäonnistumisen ja kasvojen menetyksen välttämiselle. Et voi nolata itseäsi toisten silmissä. Jos olet toisten silmissä epäonnistunut, niin on noloa enää osoittaa mieltään.
      Suomalaiset on oikeasti hyvin arvaamatonta ja kieroa väkeä.

      Ensinnäkään lakkia ei tarvita jatko-opintoihin, kelpoisuus sellaiseen saadaan muullakin tietyn tason täyttävällä toisen asteen koulutuksella.

      Kuten jo edellisessä kirjoituksessani mielestäni hyvin osoitin, eivät opinnot, eikä varsinkaan lakki ole mikään pääsylippu parempiin piireihin. Sinun kannattaisi ehkä lukea aiempi kommenttini uudelleen. Toki sanoin, että koulutustaso on tie parempiin töihin, ja lisään, ellei sitä osaamista ole muulla tavoin hankkinut. Julkisella puolella tietty koulutustaso on vaatimuksena virkoihin, mutta valkolakkia ei niissä vaatimuksissa ole.

      Adoptoituminen yleiseen normiin ei ole sama asia kuin vaatimus, että kaikkien on sopeuduttava sinun normeihisi. Et ole universiumin keskus, et edes merkittävä tekijä tässä yhteiskunnassa, ellet sitä jollakin tavalla osoita.

      Mitä tulee etnisiin vähemmistöihin, saattaa heillä olla tarvittavaa osaamistasoa, mutta heiltä puuttuu joko muodollinen koulutus virkoihin, taikka sitten tarvittavat kielelliset ja sosiaaliset kyvyt tuoda osaamistaan oikealla tavalla esille työhaastatteluissa. Elämä kulkee enemmistöjen mukana, valitettavasti, mutta olisi eriskummallista jos niin ei olisi.

      Enemmistölle ei voida asettaa vaatimusta, että sen olisi jatkuvasti elettävä vähemmistöjen ehdoilla, sillä yhteiskunta kasvaa ja kehittyy enemmistön mukana, taikka sitten se kaatuu. On kuitenkin inhimillistä, että vähemmistöillekin annetaan mahdollisuus, eikä heiltä vaadita aivan samaa kuin enemmistöltä vaaditaan, vaikka kykenevimmät eivät silloin aina tulekaan valituiksi tehtäväänsä.

      Koet, että jopa mielenosoittaminen on turhaa, koska Suomessa on hyväksytty olemassa oleva tilanne läpi koko yhteiskuntarakenteen. Saatat olla oikeassa, koska jokainen on ymmärtänyt, ettei mellakoimalla ja paikkoja rikkomalla saada mitään parempaa aikaiseksi, ainakaan niin kauan kun valtio elättää vähäisimmätkin tässä maassa ilman vastinetta.

      Minulle on sen sijaan jäänyt epäselväksi, että mitä loppujen lopuksi tavoittelet? Mikä siinä lakissa on sinulle niin ylitsepääsemätöntä, sillä koko lakki on pelkkä vappunaamarin jatke. Ei sellaista kukaan tarvitse tosielämässä.


    • rytmimunat kirjoitti:

      Ensinnäkään lakkia ei tarvita jatko-opintoihin, kelpoisuus sellaiseen saadaan muullakin tietyn tason täyttävällä toisen asteen koulutuksella.

      Kuten jo edellisessä kirjoituksessani mielestäni hyvin osoitin, eivät opinnot, eikä varsinkaan lakki ole mikään pääsylippu parempiin piireihin. Sinun kannattaisi ehkä lukea aiempi kommenttini uudelleen. Toki sanoin, että koulutustaso on tie parempiin töihin, ja lisään, ellei sitä osaamista ole muulla tavoin hankkinut. Julkisella puolella tietty koulutustaso on vaatimuksena virkoihin, mutta valkolakkia ei niissä vaatimuksissa ole.

      Adoptoituminen yleiseen normiin ei ole sama asia kuin vaatimus, että kaikkien on sopeuduttava sinun normeihisi. Et ole universiumin keskus, et edes merkittävä tekijä tässä yhteiskunnassa, ellet sitä jollakin tavalla osoita.

      Mitä tulee etnisiin vähemmistöihin, saattaa heillä olla tarvittavaa osaamistasoa, mutta heiltä puuttuu joko muodollinen koulutus virkoihin, taikka sitten tarvittavat kielelliset ja sosiaaliset kyvyt tuoda osaamistaan oikealla tavalla esille työhaastatteluissa. Elämä kulkee enemmistöjen mukana, valitettavasti, mutta olisi eriskummallista jos niin ei olisi.

      Enemmistölle ei voida asettaa vaatimusta, että sen olisi jatkuvasti elettävä vähemmistöjen ehdoilla, sillä yhteiskunta kasvaa ja kehittyy enemmistön mukana, taikka sitten se kaatuu. On kuitenkin inhimillistä, että vähemmistöillekin annetaan mahdollisuus, eikä heiltä vaadita aivan samaa kuin enemmistöltä vaaditaan, vaikka kykenevimmät eivät silloin aina tulekaan valituiksi tehtäväänsä.

      Koet, että jopa mielenosoittaminen on turhaa, koska Suomessa on hyväksytty olemassa oleva tilanne läpi koko yhteiskuntarakenteen. Saatat olla oikeassa, koska jokainen on ymmärtänyt, ettei mellakoimalla ja paikkoja rikkomalla saada mitään parempaa aikaiseksi, ainakaan niin kauan kun valtio elättää vähäisimmätkin tässä maassa ilman vastinetta.

      Minulle on sen sijaan jäänyt epäselväksi, että mitä loppujen lopuksi tavoittelet? Mikä siinä lakissa on sinulle niin ylitsepääsemätöntä, sillä koko lakki on pelkkä vappunaamarin jatke. Ei sellaista kukaan tarvitse tosielämässä.

      Olet luultavasti vähintään keskiluokkaisesta perheestä ja täysin pihalla siitä todellisuudesta, miten valtaosa maailman väestöstä elää. Tarjoat keskiarvoisia näkemyksiä, eli käytännössä et yritäkään sanoa tai ymmärtää mitään. Tosin taas osoittaen hyvin elämän reaaliteetit. Mitä itse sitten yrität sanoa, tai mitä luulet voivasi sanoa maailmasta josta et tiedä. Kerroit hyvin yleistäviä asioita ja koet siten esittäväsi vastauksia. Yrität siis kuin jostain asemasta käsin sanella sääntöjä, koska et tahdo että se mitä sinulla on vietäisiin pois. Keskiarvoiset näkemyksesi paljastavat sinut.

      Et tahdo ymmärtää kapinointia, vaan blokata sen heti pois. Yleistät kaiken kapinoinnin epätoivoon, mellakointiin ja rikkomiseen. Heti kun havaitset kapinointia, niin yrität sulkea sen pois niinkuin tässä keskustelussa. Case closed että älä yritä mitään. Tahdot että ihmiset nielevät kaiken sonnan elämässään mukisematta. Siinä voi olla jotain epätervettäkin meillä täällä, jota muualla ei ole. Kun olet maksaja yhteiskunnassa, niin osoitat sen olevan kuin kiveen hakatun ja koska olet maksaja, niin sinun ei tarvitse kuunnella ketään. Ihmisellä ei meillä ikääkuin olisi oikeuksia jos hänet elätetään.

      Olen osoittanut tässä keskustelussa ettei ole paremmuutta, vaan kulttuuris- rakenteellinen illuusio siitä. Kuvitellaan että luokkayhteiskunta voidaan perustella muttei nähdä sitä, kun itse toimitaan sen määrittelijöinä ts alistajina. Suomessa on tämä sisäänrakennettu näkemys luokkien pysyvyydestä, jota ei välttämättä muuteta millään voimakonsteilla, mutta sen epäterveyskin voi olla osoitettavissa jos se vaan halutaan nähdä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olet luultavasti vähintään keskiluokkaisesta perheestä ja täysin pihalla siitä todellisuudesta, miten valtaosa maailman väestöstä elää. Tarjoat keskiarvoisia näkemyksiä, eli käytännössä et yritäkään sanoa tai ymmärtää mitään. Tosin taas osoittaen hyvin elämän reaaliteetit. Mitä itse sitten yrität sanoa, tai mitä luulet voivasi sanoa maailmasta josta et tiedä. Kerroit hyvin yleistäviä asioita ja koet siten esittäväsi vastauksia. Yrität siis kuin jostain asemasta käsin sanella sääntöjä, koska et tahdo että se mitä sinulla on vietäisiin pois. Keskiarvoiset näkemyksesi paljastavat sinut.

      Et tahdo ymmärtää kapinointia, vaan blokata sen heti pois. Yleistät kaiken kapinoinnin epätoivoon, mellakointiin ja rikkomiseen. Heti kun havaitset kapinointia, niin yrität sulkea sen pois niinkuin tässä keskustelussa. Case closed että älä yritä mitään. Tahdot että ihmiset nielevät kaiken sonnan elämässään mukisematta. Siinä voi olla jotain epätervettäkin meillä täällä, jota muualla ei ole. Kun olet maksaja yhteiskunnassa, niin osoitat sen olevan kuin kiveen hakatun ja koska olet maksaja, niin sinun ei tarvitse kuunnella ketään. Ihmisellä ei meillä ikääkuin olisi oikeuksia jos hänet elätetään.

      Olen osoittanut tässä keskustelussa ettei ole paremmuutta, vaan kulttuuris- rakenteellinen illuusio siitä. Kuvitellaan että luokkayhteiskunta voidaan perustella muttei nähdä sitä, kun itse toimitaan sen määrittelijöinä ts alistajina. Suomessa on tämä sisäänrakennettu näkemys luokkien pysyvyydestä, jota ei välttämättä muuteta millään voimakonsteilla, mutta sen epäterveyskin voi olla osoitettavissa jos se vaan halutaan nähdä.

      Ennen kuin ajaudumme tätä enemmän tunteidemme valtaan, on lienee syytä katsoa taaksepäin ja huomauttaa, että keskustelumme aiheena on väitteesi, että tiettyjä oppilaita ignoorataan; että opettajien toimesta valitaan suosikkioppilaita, jotka ovat heille "helpoimpia"; että opettajat syrjivät oppilaita, joiden kanssa heillä on "uskottavuusongelmia"; taikka joista opettajat eivät yksinkertaisesti pidä; että opettajat yksinkertaisesti haluavat päästä eroon oppilaista, joita kohtaan heillä ei ole auktoriteettia ja jotka opettajat kokevat uhkana.

      Minä olen kasvanut aikana ja käynyt koulua, jolloin tarkkailuluokkia vielä oli. Sellaisia luokkia ei ollut silloisissa lukioissa eikä ole käsittääkseni ikinä ollut ennen eikä sen jälkeenkään. Mikäli olit tarkkailuluokalla aikoinaan, oli siihen varmasti syynsä. Voit itse keksiä sille leegion sinua syrjiviä syitä, mutta loppukädessä tarkkailuluokalle jouduttiin, koska oppilaan työskentelykyky ei ollut muiden oppilaiden tasolla kurinpito-ongelmien vuoksi.

      Olisiko kaikkien muiden luokkahuoneessa olevien työskentelyn pitänyt häiriintyä sinun vuoksesi ja sinun saada yksinoikeus kaikkeen opettajan huomioon?

      Yrität korottaa kokemasi "vääryyden" luokkataisteluksi, taikka miksi tahansa muuksi kamppailuksi auktoriteettia vastaan. Veikkaisinpa, ettet olisi Stalinin aikaisessa työläisten paratiisissa kokenut kouluvuosiasi yhtään helpompina kuin koit ne Suomessa. Vai oliko kenties kuri ja järjestys mitä kouluvuosinasi kaipasit?

      Käyt kirjoituksillasi sotaa sellaisia tuulimyllyjä vastaan, joita ei olemassa kuin omaa viljaasi jauhamassa.


    • rytmimunat kirjoitti:

      Ennen kuin ajaudumme tätä enemmän tunteidemme valtaan, on lienee syytä katsoa taaksepäin ja huomauttaa, että keskustelumme aiheena on väitteesi, että tiettyjä oppilaita ignoorataan; että opettajien toimesta valitaan suosikkioppilaita, jotka ovat heille "helpoimpia"; että opettajat syrjivät oppilaita, joiden kanssa heillä on "uskottavuusongelmia"; taikka joista opettajat eivät yksinkertaisesti pidä; että opettajat yksinkertaisesti haluavat päästä eroon oppilaista, joita kohtaan heillä ei ole auktoriteettia ja jotka opettajat kokevat uhkana.

      Minä olen kasvanut aikana ja käynyt koulua, jolloin tarkkailuluokkia vielä oli. Sellaisia luokkia ei ollut silloisissa lukioissa eikä ole käsittääkseni ikinä ollut ennen eikä sen jälkeenkään. Mikäli olit tarkkailuluokalla aikoinaan, oli siihen varmasti syynsä. Voit itse keksiä sille leegion sinua syrjiviä syitä, mutta loppukädessä tarkkailuluokalle jouduttiin, koska oppilaan työskentelykyky ei ollut muiden oppilaiden tasolla kurinpito-ongelmien vuoksi.

      Olisiko kaikkien muiden luokkahuoneessa olevien työskentelyn pitänyt häiriintyä sinun vuoksesi ja sinun saada yksinoikeus kaikkeen opettajan huomioon?

      Yrität korottaa kokemasi "vääryyden" luokkataisteluksi, taikka miksi tahansa muuksi kamppailuksi auktoriteettia vastaan. Veikkaisinpa, ettet olisi Stalinin aikaisessa työläisten paratiisissa kokenut kouluvuosiasi yhtään helpompina kuin koit ne Suomessa. Vai oliko kenties kuri ja järjestys mitä kouluvuosinasi kaipasit?

      Käyt kirjoituksillasi sotaa sellaisia tuulimyllyjä vastaan, joita ei olemassa kuin omaa viljaasi jauhamassa.

      Aloitin keskustelun henkilökohtaisilla väitteillä. Sinä vain tulkitset sitä kommentoiden yleistyksillä kuin, että luokkayhteiskunnasta puhuja on stalinisti ja vallankumouksellinen kapinoitsija. Jostain tornista käsin ohjailet niitä kapinallisia ruotuun päihittäen heidät. Todellisuudessa osoitan kuinka suomalaisessa luokkajärjestyksessä paikat voivat olla jo jaettu, vaikka maan pitäisi olla tasavalta. Itsekin sen kerrot. Taistelet tuulimyllyjä vastaan... Tuskin tiedät mitään siitä alempien luokkien turhautuneisuudesta ennalta määräämistä kohtaan. Tai Suomen sisäpolitiikasta ja sen jännitteistä. Olet joko niin nuori tai sitten saanut elää niin lintukodossa, välttäen kaikki varjopuolet ja sotien jälkeiset jännitteet. Uudessa sukupolvessa on jo nähtävillä merkkejä toisenlaisesta Suomesta, mutta moni on edelleen saanut menneisyyden tavoista osansa.


  • Hitsaajan pätevöinti koulutus.Opettajat luulevat olevansa perehtynyyt turvalliseen työturvallisuuteen oikea työasento selkäsuorana.Toinen kysymys Työturvallisuuskortti onko opettajilla Työturvallisuuskortti Amiedu Hitsaamossa .

  • Opettajilla vaikeus opettaa ulkomaalaisia kielivaikeuksia,Suomalainen koulutuskeskus vaaditaan suomen kielen osaamista!!Ps.Koulutettavalta valitetaan uhteistyöpuutteesta ja häirinnästä.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.