Runo keväälle
Tule käymään meillä sä keväinen
lämminhenkinen, monikukkainen.
Anna meille iloksi kirkkaat päivät
Poissa pidäthän huolien häivät.
Runoratsuni näyttää vikuroivan. Pankaa oma tammanne tai ruunanne asialle.
Tule käymään meillä sä keväinen
lämminhenkinen, monikukkainen.
Anna meille iloksi kirkkaat päivät
Poissa pidäthän huolien häivät.
Runoratsuni näyttää vikuroivan. Pankaa oma tammanne tai ruunanne asialle.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Haaveitteni lintu !
Lennä lennä lintuseni
lennä kauas maailmaan
terveiset vie sinne
rauhaa rakentakaa
kaunis on maailmamme
sitä hellien hoivatkaa
rakkautta hieman toivon
toisille antakaa
pois mun täälä menneä täytyy
jätän teille terveiset
rauhaa rakentakaa
kirj. mummi *
Paha ompi maailmamme
viha vain on vallalla
Tuhoaa se ystävyyden
Rakkauskin hallalla.
Mitä on ihmisen elämä,
parhainpina aikoinansa?
Yksi kaunis kesäinen päivä,
pääskyn piiskutus pihalla.
Luojan armo linnun maito,
Lähimmäisen lämmin syli.
Aurinkoista aamua kaikille palstalaisille tasapuolisesti. Tällä seudulla koivut pullauttivat hiiren korvat oksistoonsa yön aikana, joten lämmin oli viime yö.
Loreena
Lämpö auringon,
ja tuoksu määrän maan,
Sisimpäni väräjää,
odottaen kesää tulevaa,
Katse, hymy, kosketus,
pian sen ehkä kokea saan,
alla sinitaivaan
:)
Sirkuttaa ne pääskyt yhä
koko luonto kailottaa,
luottavaiset pienet silmut
auringossa aukeaa.
Tuoksut, tuulet meren aallot
veneet rannat vaahtoaa
Hymnit laulut koululaisten
kirkkain äänin kajahtaa.
Täysin sydämin mukana iloitsemassa kevään saapumisesta 🌿
Onko kesä viimeinen !
Kesä jälleen
ranta kutsuu
aallot laulaa houkuttaa
kuuma hiekka
hoivaa hellii
auringon palvojaa
kokeakko vielä saa
kesän kauniin lämpöisen
ennen kuin luoja kutsuu
sairaan pois luo enkeltten
on onnellinen vanhus tuo
on hetki kaunis kesäinen
kädet risttii rukoilee
luojalle kiitoksen
elontie on pitkä ollut
täynnä elämää
on kesä jälleen
vanhus herää
rannan ääniin, säpsähtää
kuiskaa hiljaa kysymyksen
onko kesä viimeinen
kirj. mummi*
Onko koivu ennen vihertänyt
niin aikaisin kuin nyt?
Sadetta huutaa luonto muu
nurmikot vain takkuuntuu.
Skilloilla on hyvää tilaa
heinikot ei niitä pilaa.
Entä metsän antimet!
Vuokot lumivalkoiset.
Jälleen, mummi, kesäiseen
rantaan kuljet, lämpöiseen.
Enkelisi huomassa
kesästä voit taas nauttia.
Terveisin toinen mummi
Muistot kulkevat mukanamme
kulussa elämän aikaa.
Luonto antaa tavallansa
Kulkutielle kuin taikaa
Kukat pellon pientareen
Linnut taivaalla lauluineen
siinä yhtälö luonnon on
kaunis mutta niin ratkaisematon.
Omalaatuisin mietteineen mukana
Raision Ruuneperi
Ruuneperi Raision
edes runon kirjoittanut on.
Onko Ruune väsähtänyt.
palstalaisiin kyllästynyt.
Luonto herää unesta
voikukat parhaassa kukassa.
Huomaatko kesän lämpimän
kuuletko linnut heleän?
Kirjoittele uuden kerran
pienen pullopostin verran.
Palstalaiset toivottaa
hyvää kesää alkavaa.
- Snookerikaveri makriina
'
Hei Makriina!
Kirjoitanhan minä runon pienen
Vaikka väsähtänyt hiukan lienen.
Pari sanaa alusta on tässä,
Lisääkö sä olet pyytämänsä.?
Hei Ruune!
No jos nyt tämän kerran
sen pullopostin verran
runoa jaksat laatia
enempää en tohdi vaatia.
Kesä jälleen
tämän vielä nähdä saa
hiirenkorvat puihin pukkaa
mahla riehakkaana virtaa
herää uusi elämä
vanha katsoo ikkunasta
päivä kirkas häikäisee
aurinko maata hyväilee
luonnon herää elämään
vanha syvään huokaisee
näytelmä on päättynyt
väliverho laskeutuu
hiljaa poistuu vanha elämän-näyttämöltä
kiitos elämä
anna anteeksi elämä
väsyttää
kirj. mummi*
korjaus kirj.virh. piti olla " luonto herää elämään ",,,,,
Vielä olen "alaikäinen"
mutta ikinuoria ihailen
heillä paljon päiviä keväisiä
on muistona eläväisiä.
Hellettä lupaa pävä tää
pilviverho päivää himmentää
lämpö ihoa syleilee
kesä tulee ja hymyilee.
-Maijast-