Varkauden ruotsinkielinen peruskoulu

Anonyymi

Hirvittävä valitusvirsi SVTn uutisissa, kun 9 (yhdeksän) oppilaan surukoulua ollaan lopettamassa Varkaudessa.

Samaan aikaan Inkoossa ollaan yhä edelleen ilman suomenkielistä yläastetta, vaikka väestön enemmistö on suomenkielisiä ja kymmenet lapset tarvitsevat opetusta äidinkielellään.

HejaSFP

26

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Har finskspråkiga elever i Ingå 130km till närmaste finskspråkiga högstadie ?





      • Anonyymi

        Ingås finskspråkiga majoritet är 42,7 %.


    • En minä nyt tästä mitään hirvittävää valitusvirttä pysty lukemaan, vaan ihan asiallista raportointia 100- vuotiaan koulun lakkauttamispäätöksestä.

      Lähin ruotsinkielinen peruskoulu tulee lakkauttamisen jälkeen sijaitsemaan 130 km päässä Jyväskylässä, kaipa sitä nyt vähän saa pahoitella. Itsehän valitat suomenkielisen lukion puuttumista Inkoossa.
      Onhan se vähän hankalampi järjestää alle kymmenvuotiaan koulutie 130 km päähän kuin lukiolaisen koulukyyti naapurikuntaan.

      https://svenska.yle.fi/artikel/2019/04/29/byt-till-finska-eller-ga-i-skola-130-kilometer-hemifran-det-valet-kan-barn-i

      • Anonyymi

        "En minä nyt tästä mitään hirvittävää valitusvirttä pysty lukemaan, vaan ihan asiallista raportointia 100- vuotiaan koulun lakkauttamispäätöksestä"

        Maailma on kovasti muuttunut 100 vuodessa.


    • Anonyymi

      Jos asuisit itse jossain suomenkielisessä pikkukylässä, jossa ainoa kyläkoulu lakkautettaisiin, niin olisit taatusti pahoillasi.

      Nämä koulujen lakkautukset ovat aina surullisia tapauksia, oli kyse minkäkielisestä koulusta tahansa.

      • Anonyymi

        Montakohan tuhatta suomenkielistä pikkukoulua on jo lopetettu vähenevien asukkaiden pieniltä kyliltä . Ruotsinkielisiä kouluja tarvitsee ainoastaan muutamassa rannikkokylässä .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Montakohan tuhatta suomenkielistä pikkukoulua on jo lopetettu vähenevien asukkaiden pieniltä kyliltä . Ruotsinkielisiä kouluja tarvitsee ainoastaan muutamassa rannikkokylässä .

        I de här kustbyarna Helsingfors,Vanda,Esbo och Grankulla finns det 36 svenskspråkiga skolor.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Montakohan tuhatta suomenkielistä pikkukoulua on jo lopetettu vähenevien asukkaiden pieniltä kyliltä . Ruotsinkielisiä kouluja tarvitsee ainoastaan muutamassa rannikkokylässä .

        Niitä ruotsinkielisiä kouluja tarvitaan niin pitkään kun oppilaita riittää. Se kannattaako omassa kylässä pitää koulua, vai järjestetäänkö koulutus jossain muualla on tietysti inhimillisyys- mutta myös rahakysymys. Oma kotikunta maksaa joka tapauksessa koulunkäynnin ja myös koulumatkat.
        Oikeus käydä koulunsa omalla äidinkielellään, suomella tai ruotsilla on kiistämätön perusoikeus.

        Moni ruotsinkielinen perhe joutuukin muuttamaan paikkakuntaa lasten koulunkäynnin takia koska koulumatkat tulisivat liian pitkiksi. Aiemmin kun ruotsinkielisiä asui sisämaassa paljon enemmän kuin nykyään oli Kauniaisissa sisäoppilaitos ruotsinkielisille lapsille, joiden kotipaikkakunnalla ei ollut ruotsinkielistä koulua.

        Kauniaisten sisäoppilaitosta kävi suuri joukko nk ”bruksbarn” , eli ruukkilapsia jotka olivat yleensä paperitehtaiden ympärille syntyneiden ruotsinkielisten virkamiesyhteisöjen lapsia.


      • Anonyymi
        Ankdam kirjoitti:

        Niitä ruotsinkielisiä kouluja tarvitaan niin pitkään kun oppilaita riittää. Se kannattaako omassa kylässä pitää koulua, vai järjestetäänkö koulutus jossain muualla on tietysti inhimillisyys- mutta myös rahakysymys. Oma kotikunta maksaa joka tapauksessa koulunkäynnin ja myös koulumatkat.
        Oikeus käydä koulunsa omalla äidinkielellään, suomella tai ruotsilla on kiistämätön perusoikeus.

        Moni ruotsinkielinen perhe joutuukin muuttamaan paikkakuntaa lasten koulunkäynnin takia koska koulumatkat tulisivat liian pitkiksi. Aiemmin kun ruotsinkielisiä asui sisämaassa paljon enemmän kuin nykyään oli Kauniaisissa sisäoppilaitos ruotsinkielisille lapsille, joiden kotipaikkakunnalla ei ollut ruotsinkielistä koulua.

        Kauniaisten sisäoppilaitosta kävi suuri joukko nk ”bruksbarn” , eli ruukkilapsia jotka olivat yleensä paperitehtaiden ympärille syntyneiden ruotsinkielisten virkamiesyhteisöjen lapsia.

        Många svenskspråkiga familjer väljer bostadsorten efter hur bra undervisningen är ordnad på svenska.Skolar ska finnas inom rimligt avstånd.


      • Anonyymi

        Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.
        Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa.

        Lopetettavan koulun oppilaiden itse on syytä herätä. Nykyään 0.1 % ruotsinkielisen seudun oppilaat ovat saaneet varmasti riittävän kielikylvyn suomeksi. Olisi syytä heidän itse vetää johtopäätökset tähänastisesta siivelläolostaan. Olisi aihetta kavahtaa pyrkyryyttä, joka oli useimpien heidän vanhempiensa peruste kouluvalinnassa.

        Pienien kyläkoulujen lopettaminen aiheuttaa ongelmia, tämän lopettaminen ei.
        Koulutusmyönteisyyttään kuntapoliitikot voivat sensijaan osoittaa perustamalla esimerkiksi venäjäpainotteisen koulun paikkakunnalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Många svenskspråkiga familjer väljer bostadsorten efter hur bra undervisningen är ordnad på svenska.Skolar ska finnas inom rimligt avstånd.

        130 km är en aning för lång skolväg.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Många svenskspråkiga familjer väljer bostadsorten efter hur bra undervisningen är ordnad på svenska.Skolar ska finnas inom rimligt avstånd.

        Lyckliga de barn som har haft förmånen att börja skolgången ,lågstadiet i en liten byskola.
        De stängs ju nu en efter en och alla elever åker till de stora "undervisningsfabrikerna ".


      • Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.
        Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa.

        Lopetettavan koulun oppilaiden itse on syytä herätä. Nykyään 0.1 % ruotsinkielisen seudun oppilaat ovat saaneet varmasti riittävän kielikylvyn suomeksi. Olisi syytä heidän itse vetää johtopäätökset tähänastisesta siivelläolostaan. Olisi aihetta kavahtaa pyrkyryyttä, joka oli useimpien heidän vanhempiensa peruste kouluvalinnassa.

        Pienien kyläkoulujen lopettaminen aiheuttaa ongelmia, tämän lopettaminen ei.
        Koulutusmyönteisyyttään kuntapoliitikot voivat sensijaan osoittaa perustamalla esimerkiksi venäjäpainotteisen koulun paikkakunnalle.

        ”Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.”

        Ja sinä edustat malliesimerkkiä herravihasta! Vain sairas mieli pitää sitä, että haluaa lastensa käyvän koulua äidinkielellään haluna eristää lapset rahvaasta.

        Olet pimee!

        Kaksikielinen koulun esittely.

        https://peda.net/varkaus/ssiv/iostk/ssiv


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.
        Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa.

        Lopetettavan koulun oppilaiden itse on syytä herätä. Nykyään 0.1 % ruotsinkielisen seudun oppilaat ovat saaneet varmasti riittävän kielikylvyn suomeksi. Olisi syytä heidän itse vetää johtopäätökset tähänastisesta siivelläolostaan. Olisi aihetta kavahtaa pyrkyryyttä, joka oli useimpien heidän vanhempiensa peruste kouluvalinnassa.

        Pienien kyläkoulujen lopettaminen aiheuttaa ongelmia, tämän lopettaminen ei.
        Koulutusmyönteisyyttään kuntapoliitikot voivat sensijaan osoittaa perustamalla esimerkiksi venäjäpainotteisen koulun paikkakunnalle.

        Tehdaspaikkakunnilla päinvastoin elettiin hyvin yhteisönomaisesti. Tämä tarkoitti, että kaikkien tarpeista huolehdittiin, niin tehdastyöläisten lasten koulutuksesta kuin "herrakansan" lasten koulutuksesta. Nämä olivat toimivia yhteisöjä. Se, että joku edustaa "herrakansaa", vaikkapa tehtaan patruunaa, ei tee tällaisesta yhteisöstä huonoa, päinvastoin. Tehdaspaikkakunta ei olisi toiminut lainkaan, ellei näitä perusasioita olisi järjestetty hyvin.


      • Anonyymi

        Se oli silloin, toista on nyt. Nyt ruotsinkielisiä on paikkakunnalla 0.1% .
        Esimerkiksi englannikielisiä asiantuntijoita tulee enenevästi, mutta näistä useimpien asenne on toinen - on kunnia-asia oppia yhteisön kieli, ja lapset oppivat sen nopeasti.
        Valitushan kertoo lähinnä asenneviasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se oli silloin, toista on nyt. Nyt ruotsinkielisiä on paikkakunnalla 0.1% .
        Esimerkiksi englannikielisiä asiantuntijoita tulee enenevästi, mutta näistä useimpien asenne on toinen - on kunnia-asia oppia yhteisön kieli, ja lapset oppivat sen nopeasti.
        Valitushan kertoo lähinnä asenneviasta.

        "Se oli silloin, toista on nyt. "

        Miksi sitten puhut "herrakansasta"? Onko sinulla alemmuudenkompleksi? Elämme vuotta 2019.


      • Anonyymi

        Puhuin kyllä asiasta, en herrakansasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhuin kyllä asiasta, en herrakansasta.

        "Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa."

        Tämä on lainattu viestistäsi. Elät menneessä. Nyt on vuosi 2019.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taitaa olla malliesimerkki aikanaan 99% suomenkieliselle paikkakunnalle perustetusta koulusta, jonka perustajat halusivat eristää herraskakaransa rahvaan kakaroista, ja varmistaa että näille opetetaan säädynmukaisesti tehtaan reilulla lisärahoituksella.
        Tehtaan rahoitus on ajat sitten loppunut, eli paikallinen rahvas maksaa tämän elitismin. Se on osaltaan suurentanut ryhmäkokoja paikkakunnan suomenkielisissä kouluissa.

        Lopetettavan koulun oppilaiden itse on syytä herätä. Nykyään 0.1 % ruotsinkielisen seudun oppilaat ovat saaneet varmasti riittävän kielikylvyn suomeksi. Olisi syytä heidän itse vetää johtopäätökset tähänastisesta siivelläolostaan. Olisi aihetta kavahtaa pyrkyryyttä, joka oli useimpien heidän vanhempiensa peruste kouluvalinnassa.

        Pienien kyläkoulujen lopettaminen aiheuttaa ongelmia, tämän lopettaminen ei.
        Koulutusmyönteisyyttään kuntapoliitikot voivat sensijaan osoittaa perustamalla esimerkiksi venäjäpainotteisen koulun paikkakunnalle.

        Tehtaat, niiden koulut ja kaikki se toiminta siellä, on ollut yksi tekijä Sumen menestymisessä: maamme vientikauppa saatiin käyntiin ja lapset pääsivät kouluun.

        Täytyy olla hieman rajoittunut, jos kieltää tällaisen tosiasian Suomen historiasta vain siksi, ettei pidä ruotsin kielestä....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tehtaat, niiden koulut ja kaikki se toiminta siellä, on ollut yksi tekijä Sumen menestymisessä: maamme vientikauppa saatiin käyntiin ja lapset pääsivät kouluun.

        Täytyy olla hieman rajoittunut, jos kieltää tällaisen tosiasian Suomen historiasta vain siksi, ettei pidä ruotsin kielestä....

        Näissä tehdasyhdyskunnissa huolehdittiin kaikesta, ei pelkästään koulusta, vaan myös terveydenhoito oli järjestetty.


    • Anonyymi

      Eikös nyt ensimmäistä kertaa suomen historiassa olla kokeilemassa jossakin päin suomea että ruotsinkielisiä lapsia laitettaisiin normaaliin suomalaiseen kouluun jossa on kaikenkielisiä oppilaita . Varmaan se on vaatinut ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta kunnan päättäjiltä .

      • Anonyymi

        Det finns otaliga svenskspråkiga barn som både gått och går i finskspråkiga skolor.
        Det är säkert flere orsaker varför man vill behålla skolan,kanske "en svenskspråkig ö "i det stora finskspråkiga havet ?Kultur ,historia ,minne över grundaren ?


      • Anonyymi

        Suomenkielinen peruskoulu ei ole sen "normaalimpi" kuin ruotsinkielinen peruskoulukaan, ihan samoilla periaatteilla ja valtion tuella ne toimivat. Totta kai ruotsinkielinen ensisijaisesti laittaa lapsensa omankieliseen kouluun, miksi ei laittaisi? Lapsen kielitaitoa kannattaa tukea hyödyntämällä kielikylpyjä, ne ovat erinomaisia paikkoja oppia kieltä.


      • Semmoinen ero kumminkin että joissain "suomenkielisissä" kouluissa oppilaista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia. Monessakohan ruotsinkielisessä koulussa on vastaava tilanne?


      • Anonyymi
        Sven-Håkan kirjoitti:

        Semmoinen ero kumminkin että joissain "suomenkielisissä" kouluissa oppilaista yli puolet on maahanmuuttajataustaisia. Monessakohan ruotsinkielisessä koulussa on vastaava tilanne?

        I Österbotten,här i södra Finland har det varit förbjudet för invandrare att integreras på svenska.


    • Anonyymi

      Skolan stängs alla aktiva kan lugna ner sig.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      290
      4771
    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      135
      3066
    3. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      51
      2963
    4. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1541
    5. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1242
    6. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1189
    7. Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa

      Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.
      Maailman menoa
      7
      996
    8. Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?

      Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu
      Ikävä
      78
      991
    9. Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme

      Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu
      Ikävä
      58
      981
    10. Paskalaista valokuitulakiin

      Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais
      Maailman menoa
      52
      969
    Aihe