Vaikuttaako lentokoneen alla pyörivä maapallo mitenkään kuljettuun matkaan lännestä itään /idästä länteen lennettäessä? Esim itäänpäin lennettäessä lentääkö kone maanpintaan nähden tunnissa pitemmälle kuin länteen päin.koska maapallo pyörii alla länteen päin?
Lentokone ja maan pyörimisliike
Anonyymi
150
3093
Vastaukset
- Anonyymi
Yhtä vähän kuin laivalla joka kulkee merellä.
- Anonyymi
Kyllähän painovoima ja gravitaatiohiukkaset vaikuttavat kuitenkin joten vaikuttaapi :D
- Anonyymi
Asian voi, ehkä, ymmärtää siitä, että kun koneen nokka päiväntasaajalla osoittaa itään ja se on paikallaan kiitoradalla, niin sen nopeus "eteenpäin" on n. 1600 kmh, koska sen nopeus on tietenkin sama kuin planeetalla. Kun kone nousee ja kiihdyttää lentonopeuteen, esim. 900 kmh, siihen vaikuttaa edelleen sama voima. Ei siis 1600 kmh 900 kmh. Kun teet saman toistepäin, eli nokka osoittaa länteen, niin koneen nopeus on "taaksepäin" 1600 kmh ja kun nouset ilmaan ja kiihdytät lentonopeuteen, niin nopeus suhteessa maahan on sama 900 kmh. Kummassakin tapauksessa lennät tunnissa 900 km:n matkan. (Tässä ei oteta huomioon ilmavirtauksia, jotka vaikuttaa matkan kestoon, eli koneen nopeuteen. Toiseen suuntaan lentäessä lennät ilmavirtausten myötäisesti ja toiseen suuntaan lentäessä vastaisesti.)
PS: maa pyörii itään päin. - Anonyymi
Maapallon pyörimisliike näkyy konkreettisesti koriolisvoimana esimerkiksi sääilmiöiden ja Foucaultin heilurin yhteydessä. Sääilmiöt kuten tuulien suunnat vaikuttavat lentomatkailuun.
Pieni ero voi tulla keskihakuvoiman muutoksesta. Kun liikkuu Maapallon pyörimisliikkeen suuntaan on liikkujalla suurempi ratanopeus ympyrän kehällä jolloin pienempi määrä voimaa tarvitaan pitämään lentokone ilmassa eli kumoamaan gravitaation vaikutus. Jos liikkuisi juuri tuon 1600 km/h Maapallon pyörimissuuntaa vastaan niin pysyisi paikallaan Maapallon keskipisteeseen nähden eli ei olisi ollenkaan pyörimisliikkeessä mukana.
Vaakojen kalibroinnissa on otettava Maapallon pyörimisliike huomioon.- Anonyymi
Onko puntari oltava kalibroitaessa itä - länsi suunnassa, vai? Kuokku vai puntti kohti itää?
- Anonyymi
Eihän se ainakaan matkan pituuteen vaikuta mitään ehkä kuljettuun aikaan, en tiedä?
Matka pysyy jokatapauksessa samana. - Anonyymi
Esim. Helsingistä Tukholmaan mennessä ollaan perillä suunnilleen samaan aikaan kuin on lähdetty, mutta paluumatka kestääkin pari tuntia!
- Anonyymi
Juu mutta matka on samanpituinen.
- Anonyymi
Voidaan määritellä koneen suhde aurinkoon, suhde kelloon (aikaan) ja koneen siirtyminen paikasta toiseen.
1. Maapallon pyörimisnopeus suhteessa akseliinsa on päiväntasaajalla vajaa 1700 km/h, Suomen Helsingissä 835 km/h, Oulussa 707 km/h ja Nuorgamissa 571 km/h.
Jos kone lentää ek. nopeudella auringon suuntaisesti vaikkapa auringonlaskuun, kone voi lentää tuossa "auringonlaskun maisemassa" niin kauan kuin polttoaine riittää. Jos nopeus on sopiva, kone ns. "jahtaa" aurinkoa sitä saavuttamatta.
2. Sama koskee kelloa eli kellonaika koneen alla voi näennäisesti pysyä jatkuvasti samana, vaikka maisema vaihtuu. Suhde aurinkoon (pl. poikkeamat, kesä- ja talviaika jne.) kun määrittelee normaalisti yhteiskunnan vuorokausirytmin.
3. Lentämällä samaan suuntaan paikka vaihtuu, vaikka kellonaika tai koneen sijainti aurinkoon nähden pysyisi paikallaan. Perille kyllä pääsee eli kilometrit taittuu.
Ilmakehä pyörii maapallon mukana. Jos tarkastelemme avaruudessa kulkevia satelliitteja, niiden nopeus kiertoradoilla ovat eri luokkaa kuin maanpinnalla. 200 km korkeudessa kiertävän satelliitin nopeus on yleisesti 27 000 km/h. Ratakorkeuden kasvaessa nopeuskin hiljalleen putoaa. Tietoliikennesatelliittien suosimalla geostationaariradalla 36 000 km korkeudessa nopeus on noin nolla km/h eli satelliitti pysyy Maahan nähden paikoillaan. - Anonyymi
Jos työnnät ilmapalloa eteenpäin, totta kai se saavuttaa paikan X nopeammin, kuin jos sitä ei työnnetä ollenkaan.
Käytännössä Maan pyörimisellä ei ole merkitystä, koska ilmakehä pyörii Maapallon mukana.
- Anonyymi
Jos se olisi mahdollista tehdä edullisesti, voisi nousta suoraan ylöspäin noin 100 km ilmakehän ulkorajoile ja palata alas kun Maapallo on pyörähtänyt alla. Maapallon toiselle puolelle pääsisi lennettyään näin vain vaivaiset 200 km.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos se olisi mahdollista tehdä edullisesti, voisi nousta suoraan ylöspäin noin 100 km ilmakehän ulkorajoile ja palata alas kun Maapallo on pyörähtänyt alla. Maapallon toiselle puolelle pääsisi lennettyään näin vain vaivaiset 200 km.
Jos nousisi käyttäen kohtisuoraa voimaa eli ei yrittäisi kompensoida sivusuuntaista liikettä niin silloin ongelmaksi tulisi saavutetun sivusuuntaisen nopeuden vähäisyys. Kun Maapallon säde on 6371 kilometriä niin 6471 kilometrin päässä samalla nopeudella liikuttaessa näkyisi nopeuseroa Maan pinnan liikkeeseen verrattuna (6471/6371) kertaa Maapallon pinnan kiertonopeus 1700 km/h = 26 kilometriä tunnissa eli varsin vähän. Ylös noustuaan pitäisi jollakin keinollaolla putoamatta kuukauden ajan ennenkuin vähäinen sivusuuntainen nopeus riittäisi puolen Maapallon kiertämiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos nousisi käyttäen kohtisuoraa voimaa eli ei yrittäisi kompensoida sivusuuntaista liikettä niin silloin ongelmaksi tulisi saavutetun sivusuuntaisen nopeuden vähäisyys. Kun Maapallon säde on 6371 kilometriä niin 6471 kilometrin päässä samalla nopeudella liikuttaessa näkyisi nopeuseroa Maan pinnan liikkeeseen verrattuna (6471/6371) kertaa Maapallon pinnan kiertonopeus 1700 km/h = 26 kilometriä tunnissa eli varsin vähän. Ylös noustuaan pitäisi jollakin keinollaolla putoamatta kuukauden ajan ennenkuin vähäinen sivusuuntainen nopeus riittäisi puolen Maapallon kiertämiseen.
Tosiasiassa Maapallo pyörii alapuolella ihan juuri sillä nopeudella kuin se pyörii. Maapallon kiertämiseen kuluu tasan 24 tuntia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosiasiassa Maapallo pyörii alapuolella ihan juuri sillä nopeudella kuin se pyörii. Maapallon kiertämiseen kuluu tasan 24 tuntia.
Tosiasiassa Maapallon pintaan nähden suoraan ylöspäin nouseva kappale omaa sivusuuntaista nopeutta juuri saman verran kuin mitä on Maapallollon pinnalla kyseisessä kohdassa. Liikemäärän säilymisen vuoksi kappaleen nostaminen suoraan ylös pinnasta ei millään muotoa hävitä tuota sivusuuntaista nopeutta.
Tutustu liikemäärän säilymislakiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosiasiassa Maapallon pintaan nähden suoraan ylöspäin nouseva kappale omaa sivusuuntaista nopeutta juuri saman verran kuin mitä on Maapallollon pinnalla kyseisessä kohdassa. Liikemäärän säilymisen vuoksi kappaleen nostaminen suoraan ylös pinnasta ei millään muotoa hävitä tuota sivusuuntaista nopeutta.
Tutustu liikemäärän säilymislakiin.Ei tässä ole kysymys liikemäärän säilyttämisestä vaan sen muuttamiseta. Tutustu alkeisgeometriaan ja koordinaatistoihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tässä ole kysymys liikemäärän säilyttämisestä vaan sen muuttamiseta. Tutustu alkeisgeometriaan ja koordinaatistoihin.
Liikemäärä säilyy jos sitä ei muuteta. Liikemäärän säilyminen aiheuttaa sen, että esimerkiksi satelliitti jatkaa radallaan kunnes joku muu voima sysää sen siltä pois.
Mietipä asiaa hetken verran. Jos kappale nostetaan Maapallon pinnasta hitaasti ilmakehän lävitse suoraan ylöspäin niin sillä ei lähtiessään eikä noustessaan tietenkään ole ilmakehään nähden sivusuuntaista nopeutta kun sekä kappale että ilmakehä pyörivät Maapallon mukana samaa tahtia. Jos olisi sivusuuntaista nopeutta niin kappale ei nousisi suoraan ylöspäin. Tilanne ei muutu siinä vaiheessa, kun kappale hitaasti nousee ilmakehässä yhä ylemmäs.
Jotta Maapallo voisi pyörähtää kappaleen alla 24 tunnissa täyden kierroksen olisi kappaleen ja Maapallon eli myös kappaleen ja ilmakehän oltava toisiinsa nähden 1600 km/h liikkeessä. Missä kohdassa prosessia sinun mielestäsi tuo kappaleen ja Maapallon välinen nopeus ilmantuu? Kuvailepa siis vaihe vaiheelta miten kappale nousee SUORAAN ylöspäin saaden kuitenkin samantien sivusuuntaisen nopeuden Maapallon pintaan nähden. - Anonyymi
Kannattaisi nousta "suoraan ylöspäin" ilmakehän yläpuolelle ja vasta siellä jarruttaa rakettimoottorilla sivuttaisliike pois. Sitten kun Maapallo alapuolella on pyörähtänyt halutun määrän laskeudutaan alas.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaisi nousta "suoraan ylöspäin" ilmakehän yläpuolelle ja vasta siellä jarruttaa rakettimoottorilla sivuttaisliike pois. Sitten kun Maapallo alapuolella on pyörähtänyt halutun määrän laskeudutaan alas.
Rakettimoottoria olisi pakko käyttää myös siihen, että kappale pysyisi halutulla korkeudella kun sillä ei olisi kiertoradalle tarvittavaa sivuttaisnopeutta. Gravitaatio yrittää koko ajan saada kappaleen putoamaan mikä on kompensoitava joko ylöspäin kohdistuvalla voimalla rakettimoottorista tai sitten riittävän sivusuuntaisen nopeuden aiheuttamalla keskipakovoimalla kun tuo sivusuuntainen nopeus olisi Maapallon pinnan tangentin suuntainen eli heittäisi kappaleen ulos avaruuteen.
Ei siis mitenkään kokonaisedullinen tapa siirtyä paikasta toiseen. Ballistinen rata olisi sellainen, että kappaleelle saman tien annettaisiin riittävä sivusuuntainen nopeus jolla se nousisi hetkeksi ilm,akehän ulkopuolelle kiertoradalle joka sitten leikkaisi Maapallon pinnan halutussa laskeutumispaikassa. Anonyymi kirjoitti:
Tosiasiassa Maapallo pyörii alapuolella ihan juuri sillä nopeudella kuin se pyörii. Maapallon kiertämiseen kuluu tasan 24 tuntia.
jos näin olisi niin ei tarvittaisi karkaus vuotta.mää ei pyöri 24h/kierros
Jos sanotaan että olet kohdassa maapallossa jossa maapallo pyörii 500 km/h, ja lähdet lentokoneella (joka kulkee myös 500 km/h) maapallon pyörimissuuntaan, sinä kuljet 1000 km/h, mutta jos lähdet toiseen suuntaa, kuljet 0 km/h, ja maapallo sinun alapuolella vaan liikkuu, ja lentokone ei oikeastaan liiku minnekään.
Suurempi ongelma syntyy kun lähdet etelään tai pohjoiseen, koska silloin et voi ajaa suoraan lentokoneella, koska maapallo sinun alla pyörii.- Anonyymi
Sen takia sitten merimiesten askeleet entisinä aikoina olivatkin keinahtelevia heidän seilattuuaan pitkään merellä pyöreän pallon päällä!
- Anonyymi
Miten määrittelet suoraan liikkumisen eli mihin koordinaatistoon vertaat vaikuttaa siihen, miten tilannetta pitäisi hahmottaa.
-Maapallo pyörii akselinsa ympäri.
-Kuu ja Maapallo kiertävät yhteisen massakeskipisteensä ympäri
-Kuun ja Maapallon muodostama systeemi kiertää Aurinkokunnan massakeskipisteen ympäri, joka puolestaan koko ajan liikkuu Aurinkoon ja Maapalloon nähden Jupiterin vuoksi.
-Aurinkokunnan massakeskipiste kiertää Linnunradan galaksin ympäri
-Linnunradan galaksi liikkuu avaruuden taustasäteilyyn nähden - Anonyymi
Nim. "Trexnonar" on nyt aika väärässä. Nimittäin matkustettaessa lentokoneella pitkähköjäkin reittejä lähes suoraan pohjois- etelä- suunnassa, ja itse asiassa monet pitkähköt reitit suomesta ja keski- Euroopasta esim. etelä-Amerikkaan tai läntiseen Afrikkaan ovat juuri noita reittejä, voidaan lentomatkan pituus katsoa varsin tarkoin kartoista, kun vielä mahdolliset poikkeamat reittien määrittelyssä sekä myös isoympyränavigointi huomioidaan. Noin 1000 km/h etenevä kone on perillä 10000 km pituiselta matkalta noin 10 lentotunnin jälkeen, tämähän ei olisi lainkaan mahdollista ellei kone lentäisikään pohjois- eteläsuuntaisesti, matkaan kuluisi ties miten paljon enemmän aikaa ja minne kone ylipäätään silloin päätyisi?
Anonyymi kirjoitti:
Nim. "Trexnonar" on nyt aika väärässä. Nimittäin matkustettaessa lentokoneella pitkähköjäkin reittejä lähes suoraan pohjois- etelä- suunnassa, ja itse asiassa monet pitkähköt reitit suomesta ja keski- Euroopasta esim. etelä-Amerikkaan tai läntiseen Afrikkaan ovat juuri noita reittejä, voidaan lentomatkan pituus katsoa varsin tarkoin kartoista, kun vielä mahdolliset poikkeamat reittien määrittelyssä sekä myös isoympyränavigointi huomioidaan. Noin 1000 km/h etenevä kone on perillä 10000 km pituiselta matkalta noin 10 lentotunnin jälkeen, tämähän ei olisi lainkaan mahdollista ellei kone lentäisikään pohjois- eteläsuuntaisesti, matkaan kuluisi ties miten paljon enemmän aikaa ja minne kone ylipäätään silloin päätyisi?
Ei se lentokoneen nopeus vaikuta kuinka nopeasti tulet perille. Se lentokone joka kulkee 0 km/h (eli maapallo vaan pyörii sen alapuolella, ja kone on paikalla) tulee perille ihan yhtä nopeasti kuin se joka kulkee toiseen suuntaan, ja kulkee siis 1000 km/h, jos sen nopeuteen plussaa maapallon pyörimisnopeuden.
Lentokoneet ei voi kulkea suoraan jos ne kulkee etelään tai pohjoiseen päin. Tämän satelliitit on todistanut, koska on paljon satelliitteja polaariradalla, ja ne ei kulje suoraan, koska maapallo niiden alla pyörii.- Anonyymi
Trexnonar kirjoitti:
Ei se lentokoneen nopeus vaikuta kuinka nopeasti tulet perille. Se lentokone joka kulkee 0 km/h (eli maapallo vaan pyörii sen alapuolella, ja kone on paikalla) tulee perille ihan yhtä nopeasti kuin se joka kulkee toiseen suuntaan, ja kulkee siis 1000 km/h, jos sen nopeuteen plussaa maapallon pyörimisnopeuden.
Lentokoneet ei voi kulkea suoraan jos ne kulkee etelään tai pohjoiseen päin. Tämän satelliitit on todistanut, koska on paljon satelliitteja polaariradalla, ja ne ei kulje suoraan, koska maapallo niiden alla pyörii.Aina paksummaksi menee! Jos kahden lentokentän välinen etäisyys on suorimmillaan 10000 km ja 1000 km/h liikkuva lentokone kulkee sen matkan 10 tunnissa, millaista mutkailua se tekee? Kerrotko mikä satelliitti on todistanut sinulle asiasta jotakin?
Kuinka suurta mutkaa ja mihin suuntaan pohjoisesta etelään tai päinvastoin kulkeva lentokone tekee, jos se ei siis voi kulkea suoraan, mitä reittiä se sitten kulkee? Entä pitkän matkan em. suuntaan kävelevä ihminen, täytyyhän tuon mutkailuvaatimuksen kattaa kaikki liikkuminen, kävelijät mukaan lukien. Mitä satelliittisi todistaa kävelyreitistäsi?
- Anonyymi
Ei vaikuta matkaan. Sama matka kumpaankin suuntaan. Vaikutus ja se onkin aika tuntuva tulee sääopin kautta.
Maapallon pyöriminen vaikuttaa aika paljon sääsysteemeihin sitä kautta tuuliin. Etenkin mannertenvälisillä lennoilla on eroja kumpaanko suuntaan mennään. Mutta eipä juuri Suomessa matalalla ole vaikutusta.
Jos kone koukkaisi korkealla avaruudessa jo lyhyellä matkoilla eroa tulisi "ampumis" suunnilla, siis jos korkeus olisi moninkertainen matkaan verrattuna erot olisi jo selkeitä.
T. airfoiljokaeikirj- Anonyymi
Noinhan se, ei vaikuta matkaan, sillä sekä maapallo että ympäröivä ilmakehä pyörivät samaan tahtiin ja siinä tahdissa ja vauhdissa on mukana jo lentokentällä oleva kone. Säät vaikuttavat muuten lentoihin ja jopa vähänkään pitemmillä matkoilla hieman lentoaikoihinkin, mutta kun reitti on molempiin suuntiin sama, matkakin on sama.
Kun laitetaan raketti satojen tai tuhansien kilometrien korkeuteen, asiat muuttuvat aivan toisiksi. - Anonyymi
Jaa miksiköhän lentokoneet matkaava tuolla 10 km korkedessa, eikö olisi parempi lentää matalalla kun matka olisi silloin lähes sama kuin maata pitkin? Kun välimatka on maitse 1000 km, niin paljonko sama siirtyminen on 10 km korkeudella pidempi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa miksiköhän lentokoneet matkaava tuolla 10 km korkedessa, eikö olisi parempi lentää matalalla kun matka olisi silloin lähes sama kuin maata pitkin? Kun välimatka on maitse 1000 km, niin paljonko sama siirtyminen on 10 km korkeudella pidempi?
Jos pallon ympärille on kietaistu naru ja sitten narua pidennetään 1 m, niiin kuinka korkealle naru nousee jos sitä nostetaan niin että se säilyttää ympyrän muodon?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa miksiköhän lentokoneet matkaava tuolla 10 km korkedessa, eikö olisi parempi lentää matalalla kun matka olisi silloin lähes sama kuin maata pitkin? Kun välimatka on maitse 1000 km, niin paljonko sama siirtyminen on 10 km korkeudella pidempi?
Trollatirallaa hei. Syy lentokorkeuden valintaan on polttoaineen kulutuksen ja lentomelun minimointi. Tuhannella kilometrillä tulee 10 km lentokorkeudesta mitätön määrä lisämatkaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Trollatirallaa hei. Syy lentokorkeuden valintaan on polttoaineen kulutuksen ja lentomelun minimointi. Tuhannella kilometrillä tulee 10 km lentokorkeudesta mitätön määrä lisämatkaa.
Mutta miksi lentokorkeudella olisi merkitystä ja vaikutusta polttoaineenkulutukseen? Eikö korkeammalla ilma olekin "ohuempaa", eli eikö myös lentokone pyri siksi putoamaan alempia korkeuksia voimakkaammin, eikö silloin tarvita aina vain lisää tehoa sekä suuremman lentokorkeuden saavuttamiseen että varsinkin sen säilyttämiseen? Jos tarvitaan lisää tehoa, miten on mahdollista säästää polttoainetta?
Miksi potkurimoottorikoneilla ei kuitenkaan mennä 10- 11 km korkeuteen, jos se säästäisi polttoainetta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta miksi lentokorkeudella olisi merkitystä ja vaikutusta polttoaineenkulutukseen? Eikö korkeammalla ilma olekin "ohuempaa", eli eikö myös lentokone pyri siksi putoamaan alempia korkeuksia voimakkaammin, eikö silloin tarvita aina vain lisää tehoa sekä suuremman lentokorkeuden saavuttamiseen että varsinkin sen säilyttämiseen? Jos tarvitaan lisää tehoa, miten on mahdollista säästää polttoainetta?
Miksi potkurimoottorikoneilla ei kuitenkaan mennä 10- 11 km korkeuteen, jos se säästäisi polttoainetta?Suurimman lentokorkeuden määrää se, kuinka suuri nopeus moottoreilla on mahdollisuus saavuttaa ilmaan nähden. Potkurimoottorilla tuotettu voima riippuu potkurista johtuen erittäin voimakkaasti ilman tiheydestä eli mitä korkeammalle mennään sitä vähemmän voimaa. Suihkumoottori perustuu reaktiovoimaan jolloin ilman harveneminen ei ole samanlainen ongelma.
Lentokoneen polttoainekulutuksen määrää ilmanvastus, joka on erittäin voimakkaasti riippuvainen ilman tiheydestä. Siksi kannattaa lentää mahdollisimman korkealla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suurimman lentokorkeuden määrää se, kuinka suuri nopeus moottoreilla on mahdollisuus saavuttaa ilmaan nähden. Potkurimoottorilla tuotettu voima riippuu potkurista johtuen erittäin voimakkaasti ilman tiheydestä eli mitä korkeammalle mennään sitä vähemmän voimaa. Suihkumoottori perustuu reaktiovoimaan jolloin ilman harveneminen ei ole samanlainen ongelma.
Lentokoneen polttoainekulutuksen määrää ilmanvastus, joka on erittäin voimakkaasti riippuvainen ilman tiheydestä. Siksi kannattaa lentää mahdollisimman korkealla.Miksi nykyisetkään matkustajakoneet eivät kuitenkaan mene esim. 18-20 km korkeuteen, siellähän polttoaineenkulutus olisi teoriasi mukaan yhä pienempi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi nykyisetkään matkustajakoneet eivät kuitenkaan mene esim. 18-20 km korkeuteen, siellähän polttoaineenkulutus olisi teoriasi mukaan yhä pienempi?
Onhan suihkumoottorissakin potkurit, eli suihkuturbiinin ahtimen siivet. Suihkumoottorin optimaallinen lentokorkeus on vaan suurempi kuin suikumoottorin tai mäntämoottorin pyörittämän potkurikoneen lentokorkeus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan suihkumoottorissakin potkurit, eli suihkuturbiinin ahtimen siivet. Suihkumoottorin optimaallinen lentokorkeus on vaan suurempi kuin suikumoottorin tai mäntämoottorin pyörittämän potkurikoneen lentokorkeus.
Lentskareista asiaa.
Lentikone, oysyäkseen vaakalennossa tarvitsee työntövoimaa jonka suuruus on vastus / liitosuhde.
Vastus on verrannollinen siiven nostovoimaan, eli on oltava sama suhteessa massaan, lentonopeudesta tai korkeudesta riippumatta ja liitosuhde on yleensä paras hyvin lähellä sakkausnopeutta.
Kun lennetään korkeammalla, ilman tiheys on pienempi ja saman nostovoiman/vastuksen saavuttamiseksi ilmaopeuden on oltava suurempi, mutta moottorien työntövoiman ei tarvitse olla suurempi.
Suihkumoottorien tarvitsema teho vakio työntövoimalla ei kasva suhteessa nopeuteen, joten ohuemmassa ilmamassassa lentäminen vähentää kulutusta / matka.
Lentokorkeutta rajoittaa moottorien teho ja jos tehoa on runsaasti, rajana on äänennopeus, jota lähestyttäessä vastus ja lentodynaiikka muuttuuvat totaalisesti.
Nykyiset suihkumatkustajakoneet lentävät pitkää matkaa suunnilleen sakkausnopeudellaan korkeudella, jota rajoittaa vastaava mach-luku. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan suihkumoottorissakin potkurit, eli suihkuturbiinin ahtimen siivet. Suihkumoottorin optimaallinen lentokorkeus on vaan suurempi kuin suikumoottorin tai mäntämoottorin pyörittämän potkurikoneen lentokorkeus.
Et ollenkaan vastaa kysymykseen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lentskareista asiaa.
Lentikone, oysyäkseen vaakalennossa tarvitsee työntövoimaa jonka suuruus on vastus / liitosuhde.
Vastus on verrannollinen siiven nostovoimaan, eli on oltava sama suhteessa massaan, lentonopeudesta tai korkeudesta riippumatta ja liitosuhde on yleensä paras hyvin lähellä sakkausnopeutta.
Kun lennetään korkeammalla, ilman tiheys on pienempi ja saman nostovoiman/vastuksen saavuttamiseksi ilmaopeuden on oltava suurempi, mutta moottorien työntövoiman ei tarvitse olla suurempi.
Suihkumoottorien tarvitsema teho vakio työntövoimalla ei kasva suhteessa nopeuteen, joten ohuemmassa ilmamassassa lentäminen vähentää kulutusta / matka.
Lentokorkeutta rajoittaa moottorien teho ja jos tehoa on runsaasti, rajana on äänennopeus, jota lähestyttäessä vastus ja lentodynaiikka muuttuuvat totaalisesti.
Nykyiset suihkumatkustajakoneet lentävät pitkää matkaa suunnilleen sakkausnopeudellaan korkeudella, jota rajoittaa vastaava mach-luku.Ts. jos 10 km korkeudessa nopeudella 1000 km/h lentävän koneen nopeus syystä tai toisesta nopeasti laskisi nopeuteen 900 km/h, kone sakkaisi ja tulisi hallitsemattomasti alas maahan asti tuhoisin seurauksin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ts. jos 10 km korkeudessa nopeudella 1000 km/h lentävän koneen nopeus syystä tai toisesta nopeasti laskisi nopeuteen 900 km/h, kone sakkaisi ja tulisi hallitsemattomasti alas maahan asti tuhoisin seurauksin?
Lentskareista asiaa.
Juu kyllä, mutta sakkaus on lentotila, jossa nostovoima vain vähenee, ei lopu, ja se on helposti korjattavissa, tai korjaa itse itsensä.
Sakkaus on vaarallinen vain matalalla, koska sen korjaus menettää korkeutta, riittävän korkealla vaikutus on vain hetkellinen lentoasennon muutos ja lievä korkeuden menetys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ts. jos 10 km korkeudessa nopeudella 1000 km/h lentävän koneen nopeus syystä tai toisesta nopeasti laskisi nopeuteen 900 km/h, kone sakkaisi ja tulisi hallitsemattomasti alas maahan asti tuhoisin seurauksin?
Niopeuden laskiessa lentäjä laskisi koneen nokkaa alas estääkseen sakkaamisen ja lisätäkseen nopeutta, mutta jos lentäjä antaisi koneen sakata 10:ssä kilsassa niin kyllä varmaan sen ehtisi vielä hyvin oikaistakin ennen maahan osumista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niopeuden laskiessa lentäjä laskisi koneen nokkaa alas estääkseen sakkaamisen ja lisätäkseen nopeutta, mutta jos lentäjä antaisi koneen sakata 10:ssä kilsassa niin kyllä varmaan sen ehtisi vielä hyvin oikaistakin ennen maahan osumista.
Näin on. Tosin se ei koske Boeing 737:ää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niopeuden laskiessa lentäjä laskisi koneen nokkaa alas estääkseen sakkaamisen ja lisätäkseen nopeutta, mutta jos lentäjä antaisi koneen sakata 10:ssä kilsassa niin kyllä varmaan sen ehtisi vielä hyvin oikaistakin ennen maahan osumista.
Jos kone jostain syystä 10 km korkeudesta päätyisi nokka edellä lähes vapaaseen pudotukseen 900 km/h alkunopeudesta, mikä olisi nopeus vaikka viiden km pudotuksen jälkeen? Ilmeisesti joka tapauksessa niin suuri, etteivät koneen rakenteet enää kestäisi tuossa vaiheessa tehtävää nopeaa liikkeen oikaisua, mene tiedä kestäisikö kone edes lainkaan tuota syntynyttä nopeutta?
Esim. ilmavoimien aikanaan kehittelemiä sotakoneprototyyppeja hajosi ilmassa syöksyissä, tilanteissa jotka ne oli tarkoitettu kyllä kestämään mutta joissa syntyvien voimien suuruutta ei tuolloin vielä täysin ymmärretty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kone jostain syystä 10 km korkeudesta päätyisi nokka edellä lähes vapaaseen pudotukseen 900 km/h alkunopeudesta, mikä olisi nopeus vaikka viiden km pudotuksen jälkeen? Ilmeisesti joka tapauksessa niin suuri, etteivät koneen rakenteet enää kestäisi tuossa vaiheessa tehtävää nopeaa liikkeen oikaisua, mene tiedä kestäisikö kone edes lainkaan tuota syntynyttä nopeutta?
Esim. ilmavoimien aikanaan kehittelemiä sotakoneprototyyppeja hajosi ilmassa syöksyissä, tilanteissa jotka ne oli tarkoitettu kyllä kestämään mutta joissa syntyvien voimien suuruutta ei tuolloin vielä täysin ymmärretty.Sakkauksen jälkeen se se ei edes aluksi putoaisi nokka edellä, vaan enemmänkin vaakatasossa tai jopa perä alempna alaspäin. Vasta sitten kun se pudotessaan saavuttaa yhä edelleen ohuessa yläilmassa riittävästi nopeutta ympäröivään ilmaan nähden alkaa siivet ja ja peräsimet taas mahdollistamaan ohjaamisen ja siten putoamisen oikaisemisen nokka edellä. Tuskinpa se vapaassa pudotuksessa ilman moottoritehojen käyttämistä liikaa nopeutta saavuttaisi hajotakseen oikaisussa. Lisääntyvän kitkan vuoksi vapaan pudotuksen nopeus myös laskee alaspäin tultaessa ilmakehän tihentyessä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sakkauksen jälkeen se se ei edes aluksi putoaisi nokka edellä, vaan enemmänkin vaakatasossa tai jopa perä alempna alaspäin. Vasta sitten kun se pudotessaan saavuttaa yhä edelleen ohuessa yläilmassa riittävästi nopeutta ympäröivään ilmaan nähden alkaa siivet ja ja peräsimet taas mahdollistamaan ohjaamisen ja siten putoamisen oikaisemisen nokka edellä. Tuskinpa se vapaassa pudotuksessa ilman moottoritehojen käyttämistä liikaa nopeutta saavuttaisi hajotakseen oikaisussa. Lisääntyvän kitkan vuoksi vapaan pudotuksen nopeus myös laskee alaspäin tultaessa ilmakehän tihentyessä.
Vapaassa pudotuksessa kappale kuin kappale saavuttaa ns. rajanopeutensa, se on riippuvainen ensisijaisesti kappaleen massasta ja muodosta. Jos pudotus alkaa esim. 10 km korkeudesta, kappale hakee asentonsa sen mukaan, missä asennossa ilmanvastus on pienin. Se heiluu ja heittelehtii alkuun mutta liike vähenee ja vakiintuu keskimäärin pienimmän ilmanvastuksen tuottavaan asentoon.
Jos ei puhuta suuremmista kuin em. 10 km korkeuksista, ilman tiheyden muutokset ovat vielä varsin pieniä, ja maan vetovoiman kasvu kumoaa aika täysin alaspäin putoavaan kappaleeseen kohdistuvan tihentyvän ilman vaikutuksen. Sen sijaan kitkatekijät ovat ne ratkaisevat ja juuri ne aikaansaavat tuon rajanopeuden.
Esimerkkinä kappaleen hakeutumisesta ilmanvastuksen kannalta edullisimpaan asentoon tai pehmeän kappaleen kyseessä ollessa jopa edullisimpaan muotoon toimii vesipisara.
Vapaan pudotuksen nopeus ei nouse ennen kuin em. rajanopeus on saavutettu, sitä ennen iso matkustajalentokone on jo ollut hetken aikaa siivetönnä tykkänään... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vapaassa pudotuksessa kappale kuin kappale saavuttaa ns. rajanopeutensa, se on riippuvainen ensisijaisesti kappaleen massasta ja muodosta. Jos pudotus alkaa esim. 10 km korkeudesta, kappale hakee asentonsa sen mukaan, missä asennossa ilmanvastus on pienin. Se heiluu ja heittelehtii alkuun mutta liike vähenee ja vakiintuu keskimäärin pienimmän ilmanvastuksen tuottavaan asentoon.
Jos ei puhuta suuremmista kuin em. 10 km korkeuksista, ilman tiheyden muutokset ovat vielä varsin pieniä, ja maan vetovoiman kasvu kumoaa aika täysin alaspäin putoavaan kappaleeseen kohdistuvan tihentyvän ilman vaikutuksen. Sen sijaan kitkatekijät ovat ne ratkaisevat ja juuri ne aikaansaavat tuon rajanopeuden.
Esimerkkinä kappaleen hakeutumisesta ilmanvastuksen kannalta edullisimpaan asentoon tai pehmeän kappaleen kyseessä ollessa jopa edullisimpaan muotoon toimii vesipisara.
Vapaan pudotuksen nopeus ei nouse ennen kuin em. rajanopeus on saavutettu, sitä ennen iso matkustajalentokone on jo ollut hetken aikaa siivetönnä tykkänään...piti tietysti kirjoittamani "vapaan pudotuksen nopeus ei laske jne."
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vapaassa pudotuksessa kappale kuin kappale saavuttaa ns. rajanopeutensa, se on riippuvainen ensisijaisesti kappaleen massasta ja muodosta. Jos pudotus alkaa esim. 10 km korkeudesta, kappale hakee asentonsa sen mukaan, missä asennossa ilmanvastus on pienin. Se heiluu ja heittelehtii alkuun mutta liike vähenee ja vakiintuu keskimäärin pienimmän ilmanvastuksen tuottavaan asentoon.
Jos ei puhuta suuremmista kuin em. 10 km korkeuksista, ilman tiheyden muutokset ovat vielä varsin pieniä, ja maan vetovoiman kasvu kumoaa aika täysin alaspäin putoavaan kappaleeseen kohdistuvan tihentyvän ilman vaikutuksen. Sen sijaan kitkatekijät ovat ne ratkaisevat ja juuri ne aikaansaavat tuon rajanopeuden.
Esimerkkinä kappaleen hakeutumisesta ilmanvastuksen kannalta edullisimpaan asentoon tai pehmeän kappaleen kyseessä ollessa jopa edullisimpaan muotoon toimii vesipisara.
Vapaan pudotuksen nopeus ei nouse ennen kuin em. rajanopeus on saavutettu, sitä ennen iso matkustajalentokone on jo ollut hetken aikaa siivetönnä tykkänään...Maan vetovoiman suuruus maanpinnalla vs. 10 kilometrin korkeudessa lienee käytännössä sama. Matkustajakone saavuttaisi rakenteiden kestämisen kannalta liian suuren nopeuden pystysuorassa syöksyssä, mutta lentäjähän oikaisisi koneen paljon ennen sitä. Nykyaikaisilla hävittäjälentokoneillahan on moottoreissan työtövoimaa suunnilleen painonsa verran tai hieman yli, ja sillä ne saavuttavat noin kaksinkertaisen äänennopeuden, joten painovoiman vaikutus matkustakoneeseen pystysuorassa syöksyssä ilman moottoriavustusta vastaisi lentokoneen painon suuruista työntövoimaa.
Lento AF447:n sanotaan sakanneen koko putoamisensa ajan yöllä jolloin horisontin nousemista ei havaitse ikkunoista. Kone oli kuitenkin heilunut kymmeniä asteita liian vähäisestä ilmavirran voimasta aiheutuneesta ohjaimien tehottomuudesta johtuen.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
piti tietysti kirjoittamani "vapaan pudotuksen nopeus ei laske jne."
No miten se oli ?
Gravitaation vaikutus 10 km osalla on 3 ‰, kun tiheys muuttuu yli 70 %, joten eivät kyllä kumoa toisiaan.
Muutenkin vapaa putoaminen on eri asia kuin siiven sakkaaminen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maan vetovoiman suuruus maanpinnalla vs. 10 kilometrin korkeudessa lienee käytännössä sama. Matkustajakone saavuttaisi rakenteiden kestämisen kannalta liian suuren nopeuden pystysuorassa syöksyssä, mutta lentäjähän oikaisisi koneen paljon ennen sitä. Nykyaikaisilla hävittäjälentokoneillahan on moottoreissan työtövoimaa suunnilleen painonsa verran tai hieman yli, ja sillä ne saavuttavat noin kaksinkertaisen äänennopeuden, joten painovoiman vaikutus matkustakoneeseen pystysuorassa syöksyssä ilman moottoriavustusta vastaisi lentokoneen painon suuruista työntövoimaa.
Lento AF447:n sanotaan sakanneen koko putoamisensa ajan yöllä jolloin horisontin nousemista ei havaitse ikkunoista. Kone oli kuitenkin heilunut kymmeniä asteita liian vähäisestä ilmavirran voimasta aiheutuneesta ohjaimien tehottomuudesta johtuen..Miten tilanne edes syntyisi, jos lentäjä siihen vaikuttaisi, tahallisestiko, kokeilu- tai leikittelymielessäkö? Entä noin muuten, kun lentäjät menettävät koneen hallinnan, miten kone käyttäytyy...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos pallon ympärille on kietaistu naru ja sitten narua pidennetään 1 m, niiin kuinka korkealle naru nousee jos sitä nostetaan niin että se säilyttää ympyrän muodon?
metri / pii eli about naru olisi noin 30 sentin korkeudessa maasta
Anonyymi kirjoitti:
Trollatirallaa hei. Syy lentokorkeuden valintaan on polttoaineen kulutuksen ja lentomelun minimointi. Tuhannella kilometrillä tulee 10 km lentokorkeudesta mitätön määrä lisämatkaa.
on siinä oikeestaan se syynä että ilman vastus on pienempi korkealla ohuessa ilmassa kun matalammalla.sen takia suihku koneissa on turbiinit jotka ahtaa ilman moottoreihin sopivaksi moottorin hapen saannin turvaamiseksi.se taas kuinka korkealla kone voi lentää johtuu siitä ettei matkustajakoneissa ole sellaisia siipien kantopintoja jotka kantaa konetta korkeammalla kun ne lentää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
metri / pii eli about naru olisi noin 30 sentin korkeudessa maasta
Säde kasvaa metri/ 2 pii, eli 16 cm on oikea vastaus.
10 km korkeudessa lentäminen pidentää matkaa 62 km jos lennetään maapallon ympäri. 10000 kilometrin matkalla neljänneksen tuosta. - Anonyymi
väittelijä kirjoitti:
on siinä oikeestaan se syynä että ilman vastus on pienempi korkealla ohuessa ilmassa kun matalammalla.sen takia suihku koneissa on turbiinit jotka ahtaa ilman moottoreihin sopivaksi moottorin hapen saannin turvaamiseksi.se taas kuinka korkealla kone voi lentää johtuu siitä ettei matkustajakoneissa ole sellaisia siipien kantopintoja jotka kantaa konetta korkeammalla kun ne lentää.
Mutta miten sitten oikein pienillä siiventyngillä varustettu sotilaskone kykenee nousemaan noin 20 km korkeuteen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta miten sitten oikein pienillä siiventyngillä varustettu sotilaskone kykenee nousemaan noin 20 km korkeuteen?
Se nyt vaan ei tiedä että se ei voi lentää niin korkealla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta miten sitten oikein pienillä siiventyngillä varustettu sotilaskone kykenee nousemaan noin 20 km korkeuteen?
Tyhmä vaan ihmettelee, eikä ota selvää.
- Anonyymi
Miksi Cph-Bkk 10.30 kun päinvastotn 11.20 ?????
- Anonyymi
Tuota samaa ole ihmetellyt ihmettelemästä päästyäni, miksi kun päinvastoin tosiaan 11.20...
- Anonyymi
ei se matkaan liity mitenkään vaan aikaan.jos lennät helsingistä tokioon on matka-aika eri kun lentäisit tokiosta helsinkiin.johtuen maan pyörimisliikkeestä.toki se ei ole suoraan verrannollinen koska ilmakehäkin liikkuu maan pyörimis akselin mukaisesti mutta jonkin verran hitaammin
- Anonyymi
Ilmakehä ei siis liiku maan pyörimisliikkeen vauhdilla, millä vauhdilla se sitten liikkuu? Kun menen ulos ja tulee ilmavirtaa vasten kasvoja, olen tähän asti olettanut sen johtuvan tuulista, nythän totuus valkeni. Tosin tänään ilmavirta kohti kasvoja saattaa tulla ihan eri suunnasta kuin eilen, mutta ehkä maapallon liikkeet silleen vaihtelevat, pyöritään milloin mihinkin suuntaan.
Mutta tosiaan, mikä on ero maanpinnan ja vaikka kahdeksan kilometrin korkeudella olevan ilman kiertoliikkeen nopeudessa, koska nyt suoraan yläpuolellani 8 km korkeudessa oleva ilmamassa on seuraavan kerran samalla kohdalla?
Maapallon kehänopeus muuten on aika suuri, ilmakehän kehänopeus lentokoneiden käyttämissä korkeuksissa on sitten vielä hieman sitäkin suurempi...Jos kuvittelemasi teoria olisi totta, lentsikka tulisi Tokiosta Helsinkiin alta aikayksikön, toiseen suuntaan se sen sijaan ei kykenisi lentämään ollenkaan, kovasta yrityksestä huolimatta se valuisi koko ajan kauemmas ja kauemmas...
- Anonyymi
Maan kehänopeus on suurin tietysti sillä kohtaa kuin pallo on suurimmillaan, kohtuullisella tarkkuudella päiväntasaajalla, ja nopeus silloin on noin 1666,704 km/h. Em. kohdalla mutta 10 km maanpinnan yläpuolella vastaava ilmamassan liikenopeus on 1669,69 km/h.
Maata ympäröivä ilmamassa pysyy maahan nähden paikoillaan ja pysyäkseen paikoillaan esim. 10 km korkeudessa, sen on liikuttava em. luvuista laskettavan verran lujempaa. Lentokoneille ei ole mitään apua lentämisestä maapallon ja lähi- ilmaston kanssa niiden kiertoliikkeen suuntaan! - Anonyymi
Pohjois-eteläsuunnassa lennettäessä maapallon pyöriminen todellakin vaikuttaa lentokoneen liikkeeseen maan pinnan suhteen.
Koska lentokonetta ohjataan sen kulkiessa, voi vaikutuksen korjata ohjailulla joten kuljettavaksi matkaksi voidaan saada lyhin etäisyys kahden paikan välillä.
Jos ei huomioida ilmakehän tuulia niin maapallon pyörimisliike aiheuttaa sen että päiväntasaajalta lähtevän lentokoneen nopeus itään päin on suurimmillaan joten siitä on etua aina.
Päiväntasaajaa kohti lentäessä maapallo kuitenkin pyörii "pois alta" joten riippuen onko kohde lännempänä vai idempänä ja miltä leveysasteelta on lähdetty, kohde joko "pakenee" tai "tulee vastaan" lentokonetta.
Näin ollen itään päin liikkuvan kohteen tavoittaminen on kuin liikkuvaan maaliin osumista.
Pohjois-etelä suuntaisten tuulien kiertyminen kuvaa ilmiötä selvästi. Navoilta päiväntsaajalle puhaltavat tuulet kiertyvät vasemmalle ja päiväntasaajalta navoille päin kiertyvät oikealle.
Asiaa kuvaa fysiikassa tunnettu Coriolis-ilmiö joka vaikuttaa kaikkiin kappaleisiin jotka ovat liikkeessä pyörivän pallon suhteen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Coriolis-ilmiö- Anonyymi
Kerrotko vielä miten tuo liittyy alkuperäiseen kysymykseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerrotko vielä miten tuo liittyy alkuperäiseen kysymykseen.
Alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin että vaikuttaako maapallon pyöriminen matkaan kun olisi pitänyt kysyä vaikuttaako se nopeuteen maahan nähden.
Maapallon pyörimisen vaikutus ilmavirtauksiin vaikuttaa lentokoneen nopeuteen maahan nähden. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin että vaikuttaako maapallon pyöriminen matkaan kun olisi pitänyt kysyä vaikuttaako se nopeuteen maahan nähden.
Maapallon pyörimisen vaikutus ilmavirtauksiin vaikuttaa lentokoneen nopeuteen maahan nähden.Asia selvä. Miksi et sitten aluperin kysynyt oikein.
- Anonyymi
Ketjussa oli puhetta sakkauksesta korkealla ja muuta asiaa esim pystysyöksystä ja loppunopeuksista.
Korkealla kannattaa lentää koska ilmanvastus on pieni ja lämpötilaero moottorin sisäänotto ja ulostulolämpötilojen suuri. Maks ulostulolämpötila on yksi rajoite. ja lämpötilaero tekee sen paineen polttokammiooon ja sitä kautta työntövoimaan.
Sakkaus: Koneita on sakannut matkakorkeuksista pintaan saakka, kun sakkausta ei ole tunnistettu, ( Uskomaton syy mutta niin vain on). Kun ei ole tarpeeksi referenssejä koneen asennosta ja hinku estää vajoaminen, vedetään sauvaa vaikka työntää pitäisi jolloin virtaus tarttuisi taas siipeen ja sitten voidaan aloittaa oikaiseminen kun nopeutta on kasvatettu.
Matkalentokorkeuksissa pelivara on todella pieni sakkausnopeus on varsin lähellä tai kohtauskulman kasvuun ei ole paljon varaa.
Pystysyöksyn nopeus. täydella tai lähes täysillä teholla matkustajakoneilla on ylitetty äänennopeus pystysyöksyssä. Yleensä on ollut itsetuhoinen lentäjä kun on noin käynyt..
T. airfoiljokaeikirj- Anonyymi
Taitaa mennä ilmailun puolelle mutta menköön. Ruåtsissa yksi suomalainen lennonopettaja veti lievän nousutoiminnon jälkeen maissipeltoon kun oli ylipainoa joka ei sitten kuitenkaan asiaan vaikuttanut. Varmaan oli kyse vetotyöntövoiman puutteesta.
- Anonyymi
Saattoihan tuossa olla kysymys siitäkin että maapallo ehti kierähtää alta 200 m/s alta niin ei oikein ehtinyt ilmaan.
- Anonyymi
Jos sakkaaminen tyypillisissä matkalentokorkeuksissa olisi väittämälläsi tavalla aina ihan lähellä, miten sinne korkeuksiin ollenkaan päästään? Nousuvaiheessa koneen nokka osoittaa paljon ylemmäs kuin siinä matkalentotilassa ja nousuvaiheessa nopeus on väkisinkin huomattavasti matkalentotilan nopeutta alhaisempi. Jos kone lentää 10 km korkeudessa nopeudella 1000 km/h, ei se nousuvaiheessa kykene läheskään tuota nopeutta saavuttamaan ja samalla se on ikään kuin valmiiksi vaarallisessa sakkausasennossa vaan ei kuitenkaan sakkaa. Ymmärrän myös ilman ohenemisen merkityksen, mutta ei siitä koko selitystä löydy.
Voit mennä lentokentän lähettyville ja tarkastella nousussa olevaa konetta. Sen nopeus ei ole täyttä puoltakaan em. nopeudesta lennon alkuvaiheessa ja se nousee toisinaan todella nokka pystyssä, sakkaamatta, kuinka se on mahdollista? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos sakkaaminen tyypillisissä matkalentokorkeuksissa olisi väittämälläsi tavalla aina ihan lähellä, miten sinne korkeuksiin ollenkaan päästään? Nousuvaiheessa koneen nokka osoittaa paljon ylemmäs kuin siinä matkalentotilassa ja nousuvaiheessa nopeus on väkisinkin huomattavasti matkalentotilan nopeutta alhaisempi. Jos kone lentää 10 km korkeudessa nopeudella 1000 km/h, ei se nousuvaiheessa kykene läheskään tuota nopeutta saavuttamaan ja samalla se on ikään kuin valmiiksi vaarallisessa sakkausasennossa vaan ei kuitenkaan sakkaa. Ymmärrän myös ilman ohenemisen merkityksen, mutta ei siitä koko selitystä löydy.
Voit mennä lentokentän lähettyville ja tarkastella nousussa olevaa konetta. Sen nopeus ei ole täyttä puoltakaan em. nopeudesta lennon alkuvaiheessa ja se nousee toisinaan todella nokka pystyssä, sakkaamatta, kuinka se on mahdollista?No se on nokka ylhäällä nouseminen on tietysti mahdollista ja on aivan tavanomaista ollut jo enemmän kuin sata vuotta. Harva lentokone nousee nokka alhaalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No se on nokka ylhäällä nouseminen on tietysti mahdollista ja on aivan tavanomaista ollut jo enemmän kuin sata vuotta. Harva lentokone nousee nokka alhaalla.
Lue nyt juttuni vielä kerran ja yritä keksiä mistä on kyse?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue nyt juttuni vielä kerran ja yritä keksiä mistä on kyse?
Jonkinasteiselta sekoilulta tuo vaikuttaa.
Nousussa lentokone tietysti lentää nokka ylhäällä ja laskussa useinkin vaakasuorassa tai nokka alhaalla. Loppuvedossa saattaa olla nokka ylhäälläkin. Se, missä asennossa lentokone lentää vaakalentoa, ei ole varsinaisesti koneen vaan pikemminkin kipparin näkemys. Tosin monet nykyaikaiset lentokoneet on suunniteltu niin, että ne näyttävät lentävän nokka hiukan ylhäällä vaakalennossakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jonkinasteiselta sekoilulta tuo vaikuttaa.
Nousussa lentokone tietysti lentää nokka ylhäällä ja laskussa useinkin vaakasuorassa tai nokka alhaalla. Loppuvedossa saattaa olla nokka ylhäälläkin. Se, missä asennossa lentokone lentää vaakalentoa, ei ole varsinaisesti koneen vaan pikemminkin kipparin näkemys. Tosin monet nykyaikaiset lentokoneet on suunniteltu niin, että ne näyttävät lentävän nokka hiukan ylhäällä vaakalennossakin.Joo niin.
Matkalennossa lennetään parhaan liitosuhteen nopeudella, joka on hyvin lähellä sakkausnopeutta, se on siis taloudellisin lentotila, turvallinen liikehdintä tapahtuu aina selvästi sakkausnopeutta suuremmalla nopeudella.
Kun nopeus on sakkausnopeutta suurempi, se mahdollistaa nostovoiman ja lentokorkeuden kasvattamisen kohtauskulmaa suurentamalla ilman sakkausvaaraa.
Ei kai tässä ole mitään ongelmaa, taloudellisin matkalentokorkeus määräytyy moottoritehojen ja mach-nopeuden mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo niin.
Matkalennossa lennetään parhaan liitosuhteen nopeudella, joka on hyvin lähellä sakkausnopeutta, se on siis taloudellisin lentotila, turvallinen liikehdintä tapahtuu aina selvästi sakkausnopeutta suuremmalla nopeudella.
Kun nopeus on sakkausnopeutta suurempi, se mahdollistaa nostovoiman ja lentokorkeuden kasvattamisen kohtauskulmaa suurentamalla ilman sakkausvaaraa.
Ei kai tässä ole mitään ongelmaa, taloudellisin matkalentokorkeus määräytyy moottoritehojen ja mach-nopeuden mukaan.Mutta et nyt ymmärtäne eilen klo 15:11 kirjoittamaani kysymystä joka puolestaan on kirjoitettu vastineeksi 25.5 klo 19:42 kommentin väitteisiin.
Eli toistan: Jos lentokone 10 km korkeudessa 1000 km/h nopeudella edetessään on koko ajan muka lähellä sakkaustilannetta, niin miten ihmeessä kone on ylipäätään päässyt niin korkealle sakkaamatta jo nousun aikana? Nousussa nopeus on väkisinkin paljon tuota alhaisempi ja edetään hyvinkin nokka ylhäällä?
Jos kone nousuvaiheessa etenee esim. 600 km/h nopeudella samalla reilusti nokka ylös osoittaen, kuten nousuissa tapahtuu, niin miten se voi sen tehdä sakkaamatta jos sakkaaminen sitten alkaakin uhata kun koneen nopeus matkalentokorkeuden saavuttamisen jälkeen nousee nopeuteen 1000 km/h ja koneen nokka ja koko kone lentää lähes vaaka- asennossa.
Tuosta sakkausväitteestä matkalentokorkeudessa puuttuu logiikka täysin.
Myös käsite "liitosuhde" on hupaisa, ei moottorivoimalla väkisin ilman halki itseään eteenpäin puskeva ilma- alus mitenkään liidä samanaikaisesti, liitäminen alkaa vasta kun moottoriteho loppuu ja liitämisessä vääjäämättä myös menetetään korkeutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta et nyt ymmärtäne eilen klo 15:11 kirjoittamaani kysymystä joka puolestaan on kirjoitettu vastineeksi 25.5 klo 19:42 kommentin väitteisiin.
Eli toistan: Jos lentokone 10 km korkeudessa 1000 km/h nopeudella edetessään on koko ajan muka lähellä sakkaustilannetta, niin miten ihmeessä kone on ylipäätään päässyt niin korkealle sakkaamatta jo nousun aikana? Nousussa nopeus on väkisinkin paljon tuota alhaisempi ja edetään hyvinkin nokka ylhäällä?
Jos kone nousuvaiheessa etenee esim. 600 km/h nopeudella samalla reilusti nokka ylös osoittaen, kuten nousuissa tapahtuu, niin miten se voi sen tehdä sakkaamatta jos sakkaaminen sitten alkaakin uhata kun koneen nopeus matkalentokorkeuden saavuttamisen jälkeen nousee nopeuteen 1000 km/h ja koneen nokka ja koko kone lentää lähes vaaka- asennossa.
Tuosta sakkausväitteestä matkalentokorkeudessa puuttuu logiikka täysin.
Myös käsite "liitosuhde" on hupaisa, ei moottorivoimalla väkisin ilman halki itseään eteenpäin puskeva ilma- alus mitenkään liidä samanaikaisesti, liitäminen alkaa vasta kun moottoriteho loppuu ja liitämisessä vääjäämättä myös menetetään korkeutta.Lentskareista lisää
Lentokoneessa, kuten yleensä muissakin laitteissa tehoa säädetään jollain tavoin.
Starttiteho, nousuteho ja matkateho ovat termejä joihin voit tutustua, matkalentoa ei milloinkaan kuljeta täydellä teholla, taloudellisuus on ykköskriteerejä.
Liitosuhteen käsitystä et näköjään myöskään ole ymmärtänyt, se ei ole yksinkertaisesti vain nimensä mukainen suure, vaan myös nostovoiman suhde vastukseen, eli painon suhde työntövoimaan.
Riittikö nämä kysymyksiisi ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lentskareista lisää
Lentokoneessa, kuten yleensä muissakin laitteissa tehoa säädetään jollain tavoin.
Starttiteho, nousuteho ja matkateho ovat termejä joihin voit tutustua, matkalentoa ei milloinkaan kuljeta täydellä teholla, taloudellisuus on ykköskriteerejä.
Liitosuhteen käsitystä et näköjään myöskään ole ymmärtänyt, se ei ole yksinkertaisesti vain nimensä mukainen suure, vaan myös nostovoiman suhde vastukseen, eli painon suhde työntövoimaan.
Riittikö nämä kysymyksiisi ?Jatketaan teoriaa.
Myös vakioteholla lentokoneella pääsee korkeuteen, jossa se tehonpuutteessa sakkaa.
Siis näin, ilman 'virtauspaine' on oltava niin suuri että siiven nostovoima on vaakalennossa sama kuin koneen paino.
Siiven nostovoima vakio kohtauskulmalla riippuu ilman tiheydestä ja nopeuden neliöstä.
Mitä korkeammalle mennään, sitä ohuempaa on ilma ja saman nostovoiman saavuttamiseksi nopeuden on oltava suurempi.
Raja tulee vastaan, kun nostovoimaan tarvittava nopeus ylittää koneen tehollisen maksimin.(ja huom. työntövoiman tarve on nopeudesta riippumatta paino/liitosuhde) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jatketaan teoriaa.
Myös vakioteholla lentokoneella pääsee korkeuteen, jossa se tehonpuutteessa sakkaa.
Siis näin, ilman 'virtauspaine' on oltava niin suuri että siiven nostovoima on vaakalennossa sama kuin koneen paino.
Siiven nostovoima vakio kohtauskulmalla riippuu ilman tiheydestä ja nopeuden neliöstä.
Mitä korkeammalle mennään, sitä ohuempaa on ilma ja saman nostovoiman saavuttamiseksi nopeuden on oltava suurempi.
Raja tulee vastaan, kun nostovoimaan tarvittava nopeus ylittää koneen tehollisen maksimin.(ja huom. työntövoiman tarve on nopeudesta riippumatta paino/liitosuhde)Jos matkustajalentokone siis matkalentokorkeudessaan ( esim. 10 km ) käyttää vain osaa moottoritehostaan ja kulkee silti nopeudella 1000 km/h, kuinka lujaa se kulkisi täydellä teholla?
Saavuttaako suihkuturbiini saman maksimitehon 10 km kuin esim. 3 km korkeudessa, onko polttoaineenkulutus molemmissa tapauksissa sama? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos matkustajalentokone siis matkalentokorkeudessaan ( esim. 10 km ) käyttää vain osaa moottoritehostaan ja kulkee silti nopeudella 1000 km/h, kuinka lujaa se kulkisi täydellä teholla?
Saavuttaako suihkuturbiini saman maksimitehon 10 km kuin esim. 3 km korkeudessa, onko polttoaineenkulutus molemmissa tapauksissa sama?Esimerkiksi kahden matkustajan SR71 saattoi aivan hyvin lentää 500 kn tai sitten 3 Mach. Riippui aivan kaasuvivun asennosta.
- Anonyymi
U-kakkoset lentävät matkalentokorkeudessaan muutaman solmun yli sakkausnopeuden. youtubesta löytyy runsaasti videoita joissa asiaa selitetään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos matkustajalentokone siis matkalentokorkeudessaan ( esim. 10 km ) käyttää vain osaa moottoritehostaan ja kulkee silti nopeudella 1000 km/h, kuinka lujaa se kulkisi täydellä teholla?
Saavuttaako suihkuturbiini saman maksimitehon 10 km kuin esim. 3 km korkeudessa, onko polttoaineenkulutus molemmissa tapauksissa sama?Kaino toivomus !
Avaa uusi ketju, jos olet laajemmin kiinnostunut, tämä saitti on jo riittävän sekaisin ilman ilman varassa liikkuvaa lisätekniikkaa.
- Anonyymi
No, ihan käytännön järjellä ajateltuna asiassa lienee järkeä, koska jostain syystä suora lento Bangkokiin on tuntia lyhempi kuin lento Bangokista Helsinkiin. Sama reitti, mutta entäs ilmavirtaukset siellä 10km:ssä, ovatko aina samaan suuntaan?
Monesti olen pohtinut tätä samaa asiaa, mutta eikös se maapallo siellä alla aina pyöri samaan suuntaan, ja jos lento on vasten pyörimissuuntaa, kaipa se kohdekin sieltä joutuisammin tulee...?- Anonyymi
No tietenkin Bangkokiin matkustaa typyjä katselemaan mieluummin kuin sieltä takaisin. Siitä se ero johtuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tietenkin Bangkokiin matkustaa typyjä katselemaan mieluummin kuin sieltä takaisin. Siitä se ero johtuu.
Bangkokin typyt eivät jaksa kiinnostaa, mutta eikö olisi jo aika ymmärtää, että maapalloa ympäröivä ilmamassa pyörii tismalleen maapallon tahdissa. Jossain 10 km korkeudessa ilman pyörimisnopeus on tietysti hieman suurempi, eli ilman kehänopeus on suurempi siellä kuin maan pinnalla.
Lentokone voi viipyä samalla välillä eri pituisen ajan monestakin syystä. Paluureitti voi olla eri kuin menoreitti, ei se matkustaja tietenkään sitä mistään hoksaa, aikataulu voi toiseen suuntaan olla jostain syystä laadittu hieman menoa väljemmäksi, tuulet ja virtaukset voivat olla edullisemmat paluu- kuin menolennoille, näin käsittääkseni esim. Bangkokin lennoilla juurikin on: Keskimäärin paluulennolle osuu myötäinen tuuli useammin kuin menolennoille, näin maapallon ilmasto toimii. Tuulien suunnat maapallolla eivät jakaudu tasan eri ilmansuuntien välille, toiset suunnat ovat vallitsevimmat kuin toiset, tämänhän tiesivät merimiehet jo purjelaiva- aikakaudella ja pyrkivät tekemään pitkien matkojen reittivalintojaan ottaen tämän mahdollisuuksien mukaan huomioon, he tiesivät mm. käsitteen pasaatituulet. - Anonyymi
Valtameripurjehtijat käyttävät hyväkseen pasaatituulia valtamerien ylityksissä. Itämerellä lounainen tuuli on se tavallisin tuulensuunta, keväällä ja alkukesästä saadaan usein itätuultakin, mutta tavallisin tuulensuunta on lounainen. Auringon laskettua mantereelta taas tuulee jonkun aikaa usein merelle päin lämpimän ilman purkautuessa mantereelta merelle jne.
- Anonyymi
Maapallon pinnan kehänopeus on noin 1700 km/h. Kun matkustajalentokone lentää noin 1000 km/h nopeudella ja maapallo "tulee vastaan" noin 1700 km/h nopeudella niin aika pian siinä kyllä perillä ollaan...Toinen juttu sitten on, että miten toiseen suuntaan ollenkaan kyettäisiin etenemään, mutta pohdiskelemisiin.
- Anonyymi
Bangkokiin nähtävyyksiä ja ties mitä tarkastelemaan mennessä jaksaa odottaa hiukan pitempäänkin. Odottavan aika on tunnetusti pitkä. Takaisin tullessa ei kukaan odota muuta kuin vittuilua muijalta ja työnantajalta, joten matka voisi kestää hiukan pitemmänkin ajan kuin sen yhden hujauksen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maapallon pinnan kehänopeus on noin 1700 km/h. Kun matkustajalentokone lentää noin 1000 km/h nopeudella ja maapallo "tulee vastaan" noin 1700 km/h nopeudella niin aika pian siinä kyllä perillä ollaan...Toinen juttu sitten on, että miten toiseen suuntaan ollenkaan kyettäisiin etenemään, mutta pohdiskelemisiin.
Ei se maa tule vastaan 1700 km/h, koska sinäkin lentokoneessa liikut taaksepäin noin 850 km/h ja eteenpäin ainoastaan maahan nähden noin 850 km/h, vaikka liikut koko ajan taaksepäin 850 km/h.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se maa tule vastaan 1700 km/h, koska sinäkin lentokoneessa liikut taaksepäin noin 850 km/h ja eteenpäin ainoastaan maahan nähden noin 850 km/h, vaikka liikut koko ajan taaksepäin 850 km/h.
Mielenkiintoista. Jos lentokoneen pituus on esimerkiksi 30 metriä, niin lentokoneessa taaksepäin 850 km/h vauhdilla liikuttaessa takaseinä tulee vastaan viimeistään 127 ms kuluttua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maapallon pinnan kehänopeus on noin 1700 km/h. Kun matkustajalentokone lentää noin 1000 km/h nopeudella ja maapallo "tulee vastaan" noin 1700 km/h nopeudella niin aika pian siinä kyllä perillä ollaan...Toinen juttu sitten on, että miten toiseen suuntaan ollenkaan kyettäisiin etenemään, mutta pohdiskelemisiin.
Mielenkiintoista, jos nousen hissillä korkean talon huipulle, ja tulen 12 tunnin kuluttua alas, olenko maapallon toisella puolella?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiintoista, jos nousen hissillä korkean talon huipulle, ja tulen 12 tunnin kuluttua alas, olenko maapallon toisella puolella?
Olet. Aivan riippumatta siitä käytätkö hissiä vai et.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiintoista, jos nousen hissillä korkean talon huipulle, ja tulen 12 tunnin kuluttua alas, olenko maapallon toisella puolella?
Jos kysyt tuota siellä hissin lähellä maan pinnalla myös 12 tuntia olleilta ihmisiltä, he toteaisivat sekä sinun että itsensä olevan yhä edelleen ihan samalla puolella maapalloa. Ja niinhän te olisittekin.
Jos tiedetään hissin sijaintipaikka ja talon korkeus, voidaan myös laskea matka jonka hissin ylin kerros on avaruudessa kulkenut tuona aikana. Matka on hieman pitempi kuin niillä maanpinnalla siinä vieressä saman ajan pysytelleillä tarkkailijoilla, samoin liikkeesi nopeus, kehänopeus, avaruudessa on ollut aavistuksen suurempi kuin tarkkailijoilla.
Hissin sijaintipaikkatieto tarvitaan vain, jos ko. kehänopeus halutaan laskea, maapallon pyörimisliikkeen kehänopeus on suurimmillaan päiväntasaajalla pieneten napoja kohti, ollen maantieteellisellä pohjois- ja etelänavalla tietysti nolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kysyt tuota siellä hissin lähellä maan pinnalla myös 12 tuntia olleilta ihmisiltä, he toteaisivat sekä sinun että itsensä olevan yhä edelleen ihan samalla puolella maapalloa. Ja niinhän te olisittekin.
Jos tiedetään hissin sijaintipaikka ja talon korkeus, voidaan myös laskea matka jonka hissin ylin kerros on avaruudessa kulkenut tuona aikana. Matka on hieman pitempi kuin niillä maanpinnalla siinä vieressä saman ajan pysytelleillä tarkkailijoilla, samoin liikkeesi nopeus, kehänopeus, avaruudessa on ollut aavistuksen suurempi kuin tarkkailijoilla.
Hissin sijaintipaikkatieto tarvitaan vain, jos ko. kehänopeus halutaan laskea, maapallon pyörimisliikkeen kehänopeus on suurimmillaan päiväntasaajalla pieneten napoja kohti, ollen maantieteellisellä pohjois- ja etelänavalla tietysti nolla.Marsilaiset ja Kuunatsit näkevät asian aivan toisin. Samoin Apollo-astronautit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mielenkiintoista. Jos lentokoneen pituus on esimerkiksi 30 metriä, niin lentokoneessa taaksepäin 850 km/h vauhdilla liikuttaessa takaseinä tulee vastaan viimeistään 127 ms kuluttua.
Lentokone ja sinä sen siällä liikutte samaa vauhtia, eli liikutte samaan aikaan taaksepäin 850 km/h ja eteenpäin maahan nähden 850 km/h, kun maa tulee vastaan 1700 km/h ja lentonopeutesi lentokoneessa on 850 km/h.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lentokone ja sinä sen siällä liikutte samaa vauhtia, eli liikutte samaan aikaan taaksepäin 850 km/h ja eteenpäin maahan nähden 850 km/h, kun maa tulee vastaan 1700 km/h ja lentonopeutesi lentokoneessa on 850 km/h.
Lisäksi maapallo kiertää Auringon ympäri 30 km/s ja Aurinko kiertää Linnunradan ympäri 270 km/s.
Linnunradan nopeus on 700 km/s Neitsyen galaksijoukkoa kohden ja vielä toiset 700 km/s Jousimiehen great attractoria kohden.
Olisipa sitten paljon kyydistä jääneitä ja kaukana, jos jalkojen irrottaminen maapallon pinnasta jättäisi heti siihen kohtaan avaruudessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lentokone ja sinä sen siällä liikutte samaa vauhtia, eli liikutte samaan aikaan taaksepäin 850 km/h ja eteenpäin maahan nähden 850 km/h, kun maa tulee vastaan 1700 km/h ja lentonopeutesi lentokoneessa on 850 km/h.
Mitenkä voin liikkua lentokoneen kanssa samaa vauhtia jos kerran liikun lentokoneessa 850 km/h?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisäksi maapallo kiertää Auringon ympäri 30 km/s ja Aurinko kiertää Linnunradan ympäri 270 km/s.
Linnunradan nopeus on 700 km/s Neitsyen galaksijoukkoa kohden ja vielä toiset 700 km/s Jousimiehen great attractoria kohden.
Olisipa sitten paljon kyydistä jääneitä ja kaukana, jos jalkojen irrottaminen maapallon pinnasta jättäisi heti siihen kohtaan avaruudessa.Ei kun linnunrata kiertää aurinkoa ja Neitsyen galaksijoukot tulevat kohti maata 700 km/s ja Jousimiehen great attractor lähestyy maata vinosti 0,072 asteen kulmassa nopeudella 691 km/s (noin) suoraviivaisen liikkeensä ollessa tuo 700 km/s.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kun linnunrata kiertää aurinkoa ja Neitsyen galaksijoukot tulevat kohti maata 700 km/s ja Jousimiehen great attractor lähestyy maata vinosti 0,072 asteen kulmassa nopeudella 691 km/s (noin) suoraviivaisen liikkeensä ollessa tuo 700 km/s.
Aikuisten oikeasti Aurinko ja linnunrata ja tähdet ja planeetat kiertävät Maata ihan niinkuin lentokoneetkin. Tuon näkee aivan helposti kun katsoo taivaalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisäksi maapallo kiertää Auringon ympäri 30 km/s ja Aurinko kiertää Linnunradan ympäri 270 km/s.
Linnunradan nopeus on 700 km/s Neitsyen galaksijoukkoa kohden ja vielä toiset 700 km/s Jousimiehen great attractoria kohden.
Olisipa sitten paljon kyydistä jääneitä ja kaukana, jos jalkojen irrottaminen maapallon pinnasta jättäisi heti siihen kohtaan avaruudessa.Huh Huh, aikamoista menoa, kyllä siinä tukka hulmuaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huh Huh, aikamoista menoa, kyllä siinä tukka hulmuaa.
Ei hulmua, vaikka moneen suuntaan mennään kovaa samanaikaisesti. Tukka ei hulmua edes sisällä lentokoneessa, eikä se hulmua ainakaan tuulesta jota ei ole Maan ilmakehän ulkopuolella avaruudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kysyt tuota siellä hissin lähellä maan pinnalla myös 12 tuntia olleilta ihmisiltä, he toteaisivat sekä sinun että itsensä olevan yhä edelleen ihan samalla puolella maapalloa. Ja niinhän te olisittekin.
Jos tiedetään hissin sijaintipaikka ja talon korkeus, voidaan myös laskea matka jonka hissin ylin kerros on avaruudessa kulkenut tuona aikana. Matka on hieman pitempi kuin niillä maanpinnalla siinä vieressä saman ajan pysytelleillä tarkkailijoilla, samoin liikkeesi nopeus, kehänopeus, avaruudessa on ollut aavistuksen suurempi kuin tarkkailijoilla.
Hissin sijaintipaikkatieto tarvitaan vain, jos ko. kehänopeus halutaan laskea, maapallon pyörimisliikkeen kehänopeus on suurimmillaan päiväntasaajalla pieneten napoja kohti, ollen maantieteellisellä pohjois- ja etelänavalla tietysti nolla.No jos olisinkin lennellyt lentokoneella siinä tornitalon yllä sen 12 tuntia, siittenkö olisin alas tultuani maapallon toisella puolella?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Marsilaiset ja Kuunatsit näkevät asian aivan toisin. Samoin Apollo-astronautit.
Mahdollisesti mutta ei välttämättä noinkaan, sillä ainakin Apollo- astronautit olivat tietoisia maan pyörimisliikkeestä ja sen sellaisista. He kyllä näkivät maapallon eri aikaan eri puolilta, mutta tiesivät että pallolla olevat ihmiset pysyivät kuin pysyivätkin omilla paikoillaan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No jos olisinkin lennellyt lentokoneella siinä tornitalon yllä sen 12 tuntia, siittenkö olisin alas tultuani maapallon toisella puolella?
Riippuu aivan siitä, miten määrittelet maapallon toisen puolen. Jos paikka maapallolla määritellään Auringosta katsottuna, niin silloin 12 tunnin päästä ollaan maapallon toisella puolella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mahdollisesti mutta ei välttämättä noinkaan, sillä ainakin Apollo- astronautit olivat tietoisia maan pyörimisliikkeestä ja sen sellaisista. He kyllä näkivät maapallon eri aikaan eri puolilta, mutta tiesivät että pallolla olevat ihmiset pysyivät kuin pysyivätkin omilla paikoillaan!
Miten he olisivat voineet tietää, että ihmiset olisivat pysyneet omilla paikoillaan? Ovathan he voineet vaihtaa paikkaa. Monilla ihmisillä ei edes ole omaa paikkaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten he olisivat voineet tietää, että ihmiset olisivat pysyneet omilla paikoillaan? Ovathan he voineet vaihtaa paikkaa. Monilla ihmisillä ei edes ole omaa paikkaa.
Monenko prosentin niistä vailla omaa paikkaa olevista uskot voivan siirtää ahteriaan maapallolla 12 tunnin aikana sen pallon toiselle puolelle, eli noin 20004 km matkan. Miten arvioisit asiaa vaikka noin prosenteissa ilmoitettuna? Kuinka monella prosentilla maapallon asukkaista on varaa ja mahdollisuuksia edes yhden kerran eläissään tehdä jokin tuhansien kilometrien matka?
Ja sitä paitsi, aika hyvä suoritus olisi jopa leveileviltä ja pitkin poikin matkustavilta suomalaisilta matkustaa 12 tunnissa reilu 20000 km matka, Concordet ja Tupolevitkaan kun eivät enää lentele yliäänennopeuksilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Monenko prosentin niistä vailla omaa paikkaa olevista uskot voivan siirtää ahteriaan maapallolla 12 tunnin aikana sen pallon toiselle puolelle, eli noin 20004 km matkan. Miten arvioisit asiaa vaikka noin prosenteissa ilmoitettuna? Kuinka monella prosentilla maapallon asukkaista on varaa ja mahdollisuuksia edes yhden kerran eläissään tehdä jokin tuhansien kilometrien matka?
Ja sitä paitsi, aika hyvä suoritus olisi jopa leveileviltä ja pitkin poikin matkustavilta suomalaisilta matkustaa 12 tunnissa reilu 20000 km matka, Concordet ja Tupolevitkaan kun eivät enää lentele yliäänennopeuksilla.Keskimäärin 100 % ihmisistä siirtyy Maapallon toiselle puolelle 12 tunnissa.
- Anonyymi
Pyöriikö ilmakehä samaa nopeutta muun planeetan kanssa vai onko eri tiheyksissä eri nopeuksia, vrt. suihkuvirtaukset?
Aiheutuuko korkeista vuorista tai jättikokoisista tuulivoimaloista mikro- tai nanosekunnin hidasteita itse maapallon pyörimisnopeudelle? Viittaan kitkaan, muttuvaan kitkaan sekä massan inertiaan.
Jos rakennetaan samalle alueella sata tuulivoimalaa, joissa kunkin voimalan lapojen halkaisija on 500 metriä, muuttuuko maapallon pyörimisnopeus ja siten vuorokausirytmi?- Anonyymi
Voi muuttuakin, mutta korkeutta mastolla pitäisi olla niin että propelli ulottuu ilmakehän yläpuolelle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi muuttuakin, mutta korkeutta mastolla pitäisi olla niin että propelli ulottuu ilmakehän yläpuolelle.
Mikä ilmakehän yläpuolella liikuttaa ropellia ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ilmakehän yläpuolella liikuttaa ropellia ?
Moottori tietenkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi muuttuakin, mutta korkeutta mastolla pitäisi olla niin että propelli ulottuu ilmakehän yläpuolelle.
Mistä alkaa ilmakehän yläpuoli? Missä on sen alapuoli?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moottori tietenkin.
Mitä järkeä olisi pyörittää korkean maston päässä propellia ilmakehän yläpuolella? Se pyörisi siellä tyhjää vaikuttamatta mihinkään.
- Anonyymi
Toiset pyörittää korkean maston nokassa propellia tuulen voimalla eikä sekään vaikuta paljon mihinkään. Mitä järkeä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toiset pyörittää korkean maston nokassa propellia tuulen voimalla eikä sekään vaikuta paljon mihinkään. Mitä järkeä?
Ketkä toiset pyörittävät? Jos propelli pyörii tuulen voimalla, he eivät sitä pyöritä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ketkä toiset pyörittävät? Jos propelli pyörii tuulen voimalla, he eivät sitä pyöritä.
Näinhän se on. Jos tuulee, niin laivatkin kulkee tuulen voimalla eikä tarvitse miehistöä ollenkaan.
Jos ei tuule niin rupeli ei pyöri tuulen voimalla. Monet pyörittää rupelia sähköllä niin että se näyttää hienolta eikä laakerit jämähdä jumiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näinhän se on. Jos tuulee, niin laivatkin kulkee tuulen voimalla eikä tarvitse miehistöä ollenkaan.
Jos ei tuule niin rupeli ei pyöri tuulen voimalla. Monet pyörittää rupelia sähköllä niin että se näyttää hienolta eikä laakerit jämähdä jumiin.Eli pelleilyksi meni tämäkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli pelleilyksi meni tämäkin.
Pelleilyä oli jo aloituskin, ilmakehä pyörii maapallon mukana, ei ole pelkoa että maa pyörisi alta karkuun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pelleilyä oli jo aloituskin, ilmakehä pyörii maapallon mukana, ei ole pelkoa että maa pyörisi alta karkuun.
Mutta et sitten osannut vastat itse kysymykseen? Vai oliko vastauksesi siis se, että pistetään ropellit ilmakehän yläpuolelle ja ellei ne siellä vapaaehtoisesti pyöri, pistetään niihin moottorit?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta et sitten osannut vastat itse kysymykseen? Vai oliko vastauksesi siis se, että pistetään ropellit ilmakehän yläpuolelle ja ellei ne siellä vapaaehtoisesti pyöri, pistetään niihin moottorit?
Miksi kysyt? Tässä ketjussa on annettu vastauksia runsaasti alkuperäiseen kysymykseen. Ovat tainneet mennä sinulta ohi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ilmakehän yläpuolella liikuttaa ropellia ?
No aurinkotuuli tiennii...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta et sitten osannut vastat itse kysymykseen? Vai oliko vastauksesi siis se, että pistetään ropellit ilmakehän yläpuolelle ja ellei ne siellä vapaaehtoisesti pyöri, pistetään niihin moottorit?
Ropelli on täysin hyödytön jos se ei pyöri, oli se sitten ilmakehän sisä- tai ulkopuolella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ropelli on täysin hyödytön jos se ei pyöri, oli se sitten ilmakehän sisä- tai ulkopuolella.
Tuuli pyörittää ropellia mutta ilmakehän yläpuolella ropelli ei pyöri.
Jos Maa olisi täysin tasainen, maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri ei olisi 23 tuntia 56 minuttia ja 4 sekuntia, vaan jotakin muuta.
Vaikka ilmakehä pyörii Maan mukana, maanpinnan epätasaisuudet ja tuulensuunnat vaikuttavat Maan pyörimisnopeuteen. Ilmakehän ja maan välinen kitka siis hidastaa Maan pyörimistä, samoin (mahdolliset) avaruushissit, maanjäristykset ja muut painopisteen muutokset sekä kuu-maa-vuorovesi-ilmiöt.
http://scienceworld.wolfram.com/physics/MomentofInertiaEarth.html - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuuli pyörittää ropellia mutta ilmakehän yläpuolella ropelli ei pyöri.
Jos Maa olisi täysin tasainen, maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri ei olisi 23 tuntia 56 minuttia ja 4 sekuntia, vaan jotakin muuta.
Vaikka ilmakehä pyörii Maan mukana, maanpinnan epätasaisuudet ja tuulensuunnat vaikuttavat Maan pyörimisnopeuteen. Ilmakehän ja maan välinen kitka siis hidastaa Maan pyörimistä, samoin (mahdolliset) avaruushissit, maanjäristykset ja muut painopisteen muutokset sekä kuu-maa-vuorovesi-ilmiöt.
http://scienceworld.wolfram.com/physics/MomentofInertiaEarth.htmlMaan massa eli karkaava materia ja lisääntyvä materia vaikuttavat pyörimisnopeuteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuuli pyörittää ropellia mutta ilmakehän yläpuolella ropelli ei pyöri.
Jos Maa olisi täysin tasainen, maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri ei olisi 23 tuntia 56 minuttia ja 4 sekuntia, vaan jotakin muuta.
Vaikka ilmakehä pyörii Maan mukana, maanpinnan epätasaisuudet ja tuulensuunnat vaikuttavat Maan pyörimisnopeuteen. Ilmakehän ja maan välinen kitka siis hidastaa Maan pyörimistä, samoin (mahdolliset) avaruushissit, maanjäristykset ja muut painopisteen muutokset sekä kuu-maa-vuorovesi-ilmiöt.
http://scienceworld.wolfram.com/physics/MomentofInertiaEarth.htmlMinä veikkaan että Maan littumaisuus ja sen aiheuttava työntyvä voima ovat kaikkein tärkeimmät seikat ilmastonlämpenemisen lisäksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näinhän se on. Jos tuulee, niin laivatkin kulkee tuulen voimalla eikä tarvitse miehistöä ollenkaan.
Jos ei tuule niin rupeli ei pyöri tuulen voimalla. Monet pyörittää rupelia sähköllä niin että se näyttää hienolta eikä laakerit jämähdä jumiin.Miehittämättömiä laivoja suunnitellaan, niitä jopa testataan suomen merialueilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta et sitten osannut vastat itse kysymykseen? Vai oliko vastauksesi siis se, että pistetään ropellit ilmakehän yläpuolelle ja ellei ne siellä vapaaehtoisesti pyöri, pistetään niihin moottorit?
Pistäminen tapahtuu neuloilla tms., muuten pannaan yms.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pistäminen tapahtuu neuloilla tms., muuten pannaan yms.
Vaikuttaako maan littumaisuus pistämiseen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pistäminen tapahtuu neuloilla tms., muuten pannaan yms.
Seitsemän seinähullu veljestä: Pistetään, pistetään banaania poskeen, kisaoweela, kisoweela.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuuli pyörittää ropellia mutta ilmakehän yläpuolella ropelli ei pyöri.
Jos Maa olisi täysin tasainen, maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri ei olisi 23 tuntia 56 minuttia ja 4 sekuntia, vaan jotakin muuta.
Vaikka ilmakehä pyörii Maan mukana, maanpinnan epätasaisuudet ja tuulensuunnat vaikuttavat Maan pyörimisnopeuteen. Ilmakehän ja maan välinen kitka siis hidastaa Maan pyörimistä, samoin (mahdolliset) avaruushissit, maanjäristykset ja muut painopisteen muutokset sekä kuu-maa-vuorovesi-ilmiöt.
http://scienceworld.wolfram.com/physics/MomentofInertiaEarth.htmlMutta jos teoriasi maan pyörimisnopeuden hidastumisesta kitkan vaikutuksesta olisi totta, hidastumistahan tulisi tapahtua jatkuvasti kunnes liike on kokonaan loppunut. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta jos teoriasi maan pyörimisnopeuden hidastumisesta kitkan vaikutuksesta olisi totta, hidastumistahan tulisi tapahtua jatkuvasti kunnes liike on kokonaan loppunut. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa.
Eikö sitä muka ole tapahtunut? Miksi niitä karkaussekunteja lisäillään? Ja miksi Kuu karkaa yhä kauemmaksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö sitä muka ole tapahtunut? Miksi niitä karkaussekunteja lisäillään? Ja miksi Kuu karkaa yhä kauemmaksi?
NASA siirtää Kuuta pikkuhiljaa kauemmaksi etteivät ryssät pääse sinne ikinä. Siten estetään ryssiä käymästä kuussa todistamassa että kuussa ei näy tähtiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö sitä muka ole tapahtunut? Miksi niitä karkaussekunteja lisäillään? Ja miksi Kuu karkaa yhä kauemmaksi?
Kyllä, sitä on tapahtunut mutta myös nopeutumista on tapahtunut. Maapallon pyörimisnopeus ei siis ole pysyvästi ja säännöllisesti pienentymässä, se vaan hieman vaihtelee. Karkaussekunteja on lisätty tilannekohtaisilla päätöksillä ja lisätään sekä negatiivisina että positiivisina, siis joko vähennetään tai lisätään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä, sitä on tapahtunut mutta myös nopeutumista on tapahtunut. Maapallon pyörimisnopeus ei siis ole pysyvästi ja säännöllisesti pienentymässä, se vaan hieman vaihtelee. Karkaussekunteja on lisätty tilannekohtaisilla päätöksillä ja lisätään sekä negatiivisina että positiivisina, siis joko vähennetään tai lisätään!
Kerrotko vielä, milloin on vuodesta vähennetty sekunteja?
- Anonyymi
"Mutta jos teoriasi maan pyörimisnopeuden hidastumisesta kitkan vaikutuksesta olisi totta, hidastumistahan tulisi tapahtua jatkuvasti kunnes liike on kokonaan loppunut. Näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa."
Maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri on nyt 23 tuntia 56 minuuttia ja 4 sekuntia.
Suurimmat syyt hidastumiseen lienevät Kuu, maanjäristykset sekä tuulet, ja tuossa järjestyksessä. Pitkällä aikavälillä maapallon pyöriminen hidastuu niin, että aurinkovuorokausi pitenee keskimäärin noin kaksi sekunnin tuhannesosaa vuosisadassa.
Jarrutus on varsin verkkaista, mutta pitkällä aikavälillä sen vaikutus on jo huomattava. Joidenkin laskelmien mukaan Maan vuorokauden pituus 65 miljoonaa vuotta sitten, jolloin hirmuliskot katosivat maapallolta, oli 16–18 tuntia.
Hidastuminen jatkuu, mutta sen vaikutukset tuntuvat yksittäisen ihmisen elämässä vain vähän tai ollenkaan. Maan pyörimisliikkeen hidastumisen vuoksi aikaan joudutaan lisäämään karkaussekunti silloin tällöin, tähän saakka muutoksia on tehty 26 kertaa. Maapallon pyörimisnopeuden vaihtelut eivät kuitenkaan ole ennustettavissa eikä karkaussekunneista voida siten myöskään päättää etukäteen.
Karkaussekunnilla pidetään kellonaikaa ja maapallon pyörimistä tahdissa. Karkauspäivän idea tulee siitä, että maapallon kiertoaika Auringon ympäri ei ole tasapäiviä, vaan se on 365 päivää viisi tuntia 48 minuuttia. Vuodessa taas on tasan 365 vuorokautta, ja se tarkoittaa, että joka neljäs vuosi joudutaan lisäämään karkauspäivä, jotta vuodenajat ja päivät saadaan pidettyä keskenään yhdessä.
https://www.forbes.com/sites/trevornace/2017/11/20/earths-rotation-is-mysteriously-slowing-down-experts-predict-uptick-in-2018-earthquakes/#7c5a3f076f24- Anonyymi
"Maapallon pyörimisnopeuden vaihtelut eivät kuitenkaan ole ennustettavissa" mutta "tiedetään että aurinkovuorokausi pitenee keskimäärin noin kaksi sekunnin tuhannesosaa vuosisadassa..." Tiedetään siis jotain jota ei kuitenkaan tiedetä eikä osata luotettavasti ennustaa, yhtä hyvin voidaan kysyä, että onko mahdollista sattua vaikka 700 miljoonan vuoden kuluttua jotain sellaista, joka lisää pyörimisnopeutta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Maapallon pyörimisnopeuden vaihtelut eivät kuitenkaan ole ennustettavissa" mutta "tiedetään että aurinkovuorokausi pitenee keskimäärin noin kaksi sekunnin tuhannesosaa vuosisadassa..." Tiedetään siis jotain jota ei kuitenkaan tiedetä eikä osata luotettavasti ennustaa, yhtä hyvin voidaan kysyä, että onko mahdollista sattua vaikka 700 miljoonan vuoden kuluttua jotain sellaista, joka lisää pyörimisnopeutta?
"Onko mahdollista sattua vaikka 700 miljoonan vuoden kuluttua jotain sellaista, joka lisää pyörimisnopeutta?"
On mahdollista.
Termillä "onko mahdollista sattua" tarkoittanet ennustamista, vakiokäytännöstä poikkeavaa ja myös melko merkittävää tapahtumaa. Sellaisia voisivat olla erityisesti tulivuorenpurkaukset tai meteorit radoillaan ja meteoriitit sekä Maahan että Kuuhun osuessaan. Sama odottamaton asia voi kuitenkin tapahtua kymmenen, sadan tai vaikkapa tuhannen vuoden kuluttua.
Koska maailmanjärjestys ei edellä kuvatulla tavoin ole ajan suhteen luotettava, ihminen itse on määritellyt luotettavuuden. Luotettavuuden määrää atomikello.
- Anonyymi
Tuuli ja reitin korkeus vaikuttavat merkittävästi lentokoneen nopeuteen maan suhteen. Samasta syystä lentoaika, lentoreitti ja mm. polttoaineenkulutus) ei ole sama esim. edestakaisella matkalla. Maapallon pyöriminen ei vaikuta välittömästi matkan pituuteen.
- Anonyymi
Jos lentokone etenee esim. nopeudella 900 km/h maan suhteen 4 km korkeudessa tai samalla nopeudella maan suhteen 10 km korkeudessa, kulkeeko se ilmakehän halki molemmissa tapauksissa samalla nopeudella? Ensimmäisessä tapauksessa se lentää ympyränkaarella, jonka ympyrän säde on 20008 km ja toisessa tapauksessa ympyränkaarella jonka säde on 20014 km.
Ylläpitääkseen noissa tapauksissa samaa nopeutta maan suhteen, on korkeammalla kulkevan koneen edettävä käytännössä suuremmalla nopeudella. Kuluttaako se silti polttoainetta vähemmän kuin esimerkin matalammalla lentävä kone, jos niin miksi ja miten paljon? Missä olosuhteissa suihku- tai kaasuturbiini toimii parhaalla hyötysuhteella? Miten esim. ilman lämpötila vaikuttaa laitteen toimintaan ja jos vaikuttaa, miksi vaikuttaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos lentokone etenee esim. nopeudella 900 km/h maan suhteen 4 km korkeudessa tai samalla nopeudella maan suhteen 10 km korkeudessa, kulkeeko se ilmakehän halki molemmissa tapauksissa samalla nopeudella? Ensimmäisessä tapauksessa se lentää ympyränkaarella, jonka ympyrän säde on 20008 km ja toisessa tapauksessa ympyränkaarella jonka säde on 20014 km.
Ylläpitääkseen noissa tapauksissa samaa nopeutta maan suhteen, on korkeammalla kulkevan koneen edettävä käytännössä suuremmalla nopeudella. Kuluttaako se silti polttoainetta vähemmän kuin esimerkin matalammalla lentävä kone, jos niin miksi ja miten paljon? Missä olosuhteissa suihku- tai kaasuturbiini toimii parhaalla hyötysuhteella? Miten esim. ilman lämpötila vaikuttaa laitteen toimintaan ja jos vaikuttaa, miksi vaikuttaa?Maan pintaan ja ilmakehään verrattuna, lentokone kulkee aina käytännössä samalla nopedella ja saman matkan, olipa lentokorkeus mikä hyvänsä. Maa on sentään niin iso pallo, ettei joku 10 km lentokorkeus näy vielä missään. Leikkaa piirakasta pala ja mittaile, jos et usko.
10 km korkeudessa on niin paljon luistavampi lentokeli, että siellä kannattaa lentää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maan pintaan ja ilmakehään verrattuna, lentokone kulkee aina käytännössä samalla nopedella ja saman matkan, olipa lentokorkeus mikä hyvänsä. Maa on sentään niin iso pallo, ettei joku 10 km lentokorkeus näy vielä missään. Leikkaa piirakasta pala ja mittaile, jos et usko.
10 km korkeudessa on niin paljon luistavampi lentokeli, että siellä kannattaa lentää.Lentskareista taas
Kierrät näemmä samaa tietämättömyyden kehää, pohtiessasi lentokorkeuden merkitystä taloudellisuuteen.
Moottoreiden osalta, niiden paras hyötysuhde, tai sen esiintymisalue, on suunnittelutekninen kompromissi, se voi vaihdella suurestikin eri moottoreissa.
Lentokorkeuden merkitys on tässä ketjussa kerrottu jo useampaan kertaan, mutta kerrataan vielä.
Matkalentoa pyritään lentämään parhaan liitosuhteen nopeudella, koska siinä paino/työntövoima -suhde on suurin.
Paras liitosuhde on siis yleensä hyvin lähellä sakkausnopeutta, mikä taas ei ole mikään kiinteä vakio, vaan riippuu esim koneen massasta.
Jo aiemmin esitetyn mukaan, kun ilma ylempänä ohenee, tarvitaan samaan nostovoimaan suurempi ilmanopeus (se on eri asia kuin pitotputken näyttö, joka on oltava sama korkeudesta riippumatta), tästä on seurauksena että lentokoneen sakkausnopeus on suurempi korkeammalla, samoin parhaan liitosuhteen nopeus, ja siksi, vaikka suihkumoottorin teho yleensä heikkenee korkeammalla, jokaiselle konetyypille on hetkellisen painonsa mukainen optimilentokorkeus ja nopeus.
Ja se maan säde on jotain 6300 km, siinä 10 km lisää ei paljoa ole, varsinkaan kun mitkään koneet eivät tee matkaa maan pinnan tasalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lentskareista taas
Kierrät näemmä samaa tietämättömyyden kehää, pohtiessasi lentokorkeuden merkitystä taloudellisuuteen.
Moottoreiden osalta, niiden paras hyötysuhde, tai sen esiintymisalue, on suunnittelutekninen kompromissi, se voi vaihdella suurestikin eri moottoreissa.
Lentokorkeuden merkitys on tässä ketjussa kerrottu jo useampaan kertaan, mutta kerrataan vielä.
Matkalentoa pyritään lentämään parhaan liitosuhteen nopeudella, koska siinä paino/työntövoima -suhde on suurin.
Paras liitosuhde on siis yleensä hyvin lähellä sakkausnopeutta, mikä taas ei ole mikään kiinteä vakio, vaan riippuu esim koneen massasta.
Jo aiemmin esitetyn mukaan, kun ilma ylempänä ohenee, tarvitaan samaan nostovoimaan suurempi ilmanopeus (se on eri asia kuin pitotputken näyttö, joka on oltava sama korkeudesta riippumatta), tästä on seurauksena että lentokoneen sakkausnopeus on suurempi korkeammalla, samoin parhaan liitosuhteen nopeus, ja siksi, vaikka suihkumoottorin teho yleensä heikkenee korkeammalla, jokaiselle konetyypille on hetkellisen painonsa mukainen optimilentokorkeus ja nopeus.
Ja se maan säde on jotain 6300 km, siinä 10 km lisää ei paljoa ole, varsinkaan kun mitkään koneet eivät tee matkaa maan pinnan tasalla.Googleta Ekranoplan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lentskareista taas
Kierrät näemmä samaa tietämättömyyden kehää, pohtiessasi lentokorkeuden merkitystä taloudellisuuteen.
Moottoreiden osalta, niiden paras hyötysuhde, tai sen esiintymisalue, on suunnittelutekninen kompromissi, se voi vaihdella suurestikin eri moottoreissa.
Lentokorkeuden merkitys on tässä ketjussa kerrottu jo useampaan kertaan, mutta kerrataan vielä.
Matkalentoa pyritään lentämään parhaan liitosuhteen nopeudella, koska siinä paino/työntövoima -suhde on suurin.
Paras liitosuhde on siis yleensä hyvin lähellä sakkausnopeutta, mikä taas ei ole mikään kiinteä vakio, vaan riippuu esim koneen massasta.
Jo aiemmin esitetyn mukaan, kun ilma ylempänä ohenee, tarvitaan samaan nostovoimaan suurempi ilmanopeus (se on eri asia kuin pitotputken näyttö, joka on oltava sama korkeudesta riippumatta), tästä on seurauksena että lentokoneen sakkausnopeus on suurempi korkeammalla, samoin parhaan liitosuhteen nopeus, ja siksi, vaikka suihkumoottorin teho yleensä heikkenee korkeammalla, jokaiselle konetyypille on hetkellisen painonsa mukainen optimilentokorkeus ja nopeus.
Ja se maan säde on jotain 6300 km, siinä 10 km lisää ei paljoa ole, varsinkaan kun mitkään koneet eivät tee matkaa maan pinnan tasalla.Ei tässä ollut kyse lentorakkineiden ominaisuuksista tai niiden toimintahäriöistä, vaan ihan puhtaasti geometriasta ja matematiikasta. Olet ihan sivuraiteella höpinöinesi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tässä ollut kyse lentorakkineiden ominaisuuksista tai niiden toimintahäriöistä, vaan ihan puhtaasti geometriasta ja matematiikasta. Olet ihan sivuraiteella höpinöinesi.
Mistä ihmeen toimintahäiriöistä höpötät?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Googleta Ekranoplan.
Ekranopan on ekranopan ja lentokone on lentokone, olisiko niillä ja niiden lentokorkeuksillakin jotain eroa? Ekranopan on maa/vesiefektikone, googlaa vaikka...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ekranopan on ekranopan ja lentokone on lentokone, olisiko niillä ja niiden lentokorkeuksillakin jotain eroa? Ekranopan on maa/vesiefektikone, googlaa vaikka...
Ilmassa näkyy tuo konevoimalla lentävän. googlaa vaikka.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä ihmeen toimintahäiriöistä höpötät?
Matka on aina absoluuttisen sama, olipa sää mikä hyvänsä, taikka kone kuinka yskisi...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmassa näkyy tuo konevoimalla lentävän. googlaa vaikka.
Joo, muutama tuollainen lensi ilmassa joskus 1970- 90-luvuilla, N- liiton suuruudenhullun kokeilun aikakaudella, tiedetään, ei tarvita videoita, olen kävellyt tuollaisen koneen kyljellä kyllä, toki maalla ja jo parhaat päivänsä nähneen ekranoplanin luona.
Pieniä vastaavalla toimintaperiaatteella toimivia on toki tehty ihan viihdekäyttöön, mutta miksi tuollaista härveliä ei kuitenkaan kutsuta lentokoneeksi, siinä sinulle ajattelemista?
Miksi ekranoplan ei kykene nousemaan ilmaan edes 20 metrin korkeuteen? Suuren matkustajalaivan yläkerroksissa matkustava taittaa matkaa korkeammalla kuin nuo N- liiton ekranoplanien koelentäjät.
Miten ekranoplanit liittyvät sivun aiheeseen, maapallon pyörimiseen suhteessa korkealla lentävän lentokoneen nopeuteen yms?
- Anonyymi
Vaikuttaa hyvinkin. Tuossa olisi asiantuntijan mietteitä aiheesta : https://blogi.foreca.fi/2015/01/suihkuvirtaukset-voivat-hidastuttaa-lentoaikaasi-tunneilla/
Mikäli maapallo ei pyörisi akselinesa ympäri, olisivat ilmakehän ilmavirtaukset kovin erilaisia.- Anonyymi
Eikös tässä jo suljettu pois satunnaisten sääilmiöiden vaikutus.
- Anonyymi
Eipä ole.
Sääilmiöt ovat satunnaisia, tietyissä rajoissa. Sääilmiöitä, joihin suihkuvirtauksetkin kuuluvat ohjaa moni säännöllinen tekijä, kuten maapallon pyöriminen oman akselinsa ympäri itään päin sekä maapallon kierto auringon ympäri jne... Mikäli maapallon pyörimissuunta, pyörimisakseli tai kiertorata auringon ympäri vaihtelisi satunniasesti, olisi tilanne säidenkin suhteen kaoottisempi ja se taatusti vaikuttaisi lentämiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä ole.
Sääilmiöt ovat satunnaisia, tietyissä rajoissa. Sääilmiöitä, joihin suihkuvirtauksetkin kuuluvat ohjaa moni säännöllinen tekijä, kuten maapallon pyöriminen oman akselinsa ympäri itään päin sekä maapallon kierto auringon ympäri jne... Mikäli maapallon pyörimissuunta, pyörimisakseli tai kiertorata auringon ympäri vaihtelisi satunniasesti, olisi tilanne säidenkin suhteen kaoottisempi ja se taatusti vaikuttaisi lentämiseen.Ei ne säät sentään geometriaan mitään vaikuta.
- Anonyymi
Ei maapallolla mitään akselinesia ole.
- Anonyymi
Jos lentokone on lentämässä päiväntasaajan idästä länteen tai päinvastoin tai vaikka koillisesta lounaaseen tahi päinvastoin matkaa ja se huomioi vain nopeuden maan suhteen, siinä käy hassusti: Noin 1000 km maanopeudella noin 10 km korkeudessa lennettynä maan pinnalta mitattu/laskettu etäisyys onkin kasvanut noin 56 kilometrillä ja tuon matkan lentämiseen menee vielä aikaa noin kolme ja puoli minuuttia. Voisiko tuolla ajalla olla jotain merkitystä esim. kenttää lähestyttäessä ja laskeutumista aloitettaessa….ei kai, mitäs siitä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi972523Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302345Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen192048Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663881641- 1101540
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1621287Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2621082- 71994
- 79946
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha178920