Lazarus 2.0.2

Numerosta päätellen bugi korjausversio. Debuggausta on paranneltu sekä kaaviokirjastoa

Täytyykin asentaa heti, kiitosta.

Lazarus on OK, Debian EI.

Anonyymi kirjoitti:

Lazarus on OK, Debian EI.

Debian on paras käyttöjärjestelmä Lazaruksen käyttämiseen kuin myös Lazaruksella tehtyjen ohjelmien käyttämiseen, ihan siksi että saa sen vakaaksi.

Tai no, korjataan vähän sen verran että paras sille backendille. Nykyäänhän Lazaruksella onnistuu myös fronttikoodi: https://wiki.freepascal.org/pas2js

Eli käyttöliittymät saa toimimaan siististi selainkomponentissa ja voi siis ajaa missä käyttöjärjestelmässä tahansa. Mutta sitä backendiä kun tekee Lazaruksella niin Debianin vakaus on melkoinen valtti.

M-Kar kirjoitti:

Debian on paras käyttöjärjestelmä Lazaruksen käyttämiseen kuin myös Lazaruksella tehtyjen ohjelmien käyttämiseen, ihan siksi että saa sen vakaaksi.

Tai no, korjataan vähän sen verran että paras sille backendille. Nykyäänhän Lazaruksella onnistuu myös fronttikoodi: https://wiki.freepascal.org/pas2js

Eli käyttöliittymät saa toimimaan siististi selainkomponentissa ja voi siis ajaa missä käyttöjärjestelmässä tahansa. Mutta sitä backendiä kun tekee Lazaruksella niin Debianin vakaus on melkoinen valtti.

Lue lisää

Koita nyt uskoa, ei kukaan älyissään oleva mitään Debiania asentele, lopeta se tyrkyttäminen. Pidä vaan ihan itse mitä haluat ja anna muidenkin tehdä mitä haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Koita nyt uskoa, ei kukaan älyissään oleva mitään Debiania asentele, lopeta se tyrkyttäminen. Pidä vaan ihan itse mitä haluat ja anna muidenkin tehdä mitä haluaa.

"Koita nyt uskoa, ei kukaan älyissään oleva mitään Debiania asentele, lopeta se tyrkyttäminen."

Debian on kirkkaasti suosituimpia käyttöjärjestelmiä backendiin ja jos Lazaruksella tekee niin se on siihen paras.

Ehkä se on ennemminkin niin että sinä et ole älyissään jos teet jollain Lazaruksella koodia päin persettä ja olet niin ignorantti että jos vielä opetetaan tekemään ohjelmia paremmin niin aletaan ölisemään jotain älyvapaata.

M-Kar kirjoitti:

"Koita nyt uskoa, ei kukaan älyissään oleva mitään Debiania asentele, lopeta se tyrkyttäminen."

Debian on kirkkaasti suosituimpia käyttöjärjestelmiä backendiin ja jos Lazaruksella tekee niin se on siihen paras.

Ehkä se on ennemminkin niin että sinä et ole älyissään jos teet jollain Lazaruksella koodia päin persettä ja olet niin ignorantti että jos vielä opetetaan tekemään ohjelmia paremmin niin aletaan ölisemään jotain älyvapaata.

Lue lisää

Vaikka olisin ignorantti, ja tekisin miten huonoa koodia tahaansa, siitä huolimatta Debian on älyttömän huono, pidä Debianis minulle se ei kelpaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka olisin ignorantti, ja tekisin miten huonoa koodia tahaansa, siitä huolimatta Debian on älyttömän huono, pidä Debianis minulle se ei kelpaa.

"Vaikka olisin ignorantti, ja tekisin miten huonoa koodia tahaansa, siitä huolimatta Debian on älyttömän huono"

Se onkin paras Lazarukselle, ei paras joka asiassa.

Joissain muissa käyttötarkoituksissa voi käyttää muuta alustaa.

Onhan tuo nyt tiedossa, että esimerkiksi Javalle paras lienee CentOS/Red Hat Enterprise kun käyttää .war containeria, näissä kun se Tomcat pidetään niin vakaana. Solariksesta en ole varma. Embbedded serverillä ei niin väliksi.

Konttiin ne softat nyt muutenkin menee että eihän se käyttöjärjestelmä missään näy, että todennäköisesti et tiedä yhtään mitään minkään huonoudesta tai hyvyydestä.

"pidä Debianis minulle se ei kelpaa."

Muista vaihtaa Lazarus pois kun se on jokseenkin kelvoton muualla epävakauden ja ylläpitonysvän takia. Ei kelpaa älyissään oleville.

M-Kar kirjoitti:

"Vaikka olisin ignorantti, ja tekisin miten huonoa koodia tahaansa, siitä huolimatta Debian on älyttömän huono"

Se onkin paras Lazarukselle, ei paras joka asiassa.

Joissain muissa käyttötarkoituksissa voi käyttää muuta alustaa.

Onhan tuo nyt tiedossa, että esimerkiksi Javalle paras lienee CentOS/Red Hat Enterprise kun käyttää .war containeria, näissä kun se Tomcat pidetään niin vakaana. Solariksesta en ole varma. Embbedded serverillä ei niin väliksi.

Konttiin ne softat nyt muutenkin menee että eihän se käyttöjärjestelmä missään näy, että todennäköisesti et tiedä yhtään mitään minkään huonoudesta tai hyvyydestä.

"pidä Debianis minulle se ei kelpaa."

Muista vaihtaa Lazarus pois kun se on jokseenkin kelvoton muualla epävakauden ja ylläpitonysvän takia. Ei kelpaa älyissään oleville.

Lue lisää

Minä en tee paskalla mitään, pidä tunkkis.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en tee paskalla mitään, pidä tunkkis.

Siis et tee Lazaruksella mitään kun et käytä Debiania.

M-Kar kirjoitti:

Siis et tee Lazaruksella mitään kun et käytä Debiania.

Vähintää pari kertaa viikossa tuhlaan aikaani jotain tehden Lazaruksella, mutta Debiania en asenna ikinä, en vain tarvitse sellaisia epämääräisiä virityksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Vähintää pari kertaa viikossa tuhlaan aikaani jotain tehden Lazaruksella, mutta Debiania en asenna ikinä, en vain tarvitse sellaisia epämääräisiä virityksiä.

Mutta sinähän sanoit, että et tee paskalla mitään. Lazaruksesta tulee niin paljon paskempi, epämääräinen viritys kun sitä ei pidetä vakaana. Tuo vakaana pitäminen kun on jätetty Debianin hoidettavaksi.

M-Kar kirjoitti:

Mutta sinähän sanoit, että et tee paskalla mitään. Lazaruksesta tulee niin paljon paskempi, epämääräinen viritys kun sitä ei pidetä vakaana. Tuo vakaana pitäminen kun on jätetty Debianin hoidettavaksi.

Lue lisää

Et näköjään ymmärrä ohjelmoinnistakaan yhtään mitään, no eipä tuo yllätä jos kerta Debiania ylistää, niin jotain täytyy olla miehessä muutakin vikaa kuin pelkkä tyhmyys.

Anonyymi kirjoitti:

Et näköjään ymmärrä ohjelmoinnistakaan yhtään mitään, no eipä tuo yllätä jos kerta Debiania ylistää, niin jotain täytyy olla miehessä muutakin vikaa kuin pelkkä tyhmyys.

Ymmärrän hyvin paljon ohjelmonnista.

Sinä sitten et tunnu ymmärtävän yhtään mitään jos et kykene perustelemaan mitä helvetin merkitystä sillä käyttöjärjestelmällä on siellä kontissa?

Kontti -> container -> https://en.wikipedia.org/wiki/OS-level_virtualisation

Täytyy olla miehessä paljonkin vikaa jos ei tajua konttitekniikkaa ja Lazarukselle ideaalisinta alustaa.

Eli siis todistettavasti et ymmärrä ohjelmoinnista yhtään mitään vaan länkytät paskaa kun kerran sotket kontin johonkin asumiseen. Olet vain idiootti ja kaikki mitä sanot ovat nolla-arvoisia kun osoitit typeryytesi olemalla pihalla alkeisperusteista.

M-Kar kirjoitti:

Eli siis todistettavasti et ymmärrä ohjelmoinnista yhtään mitään vaan länkytät paskaa kun kerran sotket kontin johonkin asumiseen. Olet vain idiootti ja kaikki mitä sanot ovat nolla-arvoisia kun osoitit typeryytesi olemalla pihalla alkeisperusteista.

Lue lisää

Ei minun ole mikään pakko asennella Debianin virityksiä, tee sinä se niin monesti että kyllästyt siihen ja lopetat sen tyrkyttämisen niille jotka eivät halua olla Debianin kanssa missään tekemisissä. Mnä tarvitsen toimivan Linuxsin ja Debian ei ole sellainen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei minun ole mikään pakko asennella Debianin virityksiä, tee sinä se niin monesti että kyllästyt siihen ja lopetat sen tyrkyttämisen niille jotka eivät halua olla Debianin kanssa missään tekemisissä. Mnä tarvitsen toimivan Linuxsin ja Debian ei ole sellainen.

Lue lisää

Miksi pitäisi itse asentaa yhtään mitään kun DockerFile tekee sen automaattisesti?

M-Kar kirjoitti:

Miksi pitäisi itse asentaa yhtään mitään kun DockerFile tekee sen automaattisesti?

Sittenhän sinä pääset vähällä, annakkin sen Dockerin asentaa koko kiintolevy täyteen, kerta se on noin helpoksi mennyt Debianissa, paska se silti on.

Anonyymi kirjoitti:

Sittenhän sinä pääset vähällä, annakkin sen Dockerin asentaa koko kiintolevy täyteen, kerta se on noin helpoksi mennyt Debianissa, paska se silti on.

Ei containerit vie tilaa juuri mitään ja ei niitä edes tarvitse omaan koneeseen laittaa että tunkee vaikka pilvipalveluun ne.

Containeria ei myöskään tarvitse tehdä Debianissa että siihen käy mikä käyttöjärjestelmä vain. Se Debian laitetaan siihen containeriin missä se Lazarussovelluksen backend on, ja sitä voidaan käyttää sitten missä vaan.

Lopputulos on kuitenkin se, että Lazaruksen päivittämiset on älykääpiöiden touhua kun nykypäivänä siitä ei tarvitse välittää kun laittaa sen alustan sinnne containeriin ja Debian siellä containerissa pitää sen 5v vakaana.

M-Kar kirjoitti:

Ei containerit vie tilaa juuri mitään ja ei niitä edes tarvitse omaan koneeseen laittaa että tunkee vaikka pilvipalveluun ne.

Containeria ei myöskään tarvitse tehdä Debianissa että siihen käy mikä käyttöjärjestelmä vain. Se Debian laitetaan siihen containeriin missä se Lazarussovelluksen backend on, ja sitä voidaan käyttää sitten missä vaan.

Lopputulos on kuitenkin se, että Lazaruksen päivittämiset on älykääpiöiden touhua kun nykypäivänä siitä ei tarvitse välittää kun laittaa sen alustan sinnne containeriin ja Debian siellä containerissa pitää sen 5v vakaana.

Lue lisää

Silloin sinun ei kannata päivittää Lazarusta, eikö se ole sillä selvä vai onko se kontti niin automaattinen ettet kerkiä estämään Lazaruksen päivittämistä. Minulle on täysin sama vaikka Debiania ei edes tehtäiskään, joten se saa olla vaikka 50 paikallaan ilman mitään tapahtumia hyvin hyvin vakaana. Minulle kelpaa vain toimivat ympäristöt kuten Linux Mint.

Anonyymi kirjoitti:

Silloin sinun ei kannata päivittää Lazarusta, eikö se ole sillä selvä vai onko se kontti niin automaattinen ettet kerkiä estämään Lazaruksen päivittämistä. Minulle on täysin sama vaikka Debiania ei edes tehtäiskään, joten se saa olla vaikka 50 paikallaan ilman mitään tapahtumia hyvin hyvin vakaana. Minulle kelpaa vain toimivat ympäristöt kuten Linux Mint.

Lue lisää

"Silloin sinun ei kannata päivittää Lazarusta, eikö se ole sillä selvä vai onko se kontti niin automaattinen ettet kerkiä estämään Lazaruksen päivittämistä."

Pitää tietoturva-aukot korjata ja pitää pysyä myös yhteensopivana. Debian alustana ratkaisee nuo ja sen Debianin voi tunkea sen Lazarussovelluksen kanssa konttiin. Sen jälkeen päivitykset eivät riko mitään.

Jos sitä Lazarusta latailee jostain nettisivulta uudempana niin se voi rikkoa yhteensopivuuden. Ei nuo 2.0.2, 2.0.4 tms. mutta isompi muutos voi rikkoa.

Eli, kuinka pidät Lazaruksen muuttumattomana, turva-aukoista korjattuna ja yhteensopivana vuosikausia ilman Debiania niin siitä vaan kertomaan.

M-Kar kirjoitti:

"Silloin sinun ei kannata päivittää Lazarusta, eikö se ole sillä selvä vai onko se kontti niin automaattinen ettet kerkiä estämään Lazaruksen päivittämistä."

Pitää tietoturva-aukot korjata ja pitää pysyä myös yhteensopivana. Debian alustana ratkaisee nuo ja sen Debianin voi tunkea sen Lazarussovelluksen kanssa konttiin. Sen jälkeen päivitykset eivät riko mitään.

Jos sitä Lazarusta latailee jostain nettisivulta uudempana niin se voi rikkoa yhteensopivuuden. Ei nuo 2.0.2, 2.0.4 tms. mutta isompi muutos voi rikkoa.

Eli, kuinka pidät Lazaruksen muuttumattomana, turva-aukoista korjattuna ja yhteensopivana vuosikausia ilman Debiania niin siitä vaan kertomaan.

Lue lisää

Voi kamala, että sellaistakin tapahtuu.

Anonyymi kirjoitti:

Lazarus on OK, Debian EI.

Juuri näin!

Itse aioin asentaa PC -tietokoneeseen debianin.
-
Koneessa joku hieman vanhempi näytönohjain.

Valmistajan oma (melko vanha) linux -ajuri näytönohjaimelle ei suostunut toimimaan lainkaan. Vaan eipä sille valmistaja mitään "parasta ennen" -päivää ole ilmoittanut. Kuten ei tarkkaan sitäkään, minkä linux -jakeluversioiden kanssa ajurin olisi edes tarkoitus toimia.

Linux -yhteisön kehittämä ajuri ei sekään debianissa toiminut.

Vaan kun asensin samaan koneeseen lubuntun ( = ubuntu jossa LXDE) , niin sillä sai toimivan ajurin myös tuohon hieman vanhemmalle näytönohjaimelle.

En itsekään pidä ubuntun tyylistä muuten, mutta debianin ongelmana on siis se, että debiania ei voi toimivana asentaa mihin tahansa PC:hen, vaan jokaisen laitteen pitäisi olla nimenomaan debiania varten hankittu, että toimisi.

Sama ehkä pätee jossain määrin ubuntuunkin, mutta ehkä minulla sitten oli ubuntun kanssa hyvää tuuria, että suostui toimimaan laitteistoni kanssa.

Vaikka siis muuten jopa pitäisi debianin tyylistä enemmän kuin ubuntun, niin laitetuki on debianin heikko kohta.

Toki, jos GUI -liittymää ei tarvitse, vaan kyseessä on käyttö esim. web -palvelimena, niin ehkä debian siihen sopii.

Kaikissa linuxeissa on kuitenkin yksi linux -kehittäjien asennevammaisuudesta johtuva ongelma:

Linuxin tapa olettaa, että tekstitiedostot ovat UTF-8 enkoodattuja ILMAN alussa olevaa BOM -merkkiä on idiotismia (ja samalla linux -fanatismia).

Microsoft on hoitanut saman asian oikein:

JOS tekstitiedoston alussa ei ole BOM -merkkiä, merkkikoodaus on Windows-1252.

Ja jos alussa ON tuo BOM -merkki, silloin merkkikoodaus on unicode, ja BOM -merkki itse kertoo, millä tavalla enkoodattu unicode.

Tämän ansiosta: jos kopioit vanhasta Windows 95 -koneesta tekstitiedoston uusimpaan Windows 10 -koneeseen, niin tiedosto näkyy ihan oikein.

Yritäpä kopioida joku 1995 julkaistulla linux -jakelulla tehty tekstitiedosto nyky -linuxiin, niin huomaat, että jokainen Ä ja Ö -kirjain on korvautunut jollain roskamerkillä.

Syy: Vuonna 1995 julkaistussa linux -jakelussa tekstitiedostot tallennettiin oletuksena ISO-8859-1 -enkoodauksella.

Mutta uudet linuxit lukevat ne sisään ikään kuin ne olisivat UTF8 -enkoodattuja.

Tämä tietenkin sotkee jokaisen Ä ja Ö -kirjaimen roskaksi.

Microsoft välittää yhteensopivuudesta vanhojen ja uusien windowsien välillä.

Mutta Linux -kehittäjät ovat sitä mieltä, että jos vuonna 1995 tekemäsi tekstitiedosto vääristyy siten, että jokainen merkki, joka ei kuulu ns. jenkki-ASCIIhin, muuttuu roskaksi, niin se on sinulle ihan oikein.

Linuxissahan kaikki ongelmat ovat aina käyttäjän vika (näin ainakin Linux -kehittäjien mielestä).

Sopii miettiä, kumpi tapa on parempi:

1) Microsoftin tapa, jossa vuosia vanha tekstitiedosto on yhä sellaisenaan luettavissa ilman vääristymiä

VAI

2) Linux -tapa, jossa vuosia vanha tekstitiedosto vääristyy ohjelmalla luettaessa, koska järjestelmän oletusmerkkikoodaus on erilainen vanhassa ja uudessa linux -järjestelmässä, mutta tästä seuraavat ongelmat jäävät kokonaisuudessaan käyttäjän ongelmaksi.

MIKSIKÖ? - tässä syitä:

1) Linux -koodaajien laiskuus

2) Linux -koodaajien ammattitaidottomuus

3) Linux -koodaajien asennevammaisuus.

Lisäsyynä se, että kun linuxissa on käytössä ns. shebang -järjestelmä (lienee unixin peruja):

Jos on vaikkapa Python -skripti tekstitiedostossa, niin tiedosto alkaa esim:

#! /usr/bin/python

JOS tämä tallennettaisiin siten, että alussa olisi 3 -tavuinen BOM -merkin esitysmuoto UTF8 -enkoodattuna, niin linuxin kernel ei enää osaisi tunnistaa, että "tämä on Python -skripti, ja sen suorittamiseksi tulee käynnistää Python -tulkki suoritettavasta tiedostosta /usr/bin/python".

Ongelma olisi todella helppo korjata:

Linuxin kerneliin pitäisi lisätä koodinpätkä, joka tunnistaisi, että tiedosto alkaa UTF8 -enkoodatulla BOM -merkillä, ja sen perässä tulee tuo shebang, ja osaisi silti tunnistaa tuon Python -skriptiksi.

Mutta kun kernel -koodaajat eivät viitsi vaivautua. Tai sitten joku viitsisi, mutta ne, jotka päättävät siitä, mitä viralliseen kerneliin hyväksytään, kieltäytyvät hyväksymästä koodia, joka integroisi ehdottamani muutoksen kerneliin.

Linuxin isoin ongelma on läpimätä asenne, ja ylle kirjoittamani on mainio esimerkki tästä käytännössä !

Tuo on ihan oma asennevammasi kun kaikki tekstitiedostot olleet 20-vuotta UTF-8:a ja jos jotain vanhaa sotkua tulee vastaan niin ne SIIRRETÄÄN siihen UTF-8:n ettei siitä tule myöhemmin mitään ongelmaa. Kuten vaikka sellaisia ongelmia mitä on Windowsin käyttäjillä, käyttäjästä johtuen joka välissä kun on vanhoja sotkuja joka puolella ongelmia aiheuttamassa.

Docker containerissa ei tarvita mitään näytönohjaimen ajureita että tuolla ei ole mitään merkitystä.

M-Kar kirjoitti:

Tuo on ihan oma asennevammasi kun kaikki tekstitiedostot olleet 20-vuotta UTF-8:a ja jos jotain vanhaa sotkua tulee vastaan niin ne SIIRRETÄÄN siihen UTF-8:n ettei siitä tule myöhemmin mitään ongelmaa. Kuten vaikka sellaisia ongelmia mitä on Windowsin käyttäjillä, käyttäjästä johtuen joka välissä kun on vanhoja sotkuja joka puolella ongelmia aiheuttamassa.

Docker containerissa ei tarvita mitään näytönohjaimen ajureita että tuolla ei ole mitään merkitystä.

Lue lisää

Tietokoneen kiintolevyllä ei tarvita mitään lumilapion varsia että tuolla ei ole mitään merkitystä.

M-Kar kirjoitti:

Mutta sinähän sanoit, että et tee paskalla mitään. Lazaruksesta tulee niin paljon paskempi, epämääräinen viritys kun sitä ei pidetä vakaana. Tuo vakaana pitäminen kun on jätetty Debianin hoidettavaksi.

Lue lisää

Lazarus on avointa lähdekoodia (ja tehty itsellään) joten sitä voi päivittää kuka tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Lazarus on avointa lähdekoodia (ja tehty itsellään) joten sitä voi päivittää kuka tahansa.

M-Karin kirjoituksia lukiessa on syytä muistaa, että kaveri ei osaa ohjelmoida yhtään mitään millään kielellä ja kaikista vähiten Lazaruksella.

Anonyymi kirjoitti:

M-Karin kirjoituksia lukiessa on syytä muistaa, että kaveri ei osaa ohjelmoida yhtään mitään millään kielellä ja kaikista vähiten Lazaruksella.

Ohjelmoin millä kielellä tahansa.

M-Kar kirjoitti:

Ohjelmoin millä kielellä tahansa.

VALEHTELET
Sinä et tiedä ohjelmoinnista yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

VALEHTELET
Sinä et tiedä ohjelmoinnista yhtään mitään.

Todista.

Tiedän ohjelmointia niin hyvin, että sinä et pysty keksimään mitään mitä en tietäisi.

M-Kar kirjoitti:

Todista.

Tiedän ohjelmointia niin hyvin, että sinä et pysty keksimään mitään mitä en tietäisi.

Sinut tunnetaan täällä yleisesti valehtelijana, sairaana inttäjänä, ei maksa vaivaa todistella sellaista jonka jokainen täällä tietää.

Anonyymi kirjoitti:

Sinut tunnetaan täällä yleisesti valehtelijana, sairaana inttäjänä, ei maksa vaivaa todistella sellaista jonka jokainen täällä tietää.

Ilman todisteita selität, eli olet valehtelija.

M-Kar kirjoitti:

Ohjelmoin millä kielellä tahansa.

"Ohjelmoin millä kielellä tahansa."

Mutta et osaa ymmärrettävästi selitää, miten OpenSSL käännetään lähdekoodista DLL -tiedostoksi, joka toimii windowsissa. Siis vielä erikseen ohjeet:

a) Miten käännetään 32 -bittiseksi DLL -tiedostoksi

JA

b) Miten käännetään 64 -bittiseksi DLL -tiedostoksi

Ja nimenomaan ILMAISILLA työvälineillä !

ELi PERLiksi EI KELPAA se OpenSSL:n tekijöiden suosittelema PERL -jakelu, koska sitä ei ole ilmaiseksi saatavana 32 -bittiseen ympäristöön. (tuo OpenSSL:n tekijöiden suosittelema PERL -jakelu on siis sellainen, että 64-bittisen version voi ladata ilmaiseksi, mutta 32 -bittisestä versiosta pitää maksaa)

Strawberry Perl sensijaan kelpaa:

http://strawberryperl.com/

Anonyymi kirjoitti:

"Ohjelmoin millä kielellä tahansa."

Mutta et osaa ymmärrettävästi selitää, miten OpenSSL käännetään lähdekoodista DLL -tiedostoksi, joka toimii windowsissa. Siis vielä erikseen ohjeet:

a) Miten käännetään 32 -bittiseksi DLL -tiedostoksi

JA

b) Miten käännetään 64 -bittiseksi DLL -tiedostoksi

Ja nimenomaan ILMAISILLA työvälineillä !

ELi PERLiksi EI KELPAA se OpenSSL:n tekijöiden suosittelema PERL -jakelu, koska sitä ei ole ilmaiseksi saatavana 32 -bittiseen ympäristöön. (tuo OpenSSL:n tekijöiden suosittelema PERL -jakelu on siis sellainen, että 64-bittisen version voi ladata ilmaiseksi, mutta 32 -bittisestä versiosta pitää maksaa)

Strawberry Perl sensijaan kelpaa:

http://strawberryperl.com/

Lue lisää

Vaikka asia ei minulle kuulu niin huomautan että Windowsissa on TLS/SSL toiminnallisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Et näköjään ymmärrä ohjelmoinnistakaan yhtään mitään, no eipä tuo yllätä jos kerta Debiania ylistää, niin jotain täytyy olla miehessä muutakin vikaa kuin pelkkä tyhmyys.

" jotain täytyy olla miehessä muutakin vikaa kuin pelkkä tyhmyys"

eli siis asennevamma.

Itse buuttasin pitkästä aikaa vanhan PC:n, jossa on käyttöjärjestemänä jokin vanha Debian.

Meinasi mennä hermot sen kanssa, kun jos GUI -tilassa käynnistää ensin xterm:in, ja siinä mc:n (midnight commander) niin xterm varastaa bäppäimet F1 .. F12 pois mc:ltä !

eli kun painaa F3 (mc:ssä "View file") niin eipä näytäkään tiedoston sisältöä vaan tekee jotain ei-toivottua, kun xterm varastaa tuon F3 itselleen eikä anna sitä sovellusohjelmalle (tässä: mc) kuten kuuluisi !

Linkki osittaiseen korjausohjeeseen:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11451626/lxde-nappaimisto-

Mutta vanhassa debianissa tuonkaan ohjeiden mukainen muokkaus

cd
cd .config/lxterminal
seuraavaksi käynnistä tekstieditori oletushakemiston tiedostolle lxterminal.conf

muuta rivi:
disablef10=false

riviksi:
disablef10=true

tallenna tiedosto ja poistu tekstieditorista.
lopeta lxterminal!

Kun nyt käynnistetään lxterminal uudelleen, F10 -ongelman pitäisi olla poistunut.

EI KORJANNUT kaikkia ongelmia.

Ja kyllä, lisäsin myös:

disablef3=true

Onko jotain yleispätevää keinoa siihen, että kun ajaa komentorivisovellusta GUI -ikkunassa, niin saisi KAIKKI funktionäppäimet menemään sille komentorivisovellukselle, eikä MITÄÄN funktionäppäimiä ikkunamanagerille tai muulle "välistävetäjälle" ?

Kyseessä siis joku vanhan debian, ehkä vuodelta 2009 .. 2013.
ilmeisesti gnome.

Anonyymi kirjoitti:

" jotain täytyy olla miehessä muutakin vikaa kuin pelkkä tyhmyys"

eli siis asennevamma.

Itse buuttasin pitkästä aikaa vanhan PC:n, jossa on käyttöjärjestemänä jokin vanha Debian.

Meinasi mennä hermot sen kanssa, kun jos GUI -tilassa käynnistää ensin xterm:in, ja siinä mc:n (midnight commander) niin xterm varastaa bäppäimet F1 .. F12 pois mc:ltä !

eli kun painaa F3 (mc:ssä "View file") niin eipä näytäkään tiedoston sisältöä vaan tekee jotain ei-toivottua, kun xterm varastaa tuon F3 itselleen eikä anna sitä sovellusohjelmalle (tässä: mc) kuten kuuluisi !

Linkki osittaiseen korjausohjeeseen:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11451626/lxde-nappaimisto-

Mutta vanhassa debianissa tuonkaan ohjeiden mukainen muokkaus

cd
cd .config/lxterminal
seuraavaksi käynnistä tekstieditori oletushakemiston tiedostolle lxterminal.conf

muuta rivi:
disablef10=false

riviksi:
disablef10=true

tallenna tiedosto ja poistu tekstieditorista.
lopeta lxterminal!

Kun nyt käynnistetään lxterminal uudelleen, F10 -ongelman pitäisi olla poistunut.

EI KORJANNUT kaikkia ongelmia.

Ja kyllä, lisäsin myös:

disablef3=true

Onko jotain yleispätevää keinoa siihen, että kun ajaa komentorivisovellusta GUI -ikkunassa, niin saisi KAIKKI funktionäppäimet menemään sille komentorivisovellukselle, eikä MITÄÄN funktionäppäimiä ikkunamanagerille tai muulle "välistävetäjälle" ?

Kyseessä siis joku vanhan debian, ehkä vuodelta 2009 .. 2013.
ilmeisesti gnome.

Lue lisää

"Kyseessä siis joku vanhan debian"

Eli käyttäjän virhe.

Siitä nyt lähdetään, että on softat päivtettynä. lxterminal viittaa LXDE työpöytään ja tuo on tarkoitettu rajoittuneiseksi ettei valintoja oikein ole. Valitse työpöytä käyttötarpeiden mukaan.

Että jos suosiolla laittaisi siihen nykyisen Debian 11 ja työpöydäksi vaikka Xfce:n. Tuon terminaalin xfce4-terminal asetusvalikosta löytyy täppä missä voi poistaa F-näppäimiä pois menusta.

Anonyymi kirjoitti:

" jotain täytyy olla miehessä muutakin vikaa kuin pelkkä tyhmyys"

eli siis asennevamma.

Itse buuttasin pitkästä aikaa vanhan PC:n, jossa on käyttöjärjestemänä jokin vanha Debian.

Meinasi mennä hermot sen kanssa, kun jos GUI -tilassa käynnistää ensin xterm:in, ja siinä mc:n (midnight commander) niin xterm varastaa bäppäimet F1 .. F12 pois mc:ltä !

eli kun painaa F3 (mc:ssä "View file") niin eipä näytäkään tiedoston sisältöä vaan tekee jotain ei-toivottua, kun xterm varastaa tuon F3 itselleen eikä anna sitä sovellusohjelmalle (tässä: mc) kuten kuuluisi !

Linkki osittaiseen korjausohjeeseen:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11451626/lxde-nappaimisto-

Mutta vanhassa debianissa tuonkaan ohjeiden mukainen muokkaus

cd
cd .config/lxterminal
seuraavaksi käynnistä tekstieditori oletushakemiston tiedostolle lxterminal.conf

muuta rivi:
disablef10=false

riviksi:
disablef10=true

tallenna tiedosto ja poistu tekstieditorista.
lopeta lxterminal!

Kun nyt käynnistetään lxterminal uudelleen, F10 -ongelman pitäisi olla poistunut.

EI KORJANNUT kaikkia ongelmia.

Ja kyllä, lisäsin myös:

disablef3=true

Onko jotain yleispätevää keinoa siihen, että kun ajaa komentorivisovellusta GUI -ikkunassa, niin saisi KAIKKI funktionäppäimet menemään sille komentorivisovellukselle, eikä MITÄÄN funktionäppäimiä ikkunamanagerille tai muulle "välistävetäjälle" ?

Kyseessä siis joku vanhan debian, ehkä vuodelta 2009 .. 2013.
ilmeisesti gnome.

Lue lisää

Niin ja joo, puhut sekaisin xtermistä, lxterminalista ja Gnomesta.

Gnomessa sitten oli se gnome-terminal.

Ei mikään ihme jos ohje ei toimi jos käyttöjärjestelmää ei ole päivitetty vuosikymmeneen, ei tiedä mikä työpöytä tai mikä terminaali on kyseessä ja mihin terminaaliin ohjelmaan se ohje on.